Haenkohan olematonta naista?

Vierailija kirjoitti:

Luin tätä keskustelua hämmästyneenä siitä millaisia tulkintoja täällä on. Avattuani lopuksi kuvan tajusin käyneeni AP:n kanssa treffeillä muutama viikko sitten Helsingin keskustassa ravintolassa.

 

En täytä noita kaikkia listan asioita, tykkään matkustaa ja työn puolesta olen vähän tuollainen ”tuuliviiri”. Näistä keskusteltiin ennen tapaamista mielestäni hyvässä meiningissä ja näillä kriteereillä ainakaan ei ollut valtavaa merkitystä. Keskustelu tuntui sellaiselta perusmukavalta ja hän oli aktiivinen keskustelussa. Treffeille hän toi kukkia ja suklaata, tarjosi ravintolassa minulle pyytämättä ja avasi ovia. Minulle jäi siitä herrasmiehen kuva. Livenä hän oli vähän sellainen hiljaisempi, sellainen tyypillinen insinööri. Vaivaannuttavia hiljaisuuksia ei tosin ollut. Lopuksi kiitin illasta ja toivotin hyvää kesää. Hän oli muuten ihana, mutta minusta sitä jotain kemiaa jäi puuttumaan.

 

Vaikka en jatkanutkaan hänen kanssaan, voin sanoa että AP on aika paljon erilainen oikeasti kuin tämä ketju antaa ymmärtää.

Ap on ollut treffeillä miellyttämismodessa ja täällä häntä on tökitty tarkoituksella. Molemmissa silti oma itsensä.

Vierailija kirjoitti:

Aldarel kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aldarel kirjoitti:

655: Ikävää, että sinulle on sattunut sellaista. Eihän näitä kenellekään toivo. Itselläni on ollut myös ulkopuolisena kokemusta näistä vaikeista lapsuuksista osan edellisten kumppanien kautta. Siellä on ollut melkoisen kaikenlaista. Mutta olennaisin kysymys on se, onko ne asiat pystynyt käsittelemään ja jättämään taakseen. Ja että nykytila on oikeasti tervehtynyt siitä, eikä siten, että se kytee vain piilossa. Se paranemisen prosessi on paljon olennaisempaa kuin se, onko sairauksia ollut menneisyydessä.

AP

Kai ymmärrät, että jos on esim. alkoholistivanhemmat, niin se on asia, jota ei oikein voi jättää taakseen ennen kuin he kuolevat. Vaan asian kanssa pitää elää, vaikka se varjostaa elämää koko ajan. Eli on paljon sellaisia elämänolosuhteita, joiden osalta nykytila ei voi tervehtyä, vaan ikävä asia kulkee koko ajan mukana.

Satun tuntemaan tämänkaltaisen tapauksen, ja mielestäni siitä on mahdollisuuksia päästä irti jo ennen hautaa. Ainakin sillä tasolla, että siitä ei ole enää merkitystä kyseisen lapsen elämälle.

AP

Ei pidä paikkaansa. Tuolla tavalla traumat nimenomaan toistavat itseään sukupolvelta toiselle: äitinsä hylännyt tullaan hylkäämään jne, motiivina alkoholi tai mikä vaan. Kliseistä, mutta totta: sen minkä taakseen jättää, edestään löytää.

Joiltain osin turhan yksipuolista ajattelua, mutta kyllä, traumat pitäisi käsitellä etteivät ne siirry suvussa eteenpäin.

melkonen keskustelu...

Hei taas kaikille!

Toivottavasti teilläkin on ollut kiva vapunpäivä :)

Ketjun aloittajana näkisin, että kaikki aika oleellinen keskustelu on jo käyty täällä, ja aiheet alkavat toistaa itseään. Sen lisäksi että on mullakin rajani mitä haluan lukea.

Kiitos paljon useimmille kommentoijille! :*)

AP

Aldarel kirjoitti:

Hei taas kaikille!

Toivottavasti teilläkin on ollut kiva vapunpäivä :)

Ketjun aloittajana näkisin, että kaikki aika oleellinen keskustelu on jo käyty täällä, ja aiheet alkavat toistaa itseään. Sen lisäksi että on mullakin rajani mitä haluan lukea.

