HS: Kympin tytön unelma meni murskaksi ylioppilaskirjoituksissa

Vierailija kirjoitti:

miksi kirjoitukset pidetään influenssakausina, SITÄ en ymmärrä. Kirjoitin itse keväällä ja monet siellä olivat kipeänä. Monella oli kans noro... 

Minunkin kirjoittaessa 2013 puolet jengistä istui nenäliinapino vieressä. Itsellä oli vatsatauti ja kiskoin jotain Jaffaa ja imodiumia.

On kyllä vähän huono juttu että yo-kirjotusten merkitystä korostetaaan entisestään. Jo noin 10v sitten lukiossani eräs tyttö sai sen verran pahan hermoromahduksen kirjoitusten aikana että taisi ihan päätyä sairaalahoitoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

POinttihan tässä on se, että yo-kirjoitusten muodostuminen valintakokeiski on epätasa-arvoistavaa ja johtaa siihen että kirjoittamista lykätään. Ja että tulee valmennuskursseja lukio-opintojen tueksi. Ynnä muuta. Esimerkiksi, että vanhat 6 laudaturin ylioppilaat, siis kaikki aina 100-vuotiaaksi saakka voivat lähettää paperinsa yliopistoihin ja päästä sisään laittamatta tikkua ristiin.

Kyllä. Toinen, vaikka vähäisempi ongelma on hakupainealojen (lääkis, oikis, psykologia) valintaprosessit. Yo-kokeet eivät vaan erottele hakijoita läheskään yhtä hyvin kuin alakohtaiset pääsykokeet. Mulla on tuttu, joka on toiminut asiantuntijana tässä muutosprosessissa. Hänen mukaansa KAIKKI asiantuntijat ovat varoittaneet poliitikkoja molemmista ongelmista, ja kehottaneet säilyttämään pääsykokeet ainakin hakupainealoilla. Päättäjien asenne: sormet korviin ja *laalaalaalaa emme kuule mitään pääsykokeet on poistettava*.

Tärkeintä on se, että päästäisiin eroon nykyisen hakujärjestelmän aiheuttamista välivuosista.

Sellainen järjestelmä missä "hakupainealalle" haikaileva yleisesti valmistuu vasta noin 10 vuotta myöhemmin kuin ammattikoulun käyneet ikätoverinsa ei ole millään tavalla järkevä.

Vierailija kirjoitti:

miksi kirjoitukset pidetään influenssakausina, SITÄ en ymmärrä. Kirjoitin itse keväällä ja monet siellä olivat kipeänä. Monella oli kans noro... 

Totta! Kirjoitukset voisi olla syyskuun alussa. Kesä aikaa kerrata ja olisi vähemmän epidemioita liikkeellä. Lisäksi jäisi hyvää aikaa lukea tulevan kevään pääsykokeisiin. Ja ihmiset olisivat tyytyväisiä, kun lakkiaiset olisi vaikka lokakuussa eikä tarvitsisi kesän ekaa viikonloppua uhrata niille.

Minäkin kirjoitin influenssassa ja kuumeessa. Eikä siitä jäänyt mitään traumoja tai haittaa tulevaisuudelleni. Yliopistoon pääsin eka yrittämällä pääsykokeiden kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

POinttihan tässä on se, että yo-kirjoitusten muodostuminen valintakokeiski on epätasa-arvoistavaa ja johtaa siihen että kirjoittamista lykätään. Ja että tulee valmennuskursseja lukio-opintojen tueksi. Ynnä muuta. Esimerkiksi, että vanhat 6 laudaturin ylioppilaat, siis kaikki aina 100-vuotiaaksi saakka voivat lähettää paperinsa yliopistoihin ja päästä sisään laittamatta tikkua ristiin.

Kyllä. Toinen, vaikka vähäisempi ongelma on hakupainealojen (lääkis, oikis, psykologia) valintaprosessit. Yo-kokeet eivät vaan erottele hakijoita läheskään yhtä hyvin kuin alakohtaiset pääsykokeet. Mulla on tuttu, joka on toiminut asiantuntijana tässä muutosprosessissa. Hänen mukaansa KAIKKI asiantuntijat ovat varoittaneet poliitikkoja molemmista ongelmista, ja kehottaneet säilyttämään pääsykokeet ainakin hakupainealoilla. Päättäjien asenne: sormet korviin ja *laalaalaalaa emme kuule mitään pääsykokeet on poistettava*.

