Lue keskustelun säännöt.
Yksi syy vähenevään syntyvyyteen on lapsettoman elämäntavan ihannointi ja lapsiperhe-elämän mollaaminen
30.04.2018 |
Uskallan sanoa, että varsinkin nuoriin ikäluokkiin tuolla on merkittävää vaikutusta. Todellisuudessa esim. lapsiperhe-elämästä uutisoidaan aivan liian negatiiviseen sävyyn ja vain ne negatiiviset asiat nousevat uutisiin. Samaan aikaan media hehkuttaa tuutin täydeltä, että nuorena kannattaa rellestää niin paljon kuin vain miehestä/naisesta lähtee, ihannoidaan myös matkustamista jne. Yleinen asenneilmapiiri on siis se, että armoton biletys, matkustelu yms. luonnehditaan sellaiseksi elämäksi, mitä tulee tavoitella. Sen sijaan lapsiperhe-elämää ei pidetä tavoittelemisen arvoisena asiana.
Tässä asiassa pitäisi tapahtua iso muutos. Yhteiskunnan osalta pitäisi saada nuorten asenteet muuttumaan sellaisiksi, ettei armoton biletys, matkustelu, joutenolo yms. ole nuorten mielestä enää "in" eikä tavoittelemisen arvoisia asioita elämässä. Pitäisi saada asenteet noita asioita kohtaan muuttumaan siten, että nuo ovat ns. "wt-elämän" merkkejä. Sen sijaan esim. hyvää työpaikkaa ja lapsiperhe-elämää kohtaan on saatava arvostus selvään nousuun, siten, että niitä pidetään todella tavoittelemisen arvoisina asioina elämässä. Lisäksi tulisi lopettaa se aivan valtava negatiivissävytteinen uutisointi lapsiperhe-elämästä ja kääntää se positiivissävytteiseksi uutisoinniksi. Näillä olisi varmasti vaikutusta siihen, että syntyvyys lähtisi nousuun.
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Uskallan sanoa, että varsinkin nuoriin ikäluokkiin tuolla on merkittävää vaikutusta. Todellisuudessa esim. lapsiperhe-elämästä uutisoidaan aivan liian negatiiviseen sävyyn ja vain ne negatiiviset asiat nousevat uutisiin. Samaan aikaan media hehkuttaa tuutin täydeltä, että nuorena kannattaa rellestää niin paljon kuin vain miehestä/naisesta lähtee, ihannoidaan myös matkustamista jne. Yleinen asenneilmapiiri on siis se, että armoton biletys, matkustelu yms. luonnehditaan sellaiseksi elämäksi, mitä tulee tavoitella. Sen sijaan lapsiperhe-elämää ei pidetä tavoittelemisen arvoisena asiana.
Tässä asiassa pitäisi tapahtua iso muutos. Yhteiskunnan osalta pitäisi saada nuorten asenteet muuttumaan sellaisiksi, ettei armoton biletys, matkustelu, joutenolo yms. ole nuorten mielestä enää "in" eikä tavoittelemisen arvoisia asioita elämässä. Pitäisi saada asenteet noita asioita kohtaan muuttumaan siten, että nuo ovat ns. "wt-elämän" merkkejä. Sen sijaan esim. hyvää työpaikkaa ja lapsiperhe-elämää kohtaan on saatava arvostus selvään nousuun, siten, että niitä pidetään todella tavoittelemisen arvoisina asioina elämässä. Lisäksi tulisi lopettaa se aivan valtava negatiivissävytteinen uutisointi lapsiperhe-elämästä ja kääntää se positiivissävytteiseksi uutisoinniksi. Näillä olisi varmasti vaikutusta siihen, että syntyvyys lähtisi nousuun.
