Lue keskustelun säännöt.
Kerrankin elämässäni maltoin mieleni (pettävä mies), ja nyt on koston hetki koittanut :)
23.04.2018 |
Sain tietää melkein kaksi kuukautta sitten että avomieheni on pettänyt minua. Tietääkseni vain kerran (työpaikan pikkujoulut), mutta se riittää minulle. Sain tietää kun hän oli työmatkalla, joten pakostakin asian ottaminen puheeksi venähti - onneksi, koska sain päähäni suunnitelman jonka olen nyt toteuttanut.
Tajusin saman tien tiedon saatuani, että tämä oli tässä. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Hetken mietittyäni tein näin: aloin heti etsiä uutta asuntoa, ja ihmeellisellä onnenkantamoisella eräällä puolitutulla oli vapautunut ihana asunto hyvällä paikalla. Eipä siinä mitään, nimet vuokrasopimukseen ja avaimet sain käteen parin viikon päästä. Sen jälkeen aloin pieni lasti kerrallaan siirtää tavaroitani uuteen asuntoon. Luotin siihen, että mies ei huomaa mitään, eikä hän ilmeisesti olekaan katsonut mm. vaatekaappiini tai työpöytäni laatikoihin. Olisi muuten kyllä havainnut eron entiseen. Mies on kyllä nyt ollut paljon poissa kotoa, joten se on helpottanut operaatiota huomattavasti.
Nyt mies on tämän päivän ja huomisen työreissulla, joten itse otin vapaapäivän ja kuljetin uuteen asuntooni isommat tavarat ja ne harvat huonekalut, jotka ovat minun ja jotka vielä haluan pitää. Viimeisellä reissulla entiseen kotiin jätin avaimen eteiseen. Nyt on muutto valmis, ja olo on aivan ihana. Toisaalta vähän kauhistuttaakin: mies sai tasan tarkkaan mitä ansaitsi, mutta onkohan ihan normaalia että oloni on näin kylmä, ja että saan näin suunnattomasti nautintoa siitä, että mies tulee palatessaan hämmästymään niin suuresti? Luonnollisesti en aio mm. vastata puheluihin tai viesteihin, eikä mies voi tietää mihin olen häipynyt. Syyn varmaan arvaa kyllä.
Joskus elämä näköjään voi olla kuin Salkkareista. Itse tämän draaman kehittelin, mutta näin minä nyt halusin tehdä, lapsellista tai ei :) Ei minua oikeastaan ollenkaan olisi kiinnostanutkaan puhua asiasta. Itse pettäminen on 100% varmaa, joten miksi kuuntelisin 1) huonoja tekosyitä ja valheita, tai 2) itkua ja anteeksi anelemista.
Kommentit (1155)
Mies uittaa melaansa vieraissa. Hän luulee ettei vaimo tiedä. Vaimo tietää, hankkii uuden kodin ja muuttaa. The End.
Täällä miehet valittavat paatoksella vaimon epärehellisyyttä ja pelkurimaisuutta. Hänen olisi kuulunut ilmoittaa miehelle että minäpä tiedän, kiinni jäit. Miten epäreilua miesparkaa kohtaan, että vaimo karkaa (ilmeisesti hän oli suhteessa kuin vankilassa?) salaa eikä kerro reilusti että minua sattui. Vielä pitäisi ryhtyä perusteelliseen pohdintaan potilaan (suhteen) oireista, diagnoosista ja hoitotavoista, vaikka potilas on jo vainaa. Tai ainakin pitäisi järjestää kyyneleinen kynttiläillallinen ja erota ystävinä, niin että kumpikin lähtee voimaantuneena ja toipuneena omille teilleen avoimesti. Vaimo voisi viimeisenä palveluksena opastaa miestä, miten pettää seuraavan kerran taitavammin, ettei jää kiinni.
Takaisin lähtöruutuun. On pari. Mies pettää. Ei ilmoittanut ahdistuksestaan, ei pettämisaikeistaan, ei pyytänyt lupaa, ei kertonut jälkeenpäin. Luulee päässeensä kuin koira veräjästä. Mutta hetkinen. Miksi hän ei kertonut reilusti vaimolleen että olen maannut toisaalla, annatko anteeksi, voidaanko jatkaa? Ja että saatoin saada tartunnan, käytetään kortsua kunnes olen saanut puhtaat paperit testeistä, mikäli ylipäänsä haluat vielä seksiä kanssani. Missä pirussa on petturimiehen reiluus, suoraselkäisyys, rehellisyys ja tahto käsitellä asiat halki?
No ei tietenkään missään, kun miesluonteeseen näkyy kuuluvan erottamattomasti röyhkeys, kierous ja ulina, kun pilkka käykin omaan nilkkaan.
On tästä miehisestä raukkamaisuudesta nähty todisteita ennenkin.
Mutta tämä ketju on kyllä omaa luokkaansa.
Viimeinen epäuskoinen kysymys: miehet, oletteko oikeasti noin tyhmiä, vai esitättekö vain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
miehet, oletteko oikeasti noin tyhmiä, vai esitättekö vain?
Ei jaksa edes provosoitua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeestaan ap nimitti turhaan toimintaansa kostoksi. Hänhän vain muutti omaan kotiin sen jälkeen kun avo oli lopettanut parisuhteen. Kostamista olisi ollut esim. tuhota avon tavaroita.
Kokemuksesta tiedän, että keskusteleminen välien rikkoutumisen jälkeen vain satuttaa, syö voimia ja sekoittaa mieltä. Se että alkaa ottaa etäisyyttä ja rupeaa hahmottamaan itsensä "minänä" entisen "meidän" sijasta tehden jotain konkreettista nopeuttaa toipumista.
Miten paljon helpompaa olisi käpertyä sohvalle sikiöasentoon vaikeroimaan ja mässäillä itseään piinaavilla ajatuksilla.Rohkeutta ja lujuutta kysyy se, että alkaa järjestää itselleen turvapaikkaa.
Pettäjät eivät tajua, miten paljon he rikkovat.
Tuttavan mies oli pitänyt toista naista puoli vuotta toisessa kaupungissa, missä oli viikot töissä. Sitten hän täräytti uutisensa keittiön pöydän ääressä istuvalle vaimolleen haluten "keskustella". Vaimo oli ymmärrettävästi täysin shokissa. Erohan siitä seurasi. Mies oli yllättynyt, hän oli kypsytellyt asiaa, ja uskomatonta kyllä halusi kertoa vaimolleen miten onnellinen hän nyt oli.Mistä se mies yllättyi, vaimonsa shokista vai erosta?
Ei tuntunut tajuavan vaimon järkytystä. Oletti että vaimo on valmis ja halukas keskustelemaan. Ei olisi halunnut välttämättä erota, mutta ei suostunut luopumaan suhteestakaan. Siis pihalla kuin ⛄.
Näitä miehiä on monta. Parin kaverini mies ja oma exäni. Syödä pala kakkua ja säästää. Tosin omani oli silmät pyöreänä kun hän ensin halusi keskustella ja kertoi, että hänellä on nyt ollut pari kuukautta salasuhde ja haluaa elää omaa elämäänsä mutta pysyä avioliitossa. Minä vuorostani sanoin, että minä taas haluan erota koska minulla on ollut kohta vuoden toinen mies ja me haluamme nyt muuttaa yhteen.
Erosta oltiin puhuttu jo reilusti aikaisemmin, olin sanonut etten enää jaksa meidän riitaisaa arkea. Asioiden täytyy muuttua tai erotaan. Mies koki sen signaalina katsella muita naisia ja minä ajattelin, että ehkä mies nyt miettii kunnolla mitä haluaa. Ja sitten asiat menivät sen reilun vuoden aikana kuten menivät. Minä keskustelin ja ihastuin ihan muualla ja niin mieskin toisaalla. Ihmissuhteet ovat joskus melkoinen soppa kun ei tiedetä mitä halutaan ja sitten säädetään. Luulen, että vastaus kaikkeen - pettämiseen tai uskollisuuteen - on se, että joko tietää tai sitten on epävarma, olenko onnellinen tässä suhteessa.
