Lue keskustelun säännöt.
Kerrankin elämässäni maltoin mieleni (pettävä mies), ja nyt on koston hetki koittanut :)
23.04.2018 |
Sain tietää melkein kaksi kuukautta sitten että avomieheni on pettänyt minua. Tietääkseni vain kerran (työpaikan pikkujoulut), mutta se riittää minulle. Sain tietää kun hän oli työmatkalla, joten pakostakin asian ottaminen puheeksi venähti - onneksi, koska sain päähäni suunnitelman jonka olen nyt toteuttanut.
Tajusin saman tien tiedon saatuani, että tämä oli tässä. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Hetken mietittyäni tein näin: aloin heti etsiä uutta asuntoa, ja ihmeellisellä onnenkantamoisella eräällä puolitutulla oli vapautunut ihana asunto hyvällä paikalla. Eipä siinä mitään, nimet vuokrasopimukseen ja avaimet sain käteen parin viikon päästä. Sen jälkeen aloin pieni lasti kerrallaan siirtää tavaroitani uuteen asuntoon. Luotin siihen, että mies ei huomaa mitään, eikä hän ilmeisesti olekaan katsonut mm. vaatekaappiini tai työpöytäni laatikoihin. Olisi muuten kyllä havainnut eron entiseen. Mies on kyllä nyt ollut paljon poissa kotoa, joten se on helpottanut operaatiota huomattavasti.
Nyt mies on tämän päivän ja huomisen työreissulla, joten itse otin vapaapäivän ja kuljetin uuteen asuntooni isommat tavarat ja ne harvat huonekalut, jotka ovat minun ja jotka vielä haluan pitää. Viimeisellä reissulla entiseen kotiin jätin avaimen eteiseen. Nyt on muutto valmis, ja olo on aivan ihana. Toisaalta vähän kauhistuttaakin: mies sai tasan tarkkaan mitä ansaitsi, mutta onkohan ihan normaalia että oloni on näin kylmä, ja että saan näin suunnattomasti nautintoa siitä, että mies tulee palatessaan hämmästymään niin suuresti? Luonnollisesti en aio mm. vastata puheluihin tai viesteihin, eikä mies voi tietää mihin olen häipynyt. Syyn varmaan arvaa kyllä.
Joskus elämä näköjään voi olla kuin Salkkareista. Itse tämän draaman kehittelin, mutta näin minä nyt halusin tehdä, lapsellista tai ei :) Ei minua oikeastaan ollenkaan olisi kiinnostanutkaan puhua asiasta. Itse pettäminen on 100% varmaa, joten miksi kuuntelisin 1) huonoja tekosyitä ja valheita, tai 2) itkua ja anteeksi anelemista.
Kommentit (1155)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeestaan ap nimitti turhaan toimintaansa kostoksi. Hänhän vain muutti omaan kotiin sen jälkeen kun avo oli lopettanut parisuhteen. Kostamista olisi ollut esim. tuhota avon tavaroita.
Kokemuksesta tiedän, että keskusteleminen välien rikkoutumisen jälkeen vain satuttaa, syö voimia ja sekoittaa mieltä. Se että alkaa ottaa etäisyyttä ja rupeaa hahmottamaan itsensä "minänä" entisen "meidän" sijasta tehden jotain konkreettista nopeuttaa toipumista.
Miten paljon helpompaa olisi käpertyä sohvalle sikiöasentoon vaikeroimaan ja mässäillä itseään piinaavilla ajatuksilla.Rohkeutta ja lujuutta kysyy se, että alkaa järjestää itselleen turvapaikkaa.
Pettäjät eivät tajua, miten paljon he rikkovat.
Tuttavan mies oli pitänyt toista naista puoli vuotta toisessa kaupungissa, missä oli viikot töissä. Sitten hän täräytti uutisensa keittiön pöydän ääressä istuvalle vaimolleen haluten "keskustella". Vaimo oli ymmärrettävästi täysin shokissa. Erohan siitä seurasi. Mies oli yllättynyt, hän oli kypsytellyt asiaa, ja uskomatonta kyllä halusi kertoa vaimolleen miten onnellinen hän nyt oli.Mistä se mies yllättyi, vaimonsa shokista vai erosta?
Ei tuntunut tajuavan vaimon järkytystä. Oletti että vaimo on valmis ja halukas keskustelemaan. Ei olisi halunnut välttämättä erota, mutta ei suostunut luopumaan suhteestakaan. Siis pihalla kuin ⛄.
Näitä miehiä on monta. Parin kaverini mies ja oma exäni. Syödä pala kakkua ja säästää. Tosin omani oli silmät pyöreänä kun hän ensin halusi keskustella ja kertoi, että hänellä on nyt ollut pari kuukautta salasuhde ja haluaa elää omaa elämäänsä mutta pysyä avioliitossa. Minä vuorostani sanoin, että minä taas haluan erota koska minulla on ollut kohta vuoden toinen mies ja me haluamme nyt muuttaa yhteen.
Erosta oltiin puhuttu jo reilusti aikaisemmin, olin sanonut etten enää jaksa meidän riitaisaa arkea. Asioiden täytyy muuttua tai erotaan. Mies koki sen signaalina katsella muita naisia ja minä ajattelin, että ehkä mies nyt miettii kunnolla mitä haluaa. Ja sitten asiat menivät sen reilun vuoden aikana kuten menivät. Minä keskustelin ja ihastuin ihan muualla ja niin mieskin toisaalla. Ihmissuhteet ovat joskus melkoinen soppa kun ei tiedetä mitä halutaan ja sitten säädetään. Luulen, että vastaus kaikkeen - pettämiseen tai uskollisuuteen - on se, että joko tietää tai sitten on epävarma, olenko onnellinen tässä suhteessa.
Täh? Onko sinun ja exäsi välillä jokin olennainen ero? Siis exällä sivusuhde ja halusi pitää molemmat; sulla sivusuhde ja halusit vaihtaa lennosta siirtymällä asunaan uuden kanssa. Sori, kuulostatte molemmat samanlaisilta säätäjiltä. :D
Joo, minä olen nainen ja exä on mies niin siinä on yksi olennainen ero, vaikuttaa esim. minkä vessan valitsen julkisilla paikoilla. Sitten hän halusi jatkaa avioliittoa ja olla sivusuhteessa. Minä taas halusin erota ja lopettaa säätämisen. Siinä toinen olennainen ero. Aikansa kutakin. Olisin voinut olla nopeampi päätösten suhteen mutta mitä kauemmin yhdessä sen hitaammat ratkaisut oli minun ongelma. Minun säätämiseen liittyi pitkä ihastumisvaihe ja soutaminen huopaaminen ennen kuin lähti ns. lapasesta kunnolla. Näitä sattuu.
