Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
TAAS meni dieetti iltaa kohden pieleen. Kuten joka päivä.
22.04.2018 |
Siis en ala enää oikeasti, tästä ei tule mitään. Ei niin mitään. Vaikka mitä yrittäisin, en kykene laihduttamaan. Herkkuhimo on liian suuri ja itsekuri surkea. Ironista, sillä kaikkea muuta elämässäni kykenen kyllä hallitsemaan, mutta en syömistä.
Yritän syödä terveellisesti, tasapainoisesti ja riittävästi, mutta sisällä jäytää sietämätön ruuan ja herkkujen himo, jos yritän olla ilman. Mihin se sitten tänäänkin johti? Ensin murruin ja söin 19 aikoihin ison lautasellisen huomiseksi tarkoitettua ruokaa. Siitä ei mennyt kauaa kun tein vielä juustosämpylän, ja sen jälkeen meni kourallinen marenkeja (jotka olen ostanut tyydyttämään pahimman sokerinhimon) ja sen jälkeen vielä puoli pakettia jaffakeksejä. Vasta tuon satsin jälkeen jäytävä nälkä on tyydytetty. Ja pettymys itseeni hirmuinen.
Näin käy oikeasti melkein joka päivä. Mitään en sille voi, en pysty hillitsemään itseäni.
Mitä tässä pitäisi enää osata tehdä?? Aloin laihduttamaan kun painoa oli 79 kiloa, nyt sitä on sitten 86 kiloa. Enkä ole yrittänyt mitään nälkäkuureja vaan ruokavalion järkeistämistä.
Kommentit (102)
Syöt liian vähän päivällä ja tarvitset enemmän rasvaa ja proteiinia. Syö kolmen tunnin välein, niin ei iske ahmimishimo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla sama tilanne... Aloin laihduttamaan 4 vuotta sitten 73-kiloisena. Nyt painan 96 kg. Tässä välissä on tiputettu paino 55 kiloon Cambridgella ja lihottu takaisin, karppaamalla tiputettu 85 kilosta 65 kiloon ja lihottu korkojen kanssa takaisin.
Ja siinä missä ennen dieetit kesti sentään viikkoja tai kuukausia ennen kuin repsahdin ja aloin ahmia, nyt tosiaan usein aamulla päätän että tänään syön terveellisesti ja hyvin, ja illalla ahmin kuin viimeistä päivää.
"Syöt liian vähän päivällä ja tarvitset enemmän rasvaa ja proteiinia. Syö kolmen tunnin välein, niin ei iske ahmimishimo."
Jos näissä on ongelmia, ehdottomasti kannattaa kokeilla päivällä enemmän syömistä jne. Mutta valitettavasti meille syömisensä syömishäiriön rajoille jojoilulla sekoittaneille ei välttämättä ole tästäkään apua. Itse kävin paljon näistä asioista puhuvatn Patrik Borgin vastaanotoillakin ja yritin parhaani mukaan noudattaa kaikkia ohjeita: puolet päivän kaloreista ennen puoltapäivää, riittävästi proteiinia ja hyvälaatuista rasvaa, säännöllinen syöminen jne, mutta aina vaan repsahtelin ja ahmin yhtä lailla. Lopulta lakkasin käymästä siellä kun hävetti että aina vaan lihon lisää enkä ole taas onnistunut noudattamaan ohjeita kunnolla vaan taas olen ahminut.
Vierailija kirjoitti:
Syöt liian vähän päivällä ja tarvitset enemmän rasvaa ja proteiinia. Syö kolmen tunnin välein, niin ei iske ahmimishimo.
Olen aika varma että syön ihan tarpeeksi :( Ehkä vielä noita syömisten välejä voisi lyhentää, jos siitä olisi edes hiukan apua.
Turhauttavinta on koluta netistä ohjeita, kun suurin osa vinkeistä on tyyliä "pakasta viinirypäleitä ja syö niitä makeannälkään". Minulle jotkut hedelmät ovat aivan yhtä tyhjän kanssa jos himoitsen suklaata tai sipsejä. Ne ehkä jopa pahentavat asiaa.
ap
Millainen ruokavalio sulla on? Itse vedän aika vähähiilarista ruokavaliota, mut syön pähkinöitä yms välipalana. Töissä jostain syystä en käy ollenkaan syömässä, vaan vedän 8 tuntia ruuatta. Se pitäisi kyllä muuttaa.