Täh? Onko sinun ja exäsi välillä jokin olennainen ero? Siis exällä sivusuhde ja halusi pitää molemmat; sulla sivusuhde ja halusit vaihtaa lennosta siirtymällä asunaan uuden kanssa. Sori, kuulostatte molemmat samanlaisilta säätäjiltä. :D
Joo, minä olen nainen ja exä on mies niin siinä on yksi olennainen ero, vaikuttaa esim. minkä vessan valitsen julkisilla paikoilla. Sitten hän halusi jatkaa avioliittoa ja olla sivusuhteessa. Minä taas halusin erota ja lopettaa säätämisen. Siinä toinen olennainen ero. Aikansa kutakin. Olisin voinut olla nopeampi päätösten suhteen mutta mitä kauemmin yhdessä sen hitaammat ratkaisut oli minun ongelma. Minun säätämiseen liittyi pitkä ihastumisvaihe ja soutaminen huopaaminen ennen kuin lähti ns. lapasesta kunnolla. Näitä sattuu.
Kaikenlaista sattuu. Minulle (naisena) avoin kaksoisuhteessa eläminen ei hirveästi eroa lennosta vaihtamiseen. Kypsä ihminen osaa suhteiden välissä olla yksinkin.
Ei se minua haittaa jos sinä et näe eroa, et ole kokenut samaa. Enhän kaivannut hyväksyntääsi vaan vahvaa rakkautta. Kun elämä ja rakkaudet eivät tapahdu aina aikataulun mukaan.
Onneksi tapahtui. Yhdestä suudelmasta lensin avaruuteen kuin raketti, kaikki katosi ja kohisi, syöksyin painottomuuden tunteeseen ja ainut mikä piti minut maassa (painovoiman lisäksi) oli rakkaani kehon lämpö, huulet, läheisyys. Kypsä ihminen olisi osannut olla yksin. Minä olin ihan tarpeeksi ollut kypsä ja kärttyinen, elänyt velvollisuuksia ja aikatauluja joten kun hetki koitti - niin epäsopiva hetki suhteiden välissä - minä rakastin täysillä.
Jep jep... ja Lauri Tähkästä pääsit fiiliksiin.
Lauri Tähkä? öh, ei. Egotrippi. Kiitos, säväytti jälleen kerran ja posket heloittavat. Ne fiilikset ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää jankkarit pelkäävät, että narahtavat itse ja muikkeli tekee kuten tässä on tehty.
Ja mistäs olet vetänyt sen johtopäätöksen että "jankkaajat" ovat itse pettäjiä?
Todennäköisesti niitä. Ja petettyjä naisia, jotka ovat "antaneet anteeksi" ja nyt projisoivat omia pettäjään kohdistuvia vihantunteitaa ap:n, joka toimi toisin.
Minä ainakin olen ihan keski-ikäinen lääkäri, joka on nähnyt kaikenlaista eikä ihan purematta niele tuollaista ihmisten luokittelua vahvoihin ja heikkoihin yhden ominaisuuden perusteella. Ihmisillä voi olla vaihteleva tarve selvittää asiaa kumppanin kanssa, ja eikä se että tekee päinvastoin kun itse tekisi tarkoita että he selviäsivät erosta jotenkin huonommin.
Ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, myös sellaisia pareja on jotka ovat jatkaneet yhdessä ja ovat onnellisia, vaikkei se sinun maailmankuvaasi sopisikaan.
Kyllä se sopii minun maailmankuvaani, että on pettämisen jälkeenkin onnellisesti yhdessä olevia pareja. Mutta en usko, että niiden osapuolet tuntevat tarvetta kritisoida ap:ta... jos tuntevat, uskon, ettei pettäminen omassa suhteessa ole tullut täysin käsitellyksi.
Se sopii sinun maailmankuvaasi tarkalleen niin kauan kun sinun kanssasi ollaan täysin samaa mieltä asiasta.
Samahan taitaa päteä sinuun.
Minä olen se lääkäri, eikä aiempi kommentti ole minun. Minun silmin täällä on aika vähän suoranaisesti kritisoitu ap:ta. Jotkut ovat esittäneet mielipiteensä; itse toimisivat toisin, ja kokevat ko tavan pakoiluna. Sen sijaan ap:n toimintatavan suht epäloogista ylistystä ja yläpuolelle asettamista muiden 'kurjien' kustannuksella olen lukenut. En siis ole ehtinyt koko ketjua käydä läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeestaan ap nimitti turhaan toimintaansa kostoksi. Hänhän vain muutti omaan kotiin sen jälkeen kun avo oli lopettanut parisuhteen. Kostamista olisi ollut esim. tuhota avon tavaroita.
Kokemuksesta tiedän, että keskusteleminen välien rikkoutumisen jälkeen vain satuttaa, syö voimia ja sekoittaa mieltä. Se että alkaa ottaa etäisyyttä ja rupeaa hahmottamaan itsensä "minänä" entisen "meidän" sijasta tehden jotain konkreettista nopeuttaa toipumista.
Miten paljon helpompaa olisi käpertyä sohvalle sikiöasentoon vaikeroimaan ja mässäillä itseään piinaavilla ajatuksilla.Rohkeutta ja lujuutta kysyy se, että alkaa järjestää itselleen turvapaikkaa.
Pettäjät eivät tajua, miten paljon he rikkovat.
Tuttavan mies oli pitänyt toista naista puoli vuotta toisessa kaupungissa, missä oli viikot töissä. Sitten hän täräytti uutisensa keittiön pöydän ääressä istuvalle vaimolleen haluten "keskustella". Vaimo oli ymmärrettävästi täysin shokissa. Erohan siitä seurasi. Mies oli yllättynyt, hän oli kypsytellyt asiaa, ja uskomatonta kyllä halusi kertoa vaimolleen miten onnellinen hän nyt oli.Mistä se mies yllättyi, vaimonsa shokista vai erosta?
Ei tuntunut tajuavan vaimon järkytystä. Oletti että vaimo on valmis ja halukas keskustelemaan. Ei olisi halunnut välttämättä erota, mutta ei suostunut luopumaan suhteestakaan. Siis pihalla kuin ⛄.
Ai halusi avoimesti pitää kahta naista. Varmaan rehellinen mies mielestään! :D
Joo. Ja sekaisin kuin 🕰.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Useampi kommentoija olettaa, että ne ovat ne miehet, joiden mielestä ap teki raukkamaisesti kun lähti kostamaan ja muuttamaan, jättämään puolisonsa kertomatta päätöksestään kasvokkain. Minusta ap:n teko oli pelkurin teko ja olen nainen. Ja en hyväksy pettämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää jankkarit pelkäävät, että narahtavat itse ja muikkeli tekee kuten tässä on tehty.
Ja mistäs olet vetänyt sen johtopäätöksen että "jankkaajat" ovat itse pettäjiä?
Todennäköisesti niitä. Ja petettyjä naisia, jotka ovat "antaneet anteeksi" ja nyt projisoivat omia pettäjään kohdistuvia vihantunteitaa ap:n, joka toimi toisin.
Minä ainakin olen ihan keski-ikäinen lääkäri, joka on nähnyt kaikenlaista eikä ihan purematta niele tuollaista ihmisten luokittelua vahvoihin ja heikkoihin yhden ominaisuuden perusteella. Ihmisillä voi olla vaihteleva tarve selvittää asiaa kumppanin kanssa, ja eikä se että tekee päinvastoin kun itse tekisi tarkoita että he selviäsivät erosta jotenkin huonommin.
Ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, myös sellaisia pareja on jotka ovat jatkaneet yhdessä ja ovat onnellisia, vaikkei se sinun maailmankuvaasi sopisikaan.
