Työntekijä lähti ja minä olen tolaltani.
Ei pitäisi olla iso juttu useimpien mielestä. Mutta meillä on.
Ollaan pieni perheyritys, jossa minä, mieheni ja yksi työntekijä töissä. Työntekijä ei ole sanonut mitään, että on tyytymätön. Ja nyt vain ilmoitti, että lähti toiselle töihin. Ja jätti meidät pahaan pulaan, lähti aika huonona hetkenä. Tiesi kyllä itsekin hetken huonoksi. Juuri toista viikkoa sitten suunniteltiin mitä ensi viikolla tehdään. Ja lupasi tehdä, mutta nyt ei enää olekaan tekemässä.
Se mikä minut saa tolaltani on se, että tämä työntekijä on samalla ollut meidän perheen läheisin ihminen, sillä lapsetkin ovat tässä päivittäin mukana. Oltiin luotettu ja vietetty vapaa-aikaakin yhdessä. Ja nyt on petetty olo siitä, että hän ei kokenut tarpeelliseksi edes kertoa etukäteen, että haluaa täältä pois. Lähti vain ilman ennakkovaroitusta. Minä oikeasti itken.
Kommentit (195)
Vierailija kirjoitti:
Sorry, hän ei ollut naimisissa teidän kanssa. Turhaan syyllistät. Sinun ei tarvitse huolehtia nykyisestä työelämästä siinä perhefirmassasi, mutta voisit kuitenkin yrittää ymmärtää työntekijän asemaa. Ensi kerralla huolehdi siitä, että työntekijä tulee kuulluksi, ja että kehityskeskusteluja käydään. Silti et voi päättää toisen elämästä.
Tässä juuri yritän ymmärtää työntekijän asemaa. Kehityskeskusteluja on käyty. Häneltä olen juuri kaksi viikkoa sitten kysynyt, että mitkä työtehtävät ovat mieleisimpiä. Ei halunnut nimetä mitään mieleisemmäksi kuin toista. Nyt näyttää siltä, että mikään ei ollut mieleistä.
Ap
Yrittäjä ei kannata asioita ottaa liian henkilökohtaisesti. Nyt puhutaan kuitenkin rahasta,
Ja VAUVA palstalle heti avautumaan, ymmärrän ex-työntekijää.
Minäkin olen pikkuyrityksessä töissä ja vapaa-ajan/työn välissä on paksu seinä.
Jos on tyytymätön, saa aina lähteä. Varmaan pikkufirmoissa teetetään helposti pokalla töitä ihan liikaa suhteessa palkkaan ja muihin etuihin.
Aloittajan mielestä työntekijän olisi pitänyt ottaa "ajoissa puheeksi" ja odottaa "parempaa aikaa". Valitettavasti siitä olisi työntekijän kannalta vain huonoja mahdollisuuksia. A) työnantaja suuttuu ja heittää kadulle heti kun vähänkin vihjaa hakevansa muuta, tai B) työntekijä toimii työnantajan parhaaksi, perehdyttää uuden tekijän, pyyhkii pölyt ja poistuu juuri silloin kun työnantajalle parhaiten sopii - ja on sinä aikana menettänyt jo monta mahdollisuutta aloittaa uudessa työssä. Päätyy työttömäksi etsimään uutta työtä.
Minä olen tuon jälkimmäisen tehnyt. Mutta en tee enää. Se maksaa. Siinä menettää rahaa ja saa puolen vuoden aukon ansioluetteloonsa.
Työntekijöille on tarjolla samaa irtisanomista ilman syytä, jos Sipilänn Unelma toteutuu. Nyt tiedät miltä työntekijästä tuntuu, kun jää tyhjänpäälle.
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap varma, ettette ole tulleet hyväksikäyttäneeksi läheistä melkeinperhesuhdetta? Ettei työntekijän ole annettu ymmärtää, että pitää joustaa ja pitää innostua ja pitää stempata ja pitää sitä ja tätä, muttei ole palkittu kuin haaleilla halauksilla?
.