Kaikenlaista sattuu. Minulle (naisena) avoin kaksoisuhteessa eläminen ei hirveästi eroa lennosta vaihtamiseen. Kypsä ihminen osaa suhteiden välissä olla yksinkin.
Ei se minua haittaa jos sinä et näe eroa, et ole kokenut samaa. Enhän kaivannut hyväksyntääsi vaan vahvaa rakkautta. Kun elämä ja rakkaudet eivät tapahdu aina aikataulun mukaan.
Onneksi tapahtui. Yhdestä suudelmasta lensin avaruuteen kuin raketti, kaikki katosi ja kohisi, syöksyin painottomuuden tunteeseen ja ainut mikä piti minut maassa (painovoiman lisäksi) oli rakkaani kehon lämpö, huulet, läheisyys. Kypsä ihminen olisi osannut olla yksin. Minä olin ihan tarpeeksi ollut kypsä ja kärttyinen, elänyt velvollisuuksia ja aikatauluja joten kun hetki koitti - niin epäsopiva hetki suhteiden välissä - minä rakastin täysillä.
Jep jep... ja Lauri Tähkästä pääsit fiiliksiin.
Lauri Tähkä? öh, ei. Egotrippi. Kiitos, säväytti jälleen kerran ja posket heloittavat. Ne fiilikset ;)
No hyvä kun säväytti.:) Eipä tuo sinun kuviosi minua haittaa, huvitti vain se, miten arvioit ex miehesi tolkuttomuutta kun itsekiään et ihan tolkulta kuulostanut toiminnassasi. Toivottavasti teillä molemmilla menee nyt hyvin. :)
Ovatko ihmiset aina järkeviä vai lähteekö joskus tunteet lapasesta. Minä olin ollut niin järkevä niin kauan ettei sitten yhtäkkiä enää huvittanut olla järkevä, vaan tuntea. Sen kauhean tunnemyrskyn ja erosäheltämisen jälkeen löytyi balanssi. Miehellä on kolmas nainen. Minulla on toinen mies. (Pari viimeistä lausetta huvittaa minua suuresti, sen voi käsittää useammalla tavalla).
t. M
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perusasia: se joka rikkoo suhteen pettämällä puolisoaan on luopunut oikeuksistaan.
Petetty saa ottaa minkä asenteen haluaa. Hän voi itkeä, raivota, puhua, olla puhumatta tai lähteä tiehensä.
Normaalit käytöstavat on sivuutettu, tilanne ei ole normaali eikä petetty ole mitään velkaa pettäjälle.Että tämä kannattaa ottaa huomioon ennen kuin "tekee virheen".
Aha. Entäs jos "petetty" on vuosia ja jatkuvasti laiminlyönyt partneriaan esim. syyttämällä, pihtaamalla, "nalkuttamalla", huutamalla, lyömällä (valitse yksi tai kaikki), jne. ja täten rikkonut suhteen? Lopulta "pettäjä" yksinkertaisesti ei enää jaksa kaikista yrittämisistään huolimatta ja hänelle sattumalta joku ulkopuolinen osoittaa kauan sitten jo unohdettuja ja kuopattuja tunteita ja tarvittua huomiota. Kuka on syypää?
Voi kamala! Kuka noin hirveään suhteeseen jää? Toisaalta, ns. nalkuttaminen ja huutaminen alkaa, kun ei tule kuulluksi. Pihtaaminen ja laiminlyönti, eli halu läheisyyteen katoaa kun kokee toistuvaa välinpitämättömyyttä ja pettymyksiä, lupausten rikkomista.
Niin tai näin, kaksi mahdollisuutta: keskustella, mennä pariterapiaan. Tai sopia yhdessä että erotaan.
Pettäminen on raukkamaista. Pään piilottamista pensaaseen. Todellisuuden väistelyä.
Sitä ei mainita missään oppaissa ratkaisuna parisuhdeongelmiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeestaan ap nimitti turhaan toimintaansa kostoksi. Hänhän vain muutti omaan kotiin sen jälkeen kun avo oli lopettanut parisuhteen. Kostamista olisi ollut esim. tuhota avon tavaroita.
Kokemuksesta tiedän, että keskusteleminen välien rikkoutumisen jälkeen vain satuttaa, syö voimia ja sekoittaa mieltä. Se että alkaa ottaa etäisyyttä ja rupeaa hahmottamaan itsensä "minänä" entisen "meidän" sijasta tehden jotain konkreettista nopeuttaa toipumista.
Miten paljon helpompaa olisi käpertyä sohvalle sikiöasentoon vaikeroimaan ja mässäillä itseään piinaavilla ajatuksilla.Rohkeutta ja lujuutta kysyy se, että alkaa järjestää itselleen turvapaikkaa.
Pettäjät eivät tajua, miten paljon he rikkovat.
Tuttavan mies oli pitänyt toista naista puoli vuotta toisessa kaupungissa, missä oli viikot töissä. Sitten hän täräytti uutisensa keittiön pöydän ääressä istuvalle vaimolleen haluten "keskustella". Vaimo oli ymmärrettävästi täysin shokissa. Erohan siitä seurasi. Mies oli yllättynyt, hän oli kypsytellyt asiaa, ja uskomatonta kyllä halusi kertoa vaimolleen miten onnellinen hän nyt oli.Mistä se mies yllättyi, vaimonsa shokista vai erosta?
Ei tuntunut tajuavan vaimon järkytystä. Oletti että vaimo on valmis ja halukas keskustelemaan. Ei olisi halunnut välttämättä erota, mutta ei suostunut luopumaan suhteestakaan. Siis pihalla kuin ⛄.
Näitä miehiä on monta. Parin kaverini mies ja oma exäni. Syödä pala kakkua ja säästää. Tosin omani oli silmät pyöreänä kun hän ensin halusi keskustella ja kertoi, että hänellä on nyt ollut pari kuukautta salasuhde ja haluaa elää omaa elämäänsä mutta pysyä avioliitossa. Minä vuorostani sanoin, että minä taas haluan erota koska minulla on ollut kohta vuoden toinen mies ja me haluamme nyt muuttaa yhteen.
