HS: Kympin tytön unelma meni murskaksi ylioppilaskirjoituksissa

Jäikö tällä tytöllä siis koko lakki saamatta vai onko jollekin alalle muka haku pelkällä yo-todistuksella? Ja kyllähän sitä voisi olla sairaana pääsykokeidenkin aikana, niitä vain sattuu. Harmittaa toki, mutta äidin tehtävä on tukea, ei heittää turhia syytöksiä mihinkään. Eihän ole mitenkään varmaa, että tyttö olisi päässyt haluamaansa opinahjoon vaikka olisi ollut ihan terve.

Minusta on ihan hyvä että osa otetaan sisään jo pelkän todistuksen perusteella, on sitten sillä todistuksellakin joku kunnon arvo. Tuskin voi sanoa että monta ällää kirjoittanut pääsisi sisään "tekemättä mitään". Samoin lukiossa löysäillyt joutuu sitten panostamaan valintakokeisiin ja osoittamaan kyvykkyytensä. Huono todistus ei mielestäni ole ollut millekään alalle suora este?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

POinttihan tässä on se, että yo-kirjoitusten muodostuminen valintakokeiski on epätasa-arvoistavaa ja johtaa siihen että kirjoittamista lykätään. Ja että tulee valmennuskursseja lukio-opintojen tueksi. Ynnä muuta. Esimerkiksi, että vanhat 6 laudaturin ylioppilaat, siis kaikki aina 100-vuotiaaksi saakka voivat lähettää paperinsa yliopistoihin ja päästä sisään laittamatta tikkua ristiin.

Toisaalta vanhat 6 laudaturin opiskelijat ovat de facto parempia, koska heillä ei ole ollut uusintamahdollisuuksia, vain yksi mahdollisuus, ja paineet sen mukaiset. Heidän laudaturinsa ovat siksikin arvokkaampia.

Entiset laudaturitpa eivät vastaa nykyisiä laudatureja, vaan suurin osa niistä olisi nykyään eximioita. 

Eximia haukkasi magnan ylimmän kolmanneksen ja laudaturin pari alinta pistettä. Kyllä suurin osa aiemmista laudatureista olisi yhä edelleen laudatureja.

Vierailija kirjoitti:

Tais mennä äidin unelma murskaksi.

Suomessa syrjäytyy ja masentuu vuosittain satoja nuoria. Onko taustalla se, että he eivät saa elää omaa elämäänsä, vaan heille sanellaan mitä tehdään. Loputon pingottaminen ja täydellisyyden vaatiminen lapselta sekä asioiden suurentelu ja voivottelu vanhemman taholta on myrkkyä.

Hyvä äiti osaa olla empaattinen. Terve ihminen osaa olla empaattinen. Ikävää että olet kasvanut huonossa kodissa.

Pääsykokeethan on tuossa mielessä vielä brutaalimmat, yksi päivä ja jos sinä päivänä saat vaikka rajun oksennustaudin niin välivuosi on ollut edessä. Yo-kirjoitukset sentään on hajautettu useammalle päivälle ja jopa lukukaudelle. Muutoin kyllä pääsykoe on paljon parempi tapa opiskelijavalinnalle, muttä tätä sairastumisargumenttia en oikein tajua.

Vierailija kirjoitti:

Kiva asenne äidillä. Lapsi pakotetaan kipeänä kirjoittamaan, ja siinä samalla tartutetaan muut ihmiset. Ja sitten kun kerran elämässä "epäonnistuu", julistetaan että nyt on unelmat murskana ja koko elämä pilalla. Onneksi oma äitini osasi sanoa että ensi vuonna uudestaan.

Taitaa ne kympit olla mammalle tosi tärkeitä. Ikään kuin olisivat todiste älykkyydestä ja menestyksestä. Pakko tässä kohtaa muistuttaa kaikkia siitä, että Einsteinillä oli lukihäiriö, ja sen takia hän ei saanut hyviä arvosanoja koulusta. Oli silti aika paljon älykkäämpi kuin erään mamman kympin tyttö.

Myöhemmin kympintyttö voi sitten hakea opiskelijaterveydenhuollosta apua, kun on kohtuuttomat vaatimukset itselle, joustamattomuutta ja vaikea suhde vaativaan helikopterivanhempaan.