Kyllä se sopii minun maailmankuvaani, että on pettämisen jälkeenkin onnellisesti yhdessä olevia pareja. Mutta en usko, että niiden osapuolet tuntevat tarvetta kritisoida ap:ta... jos tuntevat, uskon, ettei pettäminen omassa suhteessa ole tullut täysin käsitellyksi.
Se sopii sinun maailmankuvaasi tarkalleen niin kauan kun sinun kanssasi ollaan täysin samaa mieltä asiasta.
Samahan taitaa päteä sinuun.
Minä olen se lääkäri, eikä aiempi kommentti ole minun. Minun silmin täällä on aika vähän suoranaisesti kritisoitu ap:ta. Jotkut ovat esittäneet mielipiteensä; itse toimisivat toisin, ja kokevat ko tavan pakoiluna. Sen sijaan ap:n toimintatavan suht epäloogista ylistystä ja yläpuolelle asettamista muiden 'kurjien' kustannuksella olen lukenut. En siis ole ehtinyt koko ketjua käydä läpi.
Joo, täällä on selkeästi tapana suoraan haukkua tyyliin hulluiksi ja alapeukuttaa kaikki asiallinen keskustelu (sillä ei ole mitään väliä miten fakta- tai asiapitoista ja perusteltua eriävä mielipideteksti on) jossa ei yksiselitteisesti tuomita pettäjiä ja varsinkaan miespettäjiä alimpaan helvettiin samalla ylistäen girlpoweria. Asioissa esiintyvät nyanssit ovat yleisesti vaaraksi ja aiheuttavat katkeroitunutta ja padottua vihaa pintaan, jonka olet itsekin huomannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies uittaa melaansa vieraissa. Hän luulee ettei vaimo tiedä. Vaimo tietää, hankkii uuden kodin ja muuttaa. The End.
Täällä miehet valittavat paatoksella vaimon epärehellisyyttä ja pelkurimaisuutta. Hänen olisi kuulunut ilmoittaa miehelle että minäpä tiedän, kiinni jäit. Miten epäreilua miesparkaa kohtaan, että vaimo karkaa (ilmeisesti hän oli suhteessa kuin vankilassa?) salaa eikä kerro reilusti että minua sattui. Vielä pitäisi ryhtyä perusteelliseen pohdintaan potilaan (suhteen) oireista, diagnoosista ja hoitotavoista, vaikka potilas on jo vainaa. Tai ainakin pitäisi järjestää kyyneleinen kynttiläillallinen ja erota ystävinä, niin että kumpikin lähtee voimaantuneena ja toipuneena omille teilleen avoimesti. Vaimo voisi viimeisenä palveluksena opastaa miestä, miten pettää seuraavan kerran taitavammin, ettei jää kiinni.
Takaisin lähtöruutuun. On pari. Mies pettää. Ei ilmoittanut ahdistuksestaan, ei pettämisaikeistaan, ei pyytänyt lupaa, ei kertonut jälkeenpäin. Luulee päässeensä kuin koira veräjästä. Mutta hetkinen. Miksi hän ei kertonut reilusti vaimolleen että olen maannut toisaalla, annatko anteeksi, voidaanko jatkaa? Ja että saatoin saada tartunnan, käytetään kortsua kunnes olen saanut puhtaat paperit testeistä, mikäli ylipäänsä haluat vielä seksiä kanssani. Missä pirussa on petturimiehen reiluus, suoraselkäisyys, rehellisyys ja tahto käsitellä asiat halki?
No ei tietenkään missään, kun miesluonteeseen näkyy kuuluvan erottamattomasti röyhkeys, kierous ja ulina, kun pilkka käykin omaan nilkkaan.On tästä miehisestä raukkamaisuudesta nähty todisteita ennenkin.
Mutta tämä ketju on kyllä omaa luokkaansa.
Viimeinen epäuskoinen kysymys: miehet, oletteko oikeasti noin tyhmiä, vai esitättekö vain?
Olen kritisoinut ap:n toimintatapaa, varmuuden vuoksi vielä kurkistin housuihini etten ole päivän aikana muuttunut mieheksi. Mielestäni on raukkamaista kadota mitään sanomatta. Ihan jo sekin, että lähtiessään olisi sanonut, että tietää pettämisestä ja tämä oli tässä, olisi riittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeestaan ap nimitti turhaan toimintaansa kostoksi. Hänhän vain muutti omaan kotiin sen jälkeen kun avo oli lopettanut parisuhteen. Kostamista olisi ollut esim. tuhota avon tavaroita.
Kokemuksesta tiedän, että keskusteleminen välien rikkoutumisen jälkeen vain satuttaa, syö voimia ja sekoittaa mieltä. Se että alkaa ottaa etäisyyttä ja rupeaa hahmottamaan itsensä "minänä" entisen "meidän" sijasta tehden jotain konkreettista nopeuttaa toipumista.
Miten paljon helpompaa olisi käpertyä sohvalle sikiöasentoon vaikeroimaan ja mässäillä itseään piinaavilla ajatuksilla.Rohkeutta ja lujuutta kysyy se, että alkaa järjestää itselleen turvapaikkaa.
Pettäjät eivät tajua, miten paljon he rikkovat.
Tuttavan mies oli pitänyt toista naista puoli vuotta toisessa kaupungissa, missä oli viikot töissä. Sitten hän täräytti uutisensa keittiön pöydän ääressä istuvalle vaimolleen haluten "keskustella". Vaimo oli ymmärrettävästi täysin shokissa. Erohan siitä seurasi. Mies oli yllättynyt, hän oli kypsytellyt asiaa, ja uskomatonta kyllä halusi kertoa vaimolleen miten onnellinen hän nyt oli.Mistä se mies yllättyi, vaimonsa shokista vai erosta?
Ei tuntunut tajuavan vaimon järkytystä. Oletti että vaimo on valmis ja halukas keskustelemaan. Ei olisi halunnut välttämättä erota, mutta ei suostunut luopumaan suhteestakaan. Siis pihalla kuin ⛄.
Näitä miehiä on monta. Parin kaverini mies ja oma exäni. Syödä pala kakkua ja säästää. Tosin omani oli silmät pyöreänä kun hän ensin halusi keskustella ja kertoi, että hänellä on nyt ollut pari kuukautta salasuhde ja haluaa elää omaa elämäänsä mutta pysyä avioliitossa. Minä vuorostani sanoin, että minä taas haluan erota koska minulla on ollut kohta vuoden toinen mies ja me haluamme nyt muuttaa yhteen.
Erosta oltiin puhuttu jo reilusti aikaisemmin, olin sanonut etten enää jaksa meidän riitaisaa arkea. Asioiden täytyy muuttua tai erotaan. Mies koki sen signaalina katsella muita naisia ja minä ajattelin, että ehkä mies nyt miettii kunnolla mitä haluaa. Ja sitten asiat menivät sen reilun vuoden aikana kuten menivät. Minä keskustelin ja ihastuin ihan muualla ja niin mieskin toisaalla. Ihmissuhteet ovat joskus melkoinen soppa kun ei tiedetä mitä halutaan ja sitten säädetään. Luulen, että vastaus kaikkeen - pettämiseen tai uskollisuuteen - on se, että joko tietää tai sitten on epävarma, olenko onnellinen tässä suhteessa.
Täh? Onko sinun ja exäsi välillä jokin olennainen ero? Siis exällä sivusuhde ja halusi pitää molemmat; sulla sivusuhde ja halusit vaihtaa lennosta siirtymällä asunaan uuden kanssa. Sori, kuulostatte molemmat samanlaisilta säätäjiltä. :D
Joo, minä olen nainen ja exä on mies niin siinä on yksi olennainen ero, vaikuttaa esim. minkä vessan valitsen julkisilla paikoilla. Sitten hän halusi jatkaa avioliittoa ja olla sivusuhteessa. Minä taas halusin erota ja lopettaa säätämisen. Siinä toinen olennainen ero. Aikansa kutakin. Olisin voinut olla nopeampi päätösten suhteen mutta mitä kauemmin yhdessä sen hitaammat ratkaisut oli minun ongelma. Minun säätämiseen liittyi pitkä ihastumisvaihe ja soutaminen huopaaminen ennen kuin lähti ns. lapasesta kunnolla. Näitä sattuu.