Kiitos paljon useimmille kommentoijille! :*)

AP

Todennäköisesti ne kommentit, joita et halua lukea, ovat juuri niitä, joista sulle olisi eniten hyötyä...

Vierailija kirjoitti:

Aldarel kirjoitti:

Hei taas kaikille!

Toivottavasti teilläkin on ollut kiva vapunpäivä :)

Ketjun aloittajana näkisin, että kaikki aika oleellinen keskustelu on jo käyty täällä, ja aiheet alkavat toistaa itseään. Sen lisäksi että on mullakin rajani mitä haluan lukea.

Kiitos paljon useimmille kommentoijille! :*)

AP

Todennäköisesti ne kommentit, joita et halua lukea, ovat juuri niitä, joista sulle olisi eniten hyötyä...

Tervetuloa kokeilemaan omalla tunnistettavalla identiteetillä vastaavaa.

AP

Vaikeeta on. Miks kaikilla on elämä näin vaikeeta heti kun on siirrytty yliopistosta työelämään?

Ap vaikuttaa tässä kyllä tosi ankealta. Ja toi kuvaus deiteistä ap:n kanssa kans tosi jäykältä, ikään kuin ap näyttelee roolissa. Mut sellasia ihmisistä suurin osa on. Aikuisiällä tosi harva enää uskaltaa oikeasti olla läsnä ihmisenä, kun siitä saa niin herkästi turpiin.

Töissä rooli. Deiteillä rooli. Netissä rooli. Somessa rooli. Kotona yksin oma ittensä ehkä tunnin päivässä. On tää hirveetä.

Itse elän nyt yksin, kelpais kyllä viereen joku joka vain eläis jaettua arkea ilman vaatimuslistaa kumpaankaan suuntaan. Sellasta se oli kakskymppisenä kun oltiin vielä nuoria, ihmisen parasta aikaa.

Pahoittelut, en millään jaksanut lukea ihan koko keskustelua, joten voi olla että pointtini on tullut jo. Ja vähän samaa ajattelen, kuin se kodinkoneen ostosta kirjoittanut mies: ihastuminen & rakastuminen toimii erilaisella logiikalla kuin se, että valitsee jonkin hyödykkeen kaupan hyllyltä.

Tottakai meillä kaikilla on varmaan enemmän tai vähemmän jonkinlaisia listoja tai minimivaatimuksia kumppanille, jos ei kirjoitettuja, niin päässä olevia ihanteita kuitenkin. Mutta kuinka ollakaan, ainakin itseni elämä on yllättänyt useammankin kerran niin, että olenkin ihastunut päätäpahkaa aivan "vääränlaiseen" tyyppiin, ts. ihmiseen, jonka joitakin ominaisuuksia ei todellakaan ole kuvitteellisella listallani. Se on käsittääkseni juuri sitä ihastumisen ja rakastumisen mysteeriä, eli asiat eivät aina mene niin järkevällä tai suunnitellulla tavalla, kuin on etukäteen suunnitellut ja ajatellut. Sitten toisaalta taas on tullut kohdattua paljon ihmisiä, jotka paperille listattujen ominaisuuksiensa valossa olisivat juuri sitä, mitä kumppanilta toivonkin (siis MYÖS miellyttävän ulkonäön omaavia tapauksia), mutta silti vaan ei kolahda, eli kemiat eivät kohtaa. 

Oma johtopäätökseni tästä kaikesta on, että parinvalintaa ei voi liikaa järkeistää eikä suunnitella. Toki niitäkin ääripäitä sitten on, jotka menevät liikaa vain kemioidensa perässä ja vaikkapa rakastuvat aina joihinkin vastuuttomiin alkoholisteihin tms., mutta siinä sitten varmaan vaikuttavat vähän muutkin kuviot taustalla, esim. omat lapsuudenkokemukset. Sitten tietysti on sekin vaihtoehto, että tyytyy ns. järkiliittoon tai kumppanuuteen jonkun sopivan kanssa, ilman sen suurempia tunteen roihuja.

Onnea etsintään, ap!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aldarel kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aldarel kirjoitti:

tanssijatar kirjoitti:

Aldarel kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aldarel kirjoitti:

Hei kaikki taas, AP täällä!

