Lue keskustelun säännöt.
Yksi syy vähenevään syntyvyyteen on lapsettoman elämäntavan ihannointi ja lapsiperhe-elämän mollaaminen
30.04.2018 |
Uskallan sanoa, että varsinkin nuoriin ikäluokkiin tuolla on merkittävää vaikutusta. Todellisuudessa esim. lapsiperhe-elämästä uutisoidaan aivan liian negatiiviseen sävyyn ja vain ne negatiiviset asiat nousevat uutisiin. Samaan aikaan media hehkuttaa tuutin täydeltä, että nuorena kannattaa rellestää niin paljon kuin vain miehestä/naisesta lähtee, ihannoidaan myös matkustamista jne. Yleinen asenneilmapiiri on siis se, että armoton biletys, matkustelu yms. luonnehditaan sellaiseksi elämäksi, mitä tulee tavoitella. Sen sijaan lapsiperhe-elämää ei pidetä tavoittelemisen arvoisena asiana.
Tässä asiassa pitäisi tapahtua iso muutos. Yhteiskunnan osalta pitäisi saada nuorten asenteet muuttumaan sellaisiksi, ettei armoton biletys, matkustelu, joutenolo yms. ole nuorten mielestä enää "in" eikä tavoittelemisen arvoisia asioita elämässä. Pitäisi saada asenteet noita asioita kohtaan muuttumaan siten, että nuo ovat ns. "wt-elämän" merkkejä. Sen sijaan esim. hyvää työpaikkaa ja lapsiperhe-elämää kohtaan on saatava arvostus selvään nousuun, siten, että niitä pidetään todella tavoittelemisen arvoisina asioina elämässä. Lisäksi tulisi lopettaa se aivan valtava negatiivissävytteinen uutisointi lapsiperhe-elämästä ja kääntää se positiivissävytteiseksi uutisoinniksi. Näillä olisi varmasti vaikutusta siihen, että syntyvyys lähtisi nousuun.
Kommentit (89)
Musta on ihan jees että nuorille naisille kerrotaan millaista se äitiys ja perhe-elämä oikeasti on eikä maalata kaikkea ruusunpunaiseksi. Näin ne nuoret naiset saavat ihan itse punnita mielessään kannattaako siihen lähteä kun siitä joutuu maksamaan niin kovan hinnan.Nimettömänä netissä avautuneet äidit ja isät ovat ihan hyvä juttu, naamatusten kun harvoin uskalletaan sanoa että on pettynyt perhe-elämään ja vanhemmuuteen, koska karsastetaan häpeää.Netissä sen voi sanoa ilman häpeää: että jos ois tiennyt, ei ois lähtenyt perustamaan perhettä. Kaikki perhe-elämää ja lapsia glorifioivat lehdet sais mielestäni lopettaa, niin totuudenvastaista propagandaa suoltavat ja paineita lisäävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun elämäni tärkein sisältö on olleet lapset, oispa ollut tyhjää ja merkityksetöntä ilman heitä. Toki paljon huolta ja vaivaa heistä on ollut mutta ilman heitä en tietäisi rakkaudesta mitään.
Kiva, että olet edes lasten myötä kokenut rakkautta. Minä olen kai sinänsä onnekas sitten, että olen kokenut aitoa rakkautta ihan ilman lapsiakin.
Vierailija kirjoitti:
On kyllä huvittavaa että Vauva-palstalla julistetaan ettei haluta lapsia :)
Tällainen kysymys: minkä 1-5 asian tulisi olennaisesti muuttua nyky-Suomessa, että haluaisit sittenkin lapsia?
Valtion maksama sijaissynnyttäjä ja ilmainen 24/7 hoitaja, jolle lapsen voisi työntää aina kun se alkaa rasittamaan. Eli noin 23 tuntia vuorokaudessa. Kodinhoitaja ja kokki huolehtimaan lisääntyneistä kotitöistä. Tietysti myös tarpeeksi iso talo, ettei esim vauvan huuto pidä minua hereillä.