Kaikenlaista sattuu. Minulle (naisena) avoin kaksoisuhteessa eläminen ei hirveästi eroa lennosta vaihtamiseen. Kypsä ihminen osaa suhteiden välissä olla yksinkin.
Ei se minua haittaa jos sinä et näe eroa, et ole kokenut samaa. Enhän kaivannut hyväksyntääsi vaan vahvaa rakkautta. Kun elämä ja rakkaudet eivät tapahdu aina aikataulun mukaan.
Onneksi tapahtui. Yhdestä suudelmasta lensin avaruuteen kuin raketti, kaikki katosi ja kohisi, syöksyin painottomuuden tunteeseen ja ainut mikä piti minut maassa (painovoiman lisäksi) oli rakkaani kehon lämpö, huulet, läheisyys. Kypsä ihminen olisi osannut olla yksin. Minä olin ihan tarpeeksi ollut kypsä ja kärttyinen, elänyt velvollisuuksia ja aikatauluja joten kun hetki koitti - niin epäsopiva hetki suhteiden välissä - minä rakastin täysillä.
Sinun tunteidesi suuruus on tietenkin asia, joka on merkityksellinen sinulle. Ulkopuolisin silmin sinä ja miehesi olitte kuitenkin erosäätelyissänne aivan yhtä tolkuttomia. Eli et voi mitenkään asettua ex-miehesi yläpuolelle naureskelemaan hänen toiveilleen voida elää tyytyväisenä kahden naisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Useampi kommentoija olettaa, että ne ovat ne miehet, joiden mielestä ap teki raukkamaisesti kun lähti kostamaan ja muuttamaan, jättämään puolisonsa kertomatta päätöksestään kasvokkain. Minusta ap:n teko oli pelkurin teko ja olen nainen. Ja en hyväksy pettämistä.
En mä nyt tiedä nimitelläkö ihan pelkuriksikaan. Mutta onhan tuo tuollaisen tilanteen selvittely niin tylsää ja turhaa, että ihan ok on tehdä noinkin - varsinkin jos suhde on jo selvästi loppusuoralla muutenkin. Niin kuin aloittajan suhde, jossa voi kaksi kuukautta kantaa mokomaa tietämisen salaisuutta niin että se ei mitenkään tule esiin "kun on oltu niin paljon erossa ja eri aikaan kotona". Mites seksi??? Ilmeisesti ekään ei ollut hääppöistä tai sitä ei edes ollut jos kaksi kuukautta ilman seksiä ei kilisyttänyt mitään kelloja.
Terveisin 20 vuotta parisuhdetta ja edelleen seksiä vähintään kerran viikossa... kyllä olisin ihmeissäni kahden kuukauden tauosta, ja aivan varmasti siitä jo puhuttaisiinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeestaan ap nimitti turhaan toimintaansa kostoksi. Hänhän vain muutti omaan kotiin sen jälkeen kun avo oli lopettanut parisuhteen. Kostamista olisi ollut esim. tuhota avon tavaroita.
Kokemuksesta tiedän, että keskusteleminen välien rikkoutumisen jälkeen vain satuttaa, syö voimia ja sekoittaa mieltä. Se että alkaa ottaa etäisyyttä ja rupeaa hahmottamaan itsensä "minänä" entisen "meidän" sijasta tehden jotain konkreettista nopeuttaa toipumista.
Miten paljon helpompaa olisi käpertyä sohvalle sikiöasentoon vaikeroimaan ja mässäillä itseään piinaavilla ajatuksilla.Rohkeutta ja lujuutta kysyy se, että alkaa järjestää itselleen turvapaikkaa.
Pettäjät eivät tajua, miten paljon he rikkovat.
Tuttavan mies oli pitänyt toista naista puoli vuotta toisessa kaupungissa, missä oli viikot töissä. Sitten hän täräytti uutisensa keittiön pöydän ääressä istuvalle vaimolleen haluten "keskustella". Vaimo oli ymmärrettävästi täysin shokissa. Erohan siitä seurasi. Mies oli yllättynyt, hän oli kypsytellyt asiaa, ja uskomatonta kyllä halusi kertoa vaimolleen miten onnellinen hän nyt oli.Mistä se mies yllättyi, vaimonsa shokista vai erosta?
Ei tuntunut tajuavan vaimon järkytystä. Oletti että vaimo on valmis ja halukas keskustelemaan. Ei olisi halunnut välttämättä erota, mutta ei suostunut luopumaan suhteestakaan. Siis pihalla kuin ⛄.
Näitä miehiä on monta. Parin kaverini mies ja oma exäni. Syödä pala kakkua ja säästää. Tosin omani oli silmät pyöreänä kun hän ensin halusi keskustella ja kertoi, että hänellä on nyt ollut pari kuukautta salasuhde ja haluaa elää omaa elämäänsä mutta pysyä avioliitossa. Minä vuorostani sanoin, että minä taas haluan erota koska minulla on ollut kohta vuoden toinen mies ja me haluamme nyt muuttaa yhteen.
Erosta oltiin puhuttu jo reilusti aikaisemmin, olin sanonut etten enää jaksa meidän riitaisaa arkea. Asioiden täytyy muuttua tai erotaan. Mies koki sen signaalina katsella muita naisia ja minä ajattelin, että ehkä mies nyt miettii kunnolla mitä haluaa. Ja sitten asiat menivät sen reilun vuoden aikana kuten menivät. Minä keskustelin ja ihastuin ihan muualla ja niin mieskin toisaalla. Ihmissuhteet ovat joskus melkoinen soppa kun ei tiedetä mitä halutaan ja sitten säädetään. Luulen, että vastaus kaikkeen - pettämiseen tai uskollisuuteen - on se, että joko tietää tai sitten on epävarma, olenko onnellinen tässä suhteessa.
Täh? Onko sinun ja exäsi välillä jokin olennainen ero? Siis exällä sivusuhde ja halusi pitää molemmat; sulla sivusuhde ja halusit vaihtaa lennosta siirtymällä asunaan uuden kanssa. Sori, kuulostatte molemmat samanlaisilta säätäjiltä. :D
Joo, minä olen nainen ja exä on mies niin siinä on yksi olennainen ero, vaikuttaa esim. minkä vessan valitsen julkisilla paikoilla. Sitten hän halusi jatkaa avioliittoa ja olla sivusuhteessa. Minä taas halusin erota ja lopettaa säätämisen. Siinä toinen olennainen ero. Aikansa kutakin. Olisin voinut olla nopeampi päätösten suhteen mutta mitä kauemmin yhdessä sen hitaammat ratkaisut oli minun ongelma. Minun säätämiseen liittyi pitkä ihastumisvaihe ja soutaminen huopaaminen ennen kuin lähti ns. lapasesta kunnolla. Näitä sattuu.
Kaikenlaista sattuu. Minulle (naisena) avoin kaksoisuhteessa eläminen ei hirveästi eroa lennosta vaihtamiseen. Kypsä ihminen osaa suhteiden välissä olla yksinkin.
Ei se minua haittaa jos sinä et näe eroa, et ole kokenut samaa. Enhän kaivannut hyväksyntääsi vaan vahvaa rakkautta. Kun elämä ja rakkaudet eivät tapahdu aina aikataulun mukaan.
