Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
HS: Kympin tytön unelma meni murskaksi ylioppilaskirjoituksissa
03.05.2018 |
Tyttö sairastui ylioppilaskokeiden aikaan ja epäonnistui kirjoituksissa. Nyt tytöllä on edessä välivuosi. Tätäkö päättäjät haluaa lisäämällä ylioppilastodistuksen painoarvoa opiskelijavalinnassa?
Kommentit (188)
Kympin tytöt lähihoitajiksi? Kilpailunhalu onkin ihan äärettömän hyvä ominaisuus hoitoalalla.
T: Kympin tyttö, media-ala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä "kympin tyttöjen" mollausta olen kuunnellut koko ikäni. Sekä isoveljeni että isosiskoni olivat huonoja koulussa. Minä en. Olen aina tykännyt opiskelemisesta ja oppinut helposti.
Tästä minua on kiusattu ja rääkätty koko ikäni. Nimitelty pinkoksi, hikariksi, merkonomisieluksi, pikkatarkaksi idiootiksi, suorittajaksi, rahanahneeksi.
Ja kas kummaa, nyt kun omat tyttäreni menestyvät koulussa, keski-ikäinen veljeni nälvii paitsi minua (olen juurikin kuulemma ylivaativa niskaan huohottava huono äiti), myös heitä! Aikuinen ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kympin tytöt usein masentuvat tai muuten menettävät otteensa elämästä lukion jälkeen, kun pingottamalla ei enää voikaan itsestään selvästi saavuttaa sitä huippua mihin he ovat tottuneet.
Sitten he ovat vuosikaudet syrjäytyneitä, kunnes joskus 25–30 v iässä menevät opiskelemaan lähihoitajiksi, kun kaikki toivo on heidän sisällään jo kuollut.
Vai usein masentuvat ja syrjäytyvät :D (vitoslinjan tossukoiden märkä uni)
Useammin he menestyvät jatko-opinnoissa oivallisesti, pätevöityvät kuka millekin erikoisalalle ja päätyvät hyväpalkkaiseen unelma-ammattiinsa. Kun on saanut hyvän pohjan opinnoille ja opiskelutekniikkakin on kunnossa, sillä "pingottamisella" pääsee pitkälle.
Kympin tytöt (ja pojat) päätyvät lähes aina joko huipulle tai sitten aivan pohjalle. Keskivertoa heistä harvoin tulee.
Pohjalle päätymisen taustalla on tyypillisesti se, että panostetaan vain niihin hyviin numeroihin ja monet muut asiat elämässä ovat retuperällä. Kympin tyttö saattaa olla esimerkiksi sosiaalisesti erittäin lahjaton mikä on sellainen asia, että se herkästi tuhoaa menestymisen mahdollisuudet oli sitten kuinka hyvät numerot tahansa.
Ei tule keskivertoa, ei. Kyllä sosiaalisesti lahjatonkin voi menestyä hyvin, mutta sitten kyllä täytyy olla jotain niin korvaamatonta osaamista, että työnantajan on oikeasti pakko maksaa siitä. Muutamat myös päätyvät yliopistojen sisälle töihin kaiken maailman dosenteiksi. Lopuille ei oikein taida olla paikkoja nykyisessä yhteiskunnassa.
Vierailija kirjoitti:
miksi kirjoitukset pidetään influenssakausina, SITÄ en ymmärrä. Kirjoitin itse keväällä ja monet siellä olivat kipeänä. Monella oli kans noro...
... monella oli selityksiä
Vierailija kirjoitti:
POinttihan tässä on se, että yo-kirjoitusten muodostuminen valintakokeiski on epätasa-arvoistavaa ja johtaa siihen että kirjoittamista lykätään. Ja että tulee valmennuskursseja lukio-opintojen tueksi. Ynnä muuta. Esimerkiksi, että vanhat 6 laudaturin ylioppilaat, siis kaikki aina 100-vuotiaaksi saakka voivat lähettää paperinsa yliopistoihin ja päästä sisään laittamatta tikkua ristiin.