Erosta oltiin puhuttu jo reilusti aikaisemmin, olin sanonut etten enää jaksa meidän riitaisaa arkea. Asioiden täytyy muuttua tai erotaan. Mies koki sen signaalina katsella muita naisia ja minä ajattelin, että ehkä mies nyt miettii kunnolla mitä haluaa. Ja sitten asiat menivät sen reilun vuoden aikana kuten menivät. Minä keskustelin ja ihastuin ihan muualla ja niin mieskin toisaalla. Ihmissuhteet ovat joskus melkoinen soppa kun ei tiedetä mitä halutaan ja sitten säädetään. Luulen, että vastaus kaikkeen - pettämiseen tai uskollisuuteen - on se, että joko tietää tai sitten on epävarma, olenko onnellinen tässä suhteessa.
Täh? Onko sinun ja exäsi välillä jokin olennainen ero? Siis exällä sivusuhde ja halusi pitää molemmat; sulla sivusuhde ja halusit vaihtaa lennosta siirtymällä asunaan uuden kanssa. Sori, kuulostatte molemmat samanlaisilta säätäjiltä. :D
Joo, minä olen nainen ja exä on mies niin siinä on yksi olennainen ero, vaikuttaa esim. minkä vessan valitsen julkisilla paikoilla. Sitten hän halusi jatkaa avioliittoa ja olla sivusuhteessa. Minä taas halusin erota ja lopettaa säätämisen. Siinä toinen olennainen ero. Aikansa kutakin. Olisin voinut olla nopeampi päätösten suhteen mutta mitä kauemmin yhdessä sen hitaammat ratkaisut oli minun ongelma. Minun säätämiseen liittyi pitkä ihastumisvaihe ja soutaminen huopaaminen ennen kuin lähti ns. lapasesta kunnolla. Näitä sattuu.
Kaikenlaista sattuu. Minulle (naisena) avoin kaksoisuhteessa eläminen ei hirveästi eroa lennosta vaihtamiseen. Kypsä ihminen osaa suhteiden välissä olla yksinkin.
Ei se minua haittaa jos sinä et näe eroa, et ole kokenut samaa. Enhän kaivannut hyväksyntääsi vaan vahvaa rakkautta. Kun elämä ja rakkaudet eivät tapahdu aina aikataulun mukaan.
Onneksi tapahtui. Yhdestä suudelmasta lensin avaruuteen kuin raketti, kaikki katosi ja kohisi, syöksyin painottomuuden tunteeseen ja ainut mikä piti minut maassa (painovoiman lisäksi) oli rakkaani kehon lämpö, huulet, läheisyys. Kypsä ihminen olisi osannut olla yksin. Minä olin ihan tarpeeksi ollut kypsä ja kärttyinen, elänyt velvollisuuksia ja aikatauluja joten kun hetki koitti - niin epäsopiva hetki suhteiden välissä - minä rakastin täysillä.
Jep jep... ja Lauri Tähkästä pääsit fiiliksiin.
Lauri Tähkä? öh, ei. Egotrippi. Kiitos, säväytti jälleen kerran ja posket heloittavat. Ne fiilikset ;)
No hyvä kun säväytti.:) Eipä tuo sinun kuviosi minua haittaa, huvitti vain se, miten arvioit ex miehesi tolkuttomuutta kun itsekiään et ihan tolkulta kuulostanut toiminnassasi. Toivottavasti teillä molemmilla menee nyt hyvin. :)
Ovatko ihmiset aina järkeviä vai lähteekö joskus tunteet lapasesta. Minä olin ollut niin järkevä niin kauan ettei sitten yhtäkkiä enää huvittanut olla järkevä, vaan tuntea. Sen kauhean tunnemyrskyn ja erosäheltämisen jälkeen löytyi balanssi. Miehellä on kolmas nainen. Minulla on toinen mies. (Pari viimeistä lausetta huvittaa minua suuresti, sen voi käsittää useammalla tavalla).
Mä luulen, että just järkevien tunteet lähtee lapasesta. Se minkä torjuu, vahvistuu. Järkevyys on aika kätevä tapa saada kiksejä kielletyistä tunteista.
Hyvä pointti. Kaikki vaan ei tapahdu tarkoitushakuisuudella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeestaan ap nimitti turhaan toimintaansa kostoksi. Hänhän vain muutti omaan kotiin sen jälkeen kun avo oli lopettanut parisuhteen. Kostamista olisi ollut esim. tuhota avon tavaroita.
Kokemuksesta tiedän, että keskusteleminen välien rikkoutumisen jälkeen vain satuttaa, syö voimia ja sekoittaa mieltä. Se että alkaa ottaa etäisyyttä ja rupeaa hahmottamaan itsensä "minänä" entisen "meidän" sijasta tehden jotain konkreettista nopeuttaa toipumista.
Miten paljon helpompaa olisi käpertyä sohvalle sikiöasentoon vaikeroimaan ja mässäillä itseään piinaavilla ajatuksilla.Rohkeutta ja lujuutta kysyy se, että alkaa järjestää itselleen turvapaikkaa.
Pettäjät eivät tajua, miten paljon he rikkovat.
Tuttavan mies oli pitänyt toista naista puoli vuotta toisessa kaupungissa, missä oli viikot töissä. Sitten hän täräytti uutisensa keittiön pöydän ääressä istuvalle vaimolleen haluten "keskustella". Vaimo oli ymmärrettävästi täysin shokissa. Erohan siitä seurasi. Mies oli yllättynyt, hän oli kypsytellyt asiaa, ja uskomatonta kyllä halusi kertoa vaimolleen miten onnellinen hän nyt oli.Mistä se mies yllättyi, vaimonsa shokista vai erosta?
Ei tuntunut tajuavan vaimon järkytystä. Oletti että vaimo on valmis ja halukas keskustelemaan. Ei olisi halunnut välttämättä erota, mutta ei suostunut luopumaan suhteestakaan. Siis pihalla kuin ⛄.
Näitä miehiä on monta. Parin kaverini mies ja oma exäni. Syödä pala kakkua ja säästää. Tosin omani oli silmät pyöreänä kun hän ensin halusi keskustella ja kertoi, että hänellä on nyt ollut pari kuukautta salasuhde ja haluaa elää omaa elämäänsä mutta pysyä avioliitossa. Minä vuorostani sanoin, että minä taas haluan erota koska minulla on ollut kohta vuoden toinen mies ja me haluamme nyt muuttaa yhteen.