Tärkeintä on se, että päästäisiin eroon nykyisen hakujärjestelmän aiheuttamista välivuosista.

Sellainen järjestelmä missä "hakupainealalle" haikaileva yleisesti valmistuu vasta noin 10 vuotta myöhemmin kuin ammattikoulun käyneet ikätoverinsa ei ole millään tavalla järkevä.

Mutta ei pääsykokeiden poistaminen tätä millään lailla muuta, jos yo-kokeet saa uusia X kertaa. Ja jos uusimiskertoja rajoitetaan, niin yhtä hyvin voisi rajoittaa pääsykokeisiin osallistumista.

Vierailija kirjoitti:

Aina elämä ei mene niin kuin elokuvisda ja miten itse haluas. Mitä nuoremmalla iällä ymmörtäö tuon niin sitä parempi. Ei se työelämässäkään aina mene niin kuin on suunnitellut. Pitää vain hyväksyä tappiot ja jatkaa eteenpäin.

Just näin!

No kyllä nyt on elämä pilalla. Ja varmaahan olisi, että tyttö olisi onnistunut ja päässyt sisään ilman näitä harmillisia sairastumisia...

Äidin tehtävä on valmentaa jälkikasvunsa pärjäämään elämässä ja tajuamaan sen realiteetit eikä pumpuloida maailmaa. 

Vierailija kirjoitti:

Kympin tytöt usein masentuvat tai muuten menettävät otteensa elämästä lukion jälkeen, kun pingottamalla ei enää voikaan itsestään selvästi saavuttaa sitä huippua mihin he ovat tottuneet.

Sitten he ovat vuosikaudet syrjäytyneitä, kunnes joskus 25–30 v iässä menevät opiskelemaan lähihoitajiksi, kun kaikki toivo on heidän sisällään jo kuollut.

Hohhoijaav mitä yleistystä.

Kovaa tekstiä tuotat noin niinku yleensä ajateltuna. Kuulostat julmalta ihmiseltä. Yleensä sellaiset tuottaa tollaista ja yleensä ovat itse luusereita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

POinttihan tässä on se, että yo-kirjoitusten muodostuminen valintakokeiski on epätasa-arvoistavaa ja johtaa siihen että kirjoittamista lykätään. Ja että tulee valmennuskursseja lukio-opintojen tueksi. Ynnä muuta. Esimerkiksi, että vanhat 6 laudaturin ylioppilaat, siis kaikki aina 100-vuotiaaksi saakka voivat lähettää paperinsa yliopistoihin ja päästä sisään laittamatta tikkua ristiin.

Kyllä. Toinen, vaikka vähäisempi ongelma on hakupainealojen (lääkis, oikis, psykologia) valintaprosessit. Yo-kokeet eivät vaan erottele hakijoita läheskään yhtä hyvin kuin alakohtaiset pääsykokeet. Mulla on tuttu, joka on toiminut asiantuntijana tässä muutosprosessissa. Hänen mukaansa KAIKKI asiantuntijat ovat varoittaneet poliitikkoja molemmista ongelmista, ja kehottaneet säilyttämään pääsykokeet ainakin hakupainealoilla. Päättäjien asenne: sormet korviin ja *laalaalaalaa emme kuule mitään pääsykokeet on poistettava*.

Tärkeintä on se, että päästäisiin eroon nykyisen hakujärjestelmän aiheuttamista välivuosista.

Sellainen järjestelmä missä "hakupainealalle" haikaileva yleisesti valmistuu vasta noin 10 vuotta myöhemmin kuin ammattikoulun käyneet ikätoverinsa ei ole millään tavalla järkevä.

Mutta ei pääsykokeiden poistaminen tätä millään lailla muuta, jos yo-kokeet saa uusia X kertaa. Ja jos uusimiskertoja rajoitetaan, niin yhtä hyvin voisi rajoittaa pääsykokeisiin osallistumista.

Pääsykokeisiin osallistumistahan on jo rajattu dramaattisesti. Ensikertalaiset saavat törkeän, muita polkevan, epäreilun edun paikoissa.