Näillä voisin harkita lasta, en muuten.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi tein lapset aikanaan. Esikoinen on 18v ja kuopus on 9v. Moni ikäiseni, eli 37v, vasta aloittelee lapsiperhettä. Jos itse en olis tehny lapsia silloin kun tein, en missään nimessä tekis nyt. Ikävä ilmapiiri on nyt.
Ikävävään ilmapiiriin törmää vain tällä palstalla, irl elämässä en tällaista näe tai kuule.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen yksilö, jonka media tai tämä palsta on pelastanut perheellisyydeltä, on voitto. Heidän puolestaan voi olla vain onnellinen. Ja surra perheellisten puolesta.
Minun puolesta suremisen voit kyllä lopettaa ja säästää sen surun johonkin parempaan kohteeseen :)
Minulla on useampi lapsi, nyt jo nuoria aikuisia. Elin yli 30v lapsettomana ja nyt olen elänyt lasten kanssa reilun 20v. Joten kokemusta on molemmista elämäntavoista ja voin kyllä sanoa, että elämä lasten kanssa on tuhat kertaa parempaa. Lapset eivät vie elämästä mitään pois, mutta tuovat siihen ihan uskomattoman paljon lisää.
Mutta siltikin olen sitä mieltä, että suurelle joukolle ihmisiä on ehdottomasti parempi, etteivät niitä lapsia tee, ihan vain niiden lasten takia. Kaikki eivät sovellu vanhemmiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomilla pitäisi olla pienemmät eläkkeet.
Miksi. Itse makselen paljon komennuksilla ylitöitä tekevänä enemmän veroja kuin suurin osa suomalaisista. Lapsiperheen vanhemmat tuskin pystyvät samaan. En saa minkäänlaisia tulonsiirtojakaan. Terveyteni huollata yksityisellä. Ilman minunlaisiani isoja nettomaksajia monen lapsiperheen arki olisi ankeampi. Eläkeiässä olemme sitten kaikki taas samalla viivalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun elämäni tärkein sisältö on olleet lapset, oispa ollut tyhjää ja merkityksetöntä ilman heitä. Toki paljon huolta ja vaivaa heistä on ollut mutta ilman heitä en tietäisi rakkaudesta mitään.
Kiva, että olet edes lasten myötä kokenut rakkautta. Minä olen kai sinänsä onnekas sitten, että olen kokenut aitoa rakkautta ihan ilman lapsiakin.
Tuo edellinen kommentoija varmaankin tarkoitti sitä rakkautta, jonka lapsi tuo mukanaan. Sitä ei varmaankaan voi kokea, jos ei ole sitä lasta.
Kerron esimerkin.
Sisareni ei pitänyt kissoista. Kun hän aikanaan sai lapsia ja nämä alkoivat toivomaan kotiin kissaa, siskoni sanoi, että vain hänen kuolleen ruumiinsa yli heille tulee kissa. No, jotenkin se kissa kuitenkin heille ilmestyi ja ei mennyt kauaakaan, kun sisareni oli kissan lumoissa. Kissa oli niin ihana ja viisas ja rakas.
Tarinan opetus siis on se, että ihminen ei voi tietää tykkääkö jostakin, jos ei ole siitä kokemusta. Omista siis. Meillä oli lapsuuden kotona aina kissoja, joten ne eivät olleet sisarelleni tuntemattomia otuksia. Hän oppi tykkäämään kissoista ja huomasi niiden ihanuuden vasta kun hänellä itsellään sellainen oli.(Vaikka oli aina kuvitellut inhoavansa niitä). En toki suosittele tekemään lasta ja sitten katsomaan rakastuuko häneen, mutta sitä rakkautta ei voi tietenkään sellainen tietää jolla ei sitä lasta ole. Miehen ja naisen välinen rakkaus on erilaista, samoin sisarusten tai vanhempiin tuntema rakaakus, kuin mitä rakkaus omiin lapsiin on.