Erosta oltiin puhuttu jo reilusti aikaisemmin, olin sanonut etten enää jaksa meidän riitaisaa arkea. Asioiden täytyy muuttua tai erotaan. Mies koki sen signaalina katsella muita naisia ja minä ajattelin, että ehkä mies nyt miettii kunnolla mitä haluaa. Ja sitten asiat menivät sen reilun vuoden aikana kuten menivät. Minä keskustelin ja ihastuin ihan muualla ja niin mieskin toisaalla. Ihmissuhteet ovat joskus melkoinen soppa kun ei tiedetä mitä halutaan ja sitten säädetään. Luulen, että vastaus kaikkeen - pettämiseen tai uskollisuuteen - on se, että joko tietää tai sitten on epävarma, olenko onnellinen tässä suhteessa.
Täh? Onko sinun ja exäsi välillä jokin olennainen ero? Siis exällä sivusuhde ja halusi pitää molemmat; sulla sivusuhde ja halusit vaihtaa lennosta siirtymällä asunaan uuden kanssa. Sori, kuulostatte molemmat samanlaisilta säätäjiltä. :D
Joo, minä olen nainen ja exä on mies niin siinä on yksi olennainen ero, vaikuttaa esim. minkä vessan valitsen julkisilla paikoilla. Sitten hän halusi jatkaa avioliittoa ja olla sivusuhteessa. Minä taas halusin erota ja lopettaa säätämisen. Siinä toinen olennainen ero. Aikansa kutakin. Olisin voinut olla nopeampi päätösten suhteen mutta mitä kauemmin yhdessä sen hitaammat ratkaisut oli minun ongelma. Minun säätämiseen liittyi pitkä ihastumisvaihe ja soutaminen huopaaminen ennen kuin lähti ns. lapasesta kunnolla. Näitä sattuu.
Kaikenlaista sattuu. Minulle (naisena) avoin kaksoisuhteessa eläminen ei hirveästi eroa lennosta vaihtamiseen. Kypsä ihminen osaa suhteiden välissä olla yksinkin.
Ei se minua haittaa jos sinä et näe eroa, et ole kokenut samaa. Enhän kaivannut hyväksyntääsi vaan vahvaa rakkautta. Kun elämä ja rakkaudet eivät tapahdu aina aikataulun mukaan.
Onneksi tapahtui. Yhdestä suudelmasta lensin avaruuteen kuin raketti, kaikki katosi ja kohisi, syöksyin painottomuuden tunteeseen ja ainut mikä piti minut maassa (painovoiman lisäksi) oli rakkaani kehon lämpö, huulet, läheisyys. Kypsä ihminen olisi osannut olla yksin. Minä olin ihan tarpeeksi ollut kypsä ja kärttyinen, elänyt velvollisuuksia ja aikatauluja joten kun hetki koitti - niin epäsopiva hetki suhteiden välissä - minä rakastin täysillä.
Sinun tunteidesi suuruus on tietenkin asia, joka on merkityksellinen sinulle. Ulkopuolisin silmin sinä ja miehesi olitte kuitenkin erosäätelyissänne aivan yhtä tolkuttomia. Eli et voi mitenkään asettua ex-miehesi yläpuolelle naureskelemaan hänen toiveilleen voida elää tyytyväisenä kahden naisen kanssa.
Enhän minä asettunut hänen yläpuolelleen..
Kirjoitin: "Ihmissuhteet ovat joskus melkoinen soppa kun ei tiedetä mitä halutaan ja sitten säädetään. Luulen, että vastaus kaikkeen - pettämiseen tai uskollisuuteen - on se, että joko tietää tai sitten on epävarma, olenko onnellinen tässä suhteessa."
En osannut ratkaista tilannetta, heti. Olin tottumukseen jumittunut. Ja sitten luovuin tietoisesti kontrollista halun ja nautinnon vuoksi. Mies valitsi hankalassa tilanteessa molemmat. Minä valitsin toisin. En halunnut menettää mahdollisuutta suureen rakkauteen. Ja halusin, että sillä on kaikesta säätämisestä pelkistetty mahdollisuus. Ehkä naivia. Mutta niin vain kävi.
Ihan ok mulle. :) Eikä miehesikään ehdottama järjestely aiheuta sen suurempaa ihmettelyä kuin oma valintasi. En jaksa kaivaa kommentteja esiin, mutta alunperin kommentoitini lähti siitä, että jotenkin pidit miehesi ratkaisuehdotusta tilanteeseen (pitää kakku ja säästää se) hassumpana kuin omaasi (maistaa useampaa kakkua ja päättää sitten syödä parempi) , vaikka jos se olisi sinulle sopinut, eihän se olisi yhtään sen hullumpaa ollut. Ihan ymmärryksellä suhtaudun teihin molempiin. :)
Ja näitä tarinoita riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieshän ei nyt välttämättä ollenkaan osaa yhdistää omaa pettämistään ja ap:n häipymistä, koska luulee ettei ap tiedä siitä mitään.
Pahimmillaan tämä voi kääntyä siten, että mies luulee ap:n lähteneen uuden miehen matkaan.Ja sehän se vasta kamalaa olisi! Mies luulisi ap:n pettäneen häntä - ainakin saisi sitten niellä sitä kuuluisaa karvasta kalkkia...
Voi kun luulisi!
Sehän kääntäisi koko jutun päälaelleen. Sen sijaan että mies tietäisi tulleensa jätetyksi siksi että on itse pettänyt, hän ajattelisikin että häntä on petetty.
Aivan. Tietäisipähän sitten omakohtaisesti miltä petetyksi tuleminen tuntuu.
Usko tai älä, on myös olemassa niitä ketkä ovat olleet molemmilla puolilla tilannetta; petettynä ja pettäjinä, joskin eri suhteissa.
Ei ole uskon asia. Tiedän. Tähän tapaukseen peilaten se petetyn roolin oppi ei sitten ollut vielä saavuttanut tietoisuuden tasoa. Sitten sitä varmaankin kannattaa tankata uudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieshän ei nyt välttämättä ollenkaan osaa yhdistää omaa pettämistään ja ap:n häipymistä, koska luulee ettei ap tiedä siitä mitään.
Pahimmillaan tämä voi kääntyä siten, että mies luulee ap:n lähteneen uuden miehen matkaan.Ja sehän se vasta kamalaa olisi! Mies luulisi ap:n pettäneen häntä - ainakin saisi sitten niellä sitä kuuluisaa karvasta kalkkia...