En kirjoittanut yhtään laudaturia, mutta siltikin pelkällä ylioppilastodistuksella sisään.
Ollaanko nyt oikeasti poistamassa kaikki pääsykokeet, vai siirrytäänkö kaikissa hauissa tähän DIA-koulutuksessa jo vuosikausia olleeseen käytäntöön, eli sisään pääsee joko ylioppilastodistuksella, pääsykokeella tai näiden yhdistelmällä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kympin tytöt usein masentuvat tai muuten menettävät otteensa elämästä lukion jälkeen, kun pingottamalla ei enää voikaan itsestään selvästi saavuttaa sitä huippua mihin he ovat tottuneet.
Sitten he ovat vuosikaudet syrjäytyneitä, kunnes joskus 25–30 v iässä menevät opiskelemaan lähihoitajiksi, kun kaikki toivo on heidän sisällään jo kuollut.
Vai usein masentuvat ja syrjäytyvät :D (vitoslinjan tossukoiden märkä uni)
Useammin he menestyvät jatko-opinnoissa oivallisesti, pätevöityvät kuka millekin erikoisalalle ja päätyvät hyväpalkkaiseen unelma-ammattiinsa. Kun on saanut hyvän pohjan opinnoille ja opiskelutekniikkakin on kunnossa, sillä "pingottamisella" pääsee pitkälle.
Kympin tytöt (ja pojat) päätyvät lähes aina joko huipulle tai sitten aivan pohjalle. Keskivertoa heistä harvoin tulee.
Pohjalle päätymisen taustalla on tyypillisesti se, että panostetaan vain niihin hyviin numeroihin ja monet muut asiat elämässä ovat retuperällä. Kympin tyttö saattaa olla esimerkiksi sosiaalisesti erittäin lahjaton mikä on sellainen asia, että se herkästi tuhoaa menestymisen mahdollisuudet oli sitten kuinka hyvät numerot tahansa.
Ei tule keskivertoa, ei. Kyllä sosiaalisesti lahjatonkin voi menestyä hyvin, mutta sitten kyllä täytyy olla jotain niin korvaamatonta osaamista, että työnantajan on oikeasti pakko maksaa siitä. Muutamat myös päätyvät yliopistojen sisälle töihin kaiken maailman dosenteiksi. Lopuille ei oikein taida olla paikkoja nykyisessä yhteiskunnassa.
Ikävä särkeä tämä kupla, mutta sosiaalisesti lahjaton kympin oppilas päätyy usein lääkäriksi, johtajaksi, asiantuntijaksi jne.
Sosiaalisesti lahjaton koulupudokas on se, joka päätyy pohjalle.
Sosiaalisesti lahjakkaalla kympin oppilaalla vain taivas on rajana.
Ja koulumenestys ja hyvät sosiaaliset taidot ovat yleensä tyypillisesti sillä hyvällä oppilaalla, koska nykykouluissa heikoilla sosiaalisilla taidoilla varustettu ei pääse yleensä niihin kymppeihin. Nykykoulussa on niin paljon puhetaitoon, ryhmätyötaitoon ja esittämiseen liittyviä osioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
POinttihan tässä on se, että yo-kirjoitusten muodostuminen valintakokeiski on epätasa-arvoistavaa ja johtaa siihen että kirjoittamista lykätään. Ja että tulee valmennuskursseja lukio-opintojen tueksi. Ynnä muuta. Esimerkiksi, että vanhat 6 laudaturin ylioppilaat, siis kaikki aina 100-vuotiaaksi saakka voivat lähettää paperinsa yliopistoihin ja päästä sisään laittamatta tikkua ristiin.
En kirjoittanut yhtään laudaturia, mutta siltikin pelkällä ylioppilastodistuksella sisään.
Ollaanko nyt oikeasti poistamassa kaikki pääsykokeet, vai siirrytäänkö kaikissa hauissa tähän DIA-koulutuksessa jo vuosikausia olleeseen käytäntöön, eli sisään pääsee joko ylioppilastodistuksella, pääsykokeella tai näiden yhdistelmällä?