Aamupala on esim kananmuna ehkä pekonia, ruisleipää palanen ja hedelmiä, ehkä viiliä + mysliä. Päivällä tosiaan ei safkaa ja illalla sitten joku nopeahko pataruoka missä paljon vihanneksia ja lihaa/kalaa. En välttele oikein rasvaa, mutta nuudeleita, perunaa enkä riisiä oikein syö. Pastaa kerran viikossa, sehän on kai ihan ok hiilari taas jonkun viimeisimmän jutun mukaan. :)
Sokeria ei mene, ja sehän se sun suurin kompastuskivi taitaa olla. Mulla on painoa lähtenyt 15kg tällä ruokavaliolla. Koita nyt syödä vaikka omena kun rupee makeanhimo käydä ylivoimaiseksi? Tai rypäleitä banaani tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerro ap hiukan, mitä ja minkä verran syöt päivän mittaan?
Otan esimerkiksi tyypillisen työpäivän: aloitan aamun kupillisella kahvia ja juustoleivällä. Töissä hotkaisen esim. välipalapatukan n. klo 9 ja klo 10.30, muuten en kestä klo 12 lounaaseen saakka kuolematta nälkään. Ja myönnettäköön että tässä välissä menee myös makeita herkkuja, jos niitä saatavilla on. Lounaan uskon olevan useimpina päivinä riittävä, pakkaan mukaan rasiallisen kotiruokaa (usein esim. perunoita jonkinlaisella kastikkeella tai vaikka pastaa). Ennen päivän päätöstä menee taas kaiken maailman kahvipullia sekalaisia määriä, ja esim. joku jogurtti välipalaksi. Kotona syön samanlaisen kunnon annoksen ruokaa kuin töissäkin. Ja iltaisin tapahtuu sitten se pahin ahmiminen, sellainen jonka kuvasin aloituksessa.
Nyt kun kuvasin tämän teille, niin tajusin että mitä syytä minulla oikeastaan olisi lyhentää aterioiden väliä, minähän syön oikeasti koko ajan......
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syöt liian vähän päivällä ja tarvitset enemmän rasvaa ja proteiinia. Syö kolmen tunnin välein, niin ei iske ahmimishimo.
Olen aika varma että syön ihan tarpeeksi :( Ehkä vielä noita syömisten välejä voisi lyhentää, jos siitä olisi edes hiukan apua.
Turhauttavinta on koluta netistä ohjeita, kun suurin osa vinkeistä on tyyliä "pakasta viinirypäleitä ja syö niitä makeannälkään". Minulle jotkut hedelmät ovat aivan yhtä tyhjän kanssa jos himoitsen suklaata tai sipsejä. Ne ehkä jopa pahentavat asiaa.
ap
Mikähän naisilla on tässä makeassa.. itsellä ei ole yhtään sokerihammasta! Sokeriset ruuat ovat pahimpia lihottajia, jopa pahempia kuin sipsit. Onko sulla masennusta tai jotain? Lohtusyömistä? Juotko paljon vettä? Älä vaan sano että juot limuja...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi hakata päätä seinään? Jos joka kerta tuo tapa epäonnistuu niin silloin tuo tapa on sinulle väärä tapa.
Jos se iltasyöminen on se, jota et pysty välttää niin syö sitten kunnolla, hyvällä omalla tunnolla illalla. Tee vaikka niin, että "paastoat" sinne iltakuuteen asti. Siinä pidät sitten kahden tunnin ikkunan, jolloin saat syödä mahan täyteen. Aloita isolla smoothiella (lehtivihreää, marjoja, vettä) ja sitten syöt kunnon ruokaa ison määrän.
Viikon kuluttua vaaka näyttää, että olet laihtunut kilon pari. Tästä saat sen onnistumisen, jonka tarvitset, jotta uskot laihtumisen olevan mahdollista. Ja kun uskot niin se toimii myös mainiona motivaattorina jatkoa kohden - kun alat syömään taas useammin.