Eh, en kyllä ymmärrä miksi pitää nykyistä enemmän ihannoida lapsiperhearkea. Nämä ns. Negatiiviset asiat mitä mediassa on esillä lapsiarjesta ovat vain hyväksi koska hyvä kertoa ihmisille mitä lapset vaativat ilman mitään sokerikuorutetta. On hyvä tietää mitä on odotettavissa. Näin sitten ne jotka ainakin tietävät etteivät kykene siihen elämään jättävät lapset hankkimatta ja ehkä maailmassa on yksi traumatisoitunut lapsi vähemmän. Minulla kun oli äiti jonka ei olisi pitänyt ikinä hankkia lapsia ja minä siitä olenkin saanut henkisiätraunoja ja olen sitä mieltä että on vain hyvä jos ihmiset rupeavat harkitsemaan pystyykö kasvattamaan lasta/lapsia.
Ja olen kyllä sitä mieltä että lapset ja perhe-elämä on monelle edelleen se mitä unelmoidaan. Mutta enään ei vaan eletä aikaa jolloin ei ollut ehkäisyä ja elämässä naisilla ei ollut mitään muuta odotettavaa kuin äitiys. On muita vaihtoehtoja ja odotettavaa elämältä. Ei se sen ihmeempi syy ole...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kadun valintojani, tai masennukseenhan se elämä ja myös lisääntyminen kaatui. Nyt on liian myöhäistä.
Nykyään lapset ovat niin hirveitä että ei niitä kukaan enää halua. Lapsia ei haluta kauppoihin, ravintoloihin, lennoille, hotelleihin, häihin, kirkkoon, pihoille, uimahalleihin eikä ylipäätään mihinkään. Mielestäni se on seurausta vapaasta kasvatuksesta ja kurittamisen kieltämisestä lailla. Nuoret aikuiset näkevät miten lapset käyttäytyvät kuin apinat ja toteavat että elämä on varmasti hauskempaa ja helpompaa ilman mokomaa riesaa.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään lapset ovat niin hirveitä että ei niitä kukaan enää halua. Lapsia ei haluta kauppoihin, ravintoloihin, lennoille, hotelleihin, häihin, kirkkoon, pihoille, uimahalleihin eikä ylipäätään mihinkään. Mielestäni se on seurausta vapaasta kasvatuksesta ja kurittamisen kieltämisestä lailla. Nuoret aikuiset näkevät miten lapset käyttäytyvät kuin apinat ja toteavat että elämä on varmasti hauskempaa ja helpompaa ilman mokomaa riesaa.
Juu, no jos nuoret aikuiset meinaavat jättää lapsensa kasvattamatta, ne on parempikin jättää hankkimatta.
On kyllä huvittavaa että Vauva-palstalla julistetaan ettei haluta lapsia :)
Tällainen kysymys: minkä 1-5 asian tulisi olennaisesti muuttua nyky-Suomessa, että haluaisit sittenkin lapsia?
Esimerkkejä, ehkä:
- lapsilisien/yh-tukien merkittävä korotus
- isot verohelpotukset
- lait ja järjestelyt niin, ettei lasten saaminen estä uraa töissä, paremmat työmarkkinat
- pois normitus vanhemmuudesta, perheille lisää oikeuksia päättää omista asioitaan (ei esim. mitään anonyymejä lasu-ilmiantoja)
- voisi jo liiton perustaessaan sopia , kenelle lapset jäävät erossa/että jäävät varmasti molemmille, ei tarvitse ahdistua etukäteen menettävänsä lapset
- helpot ja edulliset babysitterimarkkinat tyyliin 60-luvun Amerikka
- lähinnä naisille: tietoisesti yksin lapsen hankkimisesta pikemminkin sankariteko kuin syyllistäminen (ja vaikka mahdollisuus hankkia lapsi tunnetun spermanluovuttajan kanssa, jotta lapsi pääsee tuntemaan isänkin, mutta huoltajuus pysyy äidillä)
Näitä vain tuli mieleen, en ota kantaa itse, ei koske minua enää nämä asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäpä ihannoimmista olisi perhe-elämässä? Stressiä, riittämättömyyttä, jatkuvaa neuvottelua, konflikteja....
Ja näiden mainitsemiesi lisäksi paljon rakkautta, rakkautta ja rakkautta. lapset tuo tullessaan uskomattoman määrän rakkautta.