Ollaan tietoisesti pyritty välttämään hyväksikäyttöä. Työntekijä on ymmärtänyt hyvin työn vaatimukset ja tiennyt miksi on tsempattava silloin, kun sen aika on. Vastaavasti kiireettömään aikaan on saanut vapaasti valita työaikansa ja työmäärän. Ekstrana on saanut työpaikalla ilmaisen ruuan ja kahvit. Ja pieniä ylimääräisiä lahjoja, lähinnä työvaatteita tai syötävää. On myös järjestetty hänelle mieleisempi asunto, kutsuttu harrastuksiin, joissa ainakin on ahkerasti käynyt (eli oletettavasti tykännyt), on esitelty ihmisille ja luotu hänellekin kontakteja, joita voi myöhemmin käyttää. Palkka on maksettu sopimuksen mukaan. Ei ole mielestäni hyväksikäytetty.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ole irtisonomisaikaa? Kannattaisi laittaa sopimukseen sellainen kohta, niin ei tule jatkossa yllätyksiä.
Irtisanomisaika on aina, ellei ole erikseen määritelty, että työntekijän puolelta sitä ei ole. Työnantaja ei voi moista vaatia,koska sopimusta ei saa laatia siten, että se on lakia epäedullisempi työntekijälle.
Yleensä irtisanomisesta on sopimuksessa joku maininta. Esim. työsuhteessa noudatetaan pykälään X liittyvä ehtoja. Riippuu kuulutaanko liittoon. Irtisanomisajasta voi myös työntekijän kanssa yhteisymmärryksessä sopia. Kun paperissa on asiasta maininta, vältytään juuri tälläisiltä ap:n mainitsemilta tilanteilta.
Ja kun paperilla ei ole mainintaa, noudatetaan lakia.
Vierailija kirjoitti:
Ja ap. Tämä työntkkijähän on, sinun sanojesi mukaan, ilmoittaut aikovansa jatkossa työskennellä itsenäisesti ja työllistyä muualle. Ne tilaisuudet tulevat joskus aika nopeasti. TÄllä kertaa se oli nyt.
Hän nimenomaan EI ole sanonut aikovansa työllistyä muualle. Tämä tuli puskista, että lähti ihan muualle ja toiselle alalle työskentelemään.
Hän on sanonut aikovansa myöhemmin työskennellä tällä meidän alalla itsenäisesti. Mutta sen aika ei ollut vielä eikä siitä ollut nyt kysymys. Ja siihen on varauduttu ja siihen on kannustettu.
Tämä veto sen sijaan tuli aivan odottamatta.
Ap
Paljon te saatte rahaa yrityksestänne ja paljon työntekijä työstään? Jos hän raataa ja tsemppaa ja uhrautuu kuin omistaja ilman omistajan tuloja, niin en ihmettele että lähti. Lämpimällä kädelläkö luulet, että hän pysyy tyytyväisenä? Te menette hienolla autolla isoon taloon illalla, hän bussilla itsemurhayksiöönsä ja sun mielestä ootte yhtä isoa perhettä?
Vierailija kirjoitti:
Muistelepa ap, onko tämä ihminen pyytänyt palkankorotusta, urakkatyötä, tuntityötä, vapaata, palkatonta vapaata, työaikajoustoa, työnkuvansa kehittämistä tai parempaa titteliä, ja oletteko te sanoneet siihen, että joo joskus ehkä mutta juuri nyt ei onnistu? Siellä toisessa työpaikassa on onnistunut.
Palkankorotuksen pyysi tässä kuussa, perusteli sen ja perustelu oli ok, joten siihen ei sanottu edes vastaan. Haluttiin pitää työntekijä tyytyväisenä. Vapaata on pyytänyt tosi harvoin, silloin on aina mukisematta saanut sen. Mitään muuta ei ole pyytänyt. Siksi olen yrittänytkin kysellä, että mitä hän haluaisi, mutta kuten jo sanoin, niin ei halunnut nimetä edes eri työtehtävistään mieleisempiä, jotta niiden määrää olisi voitu lisätä.