Onneksi tapahtui. Yhdestä suudelmasta lensin avaruuteen kuin raketti, kaikki katosi ja kohisi, syöksyin painottomuuden tunteeseen ja ainut mikä piti minut maassa (painovoiman lisäksi) oli rakkaani kehon lämpö, huulet, läheisyys. Kypsä ihminen olisi osannut olla yksin. Minä olin ihan tarpeeksi ollut kypsä ja kärttyinen, elänyt velvollisuuksia ja aikatauluja joten kun hetki koitti - niin epäsopiva hetki suhteiden välissä - minä rakastin täysillä.
Jep jep... ja Lauri Tähkästä pääsit fiiliksiin.
Lauri Tähkä? öh, ei. Egotrippi. Kiitos, säväytti jälleen kerran ja posket heloittavat. Ne fiilikset ;)
No hyvä kun säväytti.:) Eipä tuo sinun kuviosi minua haittaa, huvitti vain se, miten arvioit ex miehesi tolkuttomuutta kun itsekiään et ihan tolkulta kuulostanut toiminnassasi. Toivottavasti teillä molemmilla menee nyt hyvin. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies uittaa melaansa vieraissa. Hän luulee ettei vaimo tiedä. Vaimo tietää, hankkii uuden kodin ja muuttaa. The End.
Täällä miehet valittavat paatoksella vaimon epärehellisyyttä ja pelkurimaisuutta. Hänen olisi kuulunut ilmoittaa miehelle että minäpä tiedän, kiinni jäit. Miten epäreilua miesparkaa kohtaan, että vaimo karkaa (ilmeisesti hän oli suhteessa kuin vankilassa?) salaa eikä kerro reilusti että minua sattui. Vielä pitäisi ryhtyä perusteelliseen pohdintaan potilaan (suhteen) oireista, diagnoosista ja hoitotavoista, vaikka potilas on jo vainaa. Tai ainakin pitäisi järjestää kyyneleinen kynttiläillallinen ja erota ystävinä, niin että kumpikin lähtee voimaantuneena ja toipuneena omille teilleen avoimesti. Vaimo voisi viimeisenä palveluksena opastaa miestä, miten pettää seuraavan kerran taitavammin, ettei jää kiinni.
Takaisin lähtöruutuun. On pari. Mies pettää. Ei ilmoittanut ahdistuksestaan, ei pettämisaikeistaan, ei pyytänyt lupaa, ei kertonut jälkeenpäin. Luulee päässeensä kuin koira veräjästä. Mutta hetkinen. Miksi hän ei kertonut reilusti vaimolleen että olen maannut toisaalla, annatko anteeksi, voidaanko jatkaa? Ja että saatoin saada tartunnan, käytetään kortsua kunnes olen saanut puhtaat paperit testeistä, mikäli ylipäänsä haluat vielä seksiä kanssani. Missä pirussa on petturimiehen reiluus, suoraselkäisyys, rehellisyys ja tahto käsitellä asiat halki?
No ei tietenkään missään, kun miesluonteeseen näkyy kuuluvan erottamattomasti röyhkeys, kierous ja ulina, kun pilkka käykin omaan nilkkaan.On tästä miehisestä raukkamaisuudesta nähty todisteita ennenkin.
Mutta tämä ketju on kyllä omaa luokkaansa.
Viimeinen epäuskoinen kysymys: miehet, oletteko oikeasti noin tyhmiä, vai esitättekö vain?Olen kritisoinut ap:n toimintatapaa, varmuuden vuoksi vielä kurkistin housuihini etten ole päivän aikana muuttunut mieheksi. Mielestäni on raukkamaista kadota mitään sanomatta. Ihan jo sekin, että lähtiessään olisi sanonut, että tietää pettämisestä ja tämä oli tässä, olisi riittänyt.
Ei minulla ainakaan olisi mitään sanottavaa pettäjälle, en tuntisi olevani millään tavalla tilivelvollinen epärehelliselle ihmiselle. Kuka sinä olet määrittelemään mikä riittää jos toinen on tullut petetyksi?
-Eri jota lainasit
Perusasia: se joka rikkoo suhteen pettämällä puolisoaan on luopunut oikeuksistaan.
Petetty saa ottaa minkä asenteen haluaa. Hän voi itkeä, raivota, puhua, olla puhumatta tai lähteä tiehensä.
Normaalit käytöstavat on sivuutettu, tilanne ei ole normaali eikä petetty ole mitään velkaa pettäjälle.
Että tämä kannattaa ottaa huomioon ennen kuin "tekee virheen".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies uittaa melaansa vieraissa. Hän luulee ettei vaimo tiedä. Vaimo tietää, hankkii uuden kodin ja muuttaa. The End.
Täällä miehet valittavat paatoksella vaimon epärehellisyyttä ja pelkurimaisuutta. Hänen olisi kuulunut ilmoittaa miehelle että minäpä tiedän, kiinni jäit. Miten epäreilua miesparkaa kohtaan, että vaimo karkaa (ilmeisesti hän oli suhteessa kuin vankilassa?) salaa eikä kerro reilusti että minua sattui. Vielä pitäisi ryhtyä perusteelliseen pohdintaan potilaan (suhteen) oireista, diagnoosista ja hoitotavoista, vaikka potilas on jo vainaa. Tai ainakin pitäisi järjestää kyyneleinen kynttiläillallinen ja erota ystävinä, niin että kumpikin lähtee voimaantuneena ja toipuneena omille teilleen avoimesti. Vaimo voisi viimeisenä palveluksena opastaa miestä, miten pettää seuraavan kerran taitavammin, ettei jää kiinni.
Takaisin lähtöruutuun. On pari. Mies pettää. Ei ilmoittanut ahdistuksestaan, ei pettämisaikeistaan, ei pyytänyt lupaa, ei kertonut jälkeenpäin. Luulee päässeensä kuin koira veräjästä. Mutta hetkinen. Miksi hän ei kertonut reilusti vaimolleen että olen maannut toisaalla, annatko anteeksi, voidaanko jatkaa? Ja että saatoin saada tartunnan, käytetään kortsua kunnes olen saanut puhtaat paperit testeistä, mikäli ylipäänsä haluat vielä seksiä kanssani. Missä pirussa on petturimiehen reiluus, suoraselkäisyys, rehellisyys ja tahto käsitellä asiat halki?
No ei tietenkään missään, kun miesluonteeseen näkyy kuuluvan erottamattomasti röyhkeys, kierous ja ulina, kun pilkka käykin omaan nilkkaan.On tästä miehisestä raukkamaisuudesta nähty todisteita ennenkin.
Mutta tämä ketju on kyllä omaa luokkaansa.
Viimeinen epäuskoinen kysymys: miehet, oletteko oikeasti noin tyhmiä, vai esitättekö vain?Olen kritisoinut ap:n toimintatapaa, varmuuden vuoksi vielä kurkistin housuihini etten ole päivän aikana muuttunut mieheksi. Mielestäni on raukkamaista kadota mitään sanomatta. Ihan jo sekin, että lähtiessään olisi sanonut, että tietää pettämisestä ja tämä oli tässä, olisi riittänyt.
Ei minulla ainakaan olisi mitään sanottavaa pettäjälle, en tuntisi olevani millään tavalla tilivelvollinen epärehelliselle ihmiselle. Kuka sinä olet määrittelemään mikä riittää jos toinen on tullut petetyksi?
-Eri jota lainasit
Kukapa minä tosiaan olen sitä määrittelemään. On vaan kovin outoa, että täällä määritellään mieheksi, jos pitää kohtuullisena edes sanoa lähtevänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeestaan ap nimitti turhaan toimintaansa kostoksi. Hänhän vain muutti omaan kotiin sen jälkeen kun avo oli lopettanut parisuhteen. Kostamista olisi ollut esim. tuhota avon tavaroita.
Kokemuksesta tiedän, että keskusteleminen välien rikkoutumisen jälkeen vain satuttaa, syö voimia ja sekoittaa mieltä. Se että alkaa ottaa etäisyyttä ja rupeaa hahmottamaan itsensä "minänä" entisen "meidän" sijasta tehden jotain konkreettista nopeuttaa toipumista.