Mutta siitä vaietaan. Hyvä esimerkki on tämä palsta. Jos puhutaan lapsista, niistä valitetaan. Jos puhutaan lapsiperheen arjesta, siitä valitetaan. Jos puhutaan lasten kavereista, niistä valitetaan. Päiväkodeista valitetaan, koulusta valitetaan, neuvolatoiminnasta valitetaan, niistä hemmetin myyjäisiin tarvittavista mokkapaloista valitetaan.... aina vaan valitetaan.
Ehkä kaikkien tällaisten palstojen ja koko somen pääidea onkin että pääsee päästämään höyryjä. Siksi jotkut kissapalstat ovat suosittuja, kun on pelkästään vain positiivisuutta.
Onhan se nyt kuitenkin parempi valittaa täällä kuin äyskiä lapselle tai puolisolle.
Mutta en usko että tämä palsta antaa läheskään täyttä kuvaa. Ajattele mikä suosio on noilla Vauva- ja Perhe jne. lehdillä, niiden kansien perusteella niin ikävää asiaa ei olekaan, ettei siitä olisi lopulta koitunut hyvää. Ja niitä ostetaan kai innokkaasti.
Inhorealisti kirjoitti:
Omalla kohdallani lapset jäivät tekemättä, koska ei vaan ollut pakko. Elämässä on ollut ihan tarpeeksi muutakin tekemistä, eikä lisääntyminen kiinnostanut, joten jätin sitten lisääntymättä. Naisen rooli ei enää ole niin ahdas kuin ennen, ainakin mikäli omistaa hyvän itsetunnon.
Ja jos rehellisiä ollaan, ihmislaji joutaisi kuolla sukupuuttoon, kun eivät millään opi elämään planeettamme resurssien rajoissa. Mutta sitä pelkoa ei nykyisen väestönkasvun valossa taida olla.
Nykyinen väestönkasvu nimenomaan takaa sen, että jossainvaiheessa väestön määrä tulee putoamaan radikaalisti. Ei nyt ihan sukupuuttoon asti, mutta suurinosa kyllä tulee menettämään henkensä resurssien loppuessa ja niistä tapellessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Inhorealisti kirjoitti:
Omalla kohdallani lapset jäivät tekemättä, koska ei vaan ollut pakko. Elämässä on ollut ihan tarpeeksi muutakin tekemistä, eikä lisääntyminen kiinnostanut, joten jätin sitten lisääntymättä. Naisen rooli ei enää ole niin ahdas kuin ennen, ainakin mikäli omistaa hyvän itsetunnon.
Ja jos rehellisiä ollaan, ihmislaji joutaisi kuolla sukupuuttoon, kun eivät millään opi elämään planeettamme resurssien rajoissa. Mutta sitä pelkoa ei nykyisen väestönkasvun valossa taida olla.
Nykyinen väestönkasvu nimenomaan takaa sen, että jossainvaiheessa väestön määrä tulee putoamaan radikaalisti. Ei nyt ihan sukupuuttoon asti, mutta suurinosa kyllä tulee menettämään henkensä resurssien loppuessa ja niistä tapellessa.
Väestönkasvu pitäisi saada kuriin Afrikassa ja Intiassa, ennen kuin tilanne siellä käy kestämättömäksi. Paras juttu pallolle olisi jos Afrikassa otettaisiin kiinalaisten tapaan 1 lapsen politiikka.
Euroopassa se pitäisi saada nousuun, muutenkin kuin väestönvaihdon kautta. Sammuvien sukujen kautta menetetään paljon henkistä pääomaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mulle on aivan sama jos joku päättää olla tekemättä lapsia. Tehkööt mitä lystää. Kyllä moni sen kuolinvuoteella tajuaa että se ura nyt oli aivan se ja sama, eipä se "köyhyyskään" maailmanloppu ole mutta harva niitä lapsiaan katuu. Mutta sitten on turha enää itkeä.
Silloinkin hirveä huoli niistä lapsista. Kyllä lapsettomilla on paljon paremmin oltavat.