Tästäkin mielipidekirjoituksesta paistaa, että on hyvin tärkeää, että yhteiskunnassa on anonyyminä toimivia rakenteita, joilla voi osoittaa osaamista, oli se sitten ylioppilaskirjoitukset tai pääsykoe. Varsinkin peruskoulussa on miellyttävyyttä suosivia rakenteita leivottuna jo arviointiperusteisiin ja opettajatkin ovat vain ihmisiä. Valmennuskurssejakin ylppäreihin tai pääsykokeisiin voi ostaa kovalla rahalla. Mutta ylioppilaskirjoitusten arvostelijoihin ei voi ottaa yhteyttä. Vaativat äidit, nuo oman elämänsä päivilipposet, eivät voi soittaa ja kysyä "Et sä tiiä kuka mä oon?" Tämä on tasa-arvoa.

Vierailija kirjoitti:

Tais mennä äidin unelma murskaksi.

Suomessa syrjäytyy ja masentuu vuosittain satoja nuoria. Onko taustalla se, että he eivät saa elää omaa elämäänsä, vaan heille sanellaan mitä tehdään. Loputon pingottaminen ja täydellisyyden vaatiminen lapselta sekä asioiden suurentelu ja voivottelu vanhemman taholta on myrkkyä.

Kyllä ne masentuvat syrjäytyvät on niitä joilta ei ikinä vaadita mitään tai kannusteta mihinkään. Pikkusiskoni kävi koko koulunsa idealla "sinä olet niin fiksu ettei sinun tarvitse opiskella" ja "ei saa vaatia, ettei rasitu".

Nyt on Prisman kassana.

Vierailija kirjoitti:

Kympin tytöt usein masentuvat tai muuten menettävät otteensa elämästä lukion jälkeen, kun pingottamalla ei enää voikaan itsestään selvästi saavuttaa sitä huippua mihin he ovat tottuneet.

Sitten he ovat vuosikaudet syrjäytyneitä, kunnes joskus 25–30 v iässä menevät opiskelemaan lähihoitajiksi, kun kaikki toivo on heidän sisällään jo kuollut.

Kärjistetty kirjoitus, mutta kyllä siinä vissi perä on.

T: Masennusta sairastava nelikymppiseksi varttunut kympin tyttö -ei lähihoitaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

POinttihan tässä on se, että yo-kirjoitusten muodostuminen valintakokeiski on epätasa-arvoistavaa ja johtaa siihen että kirjoittamista lykätään. Ja että tulee valmennuskursseja lukio-opintojen tueksi. Ynnä muuta. Esimerkiksi, että vanhat 6 laudaturin ylioppilaat, siis kaikki aina 100-vuotiaaksi saakka voivat lähettää paperinsa yliopistoihin ja päästä sisään laittamatta tikkua ristiin.

Kyllä. Toinen, vaikka vähäisempi ongelma on hakupainealojen (lääkis, oikis, psykologia) valintaprosessit. Yo-kokeet eivät vaan erottele hakijoita läheskään yhtä hyvin kuin alakohtaiset pääsykokeet. Mulla on tuttu, joka on toiminut asiantuntijana tässä muutosprosessissa. Hänen mukaansa KAIKKI asiantuntijat ovat varoittaneet poliitikkoja molemmista ongelmista, ja kehottaneet säilyttämään pääsykokeet ainakin hakupainealoilla. Päättäjien asenne: sormet korviin ja *laalaalaalaa emme kuule mitään pääsykokeet on poistettava*.

Tärkeintä on se, että päästäisiin eroon nykyisen hakujärjestelmän aiheuttamista välivuosista.

Sellainen järjestelmä missä "hakupainealalle" haikaileva yleisesti valmistuu vasta noin 10 vuotta myöhemmin kuin ammattikoulun käyneet ikätoverinsa ei ole millään tavalla järkevä.

Välivuodet ovat yhteiskunnan kannalta halpaa lystiä siihen verrattuna, että koulutetaan nuoria väärille aloille. Koska siihenhän se menee, jos kaikki sullotaan jatko-opintoihin heti lukion jälkeen eikä alan vaihtoa sallita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

POinttihan tässä on se, että yo-kirjoitusten muodostuminen valintakokeiski on epätasa-arvoistavaa ja johtaa siihen että kirjoittamista lykätään. Ja että tulee valmennuskursseja lukio-opintojen tueksi. Ynnä muuta. Esimerkiksi, että vanhat 6 laudaturin ylioppilaat, siis kaikki aina 100-vuotiaaksi saakka voivat lähettää paperinsa yliopistoihin ja päästä sisään laittamatta tikkua ristiin.