Miten paljon helpompaa olisi käpertyä sohvalle sikiöasentoon vaikeroimaan ja mässäillä itseään piinaavilla ajatuksilla.Rohkeutta ja lujuutta kysyy se, että alkaa järjestää itselleen turvapaikkaa.
Pettäjät eivät tajua, miten paljon he rikkovat.
Tuttavan mies oli pitänyt toista naista puoli vuotta toisessa kaupungissa, missä oli viikot töissä. Sitten hän täräytti uutisensa keittiön pöydän ääressä istuvalle vaimolleen haluten "keskustella". Vaimo oli ymmärrettävästi täysin shokissa. Erohan siitä seurasi. Mies oli yllättynyt, hän oli kypsytellyt asiaa, ja uskomatonta kyllä halusi kertoa vaimolleen miten onnellinen hän nyt oli.Mistä se mies yllättyi, vaimonsa shokista vai erosta?
Ei tuntunut tajuavan vaimon järkytystä. Oletti että vaimo on valmis ja halukas keskustelemaan. Ei olisi halunnut välttämättä erota, mutta ei suostunut luopumaan suhteestakaan. Siis pihalla kuin ⛄.
Näitä miehiä on monta. Parin kaverini mies ja oma exäni. Syödä pala kakkua ja säästää. Tosin omani oli silmät pyöreänä kun hän ensin halusi keskustella ja kertoi, että hänellä on nyt ollut pari kuukautta salasuhde ja haluaa elää omaa elämäänsä mutta pysyä avioliitossa. Minä vuorostani sanoin, että minä taas haluan erota koska minulla on ollut kohta vuoden toinen mies ja me haluamme nyt muuttaa yhteen.
Erosta oltiin puhuttu jo reilusti aikaisemmin, olin sanonut etten enää jaksa meidän riitaisaa arkea. Asioiden täytyy muuttua tai erotaan. Mies koki sen signaalina katsella muita naisia ja minä ajattelin, että ehkä mies nyt miettii kunnolla mitä haluaa. Ja sitten asiat menivät sen reilun vuoden aikana kuten menivät. Minä keskustelin ja ihastuin ihan muualla ja niin mieskin toisaalla. Ihmissuhteet ovat joskus melkoinen soppa kun ei tiedetä mitä halutaan ja sitten säädetään. Luulen, että vastaus kaikkeen - pettämiseen tai uskollisuuteen - on se, että joko tietää tai sitten on epävarma, olenko onnellinen tässä suhteessa.
Täh? Onko sinun ja exäsi välillä jokin olennainen ero? Siis exällä sivusuhde ja halusi pitää molemmat; sulla sivusuhde ja halusit vaihtaa lennosta siirtymällä asunaan uuden kanssa. Sori, kuulostatte molemmat samanlaisilta säätäjiltä. :D
Joo, minä olen nainen ja exä on mies niin siinä on yksi olennainen ero, vaikuttaa esim. minkä vessan valitsen julkisilla paikoilla. Sitten hän halusi jatkaa avioliittoa ja olla sivusuhteessa. Minä taas halusin erota ja lopettaa säätämisen. Siinä toinen olennainen ero. Aikansa kutakin. Olisin voinut olla nopeampi päätösten suhteen mutta mitä kauemmin yhdessä sen hitaammat ratkaisut oli minun ongelma. Minun säätämiseen liittyi pitkä ihastumisvaihe ja soutaminen huopaaminen ennen kuin lähti ns. lapasesta kunnolla. Näitä sattuu.
Kaikenlaista sattuu. Minulle (naisena) avoin kaksoisuhteessa eläminen ei hirveästi eroa lennosta vaihtamiseen. Kypsä ihminen osaa suhteiden välissä olla yksinkin.
Ei se minua haittaa jos sinä et näe eroa, et ole kokenut samaa. Enhän kaivannut hyväksyntääsi vaan vahvaa rakkautta. Kun elämä ja rakkaudet eivät tapahdu aina aikataulun mukaan.
Onneksi tapahtui. Yhdestä suudelmasta lensin avaruuteen kuin raketti, kaikki katosi ja kohisi, syöksyin painottomuuden tunteeseen ja ainut mikä piti minut maassa (painovoiman lisäksi) oli rakkaani kehon lämpö, huulet, läheisyys. Kypsä ihminen olisi osannut olla yksin. Minä olin ihan tarpeeksi ollut kypsä ja kärttyinen, elänyt velvollisuuksia ja aikatauluja joten kun hetki koitti - niin epäsopiva hetki suhteiden välissä - minä rakastin täysillä.
Sinun tunteidesi suuruus on tietenkin asia, joka on merkityksellinen sinulle. Ulkopuolisin silmin sinä ja miehesi olitte kuitenkin erosäätelyissänne aivan yhtä tolkuttomia. Eli et voi mitenkään asettua ex-miehesi yläpuolelle naureskelemaan hänen toiveilleen voida elää tyytyväisenä kahden naisen kanssa.
Enhän minä asettunut hänen yläpuolelleen..
Kirjoitin: "Ihmissuhteet ovat joskus melkoinen soppa kun ei tiedetä mitä halutaan ja sitten säädetään. Luulen, että vastaus kaikkeen - pettämiseen tai uskollisuuteen - on se, että joko tietää tai sitten on epävarma, olenko onnellinen tässä suhteessa."
En osannut ratkaista tilannetta, heti. Olin tottumukseen jumittunut. Ja sitten luovuin tietoisesti kontrollista halun ja nautinnon vuoksi. Mies valitsi hankalassa tilanteessa molemmat. Minä valitsin toisin. En halunnut menettää mahdollisuutta suureen rakkauteen. Ja halusin, että sillä on kaikesta säätämisestä pelkistetty mahdollisuus. Ehkä naivia. Mutta niin vain kävi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää jankkarit pelkäävät, että narahtavat itse ja muikkeli tekee kuten tässä on tehty.
Ja mistäs olet vetänyt sen johtopäätöksen että "jankkaajat" ovat itse pettäjiä?
Todennäköisesti niitä. Ja petettyjä naisia, jotka ovat "antaneet anteeksi" ja nyt projisoivat omia pettäjään kohdistuvia vihantunteitaa ap:n, joka toimi toisin.
Minä ainakin olen ihan keski-ikäinen lääkäri, joka on nähnyt kaikenlaista eikä ihan purematta niele tuollaista ihmisten luokittelua vahvoihin ja heikkoihin yhden ominaisuuden perusteella. Ihmisillä voi olla vaihteleva tarve selvittää asiaa kumppanin kanssa, ja eikä se että tekee päinvastoin kun itse tekisi tarkoita että he selviäsivät erosta jotenkin huonommin.
Ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, myös sellaisia pareja on jotka ovat jatkaneet yhdessä ja ovat onnellisia, vaikkei se sinun maailmankuvaasi sopisikaan.
Kyllä se sopii minun maailmankuvaani, että on pettämisen jälkeenkin onnellisesti yhdessä olevia pareja. Mutta en usko, että niiden osapuolet tuntevat tarvetta kritisoida ap:ta... jos tuntevat, uskon, ettei pettäminen omassa suhteessa ole tullut täysin käsitellyksi.
Se sopii sinun maailmankuvaasi tarkalleen niin kauan kun sinun kanssasi ollaan täysin samaa mieltä asiasta.
Samahan taitaa päteä sinuun.
Minä olen se lääkäri, eikä aiempi kommentti ole minun. Minun silmin täällä on aika vähän suoranaisesti kritisoitu ap:ta. Jotkut ovat esittäneet mielipiteensä; itse toimisivat toisin, ja kokevat ko tavan pakoiluna. Sen sijaan ap:n toimintatavan suht epäloogista ylistystä ja yläpuolelle asettamista muiden 'kurjien' kustannuksella olen lukenut. En siis ole ehtinyt koko ketjua käydä läpi.