Et sitten osaa lukea?
Kaikki pääsykokeet ollaan poistamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
POinttihan tässä on se, että yo-kirjoitusten muodostuminen valintakokeiski on epätasa-arvoistavaa ja johtaa siihen että kirjoittamista lykätään. Ja että tulee valmennuskursseja lukio-opintojen tueksi. Ynnä muuta. Esimerkiksi, että vanhat 6 laudaturin ylioppilaat, siis kaikki aina 100-vuotiaaksi saakka voivat lähettää paperinsa yliopistoihin ja päästä sisään laittamatta tikkua ristiin.
Kyllä. Toinen, vaikka vähäisempi ongelma on hakupainealojen (lääkis, oikis, psykologia) valintaprosessit. Yo-kokeet eivät vaan erottele hakijoita läheskään yhtä hyvin kuin alakohtaiset pääsykokeet. Mulla on tuttu, joka on toiminut asiantuntijana tässä muutosprosessissa. Hänen mukaansa KAIKKI asiantuntijat ovat varoittaneet poliitikkoja molemmista ongelmista, ja kehottaneet säilyttämään pääsykokeet ainakin hakupainealoilla. Päättäjien asenne: sormet korviin ja *laalaalaalaa emme kuule mitään pääsykokeet on poistettava*.
tämä on isoin ongelma. Ei lukiossa eikä yo-kokeissa ole mitään joka seuloisi soveltuvuutta tämäntyyppisille aloille, motivaatiosta puhumattakaan.
No lääkikseenhän haetaan jo nyt lukion fysiikan, kemian, matikan ja bilsan oppimäärällä. Ei sinne mitään muuta soveltuvuustestiä ole. Jos kyseiset aineet kirjoittaa keväällä, samalla luvulla voi mennä myös pääsykokeisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kympin tytöt usein masentuvat tai muuten menettävät otteensa elämästä lukion jälkeen, kun pingottamalla ei enää voikaan itsestään selvästi saavuttaa sitä huippua mihin he ovat tottuneet.
Sitten he ovat vuosikaudet syrjäytyneitä, kunnes joskus 25–30 v iässä menevät opiskelemaan lähihoitajiksi, kun kaikki toivo on heidän sisällään jo kuollut.
Vai usein masentuvat ja syrjäytyvät :D (vitoslinjan tossukoiden märkä uni)
Useammin he menestyvät jatko-opinnoissa oivallisesti, pätevöityvät kuka millekin erikoisalalle ja päätyvät hyväpalkkaiseen unelma-ammattiinsa. Kun on saanut hyvän pohjan opinnoille ja opiskelutekniikkakin on kunnossa, sillä "pingottamisella" pääsee pitkälle.
Kympin tytöt (ja pojat) päätyvät lähes aina joko huipulle tai sitten aivan pohjalle. Keskivertoa heistä harvoin tulee.
Pohjalle päätymisen taustalla on tyypillisesti se, että panostetaan vain niihin hyviin numeroihin ja monet muut asiat elämässä ovat retuperällä. Kympin tyttö saattaa olla esimerkiksi sosiaalisesti erittäin lahjaton mikä on sellainen asia, että se herkästi tuhoaa menestymisen mahdollisuudet oli sitten kuinka hyvät numerot tahansa.
Ei tule keskivertoa, ei. Kyllä sosiaalisesti lahjatonkin voi menestyä hyvin, mutta sitten kyllä täytyy olla jotain niin korvaamatonta osaamista, että työnantajan on oikeasti pakko maksaa siitä. Muutamat myös päätyvät yliopistojen sisälle töihin kaiken maailman dosenteiksi. Lopuille ei oikein taida olla paikkoja nykyisessä yhteiskunnassa.
Ikävä särkeä tämä kupla, mutta sosiaalisesti lahjaton kympin oppilas päätyy usein lääkäriksi, johtajaksi, asiantuntijaksi jne.