Kyllä. Toinen, vaikka vähäisempi ongelma on hakupainealojen (lääkis, oikis, psykologia) valintaprosessit. Yo-kokeet eivät vaan erottele hakijoita läheskään yhtä hyvin kuin alakohtaiset pääsykokeet. Mulla on tuttu, joka on toiminut asiantuntijana tässä muutosprosessissa. Hänen mukaansa KAIKKI asiantuntijat ovat varoittaneet poliitikkoja molemmista ongelmista, ja kehottaneet säilyttämään pääsykokeet ainakin hakupainealoilla. Päättäjien asenne: sormet korviin ja *laalaalaalaa emme kuule mitään pääsykokeet on poistettava*.

tämä on isoin ongelma. Ei lukiossa eikä yo-kokeissa ole mitään joka seuloisi soveltuvuutta tämäntyyppisille aloille, motivaatiosta puhumattakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kympin tytöt usein masentuvat tai muuten menettävät otteensa elämästä lukion jälkeen, kun pingottamalla ei enää voikaan itsestään selvästi saavuttaa sitä huippua mihin he ovat tottuneet.

Sitten he ovat vuosikaudet syrjäytyneitä, kunnes joskus 25–30 v iässä menevät opiskelemaan lähihoitajiksi, kun kaikki toivo on heidän sisällään jo kuollut.

Kärjistetty kirjoitus, mutta kyllä siinä vissi perä on.

T: Masennusta sairastava nelikymppiseksi varttunut kympin tyttö -ei lähihoitaja

Tai sitten ei.

T: Nelikymppinen kympin tyttö minäkin, hyvämuistinen, kärkevä, työelämässä hyvin menestynyt ja kaikkea muuta kuin masentunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

POinttihan tässä on se, että yo-kirjoitusten muodostuminen valintakokeiski on epätasa-arvoistavaa ja johtaa siihen että kirjoittamista lykätään. Ja että tulee valmennuskursseja lukio-opintojen tueksi. Ynnä muuta. Esimerkiksi, että vanhat 6 laudaturin ylioppilaat, siis kaikki aina 100-vuotiaaksi saakka voivat lähettää paperinsa yliopistoihin ja päästä sisään laittamatta tikkua ristiin.

Toisaalta vanhat 6 laudaturin opiskelijat ovat de facto parempia, koska heillä ei ole ollut uusintamahdollisuuksia, vain yksi mahdollisuus, ja paineet sen mukaiset. Heidän laudaturinsa ovat siksikin arvokkaampia.

Entiset laudaturitpa eivät vastaa nykyisiä laudatureja, vaan suurin osa niistä olisi nykyään eximioita. 

Eximia onkin tosi tuore keksintö, otettiin käyttöön 1996.

Minä olen kympin tyttö, mieheni on kympin poika. Ei olla ikinä masennuttu tai kärsitty burnoutia tms. Sen sijaan molemmilla on luuserisisko. Nämä ei ole ikinä oikein selvinneet mistään tai jaksaneet mitään. Kummaltakaan ei ole vaadittu ikinä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

POinttihan tässä on se, että yo-kirjoitusten muodostuminen valintakokeiski on epätasa-arvoistavaa ja johtaa siihen että kirjoittamista lykätään. Ja että tulee valmennuskursseja lukio-opintojen tueksi. Ynnä muuta. Esimerkiksi, että vanhat 6 laudaturin ylioppilaat, siis kaikki aina 100-vuotiaaksi saakka voivat lähettää paperinsa yliopistoihin ja päästä sisään laittamatta tikkua ristiin.

Toisaalta vanhat 6 laudaturin opiskelijat ovat de facto parempia, koska heillä ei ole ollut uusintamahdollisuuksia, vain yksi mahdollisuus, ja paineet sen mukaiset. Heidän laudaturinsa ovat siksikin arvokkaampia.