Nyt ehtii kirjoitella taas tännekin muilta elämän realiteeteilta. Pullonkaan äärellä en ole, niin kuin tuossa ylempänä vihjattiin, vaikka ex-teekkari olenkin.

Täällä onkin ollut tosi paljon keskustelua sekä meikäläisestä, että ylipäätään asioista parisuhteisiin ja ties vaikka mihin liittyen. En ihan kuvitellut näin käyvän kun kirjoittelin tuota ensimmäistä viestiäni. Osin harmittaa että tein niin, sillä täällä on ollut aika ikäviäkin kommentteja jotka tuntuivat ikäviltä. Toisaalta en menisi perumaankaan mitä tein, koska tuossa on tullut hyviä kriittisiä havaintoja, joita tasan kukaan lähipiiristäni ei sanoisi.

Siispä kaunis kiitos useimmille kommentoijille. :*)

Joku oli näemmä nähnyt vaivaa kaivaa twitch- ja suomi24-profiilinikin. No, julkisia ne tietenkin ovat, joten ei kai siinä sitten mitään väärää. Jos joku tunsi kaiken tämän jälkeen, että haluaa ottaa yhteyttä vaikka AV-foorumi minut onkin määritellyt ties miksi, niin tuossahan on jo monta paikkaa mistä minuun saa yhteyttä. Käydään vaikka kahvilla tai syömässä, minä tarjoan.

Joku myös näemmä halusi taas leikkiä minua tuossa ylempänä (viesti 549) nuoleskelukysymyksessä. Ette ihan oikeasti viitsisi, saatte jo muutenkin ihan tarpeeksi näemmä hauskaa luettavaa ilman että tarvitsee leikkiä minua. Mun mielestä on ihan mahtavaa, että kumppanilla on hyvä olla ja se on tärkeä tavoite. Tuolla tavalla muiden muassa on hyvä keino mennä sitä tavoitetta kohti. :)

AP

Mikä sinusta on ollut sellainen kriittinen havainto, jota olet eniten jäänyt pohtimaan? Voit sanoa useammankin jos tahdot.

Tähän oonkin jo vastannut useamman kerran keskustelun aikana, mutta olennaisimpana varmaan se, että rohkenisi muuallakin ottaa kontaktia naisiin kuin netin välityksellä.

Harrastukset ovat joko yksin tehtäviä, tutussa porukassa tai sitten kuntosalilla, jossa on enimmäkseen miehiä eikä ole käsittääkseni kovin hyvää tapaa siellä lähteä ketään iskemään. IT-alan työpaikat ovat pääosin miehiä, kuten varmaan tiesitkin.

Käytännössä esimerkiksi sitten harrastusten kautta löytäminen tarkoittaisi jonkun ihan uuden harrastuksen poimimisen pelkästään naisten hakua varten. Toki se saattaa olla harrastuksenakin mielenkiintoinen, mutta ensisijainen intressi olisi tuo.

AP

Suosittelen menemään tanssikurssille. Saat siitä hyvän harrastuksen itsellesi, pääset lähelle ja jutteluetäisyydelle vastakkaista sukupuolta luontevasti. Bonuksena naiset alkavat kilpailla sinusta, mikäli opit hyväksi tanssijaksi.

Olen ihan live-elämässä nähnyt monta tällaista kasvutarinaa.

Hyvä idea muuten, mutta harmi kun on niin mahdottoman huono rytmitaju tai osaisi mitään taidetta. Ehkä tääkin niin sitä stereotyyppistä insinööriä. :*)

Olen tosin aiemmin kerran tiettävästi jopa tanssinut ja harjoitellut sitä varten kun oli lukion wanhojen tanssit. Melko vaivan takana se kyllä oli, eikä mielestäni millään tavalla luonteva esitys sitten lopulta. Nooh, onneksi me ihmiset ollaan erilaisia, se on rikkautta.

AP

Sotken lusikkani tähän teidän keskusteluun ja kysyn vain ap, olisko sulla sitten itselläsi jo parempia ideoita? Itse raahasin oman insinööriopiskelijani tanssitunneille ja niin oli vaan sinkkutytöt siellä yksinänsä opettelemassa kesän sukujuhlia varten.