Sosiaalisesti lahjaton koulupudokas on se, joka päätyy pohjalle.
Sosiaalisesti lahjakkaalla kympin oppilaalla vain taivas on rajana.
Ja koulumenestys ja hyvät sosiaaliset taidot ovat yleensä tyypillisesti sillä hyvällä oppilaalla, koska nykykouluissa heikoilla sosiaalisilla taidoilla varustettu ei pääse yleensä niihin kymppeihin. Nykykoulussa on niin paljon puhetaitoon, ryhmätyötaitoon ja esittämiseen liittyviä osioita.
No ei pääse sosiaalisesti lahjaton johtajaksi (paitsi omassa firmassa). Se on johtamiselle aika huono lähtökohta ja valintaprosessissa menestyminen on sitä paitsi lähes mahdotonta, kun johtajan paikoista on vielä kovempi kilpailu kuin tavallisista työpaikoista.
Myöskään lääkärinä ei oikein menesty, jos ei osaa toimia erinomaisesti ihmisten kanssa. Se jos mikä on ihmisläheinen ammatti.
Nykykoulukin toimii muuten varsinkin lukiossa niin, että jos koe on kymppi, niin arvosanakin on kymppi. Ei siinä paljon puhetaitoja katsella eikä sitä onko mahdollista esitelmää esittäessään ujon oloinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kympin tytöt usein masentuvat tai muuten menettävät otteensa elämästä lukion jälkeen, kun pingottamalla ei enää voikaan itsestään selvästi saavuttaa sitä huippua mihin he ovat tottuneet.
Sitten he ovat vuosikaudet syrjäytyneitä, kunnes joskus 25–30 v iässä menevät opiskelemaan lähihoitajiksi, kun kaikki toivo on heidän sisällään jo kuollut.
Vai usein masentuvat ja syrjäytyvät :D (vitoslinjan tossukoiden märkä uni)
Useammin he menestyvät jatko-opinnoissa oivallisesti, pätevöityvät kuka millekin erikoisalalle ja päätyvät hyväpalkkaiseen unelma-ammattiinsa. Kun on saanut hyvän pohjan opinnoille ja opiskelutekniikkakin on kunnossa, sillä "pingottamisella" pääsee pitkälle.
Kympin tytöt (ja pojat) päätyvät lähes aina joko huipulle tai sitten aivan pohjalle. Keskivertoa heistä harvoin tulee.
Pohjalle päätymisen taustalla on tyypillisesti se, että panostetaan vain niihin hyviin numeroihin ja monet muut asiat elämässä ovat retuperällä. Kympin tyttö saattaa olla esimerkiksi sosiaalisesti erittäin lahjaton mikä on sellainen asia, että se herkästi tuhoaa menestymisen mahdollisuudet oli sitten kuinka hyvät numerot tahansa.
Ei tule keskivertoa, ei. Kyllä sosiaalisesti lahjatonkin voi menestyä hyvin, mutta sitten kyllä täytyy olla jotain niin korvaamatonta osaamista, että työnantajan on oikeasti pakko maksaa siitä. Muutamat myös päätyvät yliopistojen sisälle töihin kaiken maailman dosenteiksi. Lopuille ei oikein taida olla paikkoja nykyisessä yhteiskunnassa.
Ikävä särkeä tämä kupla, mutta sosiaalisesti lahjaton kympin oppilas päätyy usein lääkäriksi, johtajaksi, asiantuntijaksi jne.
Sosiaalisesti lahjaton koulupudokas on se, joka päätyy pohjalle.
Sosiaalisesti lahjakkaalla kympin oppilaalla vain taivas on rajana.
Ja koulumenestys ja hyvät sosiaaliset taidot ovat yleensä tyypillisesti sillä hyvällä oppilaalla, koska nykykouluissa heikoilla sosiaalisilla taidoilla varustettu ei pääse yleensä niihin kymppeihin. Nykykoulussa on niin paljon puhetaitoon, ryhmätyötaitoon ja esittämiseen liittyviä osioita.