Entiset laudaturitpa eivät vastaa nykyisiä laudatureja, vaan suurin osa niistä olisi nykyään eximioita. 

Eximia haukkasi magnan ylimmän kolmanneksen ja laudaturin pari alinta pistettä. Kyllä suurin osa aiemmista laudatureista olisi yhä edelleen laudatureja.

No nyt on ihan uutta informaatiota! Mistä olet tällaista lukenut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

POinttihan tässä on se, että yo-kirjoitusten muodostuminen valintakokeiski on epätasa-arvoistavaa ja johtaa siihen että kirjoittamista lykätään. Ja että tulee valmennuskursseja lukio-opintojen tueksi. Ynnä muuta. Esimerkiksi, että vanhat 6 laudaturin ylioppilaat, siis kaikki aina 100-vuotiaaksi saakka voivat lähettää paperinsa yliopistoihin ja päästä sisään laittamatta tikkua ristiin.

Toisaalta vanhat 6 laudaturin opiskelijat ovat de facto parempia, koska heillä ei ole ollut uusintamahdollisuuksia, vain yksi mahdollisuus, ja paineet sen mukaiset. Heidän laudaturinsa ovat siksikin arvokkaampia.

Entiset laudaturitpa eivät vastaa nykyisiä laudatureja, vaan suurin osa niistä olisi nykyään eximioita. 

Eximia onkin tosi tuore keksintö, otettiin käyttöön 1996.

Joo, mietin samaa. Olen sentään nelikymppinen ja mielestäni yo-kirjoituksistani on kamalan pitkä aika eli miellän itseni vanhaksi laudaturin opiskelijaksi. Kirjoitin laudaturin paperit eximian aikana, useimmista aineista tuli L ja yhdestä tuli E. 

Vierailija kirjoitti:

Kiva asenne äidillä. Lapsi pakotetaan kipeänä kirjoittamaan, ja siinä samalla tartutetaan muut ihmiset. Ja sitten kun kerran elämässä "epäonnistuu", julistetaan että nyt on unelmat murskana ja koko elämä pilalla. Onneksi oma äitini osasi sanoa että ensi vuonna uudestaan.

Taitaa ne kympit olla mammalle tosi tärkeitä. Ikään kuin olisivat todiste älykkyydestä ja menestyksestä. Pakko tässä kohtaa muistuttaa kaikkia siitä, että Einsteinillä oli lukihäiriö, ja sen takia hän ei saanut hyviä arvosanoja koulusta. Oli silti aika paljon älykkäämpi kuin erään mamman kympin tyttö.

Ihan nopealla googlauksella selviää, että Einstein oli hyvä koulussa.

T. Kympin tyttö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

POinttihan tässä on se, että yo-kirjoitusten muodostuminen valintakokeiski on epätasa-arvoistavaa ja johtaa siihen että kirjoittamista lykätään. Ja että tulee valmennuskursseja lukio-opintojen tueksi. Ynnä muuta. Esimerkiksi, että vanhat 6 laudaturin ylioppilaat, siis kaikki aina 100-vuotiaaksi saakka voivat lähettää paperinsa yliopistoihin ja päästä sisään laittamatta tikkua ristiin.

Toisaalta vanhat 6 laudaturin opiskelijat ovat de facto parempia, koska heillä ei ole ollut uusintamahdollisuuksia, vain yksi mahdollisuus, ja paineet sen mukaiset. Heidän laudaturinsa ovat siksikin arvokkaampia.

Entiset laudaturitpa eivät vastaa nykyisiä laudatureja, vaan suurin osa niistä olisi nykyään eximioita. 

Eximia haukkasi magnan ylimmän kolmanneksen ja laudaturin pari alinta pistettä. Kyllä suurin osa aiemmista laudatureista olisi yhä edelleen laudatureja.

Ei pidä paikkaansa, virheellinen väite. Ennen eximiaa laudaturin sai 10 % parhaista. Sitten otettiin käyttöön eximia, jolloin laudaturin sai 5 % parhaista ja eximian sai seuraavaksi parhaat 5 %. Eli vanha laudatur jaettiin kahteen samansuuruiseen luokkaan. Magnan rajaan tämä ei mitenkään vaikuttanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kympin tytöt usein masentuvat tai muuten menettävät otteensa elämästä lukion jälkeen, kun pingottamalla ei enää voikaan itsestään selvästi saavuttaa sitä huippua mihin he ovat tottuneet.