Vaikka olet tuntenut ja saanut rakkautta, ei se ole sitä rakkautta , mitä tuo edellinen kirjoittaja tarkoitti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi tein lapset aikanaan. Esikoinen on 18v ja kuopus on 9v. Moni ikäiseni, eli 37v, vasta aloittelee lapsiperhettä. Jos itse en olis tehny lapsia silloin kun tein, en missään nimessä tekis nyt. Ikävä ilmapiiri on nyt.
Ikävävään ilmapiiriin törmää vain tällä palstalla, irl elämässä en tällaista näe tai kuule.
Katsos kun täällä sen voi sanoa rehellisesti ääneen nimettömänä.Irl epäonnistumisen häpeä ja arvostelu estävät. Siksi et kuule sitä kavereiltasi vaikka joku heistä on voinut avautua jopa tässä ketjussa.
Vierailija kirjoitti:
Ja pitäisihän syntyvyyden lähteä nousuun mieluummin (vastaus 1:lle).
Valitettavasti lasten tekeminen ei ole mikään kansalaisvelvollisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me ei miehen kanssa tehdä lapsia. Syy on se, että ollaan niin meneviä ihmisiä ja molemmilla on isopalkkainen työ jossa kumpikin viihtyy. Pari kertaa ollaan puhuttu asiasta ja taloutemme on kunnossa perheen perustamiseen ja asutaan omakotitalossa kahdestaan. Silti se juttelu päättyi molemmilla kerroilla siihen, että se lapsiarki rajoittais meidän elämää niin paljon. Miehellä on kummityttö jonka kanssa hän on suht paljon tekemisissä ja se riittää miehelle.
Tässä sivusta kun on seurannu kaverien perhe-elämää, niin melkein kaikki on eronnut ja valittavat kovaa stressiä, kun rahat ei riitä mihinkään ja ikinä ei pääse mihinkään. Se on vähän kyllä surullista jos joutuu tuollaiseen tilanteeseen ja vielä osa on täysin yksin. Yksi kaveri on ollut 4 vuotta yh ja valittaa sitä, kun ei kelpaa kenellekkään ja lasta ei saa mihinkään hoitoon edes hetkeksi, että pääsis tuulettumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomailta löytyy meille veloille hoitajat ja hoitopaikat, vieläpä halvemmalla mitä täältä kotimaasta ;)
Joo, varmaan oikea paratiisi.
Mitä veikkaat minkä ikäsiä ja kokosia ja näkösiä siellä ulkomailla ravaa. Kun kotimaassa kelpaa, niin sitä haetaan ulkomailta ja se hakureissu ei jää Eurooppaan ja vaan mennään sinne kauas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me ei miehen kanssa tehdä lapsia. Syy on se, että ollaan niin meneviä ihmisiä ja molemmilla on isopalkkainen työ jossa kumpikin viihtyy. Pari kertaa ollaan puhuttu asiasta ja taloutemme on kunnossa perheen perustamiseen ja asutaan omakotitalossa kahdestaan. Silti se juttelu päättyi molemmilla kerroilla siihen, että se lapsiarki rajoittais meidän elämää niin paljon. Miehellä on kummityttö jonka kanssa hän on suht paljon tekemisissä ja se riittää miehelle.
Tässä sivusta kun on seurannu kaverien perhe-elämää, niin melkein kaikki on eronnut ja valittavat kovaa stressiä, kun rahat ei riitä mihinkään ja ikinä ei pääse mihinkään. Se on vähän kyllä surullista jos joutuu tuollaiseen tilanteeseen ja vielä osa on täysin yksin. Yksi kaveri on ollut 4 vuotta yh ja valittaa sitä, kun ei kelpaa kenellekkään ja lasta ei saa mihinkään hoitoon edes hetkeksi, että pääsis tuulettumaan.