Voi kun luulisi!
Sehän kääntäisi koko jutun päälaelleen. Sen sijaan että mies tietäisi tulleensa jätetyksi siksi että on itse pettänyt, hän ajattelisikin että häntä on petetty.
Aivan. Tietäisipähän sitten omakohtaisesti miltä petetyksi tuleminen tuntuu.
Ja se oma osuus eroon jäisi kokonaan ymmärtämättä. Mies ajattelisi olevansa uhri eikä syyllinen.
Ei väliä tässä tapauksessa. Jos kokee petetyksi tulemisesta riittävästi tuskaa ja työstää asian, todennäköisemmin tajuaa olla pettämättä itse seuraavissa suhteissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perusasia: se joka rikkoo suhteen pettämällä puolisoaan on luopunut oikeuksistaan.
Petetty saa ottaa minkä asenteen haluaa. Hän voi itkeä, raivota, puhua, olla puhumatta tai lähteä tiehensä.
Normaalit käytöstavat on sivuutettu, tilanne ei ole normaali eikä petetty ole mitään velkaa pettäjälle.Että tämä kannattaa ottaa huomioon ennen kuin "tekee virheen".
Aha. Entäs jos "petetty" on vuosia ja jatkuvasti laiminlyönyt partneriaan esim. syyttämällä, pihtaamalla, "nalkuttamalla", huutamalla, lyömällä (valitse yksi tai kaikki), jne. ja täten rikkonut suhteen? Lopulta "pettäjä" yksinkertaisesti ei enää jaksa kaikista yrittämisistään huolimatta ja hänelle sattumalta joku ulkopuolinen osoittaa kauan sitten jo unohdettuja ja kuopattuja tunteita ja tarvittua huomiota. Kuka on syypää?
Voi kamala! Kuka noin hirveään suhteeseen jää? Toisaalta, ns. nalkuttaminen ja huutaminen alkaa, kun ei tule kuulluksi. Pihtaaminen ja laiminlyönti, eli halu läheisyyteen katoaa kun kokee toistuvaa välinpitämättömyyttä ja pettymyksiä, lupausten rikkomista.
Niin tai näin, kaksi mahdollisuutta: keskustella, mennä pariterapiaan. Tai sopia yhdessä että erotaan.
Aika moni selkeästi on jäänyt, eihän muuten olisi olemassa kaiken maailman puhelinlinjoja, keskusteluryhmiä ja vertaistukea sekä kriisiavustusta ja turvakoteja. Se taas "miksi" joku sellaiseen suhteeseen jää, tai sitä haluaa korjata on jokaisen oma ratkaisu/ongelma/asia. Siitä ei voi ketään tuomita ja turha alkaa moralisoimaan niitä, ketkä ovat joutuneet kärsimään itse lapsuudessaan väärinkohtelua eivätkä tajua hakea apua ennenkuin ongelmat näkyvät -- jos silloinkaan, ja tämä on yleisempää ("minä teen näin, koska sinä"). Väärin on kohdeltu lasta, joka taas aikuisena kohtelee väärin suhdettaan ja toinen osapuoli ei välttämättä osaa tehdä aina parasta ratkaisua ja ajautuu pettämään. Kukaan ei tee oikein ja kaikki kärsivät.
Pettäminen ei poista parisuhteessa olevia ongelmia eikä se ole ratkaisu, siitä olen samaa mieltä. Se vain siirtää ongelmaa tulevaisuuteen. Joko parisuhde korjataan yhdessä (tässä syy voi olla moninainen, ehkä jopa monisukupolvinen) tai sitten erotaan. Jos taas pettämiseen ryhdytään, niin siitä kantaa sitten oman vastuunsa, mutta en silti suoriltaan tuomitse "pettäjää" tai "petettyä" (ja turha provosoitua ja tahallisesti väärin ymmärtää että listaan "petetyn" tähän, tiedätte kyllä tasan tarkkaan mitä tarkoitan jos luette aikaisemman viestin). Kaikilla on omat ongelmansa jotka ikävä kyllä manifestoituvat sitten parisuhteessa. Kukaan ei ole täydellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää jankkarit pelkäävät, että narahtavat itse ja muikkeli tekee kuten tässä on tehty.
Ja mistäs olet vetänyt sen johtopäätöksen että "jankkaajat" ovat itse pettäjiä?
Todennäköisesti niitä. Ja petettyjä naisia, jotka ovat "antaneet anteeksi" ja nyt projisoivat omia pettäjään kohdistuvia vihantunteitaa ap:n, joka toimi toisin.
Minä ainakin olen ihan keski-ikäinen lääkäri, joka on nähnyt kaikenlaista eikä ihan purematta niele tuollaista ihmisten luokittelua vahvoihin ja heikkoihin yhden ominaisuuden perusteella. Ihmisillä voi olla vaihteleva tarve selvittää asiaa kumppanin kanssa, ja eikä se että tekee päinvastoin kun itse tekisi tarkoita että he selviäsivät erosta jotenkin huonommin.
Ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, myös sellaisia pareja on jotka ovat jatkaneet yhdessä ja ovat onnellisia, vaikkei se sinun maailmankuvaasi sopisikaan.
Kyllä se sopii minun maailmankuvaani, että on pettämisen jälkeenkin onnellisesti yhdessä olevia pareja. Mutta en usko, että niiden osapuolet tuntevat tarvetta kritisoida ap:ta... jos tuntevat, uskon, ettei pettäminen omassa suhteessa ole tullut täysin käsitellyksi.
Se sopii sinun maailmankuvaasi tarkalleen niin kauan kun sinun kanssasi ollaan täysin samaa mieltä asiasta.
Samahan taitaa päteä sinuun.
Minä olen se lääkäri, eikä aiempi kommentti ole minun. Minun silmin täällä on aika vähän suoranaisesti kritisoitu ap:ta. Jotkut ovat esittäneet mielipiteensä; itse toimisivat toisin, ja kokevat ko tavan pakoiluna. Sen sijaan ap:n toimintatavan suht epäloogista ylistystä ja yläpuolelle asettamista muiden 'kurjien' kustannuksella olen lukenut. En siis ole ehtinyt koko ketjua käydä läpi.
Minä olen lääkäri...Tähh..
Mistä lähtien lääkärin ammattikuvaan ja asiantuntemukseen on kuulut parisuhteet.
Vai luuletko saavasi kommentille paremmin uskottavuutta, kun tyrkkää lauseeseen lääkäri-sanan vai oketko noin epävarma mielipiteesi suhteen?