No ei pääse sosiaalisesti lahjaton johtajaksi (paitsi omassa firmassa). Se on johtamiselle aika huono lähtökohta ja valintaprosessissa menestyminen on sitä paitsi lähes mahdotonta, kun johtajan paikoista on vielä kovempi kilpailu kuin tavallisista työpaikoista.
Myöskään lääkärinä ei oikein menesty, jos ei osaa toimia erinomaisesti ihmisten kanssa. Se jos mikä on ihmisläheinen ammatti.
Nykykoulukin toimii muuten varsinkin lukiossa niin, että jos koe on kymppi, niin arvosanakin on kymppi. Ei siinä paljon puhetaitoja katsella eikä sitä onko mahdollista esitelmää esittäessään ujon oloinen.
Oletko ikinä käynyt lääkärissä? Suurimmalla osalla ei ole minkäänlaisia alkeellisiakaan ihmissuhdetaitoja. Pääministerimmekin on tyyppiesimerkki ihmisestä, jolla ei ole ihmissuhdetaitoja ollenkaan.
Nykykoulussa ei saa kymppiä, ellei ole muutenkin hyvä kuin kokeissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
POinttihan tässä on se, että yo-kirjoitusten muodostuminen valintakokeiski on epätasa-arvoistavaa ja johtaa siihen että kirjoittamista lykätään. Ja että tulee valmennuskursseja lukio-opintojen tueksi. Ynnä muuta. Esimerkiksi, että vanhat 6 laudaturin ylioppilaat, siis kaikki aina 100-vuotiaaksi saakka voivat lähettää paperinsa yliopistoihin ja päästä sisään laittamatta tikkua ristiin.
En kirjoittanut yhtään laudaturia, mutta siltikin pelkällä ylioppilastodistuksella sisään.
Ollaanko nyt oikeasti poistamassa kaikki pääsykokeet, vai siirrytäänkö kaikissa hauissa tähän DIA-koulutuksessa jo vuosikausia olleeseen käytäntöön, eli sisään pääsee joko ylioppilastodistuksella, pääsykokeella tai näiden yhdistelmällä?
Et sitten osaa lukea?
Kaikki pääsykokeet ollaan poistamassa.
Lukea mitä? Ketjuun ei ole linkitetty mitään uutista, enkä ole ihan mahdottomiin seurannut uutisointia pääsykoeuudistuksesta (ei koske enää minua).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
POinttihan tässä on se, että yo-kirjoitusten muodostuminen valintakokeiski on epätasa-arvoistavaa ja johtaa siihen että kirjoittamista lykätään. Ja että tulee valmennuskursseja lukio-opintojen tueksi. Ynnä muuta. Esimerkiksi, että vanhat 6 laudaturin ylioppilaat, siis kaikki aina 100-vuotiaaksi saakka voivat lähettää paperinsa yliopistoihin ja päästä sisään laittamatta tikkua ristiin.
En kirjoittanut yhtään laudaturia, mutta siltikin pelkällä ylioppilastodistuksella sisään.
Ollaanko nyt oikeasti poistamassa kaikki pääsykokeet, vai siirrytäänkö kaikissa hauissa tähän DIA-koulutuksessa jo vuosikausia olleeseen käytäntöön, eli sisään pääsee joko ylioppilastodistuksella, pääsykokeella tai näiden yhdistelmällä?
Et sitten osaa lukea?
Kaikki pääsykokeet ollaan poistamassa.
Lukea mitä? Ketjuun ei ole linkitetty mitään uutista, enkä ole ihan mahdottomiin seurannut uutisointia pääsykoeuudistuksesta (ei koske enää minua).
UUTISIA. Tämä asia on ollut mediassa esillä koko ajan viimeisen vuoden.