Joo, täällä on selkeästi tapana suoraan haukkua tyyliin hulluiksi ja alapeukuttaa kaikki asiallinen keskustelu (sillä ei ole mitään väliä miten fakta- tai asiapitoista ja perusteltua eriävä mielipideteksti on) jossa ei yksiselitteisesti tuomita pettäjiä ja varsinkaan miespettäjiä alimpaan helvettiin samalla ylistäen girlpoweria. Asioissa esiintyvät nyanssit ovat yleisesti vaaraksi ja aiheuttavat katkeroitunutta ja padottua vihaa pintaan, jonka olet itsekin huomannut.
Sivuutat nyt ne mielipiteet, joissa suhtaudutaan ymmärryksellä (ilman girlpowerin hehkutusta) ap:n tekoon, samalla kun todetaan, että tavalla tai toisella ap joutuu asian varmasti vielä käsittelemään. Eli ei vaadita ap:lta asian kypsää käsittelyä, vaan hyväksytään se, että ihmiset (myös se petetty) on inhimillisiä ja ettei tuossa tilanteessa välttämättä tule toimittua aikuisesti. Ja kritiikki kohdistetaan ennen kaikkea niihin, jotka vaativat petetyltä vastuullisuutta jota pettäjä ei ole toiminnallaan osoittanut.
Vierailija kirjoitti:
Perusasia: se joka rikkoo suhteen pettämällä puolisoaan on luopunut oikeuksistaan.
Petetty saa ottaa minkä asenteen haluaa. Hän voi itkeä, raivota, puhua, olla puhumatta tai lähteä tiehensä.
Normaalit käytöstavat on sivuutettu, tilanne ei ole normaali eikä petetty ole mitään velkaa pettäjälle.Että tämä kannattaa ottaa huomioon ennen kuin "tekee virheen".
Aha. Entäs jos "petetty" on vuosia ja jatkuvasti laiminlyönyt partneriaan esim. syyttämällä, pihtaamalla, "nalkuttamalla", huutamalla, lyömällä (valitse yksi tai kaikki), jne. ja täten rikkonut suhteen? Lopulta "pettäjä" yksinkertaisesti ei enää jaksa kaikista yrittämisistään huolimatta ja hänelle sattumalta joku ulkopuolinen osoittaa kauan sitten jo unohdettuja ja kuopattuja tunteita ja tarvittua huomiota. Kuka on syypää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeestaan ap nimitti turhaan toimintaansa kostoksi. Hänhän vain muutti omaan kotiin sen jälkeen kun avo oli lopettanut parisuhteen. Kostamista olisi ollut esim. tuhota avon tavaroita.
Kokemuksesta tiedän, että keskusteleminen välien rikkoutumisen jälkeen vain satuttaa, syö voimia ja sekoittaa mieltä. Se että alkaa ottaa etäisyyttä ja rupeaa hahmottamaan itsensä "minänä" entisen "meidän" sijasta tehden jotain konkreettista nopeuttaa toipumista.
Miten paljon helpompaa olisi käpertyä sohvalle sikiöasentoon vaikeroimaan ja mässäillä itseään piinaavilla ajatuksilla.Rohkeutta ja lujuutta kysyy se, että alkaa järjestää itselleen turvapaikkaa.
Pettäjät eivät tajua, miten paljon he rikkovat.
Tuttavan mies oli pitänyt toista naista puoli vuotta toisessa kaupungissa, missä oli viikot töissä. Sitten hän täräytti uutisensa keittiön pöydän ääressä istuvalle vaimolleen haluten "keskustella". Vaimo oli ymmärrettävästi täysin shokissa. Erohan siitä seurasi. Mies oli yllättynyt, hän oli kypsytellyt asiaa, ja uskomatonta kyllä halusi kertoa vaimolleen miten onnellinen hän nyt oli.Mistä se mies yllättyi, vaimonsa shokista vai erosta?
Ei tuntunut tajuavan vaimon järkytystä. Oletti että vaimo on valmis ja halukas keskustelemaan. Ei olisi halunnut välttämättä erota, mutta ei suostunut luopumaan suhteestakaan. Siis pihalla kuin ⛄.
Näitä miehiä on monta. Parin kaverini mies ja oma exäni. Syödä pala kakkua ja säästää. Tosin omani oli silmät pyöreänä kun hän ensin halusi keskustella ja kertoi, että hänellä on nyt ollut pari kuukautta salasuhde ja haluaa elää omaa elämäänsä mutta pysyä avioliitossa. Minä vuorostani sanoin, että minä taas haluan erota koska minulla on ollut kohta vuoden toinen mies ja me haluamme nyt muuttaa yhteen.
Erosta oltiin puhuttu jo reilusti aikaisemmin, olin sanonut etten enää jaksa meidän riitaisaa arkea. Asioiden täytyy muuttua tai erotaan. Mies koki sen signaalina katsella muita naisia ja minä ajattelin, että ehkä mies nyt miettii kunnolla mitä haluaa. Ja sitten asiat menivät sen reilun vuoden aikana kuten menivät. Minä keskustelin ja ihastuin ihan muualla ja niin mieskin toisaalla. Ihmissuhteet ovat joskus melkoinen soppa kun ei tiedetä mitä halutaan ja sitten säädetään. Luulen, että vastaus kaikkeen - pettämiseen tai uskollisuuteen - on se, että joko tietää tai sitten on epävarma, olenko onnellinen tässä suhteessa.
Täh? Onko sinun ja exäsi välillä jokin olennainen ero? Siis exällä sivusuhde ja halusi pitää molemmat; sulla sivusuhde ja halusit vaihtaa lennosta siirtymällä asunaan uuden kanssa. Sori, kuulostatte molemmat samanlaisilta säätäjiltä. :D
Joo, minä olen nainen ja exä on mies niin siinä on yksi olennainen ero, vaikuttaa esim. minkä vessan valitsen julkisilla paikoilla. Sitten hän halusi jatkaa avioliittoa ja olla sivusuhteessa. Minä taas halusin erota ja lopettaa säätämisen. Siinä toinen olennainen ero. Aikansa kutakin. Olisin voinut olla nopeampi päätösten suhteen mutta mitä kauemmin yhdessä sen hitaammat ratkaisut oli minun ongelma. Minun säätämiseen liittyi pitkä ihastumisvaihe ja soutaminen huopaaminen ennen kuin lähti ns. lapasesta kunnolla. Näitä sattuu.
Kaikenlaista sattuu. Minulle (naisena) avoin kaksoisuhteessa eläminen ei hirveästi eroa lennosta vaihtamiseen. Kypsä ihminen osaa suhteiden välissä olla yksinkin.
Ei se minua haittaa jos sinä et näe eroa, et ole kokenut samaa. Enhän kaivannut hyväksyntääsi vaan vahvaa rakkautta. Kun elämä ja rakkaudet eivät tapahdu aina aikataulun mukaan.
Onneksi tapahtui. Yhdestä suudelmasta lensin avaruuteen kuin raketti, kaikki katosi ja kohisi, syöksyin painottomuuden tunteeseen ja ainut mikä piti minut maassa (painovoiman lisäksi) oli rakkaani kehon lämpö, huulet, läheisyys. Kypsä ihminen olisi osannut olla yksin. Minä olin ihan tarpeeksi ollut kypsä ja kärttyinen, elänyt velvollisuuksia ja aikatauluja joten kun hetki koitti - niin epäsopiva hetki suhteiden välissä - minä rakastin täysillä.
Jep jep... ja Lauri Tähkästä pääsit fiiliksiin.