Lopetin lukemisen tuohon ihana asunto kohtaan. Juuri löytyi ihana asunto parissa viikossa.
Juupajuu. Koita hioa tätä vähän ja ei kannata hehkuttaa liikaa! Se on kaiken a ja o tositarinoissa.
Sinkkumies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää jankkarit pelkäävät, että narahtavat itse ja muikkeli tekee kuten tässä on tehty.
Ja mistäs olet vetänyt sen johtopäätöksen että "jankkaajat" ovat itse pettäjiä?
Todennäköisesti niitä. Ja petettyjä naisia, jotka ovat "antaneet anteeksi" ja nyt projisoivat omia pettäjään kohdistuvia vihantunteitaa ap:n, joka toimi toisin.
Minä ainakin olen ihan keski-ikäinen lääkäri, joka on nähnyt kaikenlaista eikä ihan purematta niele tuollaista ihmisten luokittelua vahvoihin ja heikkoihin yhden ominaisuuden perusteella. Ihmisillä voi olla vaihteleva tarve selvittää asiaa kumppanin kanssa, ja eikä se että tekee päinvastoin kun itse tekisi tarkoita että he selviäsivät erosta jotenkin huonommin.
Ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, myös sellaisia pareja on jotka ovat jatkaneet yhdessä ja ovat onnellisia, vaikkei se sinun maailmankuvaasi sopisikaan.
Kyllä se sopii minun maailmankuvaani, että on pettämisen jälkeenkin onnellisesti yhdessä olevia pareja. Mutta en usko, että niiden osapuolet tuntevat tarvetta kritisoida ap:ta... jos tuntevat, uskon, ettei pettäminen omassa suhteessa ole tullut täysin käsitellyksi.
Se sopii sinun maailmankuvaasi tarkalleen niin kauan kun sinun kanssasi ollaan täysin samaa mieltä asiasta.
Samahan taitaa päteä sinuun.
Minä olen se lääkäri, eikä aiempi kommentti ole minun. Minun silmin täällä on aika vähän suoranaisesti kritisoitu ap:ta. Jotkut ovat esittäneet mielipiteensä; itse toimisivat toisin, ja kokevat ko tavan pakoiluna. Sen sijaan ap:n toimintatavan suht epäloogista ylistystä ja yläpuolelle asettamista muiden 'kurjien' kustannuksella olen lukenut. En siis ole ehtinyt koko ketjua käydä läpi.
Minä olen lääkäri...Tähh..
Mistä lähtien lääkärin ammattikuvaan ja asiantuntemukseen on kuulut parisuhteet.Vai luuletko saavasi kommentille paremmin uskottavuutta, kun tyrkkää lauseeseen lääkäri-sanan vai oketko noin epävarma mielipiteesi suhteen?
Kiitos, halusin olla tunnistettava koska joku toinen vastasi välissä. Ihmiselämän variaatioita tulee nähtyä tässä ammatissa, enkä ole väittänyt olevani parisuhteiden asiantuntija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeestaan ap nimitti turhaan toimintaansa kostoksi. Hänhän vain muutti omaan kotiin sen jälkeen kun avo oli lopettanut parisuhteen. Kostamista olisi ollut esim. tuhota avon tavaroita.
Kokemuksesta tiedän, että keskusteleminen välien rikkoutumisen jälkeen vain satuttaa, syö voimia ja sekoittaa mieltä. Se että alkaa ottaa etäisyyttä ja rupeaa hahmottamaan itsensä "minänä" entisen "meidän" sijasta tehden jotain konkreettista nopeuttaa toipumista.
Miten paljon helpompaa olisi käpertyä sohvalle sikiöasentoon vaikeroimaan ja mässäillä itseään piinaavilla ajatuksilla.Rohkeutta ja lujuutta kysyy se, että alkaa järjestää itselleen turvapaikkaa.
Pettäjät eivät tajua, miten paljon he rikkovat.
Tuttavan mies oli pitänyt toista naista puoli vuotta toisessa kaupungissa, missä oli viikot töissä. Sitten hän täräytti uutisensa keittiön pöydän ääressä istuvalle vaimolleen haluten "keskustella". Vaimo oli ymmärrettävästi täysin shokissa. Erohan siitä seurasi. Mies oli yllättynyt, hän oli kypsytellyt asiaa, ja uskomatonta kyllä halusi kertoa vaimolleen miten onnellinen hän nyt oli.Mistä se mies yllättyi, vaimonsa shokista vai erosta?
Ei tuntunut tajuavan vaimon järkytystä. Oletti että vaimo on valmis ja halukas keskustelemaan. Ei olisi halunnut välttämättä erota, mutta ei suostunut luopumaan suhteestakaan. Siis pihalla kuin ⛄.
Näitä miehiä on monta. Parin kaverini mies ja oma exäni. Syödä pala kakkua ja säästää. Tosin omani oli silmät pyöreänä kun hän ensin halusi keskustella ja kertoi, että hänellä on nyt ollut pari kuukautta salasuhde ja haluaa elää omaa elämäänsä mutta pysyä avioliitossa. Minä vuorostani sanoin, että minä taas haluan erota koska minulla on ollut kohta vuoden toinen mies ja me haluamme nyt muuttaa yhteen.
Erosta oltiin puhuttu jo reilusti aikaisemmin, olin sanonut etten enää jaksa meidän riitaisaa arkea. Asioiden täytyy muuttua tai erotaan. Mies koki sen signaalina katsella muita naisia ja minä ajattelin, että ehkä mies nyt miettii kunnolla mitä haluaa. Ja sitten asiat menivät sen reilun vuoden aikana kuten menivät. Minä keskustelin ja ihastuin ihan muualla ja niin mieskin toisaalla. Ihmissuhteet ovat joskus melkoinen soppa kun ei tiedetä mitä halutaan ja sitten säädetään. Luulen, että vastaus kaikkeen - pettämiseen tai uskollisuuteen - on se, että joko tietää tai sitten on epävarma, olenko onnellinen tässä suhteessa.