Aloituksessa olisi kyllä voinut mainita, että juttu ei ole varsinaisesti toimituksellista aineistoa, vaan pelkästään yhden henkilön mielipidekirjoitus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
POinttihan tässä on se, että yo-kirjoitusten muodostuminen valintakokeiski on epätasa-arvoistavaa ja johtaa siihen että kirjoittamista lykätään. Ja että tulee valmennuskursseja lukio-opintojen tueksi. Ynnä muuta. Esimerkiksi, että vanhat 6 laudaturin ylioppilaat, siis kaikki aina 100-vuotiaaksi saakka voivat lähettää paperinsa yliopistoihin ja päästä sisään laittamatta tikkua ristiin.
En kirjoittanut yhtään laudaturia, mutta siltikin pelkällä ylioppilastodistuksella sisään.
Ollaanko nyt oikeasti poistamassa kaikki pääsykokeet, vai siirrytäänkö kaikissa hauissa tähän DIA-koulutuksessa jo vuosikausia olleeseen käytäntöön, eli sisään pääsee joko ylioppilastodistuksella, pääsykokeella tai näiden yhdistelmällä?
Et sitten osaa lukea?
Kaikki pääsykokeet ollaan poistamassa.
No nyt kun googletin. Pääsykoe säilyy, mutta yhteisvalinnasta (pääsykoe+todistus) luovutaan. Ja enemmistö valitaan suoraan papereilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
POinttihan tässä on se, että yo-kirjoitusten muodostuminen valintakokeiski on epätasa-arvoistavaa ja johtaa siihen että kirjoittamista lykätään. Ja että tulee valmennuskursseja lukio-opintojen tueksi. Ynnä muuta. Esimerkiksi, että vanhat 6 laudaturin ylioppilaat, siis kaikki aina 100-vuotiaaksi saakka voivat lähettää paperinsa yliopistoihin ja päästä sisään laittamatta tikkua ristiin.
En kirjoittanut yhtään laudaturia, mutta siltikin pelkällä ylioppilastodistuksella sisään.
Ollaanko nyt oikeasti poistamassa kaikki pääsykokeet, vai siirrytäänkö kaikissa hauissa tähän DIA-koulutuksessa jo vuosikausia olleeseen käytäntöön, eli sisään pääsee joko ylioppilastodistuksella, pääsykokeella tai näiden yhdistelmällä?
Et sitten osaa lukea?
Kaikki pääsykokeet ollaan poistamassa.
Lukea mitä? Ketjuun ei ole linkitetty mitään uutista, enkä ole ihan mahdottomiin seurannut uutisointia pääsykoeuudistuksesta (ei koske enää minua).
UUTISIA. Tämä asia on ollut mediassa esillä koko ajan viimeisen vuoden.
Kuten jo sanoin, en ole seurannut KYSEISEN AIHEEN uutisointia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
POinttihan tässä on se, että yo-kirjoitusten muodostuminen valintakokeiski on epätasa-arvoistavaa ja johtaa siihen että kirjoittamista lykätään. Ja että tulee valmennuskursseja lukio-opintojen tueksi. Ynnä muuta. Esimerkiksi, että vanhat 6 laudaturin ylioppilaat, siis kaikki aina 100-vuotiaaksi saakka voivat lähettää paperinsa yliopistoihin ja päästä sisään laittamatta tikkua ristiin.
En kirjoittanut yhtään laudaturia, mutta siltikin pelkällä ylioppilastodistuksella sisään.
Ollaanko nyt oikeasti poistamassa kaikki pääsykokeet, vai siirrytäänkö kaikissa hauissa tähän DIA-koulutuksessa jo vuosikausia olleeseen käytäntöön, eli sisään pääsee joko ylioppilastodistuksella, pääsykokeella tai näiden yhdistelmällä?
Et sitten osaa lukea?
Kaikki pääsykokeet ollaan poistamassa.
No nyt kun googletin. Pääsykoe säilyy, mutta yhteisvalinnasta (pääsykoe+todistus) luovutaan. Ja enemmistö valitaan suoraan papereilla.