Ollakseni rehellinen ei tällä hetkellä, mutta tuo ei oikeasti tunnu yhtään niin omalta jutulta. Mun mielestä on vähän teennäistä aloittaa harrastus vain sen takia, että olisi tarkoitus naurattaa naisia. Yleisemmin ajateltuna kieltämättä tuo idea on hyvä, se liitetään usein positiiviseen mielleyhtymään naisten mielestä.

AP

Ap naiset rakastavat tanssimista ja naiset hullaantuvat miehestä, joka osaa viedä. Tanssitaidon pitäisi olla peruskansalaistaito, mutta ei se ole. Noin 5 % 20-40 vuotiaista miehistä osaa viedä, ja ne kaataa kaikki naiset.  Sinulla ei tarvitse ihmeemmin olla rytmitajua, kyllä sinä opit perusvalssin, perustangon ja perusfoksin. Ja hiffaat kyllä mitä se tarkoittaa, että tanssissa mies vie. Jos tuon taidon itsellesi hommaat (perustaso riittää, ei tarvitse olla taituri), et koskaan jää nuolemaan näppejäsi naisten suhteen. 

Älä suhtaudu tähän teennäisenä ideana. Suhtaudu avoimin mielin. Suhtaudu niin, että se on investointi sinun parisuhdetulevaisuuteen :) . 

Ja siellä kursseilla on aina useita naisia ilman paria, ja aivan liian vähän miehiä. Jos ilmoittaudut kurssille niin saat heti monta parivaihtoehtoa, joista valita paras päältä.

En ole Ap, mutta tuntuisi kyllä miehenä melko korkealta kynnykseltä mennä tanssikursseille yksin varsinkin jos ei varsinaisesti tanssiminen kiinnosta.

M35

Miksi? Etkä sinä sinne kurssille menisi siksi, että tanssi on intohimosi, vaan jotta oppisit taidon, jolla saat paljon naisia. Etkö ole koskaan joutunut tekemään jotain pelottavaa ja aluksi ehkä ahdistavaakin, jotta saavuttaisit jonkun haaveilemasi tärkeän tavoitteen?

Kyllä minä vaan kokisin tuon todella teennäisenä kuten Ap jo mainitsikin. En sitä epäile etteikö olisi paremmin vientiä, mutta noin paljoa ei löytyisi itseltä uskallusta eikä kyllä taitoakaan. Varmaankin juuri siksi ettei tanssiminen kiinnosta yhtään.

M35

Alkeiskurssilla ei taitoa tarvita.

Enpä kyllä ihmettele miksei noilla kursseilla tai tansseissa on miehistä vajausta.

Katselin varsin jonkun tanssikoulun sivuilta jotain kolmea eri perustanssia ja onhan nuo askeleet ihan todella vaikean näköisiä ja vielä miehen pitäisi olla se joka vie. Itsellä pitäisi varmasti vuosi käydä kursseilla että osaisi edes välttävästi noita.

M35

Olen täysin ulkona listalta, joten ei tätä tarvitse edes lukea. Omistan koiran, seurustelen, olen masentunut on-off, vaihtamassa alaa, tatuoitu ja korvalävistetty, enkä tahdo lapsia. En edes muista muita. Eksyin tänne valintakoeketjusta.

Mutta. Tanssista: 

"Huonoa rytmitajua" ei ole kenelläkään. Ihminen on kehittynyt sellaisessa kulttuurissa, jossa rytmi on ollut tärkeää. Meillä kaikilla on se synnynnäinen perusrytmi, se on ihan siellä rintakehän alla. Täysi suositus tanssikurssille, mutta ei sen tarvitse mitään valssia olla. Moni nainen haluaa harrastaa jotain ja tutustua uusiin ihmisiin, tanssi kuulostaa kivalta, mutta voi harmi, tanssitunnilla ei juuri ole miehiä. 

Nörttiharrastuksista:

Niitäkin naisia on valtavasti! Kannattaa kokeilla esim. Nörttityttöjen sivuille laitettavaa deitti-ilmoitusta, jos vielä pitävät sellaisia teemoja. 

