Lähetä terveiset kaipaamallesi henkilölle IV

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletkohan jäänyt miettimään joitakin asioita?

Onko sinulla jäänyt joitakin asioita kysymättä tai vaivaamaan, joita olisit halunnut kysyä mutta et ole jostain syystä kysynyt?

On jäänyt paljonkin kysyttävää. Tuntuu että kaikki jäi kesken ja selvittämättä, enkä itsekään tiedä että mitä selvitettävää tässä edes on. Haluaisin tavata mutta tiedän että sekään ei ole hyvä idea eikä edes tule toteutumaan.

Tää henkilö täydellisesti muutti mun maailman.

Miksi se ei ole mielestäsi hyvä idea? Miksi se ei voisi toteutua?

Ymmärrän, että siinä olisi tietyt riskinsä. Mutta itse ainakaan en tunnu pääsevän ikinä eteenpäin, kun asiat jäi selvittämättä. Vaivaat (hän vaivaa) mun mieltäni edelleen, ja tämä se vasta turhauttavaa on. Ei sillä lopputuloksella niin väliä, kun vain saisin tietää totuuden.

Entä jos lopputulos olisikin se, että molemmat ollaankin ihan rakastuneita toisiimme? Uskaltaako sitä riskiä ottaa?

Minusta sitä asiaa ei oikein uskalla jättää selvittämättäkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi olit silloin niin vihainen?

Koska kuulin kolmannelta henkilöltä sanomisiasi, joita et kuitenkaan voinut suoraan kertoa.

Kolmannelta henkilöltä! What???

Älkää nyt h-tti uskoko niiden kolmansien osapuolien puheita, ainakaan kysymättä siltä henkilöltä itseltään!! Näissä tilanteissa tulee niin helposti jo puhtaita väärinkäsityksiä, saati sitten niitä tahallisia hämmentämisiä ja paskanpuhumisia... Ihan sivusta vain sanon. Tuollainen saattaa olla taustalla siinäkin, miksi olen päätynyt tälle palstalle ja jumissa täällä, vaikka tuo asioihin sekaantuminen tapahtuikin kauan sitten, enkä ole varma oliko sillä vaikutusta.

Vierailija kirjoitti:

Sinä et kerro minulle että et ole ihan "normaali". Sinä et ole ihan "normaali". Miksi et kerro?

Kun kerran jo tiedät että en ole normaali (mikä on ilmiselvää muutenkin), niin mitä sinulle pitäisi kertoa.

Normaalius on yliarvostettua.

Ensimmäisen kerran puoleen vuoteen huomasin fantasioivani jostain toisesta kuin susta. Mitäs tämä nyt on, luovuttamista sun suhteen???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletkohan jäänyt miettimään joitakin asioita?

Onko sinulla jäänyt joitakin asioita kysymättä tai vaivaamaan, joita olisit halunnut kysyä mutta et ole jostain syystä kysynyt?

On jäänyt paljonkin kysyttävää. Tuntuu että kaikki jäi kesken ja selvittämättä, enkä itsekään tiedä että mitä selvitettävää tässä edes on. Haluaisin tavata mutta tiedän että sekään ei ole hyvä idea eikä edes tule toteutumaan.

Tää henkilö täydellisesti muutti mun maailman.

Miksi se ei ole mielestäsi hyvä idea? Miksi se ei voisi toteutua?

Ymmärrän, että siinä olisi tietyt riskinsä. Mutta itse ainakaan en tunnu pääsevän ikinä eteenpäin, kun asiat jäi selvittämättä. Vaivaat (hän vaivaa) mun mieltäni edelleen, ja tämä se vasta turhauttavaa on. Ei sillä lopputuloksella niin väliä, kun vain saisin tietää totuuden.

Tiedän jo etukäteen että et tuu antamaan tunnisteta, mutta kysyn kuitenkin. Eli joku pieni tunniste olis kiva?

Mistä tiedät? Tunnetko mut? 😉

En oo tuo aloittaja, mutta lainaamasi kommentoija. Sanotaan nyt sen verran, että ei ole kyse kollegasta eikä sijainti ole Helsingissä, kun joku niitä epäili. Ja mulla ei ole mitään syytä uskoa, että hän haikailisi perääni. Kunhan kiusaan itseäni täällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä taidat vieläkin luulla, etten uskaltaisi tai mun pää ei kestäisi.

Oon muuttunut.

Mitä et uskaltaisi eikä pää kestäisi?

Hemmotella itseäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletkohan jäänyt miettimään joitakin asioita?