Täh? Onko sinun ja exäsi välillä jokin olennainen ero? Siis exällä sivusuhde ja halusi pitää molemmat; sulla sivusuhde ja halusit vaihtaa lennosta siirtymällä asunaan uuden kanssa. Sori, kuulostatte molemmat samanlaisilta säätäjiltä. :D
Joo, minä olen nainen ja exä on mies niin siinä on yksi olennainen ero, vaikuttaa esim. minkä vessan valitsen julkisilla paikoilla. Sitten hän halusi jatkaa avioliittoa ja olla sivusuhteessa. Minä taas halusin erota ja lopettaa säätämisen. Siinä toinen olennainen ero. Aikansa kutakin. Olisin voinut olla nopeampi päätösten suhteen mutta mitä kauemmin yhdessä sen hitaammat ratkaisut oli minun ongelma. Minun säätämiseen liittyi pitkä ihastumisvaihe ja soutaminen huopaaminen ennen kuin lähti ns. lapasesta kunnolla. Näitä sattuu.
Kaikenlaista sattuu. Minulle (naisena) avoin kaksoisuhteessa eläminen ei hirveästi eroa lennosta vaihtamiseen. Kypsä ihminen osaa suhteiden välissä olla yksinkin.
Ei se minua haittaa jos sinä et näe eroa, et ole kokenut samaa. Enhän kaivannut hyväksyntääsi vaan vahvaa rakkautta. Kun elämä ja rakkaudet eivät tapahdu aina aikataulun mukaan.
Onneksi tapahtui. Yhdestä suudelmasta lensin avaruuteen kuin raketti, kaikki katosi ja kohisi, syöksyin painottomuuden tunteeseen ja ainut mikä piti minut maassa (painovoiman lisäksi) oli rakkaani kehon lämpö, huulet, läheisyys. Kypsä ihminen olisi osannut olla yksin. Minä olin ihan tarpeeksi ollut kypsä ja kärttyinen, elänyt velvollisuuksia ja aikatauluja joten kun hetki koitti - niin epäsopiva hetki suhteiden välissä - minä rakastin täysillä.
Jep jep... ja Lauri Tähkästä pääsit fiiliksiin.
Lauri Tähkä? öh, ei. Egotrippi. Kiitos, säväytti jälleen kerran ja posket heloittavat. Ne fiilikset ;)
No hyvä kun säväytti.:) Eipä tuo sinun kuviosi minua haittaa, huvitti vain se, miten arvioit ex miehesi tolkuttomuutta kun itsekiään et ihan tolkulta kuulostanut toiminnassasi. Toivottavasti teillä molemmilla menee nyt hyvin. :)
Ovatko ihmiset aina järkeviä vai lähteekö joskus tunteet lapasesta. Minä olin ollut niin järkevä niin kauan ettei sitten yhtäkkiä enää huvittanut olla järkevä, vaan tuntea. Sen kauhean tunnemyrskyn ja erosäheltämisen jälkeen löytyi balanssi. Miehellä on kolmas nainen. Minulla on toinen mies. (Pari viimeistä lausetta huvittaa minua suuresti, sen voi käsittää useammalla tavalla).
t. M
Veikkaan samaa. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perusasia: se joka rikkoo suhteen pettämällä puolisoaan on luopunut oikeuksistaan.
Petetty saa ottaa minkä asenteen haluaa. Hän voi itkeä, raivota, puhua, olla puhumatta tai lähteä tiehensä.
Normaalit käytöstavat on sivuutettu, tilanne ei ole normaali eikä petetty ole mitään velkaa pettäjälle.Että tämä kannattaa ottaa huomioon ennen kuin "tekee virheen".
Aha. Entäs jos "petetty" on vuosia ja jatkuvasti laiminlyönyt partneriaan esim. syyttämällä, pihtaamalla, "nalkuttamalla", huutamalla, lyömällä (valitse yksi tai kaikki), jne. ja täten rikkonut suhteen? Lopulta "pettäjä" yksinkertaisesti ei enää jaksa kaikista yrittämisistään huolimatta ja hänelle sattumalta joku ulkopuolinen osoittaa kauan sitten jo unohdettuja ja kuopattuja tunteita ja tarvittua huomiota. Kuka on syypää?
Arvioni on, että pettäjä käyttää uutta ihmistä pakokeinona huonosta suhteesta, josta ei ole muuten kyennyt lähtemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs on AP sössinyt suhteensa siihen jamaan, että miehelle tullut tarve. Osaltaan sinun vikasi jos suhde on niin huono että on pitänyt hänen valita pettäminen. Molemmat olette suhteestanne vastuussa ja tässä tilanteessa molemmat yhtä epäkypsiä.
Mielestäni meillä meni ihan OK. Työ- ja opiskelukiireitä molemmilla, mutta mitään yksittäistä huonoa puolta suhteessa en kyllä osaa nimetä. En ole pihdannut jne., mitä nyt usein epäillään tällaisissa tilanteissa.... Vähän väljähtänyttä on voinut olla, mutta ei mieskään ole yrittänyt tilannetta kohentaa, eikä edes ottanut puheeksi.
Ap
Kuten sanoin, teidän yhteinen ongelma takana.
Ongelmia tai ei, pettäjä on aina itse vastuussa omasta pettämisestään. Turha vierittää osavastuuta petetylle.
Toki. Suhteesta he ovat silti yhdessä vastuussa ja AP itse sanoi että kumpikaan ei tehnyt mitään arjen parantamiseksi. Mies valitsi pettämisen ratkaisuksi ja AP lapsellisen tavan reagoida.
Mieshän se valitsi lapsellisen ja loukkaavan "ratkaisun". Miksi ap:n edes olisi pitänyt toimia kypsästi kun toinen on mennyt pilaamaan suhteen?
Ei pettäminen olekaan fiksu tapa hoitaa asioita. "Kostaminen" on myös yhtä tyhjän kanssa. Parisuhteessa on aina kaksi ihmistä ja syyllisen etsiminen on turhaa. Molemmat ovat möheltäneet.
Sinun logiikallasi siis tällainen skenaario on molempien osapuolien vika: kaksi ihmistä jakavat työpaikalla työhuoneen. He ovat työkavereita eli kavereita joilla on kaverisuhde. Toinen varastaa yritykseltä rahaa. Työkaveri ei voi enää luottaa kyseiseen varkaaseen eikä halua olla tekemisissä hänen kanssaan. Yksi ihminen tyhmäili, mutta on molempien vika kun toinen ei halua olla enää tekemisissä epäluotettavan ihmisen kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa katkarapuleikki? Ja se ilahduttaa, että kosto tarkoittaa tämmöistä.