Muuten elämän kehittämisestä:

Suosittelen AP:lle jotain selfhelppiä ja vähän tutustumista sen maailman ulkopuolelle, jossa on vain geneeriset liikuntaharrastukset, opiskelu, työ, perhe - tavallinen elämä. Suosittelen löytämään jotain aitoa itsestään ja elämästään. Joillakin moinen tulee matkustelusta, huumeista, elämän u-käännöksistä, mutta toiset voivat syventää maailmankatsomustaan lukemalla jotain fiktion ja faktan välistä - vähän sellaista new age -hömppää, mutta sitäkin on niin monenlaista. Esimerkiksi Läsnäolon voima, Havahtuminen ja Zen ja moottoripyörän korjaaminen ovat ihan hyviä aloitettavia opuksia. Nimim. en vieläkään ole saanut ensinmainittua luettua loppuun. ;) 

Kaikki redpillit ja oletukset romukoppaan! Onnellisuus ja elämän kyllästyneisyys ei tule parisuhteesta eikä työstä. Eikä varsinkaan lapsista. Tämä maailma tulee suistumaan kaaokseen joskus 1-100 vuoden kuluttua, kannattaa miettiä, mitä tällä ajalla tekee. 

Vierailija kirjoitti:

Hmm,  en usko että voisin ihastua mieheen joka tekee asioita vain siksi että ne voisivat auttaa naisensaannissa. Minuun vetoaa sellainen mies, joka on itsevarma, ja osaa  viihtyä niin sinkkuna kuin parisuhteessa, eikä määrittele itseään naisen kautta. Olisi hirveää jos miehestäni paljastuisi nyt että hän on käynyt tanssi- ja kokkauskursseilla jotta kävisi naisten keskuudessa parempi flaksi. Hyi. Aloittajalle varmaan sopii joku yhtä laskelmoiva naaras elämää jakamaan?

Ehdotin kokkauskurssi siksi, että se aiheena kiinnostaa apta ja siellä voi tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin, naisiin ihan livenä. Ei siksi että myöhemmin voisi tehdä vaikutuksen kokkaustaidoillaan. Vaikuttaa että ap ei tapaa naisia kuin netissä ja treffeillä. Jos solmii pelkkiä treffejä, oli ne sovittu sitten netin kautta tai livenä tavattujen tuntemattomien kanssa, niin ystävystymistä, ihastumista tai rakastumista ei välttämättä tapahdu. Silloin pelataan puolin ja toisin vain ulkonäön ja ensivaikutelman kanssa. Ja ajatellaan että ehkä seuraava nainen/mies olisi vielä parempi. Näin jatkuu loputtomiin, koska toisen persoonaa ei opi tuntemaan todellisia tunteitakaan ei synny.

Musta ap:n kannattaisi hakeuta naisten seuraan ihan irl ilman treffiajattelu. Hankkia tuttavia ja ystäviä naisista ihan kasvokkain. Näin oppisi ymmärtämään naisia, miten he ajattelevat, toivovat, toimivat, kommunikoivat. Ehkä jännitys vähenisi ja sosiaaliset taidotkin kohenisivat. Sosiaalinen verkosto auttaisi myös tapaamaan useampia naisia, ystävien ystäviä ja tuttujen tuttuja. Tätä kautta se kumppanikin voisi sitten löytyä.

Aldarel kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aldarel kirjoitti:

Hei taas kaikille!

Toivottavasti teilläkin on ollut kiva vapunpäivä :)

Ketjun aloittajana näkisin, että kaikki aika oleellinen keskustelu on jo käyty täällä, ja aiheet alkavat toistaa itseään. Sen lisäksi että on mullakin rajani mitä haluan lukea.

Kiitos paljon useimmille kommentoijille! :*)

AP

Todennäköisesti ne kommentit, joita et halua lukea, ovat juuri niitä, joista sulle olisi eniten hyötyä...

Tervetuloa kokeilemaan omalla tunnistettavalla identiteetillä vastaavaa.

AP

Sinullahan se ongelma on, ei minulla. Miksi sitten teit aloituksen, jos et...