Miten vaan toimitkin niin suosittelen vetämään sellaisen 70-100g lehtivihreää lämpimien aterioiden seurana - vaikka ateriassa olisi kasviksia. Ihan vaan, että saat mineraaleja yms...ettei tulisi niin hirveitä mielitekoja
No ensinnäkin et osta kotiin mitään minkä luokittelet herkuksi, et mitään mistä tehdä herkkuja. Tyyliin älä pidä kotona esim sokeria. Pidä herkkupäivä jolloin ostat ja syöt sen herkun minkä haluat.
Keksi sellaista tekemistä jonka aikana et syö, neulo tee palapeliä ihan mitä vaan itselläni toimii puhelimessa puhuminen ei kehtaa mässyttää. Onneksi on sellaisia jotka jaarittelee pitkään. No hupsista sitten onkin ruoka aika ja saakin syödä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla sama tilanne... Aloin laihduttamaan 4 vuotta sitten 73-kiloisena. Nyt painan 96 kg. Tässä välissä on tiputettu paino 55 kiloon Cambridgella ja lihottu takaisin, karppaamalla tiputettu 85 kilosta 65 kiloon ja lihottu korkojen kanssa takaisin.
Ja siinä missä ennen dieetit kesti sentään viikkoja tai kuukausia ennen kuin repsahdin ja aloin ahmia, nyt tosiaan usein aamulla päätän että tänään syön terveellisesti ja hyvin, ja illalla ahmin kuin viimeistä päivää.
"Syöt liian vähän päivällä ja tarvitset enemmän rasvaa ja proteiinia. Syö kolmen tunnin välein, niin ei iske ahmimishimo."
Jos näissä on ongelmia, ehdottomasti kannattaa kokeilla päivällä enemmän syömistä jne. Mutta valitettavasti meille syömisensä syömishäiriön rajoille jojoilulla sekoittaneille ei välttämättä ole tästäkään apua. Itse kävin paljon näistä asioista puhuvatn Patrik Borgin vastaanotoillakin ja yritin parhaani mukaan noudattaa kaikkia ohjeita: puolet päivän kaloreista ennen puoltapäivää, riittävästi proteiinia ja hyvälaatuista rasvaa, säännöllinen syöminen jne, mutta aina vaan repsahtelin ja ahmin yhtä lailla. Lopulta lakkasin käymästä siellä kun hävetti että aina vaan lihon lisää enkä ole taas onnistunut noudattamaan ohjeita kunnolla vaan taas olen ahminut.
Tunnistan ongelmasi aivan täysin, kiitos kun kommentoit tänne! Mikään järkiohje ei tunnu auttavan, kun vika on pään sisällä. Minulla on varmaan joku BED vähintään, kun voin mässätä aivan tajuttomia määriä tuntien samalla ihan kamalaa morkkista. Ja se toistuu, toistuu, toistuu ja toistuu aina uudelleen. Ja aina vaan saarnataan itsekurista. Kyllä minulla sitä ehkä jopa olisi, jos kyse olisi vaikka kuukauden mittaisesta urakasta, mutta kun siihen pitäisi pystyä koko loppuelämä jotta jutussa olisi jotain järkeä. Aivan utopistinen ajatus minulle.
ap
Voisko olla hiivaa elimistössä? Ja suolisto vähän heikossa hapessa? Itselläni suurin ongelma oli annoskoot: en tuntenut lainkaan tulevani kylläiseksi tai lähellekään tyydytetyksi, jos ruoka-annokseni ei ollut niin suuri, että siitä tuli jopa huono olo. Saatoin esim. mennä aina lounaalle johonkin buffetiin ja vetää siellä 45 minuuttia ruokaa sisuksiini niin, että voin fyysisesti huonosti. Silti en tuntenut oloani ravituksi, vaikka olisin syönyt ihan järkevääkin ruokaa (esim. nepalilaisessa salaattia ja lihaa/kasviskastiketta/kanaa jne). Maha oli täynnä mutta muuten tunsin oloni aliravituksi ja väsyneeksi. Vasta hiivan häätäminen elimistöstä ja pitkä suolistoremontti auttoi asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syöt liian vähän päivällä ja tarvitset enemmän rasvaa ja proteiinia. Syö kolmen tunnin välein, niin ei iske ahmimishimo.