Ap
Minä voisin olla tuo työntekijä. Pikkufirmassa aina joutuu olemaan joustavampi kuin isossa, koska pomo on niin lähellä. Jos olisi omia menoja, niin ei onnistu, mutta kun pitäisi jäädä ylitöihin, niin sen on onnistuttava, tai... Myös ns. virkistysillanvietot pomon pihassa grillaten ovat pakkopullaa, koska niistä ei kehtaa kieltäytyä, vaikkei huvittaisikaan. Liian läheistä taas. Siinä keikutaan työntekijän ja kaveruuden rajoilla, mutta se on kaveruutta vain pakosta ja pomon puolelta. Onhan se niinkin, että silloin ei muka tarvitse maksaa palkkaa.
Työntekijällä on oikeus suunnitella elämäänsä ja mitä sitoutumiseen tulee, niin sitoutuuko nykyaikana mikään firma työntekijäänsä? Miksi se toimisi toisinpäinkään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sorry, hän ei ollut naimisissa teidän kanssa. Turhaan syyllistät. Sinun ei tarvitse huolehtia nykyisestä työelämästä siinä perhefirmassasi, mutta voisit kuitenkin yrittää ymmärtää työntekijän asemaa. Ensi kerralla huolehdi siitä, että työntekijä tulee kuulluksi, ja että kehityskeskusteluja käydään. Silti et voi päättää toisen elämästä.
Tässä juuri yritän ymmärtää työntekijän asemaa. Kehityskeskusteluja on käyty. Häneltä olen juuri kaksi viikkoa sitten kysynyt, että mitkä työtehtävät ovat mieleisimpiä. Ei halunnut nimetä mitään mieleisemmäksi kuin toista. Nyt näyttää siltä, että mikään ei ollut mieleistä.
Ap
Nuo ovat täysin toisistaan irrallisia asioita. Minä olin esimerkiksi kaupassa töissä ja vaihdoin taloushallinnon töihin. Kun edellisessä työpaikassa kysyttiin, mitkä työtehtävät ovat mieluisimpia, tottakai mietin ainoastaan niitä sen työpaikan tehtäviä, enkä unematyöpaikkani tehtäviä. Nykyisessä työpaikassa ei ole kuorman purkamista, mutta kyllä se vain kaupassa oli mieluisinta hommaa. En minä valehdellut. Se työpaikka vaan ei tarjonnut sitä, mitä haluan tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan mielestä työntekijän olisi pitänyt ottaa "ajoissa puheeksi" ja odottaa "parempaa aikaa". Valitettavasti siitä olisi työntekijän kannalta vain huonoja mahdollisuuksia. A) työnantaja suuttuu ja heittää kadulle heti kun vähänkin vihjaa hakevansa muuta, tai B) työntekijä toimii työnantajan parhaaksi, perehdyttää uuden tekijän, pyyhkii pölyt ja poistuu juuri silloin kun työnantajalle parhaiten sopii - ja on sinä aikana menettänyt jo monta mahdollisuutta aloittaa uudessa työssä. Päätyy työttömäksi etsimään uutta työtä.
Minä olen tuon jälkimmäisen tehnyt. Mutta en tee enää. Se maksaa. Siinä menettää rahaa ja saa puolen vuoden aukon ansioluetteloonsa.
Sinulta unohtui vaihtoehto C) työnantaja korjaa epäkohdat, jotta työntekijä on tyytyväinen nykyisessä työssä. Minä olisin tehnyt mitä tahansa, että hän olisi viihtynyt. Mutta ei hän edes kertonut, että oli tyytymätön.
Ap
Olet erikoinen yrittäjä kun täällä keskellä päivää jankutat entisestä työntekujästä.
Sun pitäisi tehdä töitäsi ja,etsiä uutta kiusattavaa.
Oletko ihan varma, että työntekijäsi ei viihtynyt?