A. Halua kuulla totuutta, vaikkei se sinua miellyttäisikään.

B. Ole valmis kehittämään itseäsi asioissa, jotka kehittämistä vaativat.

Ap, pyytäisin sinua treffeille, jos olisin... hmm... aika lailla nuorempi:-). Toivon, että tämä keskustelu on saanut nuorempiakin naisia kiinnostumaan sinusta ja että he ottavat sinuun yhteyttä. Olisi todella mukavaa, jos löytäisit vihdoin etsimäsi. Jotenkin uskon, että niin tuleekin käymään:-).

Vierailija kirjoitti:

Ap, pyytäisin sinua treffeille, jos olisin... hmm... aika lailla nuorempi:-). Toivon, että tämä keskustelu on saanut nuorempiakin naisia kiinnostumaan sinusta ja että he ottavat sinuun yhteyttä. Olisi todella mukavaa, jos löytäisit vihdoin etsimäsi. Jotenkin uskon, että niin tuleekin käymään:-).

Apn tunkkaiset ajatukset sopii just tommosiin kalkkiksiin ikäluokkaan :D

Vierailija kirjoitti:

Aldarel kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aldarel kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aldarel kirjoitti:

tanssijatar kirjoitti:

Aldarel kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aldarel kirjoitti:

Hei kaikki taas, AP täällä!

Nyt ehtii kirjoitella taas tännekin muilta elämän realiteeteilta. Pullonkaan äärellä en ole, niin kuin tuossa ylempänä vihjattiin, vaikka ex-teekkari olenkin.

Täällä onkin ollut tosi paljon keskustelua sekä meikäläisestä, että ylipäätään asioista parisuhteisiin ja ties vaikka mihin liittyen. En ihan kuvitellut näin käyvän kun kirjoittelin tuota ensimmäistä viestiäni. Osin harmittaa että tein niin, sillä täällä on ollut aika ikäviäkin kommentteja jotka tuntuivat ikäviltä. Toisaalta en menisi perumaankaan mitä tein, koska tuossa on tullut hyviä kriittisiä havaintoja, joita tasan kukaan lähipiiristäni ei sanoisi.

Siispä kaunis kiitos useimmille kommentoijille. :*)

Joku oli näemmä nähnyt vaivaa kaivaa twitch- ja suomi24-profiilinikin. No, julkisia ne tietenkin ovat, joten ei kai siinä sitten mitään väärää. Jos joku tunsi kaiken tämän jälkeen, että haluaa ottaa yhteyttä vaikka AV-foorumi minut onkin määritellyt ties miksi, niin tuossahan on jo monta paikkaa mistä minuun saa yhteyttä. Käydään vaikka kahvilla tai syömässä, minä tarjoan.

Joku myös näemmä halusi taas leikkiä minua tuossa ylempänä (viesti 549) nuoleskelukysymyksessä. Ette ihan oikeasti viitsisi, saatte jo muutenkin ihan tarpeeksi näemmä hauskaa luettavaa ilman että tarvitsee leikkiä minua. Mun mielestä on ihan mahtavaa, että kumppanilla on hyvä olla ja se on tärkeä tavoite. Tuolla tavalla muiden muassa on hyvä keino mennä sitä tavoitetta kohti. :)

AP

Mikä sinusta on ollut sellainen kriittinen havainto, jota olet eniten jäänyt pohtimaan? Voit sanoa useammankin jos tahdot.

Tähän oonkin jo vastannut useamman kerran keskustelun aikana, mutta olennaisimpana varmaan se, että rohkenisi muuallakin ottaa kontaktia naisiin kuin netin välityksellä.

Harrastukset ovat joko yksin tehtäviä, tutussa porukassa tai sitten kuntosalilla, jossa on enimmäkseen miehiä eikä ole käsittääkseni kovin hyvää tapaa siellä lähteä ketään iskemään. IT-alan työpaikat ovat pääosin miehiä, kuten varmaan tiesitkin.

Käytännössä esimerkiksi sitten harrastusten kautta löytäminen tarkoittaisi jonkun ihan uuden harrastuksen poimimisen pelkästään naisten hakua varten. Toki se saattaa olla harrastuksenakin mielenkiintoinen, mutta ensisijainen intressi olisi tuo.