Sitten he ovat vuosikaudet syrjäytyneitä, kunnes joskus 25–30 v iässä menevät opiskelemaan lähihoitajiksi, kun kaikki toivo on heidän sisällään jo kuollut.

Vai usein masentuvat ja syrjäytyvät :D (vitoslinjan tossukoiden märkä uni)

Useammin he menestyvät jatko-opinnoissa oivallisesti, pätevöityvät kuka millekin erikoisalalle ja päätyvät hyväpalkkaiseen unelma-ammattiinsa. Kun on saanut hyvän pohjan opinnoille ja opiskelutekniikkakin on kunnossa, sillä "pingottamisella" pääsee pitkälle.

Kympin tytöt (ja pojat) päätyvät lähes aina joko huipulle tai sitten aivan pohjalle. Keskivertoa heistä harvoin tulee.

Pohjalle päätymisen taustalla on tyypillisesti se, että panostetaan vain niihin hyviin numeroihin ja monet muut asiat elämässä ovat retuperällä. Kympin tyttö saattaa olla esimerkiksi sosiaalisesti erittäin lahjaton mikä on sellainen asia, että se herkästi tuhoaa menestymisen mahdollisuudet oli sitten kuinka hyvät numerot tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

POinttihan tässä on se, että yo-kirjoitusten muodostuminen valintakokeiski on epätasa-arvoistavaa ja johtaa siihen että kirjoittamista lykätään. Ja että tulee valmennuskursseja lukio-opintojen tueksi. Ynnä muuta. Esimerkiksi, että vanhat 6 laudaturin ylioppilaat, siis kaikki aina 100-vuotiaaksi saakka voivat lähettää paperinsa yliopistoihin ja päästä sisään laittamatta tikkua ristiin.

Toisaalta vanhat 6 laudaturin opiskelijat ovat de facto parempia, koska heillä ei ole ollut uusintamahdollisuuksia, vain yksi mahdollisuus, ja paineet sen mukaiset. Heidän laudaturinsa ovat siksikin arvokkaampia.

Entiset laudaturitpa eivät vastaa nykyisiä laudatureja, vaan suurin osa niistä olisi nykyään eximioita. 

Eximia haukkasi magnan ylimmän kolmanneksen ja laudaturin pari alinta pistettä. Kyllä suurin osa aiemmista laudatureista olisi yhä edelleen laudatureja.

Ei pidä paikkaansa, virheellinen väite. Ennen eximiaa laudaturin sai 10 % parhaista. Sitten otettiin käyttöön eximia, jolloin laudaturin sai 5 % parhaista ja eximian sai seuraavaksi parhaat 5 %. Eli vanha laudatur jaettiin kahteen samansuuruiseen luokkaan. Magnan rajaan tämä ei mitenkään vaikuttanut.

Tämä on pelkkää muistikuvaa, mutta kympin tytön muistikuvaa. Laudaturin sai ennen kevättä 1996 peräti 20 prosenttia kokelaista. Siksi niitä neljän tai kuuden ällän ylioppilaita oli entisaikaan pilvin pimein.

Uuden laudaturin osuudeksi määriteltiin 5% ja eximian osuudeksi 15%. Magnan osuus pysyi ennallaan.

Joutuu juoda ylppärikahvit huonommin paperein nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kympin tytöt usein masentuvat tai muuten menettävät otteensa elämästä lukion jälkeen, kun pingottamalla ei enää voikaan itsestään selvästi saavuttaa sitä huippua mihin he ovat tottuneet.

Sitten he ovat vuosikaudet syrjäytyneitä, kunnes joskus 25–30 v iässä menevät opiskelemaan lähihoitajiksi, kun kaikki toivo on heidän sisällään jo kuollut.

Kärjistetty kirjoitus, mutta kyllä siinä vissi perä on.

T: Masennusta sairastava nelikymppiseksi varttunut kympin tyttö -ei lähihoitaja

Paskan marjat.

T. Asiantuntijatehtävissä toimiva, erinomaisin arvosanoin aikoinaan yliopistosta valmistunut nelikymppinen nainen (kympin tyttö ja 5 laudaturin ylioppilas)