Lauri Tähkä? öh, ei. Egotrippi. Kiitos, säväytti jälleen kerran ja posket heloittavat. Ne fiilikset ;)
No hyvä kun säväytti.:) Eipä tuo sinun kuviosi minua haittaa, huvitti vain se, miten arvioit ex miehesi tolkuttomuutta kun itsekiään et ihan tolkulta kuulostanut toiminnassasi. Toivottavasti teillä molemmilla menee nyt hyvin. :)
Ovatko ihmiset aina järkeviä vai lähteekö joskus tunteet lapasesta. Minä olin ollut niin järkevä niin kauan ettei sitten yhtäkkiä enää huvittanut olla järkevä, vaan tuntea. Sen kauhean tunnemyrskyn ja erosäheltämisen jälkeen löytyi balanssi. Miehellä on kolmas nainen. Minulla on toinen mies. (Pari viimeistä lausetta huvittaa minua suuresti, sen voi käsittää useammalla tavalla).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeestaan ap nimitti turhaan toimintaansa kostoksi. Hänhän vain muutti omaan kotiin sen jälkeen kun avo oli lopettanut parisuhteen. Kostamista olisi ollut esim. tuhota avon tavaroita.
Kokemuksesta tiedän, että keskusteleminen välien rikkoutumisen jälkeen vain satuttaa, syö voimia ja sekoittaa mieltä. Se että alkaa ottaa etäisyyttä ja rupeaa hahmottamaan itsensä "minänä" entisen "meidän" sijasta tehden jotain konkreettista nopeuttaa toipumista.
Miten paljon helpompaa olisi käpertyä sohvalle sikiöasentoon vaikeroimaan ja mässäillä itseään piinaavilla ajatuksilla.Rohkeutta ja lujuutta kysyy se, että alkaa järjestää itselleen turvapaikkaa.
Pettäjät eivät tajua, miten paljon he rikkovat.
Tuttavan mies oli pitänyt toista naista puoli vuotta toisessa kaupungissa, missä oli viikot töissä. Sitten hän täräytti uutisensa keittiön pöydän ääressä istuvalle vaimolleen haluten "keskustella". Vaimo oli ymmärrettävästi täysin shokissa. Erohan siitä seurasi. Mies oli yllättynyt, hän oli kypsytellyt asiaa, ja uskomatonta kyllä halusi kertoa vaimolleen miten onnellinen hän nyt oli.Mistä se mies yllättyi, vaimonsa shokista vai erosta?
Ei tuntunut tajuavan vaimon järkytystä. Oletti että vaimo on valmis ja halukas keskustelemaan. Ei olisi halunnut välttämättä erota, mutta ei suostunut luopumaan suhteestakaan. Siis pihalla kuin ⛄.
Näitä miehiä on monta. Parin kaverini mies ja oma exäni. Syödä pala kakkua ja säästää. Tosin omani oli silmät pyöreänä kun hän ensin halusi keskustella ja kertoi, että hänellä on nyt ollut pari kuukautta salasuhde ja haluaa elää omaa elämäänsä mutta pysyä avioliitossa. Minä vuorostani sanoin, että minä taas haluan erota koska minulla on ollut kohta vuoden toinen mies ja me haluamme nyt muuttaa yhteen.
Erosta oltiin puhuttu jo reilusti aikaisemmin, olin sanonut etten enää jaksa meidän riitaisaa arkea. Asioiden täytyy muuttua tai erotaan. Mies koki sen signaalina katsella muita naisia ja minä ajattelin, että ehkä mies nyt miettii kunnolla mitä haluaa. Ja sitten asiat menivät sen reilun vuoden aikana kuten menivät. Minä keskustelin ja ihastuin ihan muualla ja niin mieskin toisaalla. Ihmissuhteet ovat joskus melkoinen soppa kun ei tiedetä mitä halutaan ja sitten säädetään. Luulen, että vastaus kaikkeen - pettämiseen tai uskollisuuteen - on se, että joko tietää tai sitten on epävarma, olenko onnellinen tässä suhteessa.
Täh? Onko sinun ja exäsi välillä jokin olennainen ero? Siis exällä sivusuhde ja halusi pitää molemmat; sulla sivusuhde ja halusit vaihtaa lennosta siirtymällä asunaan uuden kanssa. Sori, kuulostatte molemmat samanlaisilta säätäjiltä. :D
Joo, minä olen nainen ja exä on mies niin siinä on yksi olennainen ero, vaikuttaa esim. minkä vessan valitsen julkisilla paikoilla. Sitten hän halusi jatkaa avioliittoa ja olla sivusuhteessa. Minä taas halusin erota ja lopettaa säätämisen. Siinä toinen olennainen ero. Aikansa kutakin. Olisin voinut olla nopeampi päätösten suhteen mutta mitä kauemmin yhdessä sen hitaammat ratkaisut oli minun ongelma. Minun säätämiseen liittyi pitkä ihastumisvaihe ja soutaminen huopaaminen ennen kuin lähti ns. lapasesta kunnolla. Näitä sattuu.
Kaikenlaista sattuu. Minulle (naisena) avoin kaksoisuhteessa eläminen ei hirveästi eroa lennosta vaihtamiseen. Kypsä ihminen osaa suhteiden välissä olla yksinkin.
Ei se minua haittaa jos sinä et näe eroa, et ole kokenut samaa. Enhän kaivannut hyväksyntääsi vaan vahvaa rakkautta. Kun elämä ja rakkaudet eivät tapahdu aina aikataulun mukaan.
Onneksi tapahtui. Yhdestä suudelmasta lensin avaruuteen kuin raketti, kaikki katosi ja kohisi, syöksyin painottomuuden tunteeseen ja ainut mikä piti minut maassa (painovoiman lisäksi) oli rakkaani kehon lämpö, huulet, läheisyys. Kypsä ihminen olisi osannut olla yksin. Minä olin ihan tarpeeksi ollut kypsä ja kärttyinen, elänyt velvollisuuksia ja aikatauluja joten kun hetki koitti - niin epäsopiva hetki suhteiden välissä - minä rakastin täysillä.
Sinun tunteidesi suuruus on tietenkin asia, joka on merkityksellinen sinulle. Ulkopuolisin silmin sinä ja miehesi olitte kuitenkin erosäätelyissänne aivan yhtä tolkuttomia. Eli et voi mitenkään asettua ex-miehesi yläpuolelle naureskelemaan hänen toiveilleen voida elää tyytyväisenä kahden naisen kanssa.
Enhän minä asettunut hänen yläpuolelleen..
Kirjoitin: "Ihmissuhteet ovat joskus melkoinen soppa kun ei tiedetä mitä halutaan ja sitten säädetään. Luulen, että vastaus kaikkeen - pettämiseen tai uskollisuuteen - on se, että joko tietää tai sitten on epävarma, olenko onnellinen tässä suhteessa."
En osannut ratkaista tilannetta, heti. Olin tottumukseen jumittunut. Ja sitten luovuin tietoisesti kontrollista halun ja nautinnon vuoksi. Mies valitsi hankalassa tilanteessa molemmat. Minä valitsin toisin. En halunnut menettää mahdollisuutta suureen rakkauteen. Ja halusin, että sillä on kaikesta säätämisestä pelkistetty mahdollisuus. Ehkä naivia. Mutta niin vain kävi.
Ihan ok mulle. :) Eikä miehesikään ehdottama järjestely aiheuta sen suurempaa ihmettelyä kuin oma valintasi. En jaksa kaivaa kommentteja esiin, mutta alunperin kommentoitini lähti siitä, että jotenkin pidit miehesi ratkaisuehdotusta tilanteeseen (pitää kakku ja säästää se) hassumpana kuin omaasi (maistaa useampaa kakkua ja päättää sitten syödä parempi) , vaikka jos se olisi sinulle sopinut, eihän se olisi yhtään sen hullumpaa ollut. Ihan ymmärryksellä suhtaudun teihin molempiin. :)
En ole vieläkään ymmärtänyt onko aloittajan mies todellakin pettänyt? Siis satavarmat todisteet? Voi mies olla ihmeissään, jos ei ole tehnyt mitään väärää.