AP

Suosittelen menemään tanssikurssille. Saat siitä hyvän harrastuksen itsellesi, pääset lähelle ja jutteluetäisyydelle vastakkaista sukupuolta luontevasti. Bonuksena naiset alkavat kilpailla sinusta, mikäli opit hyväksi tanssijaksi.

Olen ihan live-elämässä nähnyt monta tällaista kasvutarinaa.

Hyvä idea muuten, mutta harmi kun on niin mahdottoman huono rytmitaju tai osaisi mitään taidetta. Ehkä tääkin niin sitä stereotyyppistä insinööriä. :*)

Olen tosin aiemmin kerran tiettävästi jopa tanssinut ja harjoitellut sitä varten kun oli lukion wanhojen tanssit. Melko vaivan takana se kyllä oli, eikä mielestäni millään tavalla luonteva esitys sitten lopulta. Nooh, onneksi me ihmiset ollaan erilaisia, se on rikkautta.

AP

Sotken lusikkani tähän teidän keskusteluun ja kysyn vain ap, olisko sulla sitten itselläsi jo parempia ideoita? Itse raahasin oman insinööriopiskelijani tanssitunneille ja niin oli vaan sinkkutytöt siellä yksinänsä opettelemassa kesän sukujuhlia varten.

Ollakseni rehellinen ei tällä hetkellä, mutta tuo ei oikeasti tunnu yhtään niin omalta jutulta. Mun mielestä on vähän teennäistä aloittaa harrastus vain sen takia, että olisi tarkoitus naurattaa naisia. Yleisemmin ajateltuna kieltämättä tuo idea on hyvä, se liitetään usein positiiviseen mielleyhtymään naisten mielestä.

AP

Ap naiset rakastavat tanssimista ja naiset hullaantuvat miehestä, joka osaa viedä. Tanssitaidon pitäisi olla peruskansalaistaito, mutta ei se ole. Noin 5 % 20-40 vuotiaista miehistä osaa viedä, ja ne kaataa kaikki naiset.  Sinulla ei tarvitse ihmeemmin olla rytmitajua, kyllä sinä opit perusvalssin, perustangon ja perusfoksin. Ja hiffaat kyllä mitä se tarkoittaa, että tanssissa mies vie. Jos tuon taidon itsellesi hommaat (perustaso riittää, ei tarvitse olla taituri), et koskaan jää nuolemaan näppejäsi naisten suhteen. 

Älä suhtaudu tähän teennäisenä ideana. Suhtaudu avoimin mielin. Suhtaudu niin, että se on investointi sinun parisuhdetulevaisuuteen :) . 

Ja siellä kursseilla on aina useita naisia ilman paria, ja aivan liian vähän miehiä. Jos ilmoittaudut kurssille niin saat heti monta parivaihtoehtoa, joista valita paras päältä.

En ole Ap, mutta tuntuisi kyllä miehenä melko korkealta kynnykseltä mennä tanssikursseille yksin varsinkin jos ei varsinaisesti tanssiminen kiinnosta.

M35

Miksi? Etkä sinä sinne kurssille menisi siksi, että tanssi on intohimosi, vaan jotta oppisit taidon, jolla saat paljon naisia. Etkö ole koskaan joutunut tekemään jotain pelottavaa ja aluksi ehkä ahdistavaakin, jotta saavuttaisit jonkun haaveilemasi tärkeän tavoitteen?

Olen ollut todella introvertin miehen kanssa paritanssikurssilla häätansseja opetellakseni ja voin sanoa, ettei se ollut menestys. Mies kieltäytyi parinvaihdoista, koska koki ne epämukaviksi, vaikka kurssin ohjaaja niitä vaati.

Tunnelma kurssilla muuttui sitten lopulta aika hyiseksi. Kurssi jäikin siitä syystä meiltä lopulta kesken. Ihan liian pitkälle ei sinne omalle epämukavuusalueelle välttämättä kannata lähteä. Silloin nimittäin henkilön epämukavan olon toisetkin huomaavat eikä vaikutelma tästä ihmisestä ole oikein edullinen.

- introvertin miehen vaimo

Ei tämä idea mahdottomalta kuulosta, koska ennenkin itsestä on saanut sen irti. En mä ihan toivoton ole sosiaalisissa tilanteissa. Mutta ihan rehellisesti sanoen idea tuntuu vähintäänkin kaukaiselta.