Itse kuvittelisin, että hän on voinut viihtyä oikein hyvinkin. Hänelle on nyt vain saattanut tulla työtarjous jostain muusta paikasta, joka on vielä viihtyisämpi, työ ehkä kiinnostavampaa ja/tai paremmin palkattua. Totta kai ihminen tarttuu sellaiseen tarjoukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan mielestä työntekijän olisi pitänyt ottaa "ajoissa puheeksi" ja odottaa "parempaa aikaa". Valitettavasti siitä olisi työntekijän kannalta vain huonoja mahdollisuuksia. A) työnantaja suuttuu ja heittää kadulle heti kun vähänkin vihjaa hakevansa muuta, tai B) työntekijä toimii työnantajan parhaaksi, perehdyttää uuden tekijän, pyyhkii pölyt ja poistuu juuri silloin kun työnantajalle parhaiten sopii - ja on sinä aikana menettänyt jo monta mahdollisuutta aloittaa uudessa työssä. Päätyy työttömäksi etsimään uutta työtä.
Minä olen tuon jälkimmäisen tehnyt. Mutta en tee enää. Se maksaa. Siinä menettää rahaa ja saa puolen vuoden aukon ansioluetteloonsa.
Sinulta unohtui vaihtoehto C) työnantaja korjaa epäkohdat, jotta työntekijä on tyytyväinen nykyisessä työssä. Minä olisin tehnyt mitä tahansa, että hän olisi viihtynyt. Mutta ei hän edes kertonut, että oli tyytymätön.
Ap
Ap anteeksi nyt, mutta sinä olet vähän pihalla. Et osaa yhtään hypätä työntekijän saappaisiin. Työpaikan vaihtaminen on mitä tavallisin asia ihmisen elämässä, eikä siihen liity välttämättä mitään suurta tunnejuttua. Sinulla sensijaan on mennyt bisnes ja tunteet nyt sekaisin, olet sekoittanut esimies-alaissuhteen ja ystävyyssuhteen. Työntekijän näkökulmasta tavallisia ja hyviä syitä vaihtaa työpaikkaa on vaikkapa vaihtelunhalu, halu saada etäisyyttä liian tuttavalliseen pomoon, halu saada uusia kokemuksia, halu kokeilla muita työpaikkoja, parempi tarjous muualta (vaikkapa lyhyempi työmatka tms) jne. Ei nykyään työntekijät halua tehdä pitkää uraa samassa firmassa vaan haluavat edetä urallaan vertikaalisesti ja horisontaalisesti ja saada kokemusta erilaisista työpaikoista ja työkulttuureista. Sinä yrittäjänä kuvittelet, että työntekijä tunnetasolla sitoutuisi sinun yritykseen, mutta ei se niin mene. Et voi kuvitella, että työntekijä suhtautuu asioihin samoin kuin yrittäjä itse suhtautuu. Etkä voi yrittäjänä rakentaa firmasi toimintaa yksittäisten työntekijöiden varaan, koska nykyään ihmiset tulee ja menee, osa hyvinkin yllättäen.
Vierailija kirjoitti:
Paljon te saatte rahaa yrityksestänne ja paljon työntekijä työstään? Jos hän raataa ja tsemppaa ja uhrautuu kuin omistaja ilman omistajan tuloja, niin en ihmettele että lähti. Lämpimällä kädelläkö luulet, että hän pysyy tyytyväisenä? Te menette hienolla autolla isoon taloon illalla, hän bussilla itsemurhayksiöönsä ja sun mielestä ootte yhtä isoa perhettä?
Höpöhöpö. Yhtä uudella autolla ajaa kuin mekin ja väljemmin asuu kuin meidän perhe. Ei olla mitenkään riistetty. Nuorempi toki on kuin me, joten omaisuutta ei ole vielä ehtinyt samalla tavalla kertyä. Mutta jos jotain katkeruutta oli, niin kyllä siitä olisi voitu keskustella. Kyllä me aika monesta asiasta on keskusteltukin.
Ap
Muistelepa ap, onko tämä ihminen pyytänyt palkankorotusta, urakkatyötä, tuntityötä, vapaata, palkatonta vapaata, työaikajoustoa, työnkuvansa kehittämistä tai parempaa titteliä, ja oletteko te sanoneet siihen, että joo joskus ehkä mutta juuri nyt ei onnistu? Siellä toisessa työpaikassa on onnistunut.