Miatäs tällaista tietoa kaivoit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kympin tytöt usein masentuvat tai muuten menettävät otteensa elämästä lukion jälkeen, kun pingottamalla ei enää voikaan itsestään selvästi saavuttaa sitä huippua mihin he ovat tottuneet.
Sitten he ovat vuosikaudet syrjäytyneitä, kunnes joskus 25–30 v iässä menevät opiskelemaan lähihoitajiksi, kun kaikki toivo on heidän sisällään jo kuollut.
Vai usein masentuvat ja syrjäytyvät :D (vitoslinjan tossukoiden märkä uni)
Useammin he menestyvät jatko-opinnoissa oivallisesti, pätevöityvät kuka millekin erikoisalalle ja päätyvät hyväpalkkaiseen unelma-ammattiinsa. Kun on saanut hyvän pohjan opinnoille ja opiskelutekniikkakin on kunnossa, sillä "pingottamisella" pääsee pitkälle.
Kympin tytöt (ja pojat) päätyvät lähes aina joko huipulle tai sitten aivan pohjalle. Keskivertoa heistä harvoin tulee.
Pohjalle päätymisen taustalla on tyypillisesti se, että panostetaan vain niihin hyviin numeroihin ja monet muut asiat elämässä ovat retuperällä. Kympin tyttö saattaa olla esimerkiksi sosiaalisesti erittäin lahjaton mikä on sellainen asia, että se herkästi tuhoaa menestymisen mahdollisuudet oli sitten kuinka hyvät numerot tahansa.
Ei tule keskivertoa, ei. Kyllä sosiaalisesti lahjatonkin voi menestyä hyvin, mutta sitten kyllä täytyy olla jotain niin korvaamatonta osaamista, että työnantajan on oikeasti pakko maksaa siitä. Muutamat myös päätyvät yliopistojen sisälle töihin kaiken maailman dosenteiksi. Lopuille ei oikein taida olla paikkoja nykyisessä yhteiskunnassa.
Ikävä särkeä tämä kupla, mutta sosiaalisesti lahjaton kympin oppilas päätyy usein lääkäriksi, johtajaksi, asiantuntijaksi jne.
Sosiaalisesti lahjaton koulupudokas on se, joka päätyy pohjalle.
Sosiaalisesti lahjakkaalla kympin oppilaalla vain taivas on rajana.
Ja koulumenestys ja hyvät sosiaaliset taidot ovat yleensä tyypillisesti sillä hyvällä oppilaalla, koska nykykouluissa heikoilla sosiaalisilla taidoilla varustettu ei pääse yleensä niihin kymppeihin. Nykykoulussa on niin paljon puhetaitoon, ryhmätyötaitoon ja esittämiseen liittyviä osioita.
Kyllä, sosiaalisesti lahjaton voi edetä noihin asemiin, varsinkin aikasemmilla sukupolvilla oli noin. Sanoinhan kyllä, että rahaa tulee, jos osaaminen on tarpeeksi arvokasta. Ihmettelen tosin, miksi tosi huonoilla ihmissuhdetaidoilla varustettu haluaisi juuri johtajanpestin.
Mutta kyllä sosiaalisista vaikeuksista koituu haittaa muuallakin elämässä kuin koulussa. Vaikka kirjoittaisi kuinka hyvin, voi mokata ihmissuhteet (paska avioliitto) ja saada lapsia, joilla on samat ongelmat, joita ei muuten katsota nykykoulussa yhtään hyvällä, ylittää voimavaransa ja alkaa sairastelemaan. Siinä ei sitten arvosanat paljoa lohduta.
Vierailija kirjoitti:
Jäikö tällä tytöllä siis koko lakki saamatta vai onko jollekin alalle muka haku pelkällä yo-todistuksella?
En tiedä tätä tapausta, mutta ainakin Helsingin yliopistossa on aloja, jonne ei pääse jollei ole kirjoittanut kyseisestä aineesta vähintään E:tä. Ainakin kemia on tällainen ja varmaan fysiikka ja matematiikka myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kympin tytöt usein masentuvat tai muuten menettävät otteensa elämästä lukion jälkeen, kun pingottamalla ei enää voikaan itsestään selvästi saavuttaa sitä huippua mihin he ovat tottuneet.