Vierailija kirjoitti:

Kympin tytöt usein masentuvat tai muuten menettävät otteensa elämästä lukion jälkeen, kun pingottamalla ei enää voikaan itsestään selvästi saavuttaa sitä huippua mihin he ovat tottuneet.

Sitten he ovat vuosikaudet syrjäytyneitä, kunnes joskus 25–30 v iässä menevät opiskelemaan lähihoitajiksi, kun kaikki toivo on heidän sisällään jo kuollut.

täällä yks, tosin mulla iski toi masennus jo lukiossa kun olin tavoitteellisesti raatanut ala-asteesta saakka kun vain se paras oli riittävän hyvää ja sekään ei riittänyt. 

Nykyään sairaseläkkeellä.

Kiva asenne äidillä. Lapsi pakotetaan kipeänä kirjoittamaan, ja siinä samalla tartutetaan muut ihmiset. Ja sitten kun kerran elämässä "epäonnistuu", julistetaan että nyt on unelmat murskana ja koko elämä pilalla. Onneksi oma äitini osasi sanoa että ensi vuonna uudestaan.

Taitaa ne kympit olla mammalle tosi tärkeitä. Ikään kuin olisivat todiste älykkyydestä ja menestyksestä. Pakko tässä kohtaa muistuttaa kaikkia siitä, että Einsteinillä oli lukihäiriö, ja sen takia hän ei saanut hyviä arvosanoja koulusta. Oli silti aika paljon älykkäämpi kuin erään mamman kympin tyttö.

Vierailija kirjoitti:

POinttihan tässä on se, että yo-kirjoitusten muodostuminen valintakokeiski on epätasa-arvoistavaa ja johtaa siihen että kirjoittamista lykätään. Ja että tulee valmennuskursseja lukio-opintojen tueksi. Ynnä muuta. Esimerkiksi, että vanhat 6 laudaturin ylioppilaat, siis kaikki aina 100-vuotiaaksi saakka voivat lähettää paperinsa yliopistoihin ja päästä sisään laittamatta tikkua ristiin.

Toisaalta vanhat 6 laudaturin opiskelijat ovat de facto parempia, koska heillä ei ole ollut uusintamahdollisuuksia, vain yksi mahdollisuus, ja paineet sen mukaiset. Heidän laudaturinsa ovat siksikin arvokkaampia.

Elämä nyt menee aina miten menee. Tuollainen äidin panikointi heikentää lapsen uskoa elämän kantamiseen. 

Sairastuin kesken opiskelujen, jouduin pitämään niistä välivuoden, palasin ja sain valmistuttuani stipendin vuosikurssini menestyneimpänä eikä se ole vaikuttanut elämääni sen jälkeen mitenkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

POinttihan tässä on se, että yo-kirjoitusten muodostuminen valintakokeiski on epätasa-arvoistavaa ja johtaa siihen että kirjoittamista lykätään. Ja että tulee valmennuskursseja lukio-opintojen tueksi. Ynnä muuta. Esimerkiksi, että vanhat 6 laudaturin ylioppilaat, siis kaikki aina 100-vuotiaaksi saakka voivat lähettää paperinsa yliopistoihin ja päästä sisään laittamatta tikkua ristiin.

Toisaalta vanhat 6 laudaturin opiskelijat ovat de facto parempia, koska heillä ei ole ollut uusintamahdollisuuksia, vain yksi mahdollisuus, ja paineet sen mukaiset. Heidän laudaturinsa ovat siksikin arvokkaampia.

Entiset laudaturitpa eivät vastaa nykyisiä laudatureja, vaan suurin osa niistä olisi nykyään eximioita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

POinttihan tässä on se, että yo-kirjoitusten muodostuminen valintakokeiski on epätasa-arvoistavaa ja johtaa siihen että kirjoittamista lykätään. Ja että tulee valmennuskursseja lukio-opintojen tueksi. Ynnä muuta. Esimerkiksi, että vanhat 6 laudaturin ylioppilaat, siis kaikki aina 100-vuotiaaksi saakka voivat lähettää paperinsa yliopistoihin ja päästä sisään laittamatta tikkua ristiin.