Mikä ihmeen "hirveä huoli"? Onneksi harvat meistä joutuu kokemaan hirveän huolen lapsen kanssa, eli jos lapsi esim. sairastuu vakavasti tms. Normaaleja lapsiperheen huolia en luokittelisi hirveiksi. Ja useimmat kokee lapsistaan vain ylpeyttä kun nämä ovat kasvaneet aikuisiksi, itsenäisiksi upeiksi ihmisiksi, joista ei tarvitse "hirveästi" enää huolehtia.
Jos kokee jonkinlaista riippuvuussuhdetta ja takertuvuutta omaan lapseensa, etenkin aikuiseen lapseensa, kannattaa vierailla psykologilla. Se ei ole ihan normaalia eikä lapsellekkaan hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mulle on aivan sama jos joku päättää olla tekemättä lapsia. Tehkööt mitä lystää. Kyllä moni sen kuolinvuoteella tajuaa että se ura nyt oli aivan se ja sama, eipä se "köyhyyskään" maailmanloppu ole mutta harva niitä lapsiaan katuu. Mutta sitten on turha enää itkeä.
Silloinkin hirveä huoli niistä lapsista. Kyllä lapsettomilla on paljon paremmin oltavat.
Mikä ihmeen "hirveä huoli"? Onneksi harvat meistä joutuu kokemaan hirveän huolen lapsen kanssa, eli jos lapsi esim. sairastuu vakavasti tms. Normaaleja lapsiperheen huolia en luokittelisi hirveiksi. Ja useimmat kokee lapsistaan vain ylpeyttä kun nämä ovat kasvaneet aikuisiksi, itsenäisiksi upeiksi ihmisiksi, joista ei tarvitse "hirveästi" enää huolehtia.
Jos kokee jonkinlaista riippuvuussuhdetta ja takertuvuutta omaan lapseensa, etenkin aikuiseen lapseensa, kannattaa vierailla psykologilla. Se ei ole ihan normaalia eikä lapsellekkaan hyväksi.
Eiköhän ole aika tavallista kun lapset ovat hiljattain muuttaneet kotoa. Moni on eronnut lasten ollessa teinejä ja se ylijäänyt rakkaus on siirtynyt lapsiin. Ymmärrettävää jos hiljennyt koti ahdistaa eikä heti pysty irrottamaan siitä roolista joka oli niin tärkeä ennen.
Vierailija kirjoitti:
No mulle on aivan sama jos joku päättää olla tekemättä lapsia. Tehkööt mitä lystää. Kyllä moni sen kuolinvuoteella tajuaa että se ura nyt oli aivan se ja sama, eipä se "köyhyyskään" maailmanloppu ole mutta harva niitä lapsiaan katuu. Mutta sitten on turha enää itkeä.
Mieluummin kadun asioita joista olen itse valinnut kuin asioita, jotka päätettiin/painostettiin puolestani. Ja ihan oikeasti; meinaatko mennä toisen kuolinvuoteelle lällättämään, kun toinen suree lapsettomuuttaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei huolta ap, nuoriso on ollut turmeluksen vallassa aina antiikista lähtien, mikäli on luottaminen historiankirjoihin. Tasaisin väliajoin me aikuiset kauhistellaan, kun nuoriso ei teekkään mitä tahdomme. ;D
Vierailija kirjoitti:
Olen aloittajan kanssa samaa mieltä. Lapsiperhearjen ihannoiminen ja siitä positiivisen kuvan antaminen ei kuitenkaan onnistu niin kauan, kun meillä on internet, jossa jokainen saa ilmaista oman mielipiteensä tai kertoa omakohtaisia kokemuksiaan, miten lapsiperhe-elämä muuttikin elämän helvetiksi ja lopulta johti parisuhteenkin päättymiseen.
Tällä palstalla riekkuavat joistain syystä velat kertomassa hirveitä tositarnoita toisilleen ikää sellaiset 20-30 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksihän 46 kerää vain alapeukkuja vaikka esittää selkeän kysymyksen? Eihän 46 väitä että tarvitsisi valita noita syitä tai pitää niistä mitenkään.