Toisaalta nyt kun sitä miettii, niin käynhän salillakin naisten takia (kyllä, myös terveydellisistä syistä, mutta tähän sopisi moni muukin liikuntaharrastus).

AP

Jos saisit muutettua ajatustasi fitnessistä kiinnostuneista naisista, niin ehkä saliltakin voisi löytyä kivaa naisseuraa. Eräs tuttavapiirin mies löysi sieltä itselleen vaimon monivuotisen sakiharrastuksensa aikana.

Ei sallilla käy myös ihan tavallisia kuntoilijanaisia näiden fitnesskissojen lisäksi?Eihän Ap itsekään määrittele itseään bodariksi, vaikka käy salilla? Itsekin käyn salilla ja olen kaukana fitnessistä :)

Vierailija kirjoitti:

Luin tätä keskustelua hämmästyneenä siitä millaisia tulkintoja täällä on. Avattuani lopuksi kuvan tajusin käyneeni AP:n kanssa treffeillä muutama viikko sitten Helsingin keskustassa ravintolassa.

 

En täytä noita kaikkia listan asioita, tykkään matkustaa ja työn puolesta olen vähän tuollainen ”tuuliviiri”. Näistä keskusteltiin ennen tapaamista mielestäni hyvässä meiningissä ja näillä kriteereillä ainakaan ei ollut valtavaa merkitystä. Keskustelu tuntui sellaiselta perusmukavalta ja hän oli aktiivinen keskustelussa. Treffeille hän toi kukkia ja suklaata, tarjosi ravintolassa minulle pyytämättä ja avasi ovia. Minulle jäi siitä herrasmiehen kuva. Livenä hän oli vähän sellainen hiljaisempi, sellainen tyypillinen insinööri. Vaivaannuttavia hiljaisuuksia ei tosin ollut. Lopuksi kiitin illasta ja toivotin hyvää kesää. Hän oli muuten ihana, mutta minusta sitä jotain kemiaa jäi puuttumaan.

 

Vaikka en jatkanutkaan hänen kanssaan, voin sanoa että AP on aika paljon erilainen oikeasti kuin tämä ketju antaa ymmärtää.

Tää kuulosti mun mielestä mukavammalta kuin suurin osa tästä keskustelusta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, pyytäisin sinua treffeille, jos olisin... hmm... aika lailla nuorempi:-). Toivon, että tämä keskustelu on saanut nuorempiakin naisia kiinnostumaan sinusta ja että he ottavat sinuun yhteyttä. Olisi todella mukavaa, jos löytäisit vihdoin etsimäsi. Jotenkin uskon, että niin tuleekin käymään:-).

Apn tunkkaiset ajatukset sopii just tommosiin kalkkiksiin ikäluokkaan :D

Tiesin, että juuri tuollainen kommentti tulisi:-), mutta halusin kuitenkin kannustaa Ap:tä enkä teilata. Elämänkokemuksen perusteella näkee paremmin hänen hyvät puolensa. Uskon vieläkin, että niiden avulla voi luoda kestävän suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Sinua kiinnostaa "tuon puolen asiat"? Siis kuolemanjälkeinen elämäkö? Vai mistä puhut noin kummallisin kiertoilmauksin? Jos ei kykene puhumaan seksistä sen oikealla nimellä, antaa vahvan vihjeen siitä, että on erittäin estoinen seksielämässään. Ehkä tässä syy siihen, ettei pysyvää kumppania ole löytynyt?

Luulisin että melko harva haluaa avata yksirtytyiskohtaisesti seksimieltymyksiään ja -tapojaan netissä, silloin kun omat kuvalliset some- ja treffiprofiilit on linkkitetty samaan keskusteluun.

Aina jäätävää: lapseton nyt, toisaalta pidetyt vanhempainvapaat OK.

Inssimies jää ilman...

Sama kuvio toistuu AINA, kun somessa joku fiksu mies etsii fiksua naisseuraa. Ensimmäisenä ja kaikkein suurimpana joukkona miehen kimpussa ovat ne kuvotukset, jotka eivät ikinä miestä saa. Hauskaa luettavaa. :D