Kyllä. Toinen, vaikka vähäisempi ongelma on hakupainealojen (lääkis, oikis, psykologia) valintaprosessit. Yo-kokeet eivät vaan erottele hakijoita läheskään yhtä hyvin kuin alakohtaiset pääsykokeet. Mulla on tuttu, joka on toiminut asiantuntijana tässä muutosprosessissa. Hänen mukaansa KAIKKI asiantuntijat ovat varoittaneet poliitikkoja molemmista ongelmista, ja kehottaneet säilyttämään pääsykokeet ainakin hakupainealoilla. Päättäjien asenne: sormet korviin ja *laalaalaalaa emme kuule mitään pääsykokeet on poistettava*.

Tärkeintä on se, että päästäisiin eroon nykyisen hakujärjestelmän aiheuttamista välivuosista.

Sellainen järjestelmä missä "hakupainealalle" haikaileva yleisesti valmistuu vasta noin 10 vuotta myöhemmin kuin ammattikoulun käyneet ikätoverinsa ei ole millään tavalla järkevä.

Mutta ei pääsykokeiden poistaminen tätä millään lailla muuta, jos yo-kokeet saa uusia X kertaa. Ja jos uusimiskertoja rajoitetaan, niin yhtä hyvin voisi rajoittaa pääsykokeisiin osallistumista.

Pääsykokeisiin osallistumistahan on jo rajattu dramaattisesti. Ensikertalaiset saavat törkeän, muita polkevan, epäreilun edun paikoissa.

Ensikertalaisuus ei liity mitenkään pääsykokeisiin osallistumiseen.

Tais mennä äidin unelma murskaksi.

Suomessa syrjäytyy ja masentuu vuosittain satoja nuoria. Onko taustalla se, että he eivät saa elää omaa elämäänsä, vaan heille sanellaan mitä tehdään. Loputon pingottaminen ja täydellisyyden vaatiminen lapselta sekä asioiden suurentelu ja voivottelu vanhemman taholta on myrkkyä.

Vierailija kirjoitti:

Kympin tytöt usein masentuvat tai muuten menettävät otteensa elämästä lukion jälkeen, kun pingottamalla ei enää voikaan itsestään selvästi saavuttaa sitä huippua mihin he ovat tottuneet.

Sitten he ovat vuosikaudet syrjäytyneitä, kunnes joskus 25–30 v iässä menevät opiskelemaan lähihoitajiksi, kun kaikki toivo on heidän sisällään jo kuollut.

Vai usein masentuvat ja syrjäytyvät :D (vitoslinjan tossukoiden märkä uni)

Useammin he menestyvät jatko-opinnoissa oivallisesti, pätevöityvät kuka millekin erikoisalalle ja päätyvät hyväpalkkaiseen unelma-ammattiinsa. Kun on saanut hyvän pohjan opinnoille ja opiskelutekniikkakin on kunnossa, sillä "pingottamisella" pääsee pitkälle.

Tosi ikävää, mutta pääsykokeillakin pääsee sisään.

Mutta kyllä minäkin tässä jännään, olenko terve vai sairas parin viikon päässä pääsykokeessa johon on valmistauduttu 2.5v. Elämä on yllätyksiä täynnä. Tai ehkä lapset yrjöää silloin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

POinttihan tässä on se, että yo-kirjoitusten muodostuminen valintakokeiski on epätasa-arvoistavaa ja johtaa siihen että kirjoittamista lykätään. Ja että tulee valmennuskursseja lukio-opintojen tueksi. Ynnä muuta. Esimerkiksi, että vanhat 6 laudaturin ylioppilaat, siis kaikki aina 100-vuotiaaksi saakka voivat lähettää paperinsa yliopistoihin ja päästä sisään laittamatta tikkua ristiin.

Toisaalta vanhat 6 laudaturin opiskelijat ovat de facto parempia, koska heillä ei ole ollut uusintamahdollisuuksia, vain yksi mahdollisuus, ja paineet sen mukaiset. Heidän laudaturinsa ovat siksikin arvokkaampia.

Lisäksi kaikki aineet kirjoitettiin kertaheitolla, ei useassa erässä 1-2 ainetta kerrallaan. Oli se melkoinen prässi.