Sitten he ovat vuosikaudet syrjäytyneitä, kunnes joskus 25–30 v iässä menevät opiskelemaan lähihoitajiksi, kun kaikki toivo on heidän sisällään jo kuollut.
Vai usein masentuvat ja syrjäytyvät :D (vitoslinjan tossukoiden märkä uni)
Useammin he menestyvät jatko-opinnoissa oivallisesti, pätevöityvät kuka millekin erikoisalalle ja päätyvät hyväpalkkaiseen unelma-ammattiinsa. Kun on saanut hyvän pohjan opinnoille ja opiskelutekniikkakin on kunnossa, sillä "pingottamisella" pääsee pitkälle.
Kympin tytöt (ja pojat) päätyvät lähes aina joko huipulle tai sitten aivan pohjalle. Keskivertoa heistä harvoin tulee.
Pohjalle päätymisen taustalla on tyypillisesti se, että panostetaan vain niihin hyviin numeroihin ja monet muut asiat elämässä ovat retuperällä. Kympin tyttö saattaa olla esimerkiksi sosiaalisesti erittäin lahjaton mikä on sellainen asia, että se herkästi tuhoaa menestymisen mahdollisuudet oli sitten kuinka hyvät numerot tahansa.
Ei tule keskivertoa, ei. Kyllä sosiaalisesti lahjatonkin voi menestyä hyvin, mutta sitten kyllä täytyy olla jotain niin korvaamatonta osaamista, että työnantajan on oikeasti pakko maksaa siitä. Muutamat myös päätyvät yliopistojen sisälle töihin kaiken maailman dosenteiksi. Lopuille ei oikein taida olla paikkoja nykyisessä yhteiskunnassa.
Ikävä särkeä tämä kupla, mutta sosiaalisesti lahjaton kympin oppilas päätyy usein lääkäriksi, johtajaksi, asiantuntijaksi jne.
Sosiaalisesti lahjaton koulupudokas on se, joka päätyy pohjalle.
Sosiaalisesti lahjakkaalla kympin oppilaalla vain taivas on rajana.
Ja koulumenestys ja hyvät sosiaaliset taidot ovat yleensä tyypillisesti sillä hyvällä oppilaalla, koska nykykouluissa heikoilla sosiaalisilla taidoilla varustettu ei pääse yleensä niihin kymppeihin. Nykykoulussa on niin paljon puhetaitoon, ryhmätyötaitoon ja esittämiseen liittyviä osioita.
Kyllä, sosiaalisesti lahjaton voi edetä noihin asemiin, varsinkin aikasemmilla sukupolvilla oli noin. Sanoinhan kyllä, että rahaa tulee, jos osaaminen on tarpeeksi arvokasta. Ihmettelen tosin, miksi tosi huonoilla ihmissuhdetaidoilla varustettu haluaisi juuri johtajanpestin.
Mutta kyllä sosiaalisista vaikeuksista koituu haittaa muuallakin elämässä kuin koulussa. Vaikka kirjoittaisi kuinka hyvin, voi mokata ihmissuhteet (paska avioliitto) ja saada lapsia, joilla on samat ongelmat, joita ei muuten katsota nykykoulussa yhtään hyvällä, ylittää voimavaransa ja alkaa sairastelemaan. Siinä ei sitten arvosanat paljoa lohduta.
Koska on kunnianhimoinen. Iso osa johtajista on kunnianhimoisia ja häikäilemättömiä. Ei siihen kummoista sosiaalisuutta tarvita. Hyvät sosiaaliset taidot voi olla suorastaan taakka.
Alue: Aihe vapaa
Kuusi ällää, ka liki 10, alani huippuamnattilainen, riittävä, ei suuri nuyta hyväomaisuus itse luotu, 30v onnellinen avioliitto, ihanat lapset. Onnellinen ihana elämä. Kympin tyttöys kantaa.