Omassa tuttavapiirissäni kaikki vanhemmat ovat edelleen naimisissa lapset aikuistumassa. Parille vela parille tuli ero, miehillä lapset uusissa liitoissaan.
Vierailija kirjoitti:
Me ei miehen kanssa tehdä lapsia. Syy on se, että ollaan niin meneviä ihmisiä ja molemmilla on isopalkkainen työ jossa kumpikin viihtyy. Pari kertaa ollaan puhuttu asiasta ja taloutemme on kunnossa perheen perustamiseen ja asutaan omakotitalossa kahdestaan. Silti se juttelu päättyi molemmilla kerroilla siihen, että se lapsiarki rajoittais meidän elämää niin paljon. Miehellä on kummityttö jonka kanssa hän on suht paljon tekemisissä ja se riittää miehelle.
Tässä sivusta kun on seurannu kaverien perhe-elämää, niin melkein kaikki on eronnut ja valittavat kovaa stressiä, kun rahat ei riitä mihinkään ja ikinä ei pääse mihinkään. Se on vähän kyllä surullista jos joutuu tuollaiseen tilanteeseen ja vielä osa on täysin yksin. Yksi kaveri on ollut 4 vuotta yh ja valittaa sitä, kun ei kelpaa kenellekkään ja lasta ei saa mihinkään hoitoon edes hetkeksi, että pääsis tuulettumaan.
Työskentelen kansainvälisessä isossa yrityksessä ja kyllä meidän yhtiön nais/miesjohtajilla on lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On kyllä huvittavaa että Vauva-palstalla julistetaan ettei haluta lapsia :)
Tällainen kysymys: minkä 1-5 asian tulisi olennaisesti muuttua nyky-Suomessa, että haluaisit sittenkin lapsia?
En ole haaveillut vanhemmuudesta tai perhe-elämästä koskaan, edes lapsena en liioin välittänyt vauvanukeista tai kotileikeistä.
Lapsia tuskin tulen HALUAMAAN koskaan, mutta voisin sellaisen HANKKIA, mikäli Suomen valtio alkaisi maksamaan joka ikisestä lapsesta 1,000,000€ puhtaana käteen. Ja tietenkin niin, että jokaiselle mahdollistettaisiin sijaissynnyttäjä tai adoptio, jotta useamman olisi nykyistä vaivattomampi kokeilla soveltuuko vanhemmaksi tai olisiko se kenties jopa se Oma Juttu. Mikäli ei soveltuisikaan ja antaisi lapsen (uudestaan) adoptioon vaikka jo kuukauden päästä, saisi kuitenkin pitää alussa saamansa summan.
Näillä ehdoilla olisin valmis yrittämään. Vela25
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen yksilö, jonka media tai tämä palsta on pelastanut perheellisyydeltä, on voitto. Heidän puolestaan voi olla vain onnellinen. Ja surra perheellisten puolesta.
Minun puolesta suremisen voit kyllä lopettaa ja säästää sen surun johonkin parempaan kohteeseen :)
Minulla on useampi lapsi, nyt jo nuoria aikuisia. Elin yli 30v lapsettomana ja nyt olen elänyt lasten kanssa reilun 20v. Joten kokemusta on molemmista elämäntavoista ja voin kyllä sanoa, että elämä lasten kanssa on tuhat kertaa parempaa. Lapset eivät vie elämästä mitään pois, mutta tuovat siihen ihan uskomattoman paljon lisää.
Mutta siltikin olen sitä mieltä, että suurelle joukolle ihmisiä on ehdottomasti parempi, etteivät niitä lapsia tee, ihan vain niiden lasten takia. Kaikki eivät sovellu vanhemmiksi.
On myös suuri joukko ihmisiä, jotka sopisivat erinomaisesti vanhemmiksi, mutta eivät sitä halua. Lisäksi tietysti vieläkin suurempi joukko, jotka eivät sovi millään mittarilla vanhemmiksi, mutta ovat silti menneet lisääntymään, usein vieläpä monta kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun elämäni tärkein sisältö on olleet lapset, oispa ollut tyhjää ja merkityksetöntä ilman heitä. Toki paljon huolta ja vaivaa heistä on ollut mutta ilman heitä en tietäisi rakkaudesta mitään.