Ilmeisesti viitataan vanhaan tarinaan hienostorouvasta, jonka mies lähti pettämään nuoren naisen kanssa ja ero tuli. Rouva söi ennen yhteisestä kodista lähtöään isot läjät rapuja ja piilotti kaikki kuoret verhotankoihin. Mies nuorikkoineen muutti yhteen tuohon taloon mutta haju häiritsi ja ennenpitkää ajoi uuspariskunnan pois hienosta talosta. Pakkasivat verhotangot muuttokuorman mukaan.
Heh, saatan muistaa tämän. No, sellaiseen ei kyllä kannata ryhtyä. :D
Jaa. Miksi ei?
Varsinkin jos mies on DI. Hehän mainostavat aina jäyniään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perusasia: se joka rikkoo suhteen pettämällä puolisoaan on luopunut oikeuksistaan.
Petetty saa ottaa minkä asenteen haluaa. Hän voi itkeä, raivota, puhua, olla puhumatta tai lähteä tiehensä.
Normaalit käytöstavat on sivuutettu, tilanne ei ole normaali eikä petetty ole mitään velkaa pettäjälle.Että tämä kannattaa ottaa huomioon ennen kuin "tekee virheen".
Aha. Entäs jos "petetty" on vuosia ja jatkuvasti laiminlyönyt partneriaan esim. syyttämällä, pihtaamalla, "nalkuttamalla", huutamalla, lyömällä (valitse yksi tai kaikki), jne. ja täten rikkonut suhteen? Lopulta "pettäjä" yksinkertaisesti ei enää jaksa kaikista yrittämisistään huolimatta ja hänelle sattumalta joku ulkopuolinen osoittaa kauan sitten jo unohdettuja ja kuopattuja tunteita ja tarvittua huomiota. Kuka on syypää?
Edelleen pettäjä. Hänen ei tarvitse jäädä suhteeseen, jossa nalkutetaan, huudetaan, lyödään tai tehdään näitä kaikkia. Hänen ei tarvitse pettää jättääkseen nalkuttajan, huutajan, lyöjän. Mitään näistä suhteen pahoista piirteistä hän ei pettämällä korjaa.
Ja tottakai hän tämän tietää. Mutta kostoksi pettää. Ja sitten ihmettelee, kun toinen lähteekin.
Vierailija kirjoitti:
Useampi kommentoija olettaa, että ne ovat ne miehet, joiden mielestä ap teki raukkamaisesti kun lähti kostamaan ja muuttamaan, jättämään puolisonsa kertomatta päätöksestään kasvokkain. Minusta ap:n teko oli pelkurin teko ja olen nainen. Ja en hyväksy pettämistä.
Mitä ihmeen kostamista? Ja mitä se hyödyttäisi kasvokkain puhuminen, kun sitä ihmistä, jota ap. kunnioitti, arvosti ja luotti ei enäö ole edes olemassa, vaan käteen jäi pettäjämies, jolla arvomaailma on aivan toinen, mitä ap:llä. Miksi ap. ei voisi jatkaa elämäänsä ja luoda uuden suhteen omien arvojen mukaisesti, eikä roikkua entisestä, joka hajottaa häntä.
Ja yleensä pettäjä löytää aina jonkin syyn pettämiselle, oli se sitten puolison työ, elämäntavat, arvomaailma jne. vika löytyy aina muualta, kuin omasta itsestä, ihan samalla tavalla kuin alkoholistilla löytyy syy juomiseen toisista, eikä itsestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perusasia: se joka rikkoo suhteen pettämällä puolisoaan on luopunut oikeuksistaan.
Petetty saa ottaa minkä asenteen haluaa. Hän voi itkeä, raivota, puhua, olla puhumatta tai lähteä tiehensä.
Normaalit käytöstavat on sivuutettu, tilanne ei ole normaali eikä petetty ole mitään velkaa pettäjälle.Että tämä kannattaa ottaa huomioon ennen kuin "tekee virheen".
Aha. Entäs jos "petetty" on vuosia ja jatkuvasti laiminlyönyt partneriaan esim. syyttämällä, pihtaamalla, "nalkuttamalla", huutamalla, lyömällä (valitse yksi tai kaikki), jne. ja täten rikkonut suhteen? Lopulta "pettäjä" yksinkertaisesti ei enää jaksa kaikista yrittämisistään huolimatta ja hänelle sattumalta joku ulkopuolinen osoittaa kauan sitten jo unohdettuja ja kuopattuja tunteita ja tarvittua huomiota. Kuka on syypää?
Edelleen pettäjä.
Minä en kysynyt onko hän edelleen pettäjä. Minä kysyin kuka on koko tilanteeseen syypää? Aloittaja, jatkava vai lopettaja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perusasia: se joka rikkoo suhteen pettämällä puolisoaan on luopunut oikeuksistaan.
Petetty saa ottaa minkä asenteen haluaa. Hän voi itkeä, raivota, puhua, olla puhumatta tai lähteä tiehensä.
Normaalit käytöstavat on sivuutettu, tilanne ei ole normaali eikä petetty ole mitään velkaa pettäjälle.Että tämä kannattaa ottaa huomioon ennen kuin "tekee virheen".
Aha. Entäs jos "petetty" on vuosia ja jatkuvasti laiminlyönyt partneriaan esim. syyttämällä, pihtaamalla, "nalkuttamalla", huutamalla, lyömällä (valitse yksi tai kaikki), jne. ja täten rikkonut suhteen? Lopulta "pettäjä" yksinkertaisesti ei enää jaksa kaikista yrittämisistään huolimatta ja hänelle sattumalta joku ulkopuolinen osoittaa kauan sitten jo unohdettuja ja kuopattuja tunteita ja tarvittua huomiota. Kuka on syypää?
Edelleen pettäjä.
Minä en kysynyt onko hän edelleen pettäjä. Minä kysyin kuka on koko tilanteeseen syypää? Aloittaja, jatkava vai lopettaja?
Pettäjä pettämiseen, huutaja huutamiseen, lyöjä lyömiseen. -eri
Jos ihminen ei pysty kertomaan päätöksestään kasvokkain niin päätöksellä ei ole arvoa. Mihin ap jätti sormuksen? Vai eivätkö he olleet edes kihloissa? 6 vuotta yhdessä eikä kihloissa, ei sormuksia, ei avioliittoa niin eihän tuosta mitään voinut tulla. Tuon olisi voinut arvata jo parin vuoden jälkeen, eikö vaan?
Mä luulen, että just järkevien tunteet lähtee lapasesta. Se minkä torjuu, vahvistuu. Järkevyys on aika kätevä tapa saada kiksejä kielletyistä tunteista.