46
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mulle on aivan sama jos joku päättää olla tekemättä lapsia. Tehkööt mitä lystää. Kyllä moni sen kuolinvuoteella tajuaa että se ura nyt oli aivan se ja sama, eipä se "köyhyyskään" maailmanloppu ole mutta harva niitä lapsiaan katuu. Mutta sitten on turha enää itkeä.
Mieluummin kadun asioita joista olen itse valinnut kuin asioita, jotka päätettiin/painostettiin puolestani. Ja ihan oikeasti; meinaatko mennä toisen kuolinvuoteelle lällättämään, kun toinen suree lapsettomuuttaan?
No voi hyvää päivää, en tietenkään. Totesin vain faktan. Ei kukaan sure kuolinvuoteella että olisinpa tehnyt enemmän töitä ja saanut vähän hohdokkaamman uran. Sitä moni on surrut että jätti perheen perustamatta ja sen kaiken kokematta. Usein se suru alkaa kyteä jo keski-iässä tai viimeistään sen jälkeen, kun asia on jo myöhäistä korjata / saavuttamattomissa. Meillä on ihan hirveät jonot lapsettomuushoitoihin jo nyt, joten kyllä se myös kertoo asiasta jotain.
Ja puhun nyt yleisellä tasolla, en yksilöistä. En siis esim. sinusta yksilönä, sinä voit olla juuri se joka ihan aidosti on loppuun saakka täysin tyytyväinen lapsettomuuteensa. Ja se on ihan ok. Mutta silti on hyvä että ihmisille edelleen kerrotaan faktoista; naisen hedelmällisyys on loppupeleissä hyvinkin rajallista.
Ainakaan minulle lapsiperhe-elämässä ei ole mitään tavoittelemisen arvoista. Ensinnäkin, en pidä lapsista. Vauvat ja pikkulapset ovat ällöttäviä. Toiseksi, elämästäni on mennyt monta vuotta hukkaan masennuksen kanssa, enkä halua ottaa seuraavaa raskasta aikaa lapsien takia. Elämä ilman lapsia on halvempaa ja helpompaa, kun voi tehdä (melkein) mitä vain milloin vain ilman, että täytyy ajatella lapsen osaa siinä. Lisäksi sairastan 1. tyypin diabetesta, enkä halua ottaa riskiä että se periytyy. On tarpeeksi rankkaa hoitaa itseäni, en jaksaisi hoitaa pienen lapsen sairautta.
Vierailija kirjoitti:
.. tulisi lopettaa se aivan valtava negatiivissävytteinen uutisointi lapsiperhe-elämästä ja kääntää se positiivissävytteiseksi uutisoinniksi. Näillä olisi varmasti vaikutusta siihen, että syntyvyys lähtisi nousuun.
ap, olin parhaassa synnytysiässä kasari-ysärillä. olin jo silloin vela, eikä uutisoinnilla ollut siihen mitään merkitystä. se, että olin vela, oli kummallista ja friikkiä. silläkään ei ollut mielipiteeseeni merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sen syntyvyyden pitäisi lähteä nousuun? Kuinka monta keskustelua ajattelit vielä avata tästä samasta aiheesta?
Koska vapaa markkinatalous ja yhteiskuntamme lakkaa toimimasta ilman kasvavaa syntyvyyttä.
Haluatko nääntyä vanhana kurjuudessa nälkään?
Robotit ja kansalaispalkka
Vierailija kirjoitti:
Minun elämäni tärkein sisältö on olleet lapset, oispa ollut tyhjää ja merkityksetöntä ilman heitä. Toki paljon huolta ja vaivaa heistä on ollut mutta ilman heitä en tietäisi rakkaudesta mitään.
Kiitos. En siis "tiedä rakkaudesta mitään".
Oma mies on kyllä hyvin onnellinen lapsistaan. Ikävää, että sinä teit väärän valinnan. Surettaa lapsesi puolesta, että hänellä on tuollainen isä.