Kiitos. En siis "tiedä rakkaudesta mitään".
Miksi otit itseesi? Toisen kokemus saa sinut tuntemaan olosi mitättömäksi? Vai luuletko, että maa pyörii sinun napasi ympärillä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mulle on aivan sama jos joku päättää olla tekemättä lapsia. Tehkööt mitä lystää. Kyllä moni sen kuolinvuoteella tajuaa että se ura nyt oli aivan se ja sama, eipä se "köyhyyskään" maailmanloppu ole mutta harva niitä lapsiaan katuu. Mutta sitten on turha enää itkeä.
Silloinkin hirveä huoli niistä lapsista. Kyllä lapsettomilla on paljon paremmin oltavat.
Mikä ihmeen "hirveä huoli"? Onneksi harvat meistä joutuu kokemaan hirveän huolen lapsen kanssa, eli jos lapsi esim. sairastuu vakavasti tms. Normaaleja lapsiperheen huolia en luokittelisi hirveiksi. Ja useimmat kokee lapsistaan vain ylpeyttä kun nämä ovat kasvaneet aikuisiksi, itsenäisiksi upeiksi ihmisiksi, joista ei tarvitse "hirveästi" enää huolehtia.
Jos kokee jonkinlaista riippuvuussuhdetta ja takertuvuutta omaan lapseensa, etenkin aikuiseen lapseensa, kannattaa vierailla psykologilla. Se ei ole ihan normaalia eikä lapsellekkaan hyväksi.
Eiköhän ole aika tavallista kun lapset ovat hiljattain muuttaneet kotoa. Moni on eronnut lasten ollessa teinejä ja se ylijäänyt rakkaus on siirtynyt lapsiin. Ymmärrettävää jos hiljennyt koti ahdistaa eikä heti pysty irrottamaan siitä roolista joka oli niin tärkeä ennen.
Höpöhöpö. Ja sulla oli asiasta henk.koht. kokemusta kuinka paljon? Haikeus on aivan eri asia kuin "hirveä huoli lapsista ja niihin takertuminen".
Voisin synnyttää ja antaa adoptioon, ainakin sen 2x (sisarukset), jonka jälkeen haluaisin sterin. Kuitenkin mitä olen kuullut ja lukenut adoptio prosessista, niin en siihen lähde. Miksi siellä on töissä väkeä, jotka syyllistää ja vastustaa adoptioon antajia?
Klinikat voisivat maksaa kunnon palkkioita luovuttajille, väh. 1000e. Jenkeissä maksavat 5000-10 000e
Vierailija kirjoitti:
Voisin synnyttää ja antaa adoptioon, ainakin sen 2x (sisarukset), jonka jälkeen haluaisin sterin. Kuitenkin mitä olen kuullut ja lukenut adoptio prosessista, niin en siihen lähde. Miksi siellä on töissä väkeä, jotka syyllistää ja vastustaa adoptioon antajia?
Klinikat voisivat maksaa kunnon palkkioita luovuttajille, väh. 1000e. Jenkeissä maksavat 5000-10 000e
No ehkä siksi että vauvat ei ole mitään kauppatavaroita.
hahahahahaa on siinä itsekkyyden huippuja taas äänessä. Maapallo on jo niin ylikansoitettu, että luonnonkatastrooffeja odotellessa nämä itsekkyyden perikuvat vain ajattelevat eläketulojaan. Ruoka ja puhdas vesi ei ole aikoihin riittänyt koko tälle populalle puhumattakaan saastuttamisesta ja sademetsien tuhoamisesta. Hyönteisiä kuolee sukupuuttoon ja antibiootit vetelee viimeisiään. Mutta minä ja minun eläkkeeni. Plaah.