Onko sinulla jäänyt joitakin asioita kysymättä tai vaivaamaan, joita olisit halunnut kysyä mutta et ole jostain syystä kysynyt?

On jäänyt paljonkin kysyttävää. Tuntuu että kaikki jäi kesken ja selvittämättä, enkä itsekään tiedä että mitä selvitettävää tässä edes on. Haluaisin tavata mutta tiedän että sekään ei ole hyvä idea eikä edes tule toteutumaan.

Tää henkilö täydellisesti muutti mun maailman.

Miksi se ei ole mielestäsi hyvä idea? Miksi se ei voisi toteutua?

Ymmärrän, että siinä olisi tietyt riskinsä. Mutta itse ainakaan en tunnu pääsevän ikinä eteenpäin, kun asiat jäi selvittämättä. Vaivaat (hän vaivaa) mun mieltäni edelleen, ja tämä se vasta turhauttavaa on. Ei sillä lopputuloksella niin väliä, kun vain saisin tietää totuuden.

Entä jos lopputulos olisikin se, että molemmat ollaankin ihan rakastuneita toisiimme? Uskaltaako sitä riskiä ottaa?

Minusta sitä asiaa ei oikein uskalla jättää selvittämättäkään.

Kenelle tää oli?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En katsele kaipaamani henkilön somea.

Miksi et?

Tää olisi oikeasti kiva tietää, miksi joku toimii näin.

Esimerkiksi tästä syystä.

En olisi uskonut erään aikoja sitten kaipaamani henkilön olevan ilkeilijä ja valehtelija, mutta some paljasti. Päätin etten katso enää koskaan kun haluaisin pitää edes vähän paremman muiston hänestä.

Vierailija kirjoitti:

Olen saanut kuvan, että olen kovasti erilainen kuin sun puolisosi.

Se pitää joiltakin osin paikkansa. Ja siksi kai sua kaipaankin ikuisesti. On teissä yhtäläisyyksiäkin jonkin verran ja luulen, että voisitte tulla hyvin toimeen keskenänne, jos tuntisitte toisenne.

Rakas, jaksa odottaa, jaksathan. Kaikki kääntyy vielä hyväksi... tai paremmaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen saanut kuvan, että olen kovasti erilainen kuin sun puolisosi.

Se pitää joiltakin osin paikkansa. Ja siksi kai sua kaipaankin ikuisesti. On teissä yhtäläisyyksiäkin jonkin verran ja luulen, että voisitte tulla hyvin toimeen keskenänne, jos tuntisitte toisenne.

Millaisia yhtäläisyyksiä? Kiinnostuksenkohteissako?

Jos tietäisin mitä ajattelet. Nyt on vain epävarmuus, epäselvyys. Käsitys siinä että olen joku vain muiden joukossa, en sen kummempi sulle. Miksi siis vaivautua.

Hemmetti kun et ota yhteyttä!

Viime kesä meni maanisesti sua miettiessä ja ei tää nyt hirvittävän hyvältä taas vaikuta, vaikka kierrokset onkin vuoden mittaan laskeneet. Oisko se sitten ensi kesä se vapauden kesä?

Vierailija kirjoitti:

Hemmetti kun et ota yhteyttä!

Ota itse?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hemmetti kun et ota yhteyttä!

Ota itse?

Otin jo. Nyt on sun vuoro.

Aika monella täällä näyttää tuo ihastuminen olevan jo niin vahvaa ellei pakkomielteistä, että kannattaisi pysähtyä miettimään. Auttaa ainakin vähän.

Vittumaisinta mitä tiedän on ihastua tuntemattomaan ihmiseen. Ymmärtää, että eihän niitä vahvoja tunteita oikeasti ole sitä kohdetta kohtaan vaan se halu tietää on niin suuri että meinaa päässä flippaa vaikka kuinka olisi vakaa ihminen. Vaikka vahva ihastus olisi molemminpuolista niin tietää että todellisuudessa se suhde olisi tuomittu epäonnistumaan. Aivan liian vahva tunteidenvuoristorata ennen kunnollista tutustumista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hemmetti kun et ota yhteyttä!

Ota itse?

Otin jo. Nyt on sun vuoro.

Missä muodossa sä haluat että suhun otetaan yhteyttä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hemmetti kun et ota yhteyttä!

Ota itse?

Otin jo. Nyt on sun vuoro.

Milloin sä otit yhteyttä, onko siitä jo pitkä aika?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hemmetti kun et ota yhteyttä!

Ota itse?

Otin jo. Nyt on sun vuoro.

Milloin sä otit yhteyttä, onko siitä jo pitkä aika?

Ei oo kauan.