Olen aika varma että syön ihan tarpeeksi :( Ehkä vielä noita syömisten välejä voisi lyhentää, jos siitä olisi edes hiukan apua.
Turhauttavinta on koluta netistä ohjeita, kun suurin osa vinkeistä on tyyliä "pakasta viinirypäleitä ja syö niitä makeannälkään". Minulle jotkut hedelmät ovat aivan yhtä tyhjän kanssa jos himoitsen suklaata tai sipsejä. Ne ehkä jopa pahentavat asiaa.
ap
Mikähän naisilla on tässä makeassa.. itsellä ei ole yhtään sokerihammasta! Sokeriset ruuat ovat pahimpia lihottajia, jopa pahempia kuin sipsit. Onko sulla masennusta tai jotain? Lohtusyömistä? Juotko paljon vettä? Älä vaan sano että juot limuja...
Yksi asia mikä naisilla on ihan fysiologisesti makeassa on se, että naisilla verensokerin säätely toimii toisin kuin miehillä. Siksi usein naisten täytyy syödä tiheämmin ateriavälein kuin miesten. Jos ei syö, niin tulee ärtyisyys, vilutus, päänsärky, huimaus, keskittymiskyvyn puute jne. Tämä siksi, että kroppa alkaa naisilla vapauttaa vereen varastoista sokeria vasta estääkseen pyörtymisen, kun miehillä taas jo heti kun mahan tyhjennyttyä verensokeri vähänkin laskee.
Kiitos kaikille vinkeistä! Joku kyseli onko masennusta tai lohtusyömistä, niin todellakin on. Tai jos ei nyt masennusta niin kaikki muut nykyelämän stressit...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
13 jatkaa vielä, että ihan looginen kehon pyyntö on, että jos sokeri on alhaalla, pitää saada jotain nopeaa hiilaria joka sen nopeasti nostaa. Tämä kun korjaa olon lähes heti. Valitettavasti nopean GI:n makea on kaksiteräinen miekka: olo paranee heti, mutta nopeaa verensokeripiikkiä seuraa tunnin-parin päästä romahdus taas liian alas, ja uusi makeanhimo, ja kierre on valmis.
Paljon parempi olisi syödä hiilarihimoon jotain hitaammin verensokeria nostavaa. Ja tässä tulee kuvioihin se riittävän tiheä ateriaväli, koska jos sokerit on päässeet jo romahtamaan niin että huimaa ja päätä särkee, harva jaksaa syödä jotain mikä ehkä tunnin päästä vähän helpottaa. Verensokerin piikeille alttiiden pitäisi syödä niin usein, ettei pahoja romahduksia tapahdu, ja syödä matalan GI:n ateriakokonaisuuksia siksi että loivemman sokerin nousun jälkeen tulee myös loivempi lasku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syöt liian vähän päivällä ja tarvitset enemmän rasvaa ja proteiinia. Syö kolmen tunnin välein, niin ei iske ahmimishimo.
Olen aika varma että syön ihan tarpeeksi :( Ehkä vielä noita syömisten välejä voisi lyhentää, jos siitä olisi edes hiukan apua.
Turhauttavinta on koluta netistä ohjeita, kun suurin osa vinkeistä on tyyliä "pakasta viinirypäleitä ja syö niitä makeannälkään". Minulle jotkut hedelmät ovat aivan yhtä tyhjän kanssa jos himoitsen suklaata tai sipsejä. Ne ehkä jopa pahentavat asiaa.
ap
Mikähän naisilla on tässä makeassa.. itsellä ei ole yhtään sokerihammasta! Sokeriset ruuat ovat pahimpia lihottajia, jopa pahempia kuin sipsit. Onko sulla masennusta tai jotain? Lohtusyömistä? Juotko paljon vettä? Älä vaan sano että juot limuja...
Yksi asia mikä naisilla on ihan fysiologisesti makeassa on se, että naisilla verensokerin säätely toimii toisin kuin miehillä. Siksi usein naisten täytyy syödä tiheämmin ateriavälein kuin miesten. Jos ei syö, niin tulee ärtyisyys, vilutus, päänsärky, huimaus, keskittymiskyvyn puute jne. Tämä siksi, että kroppa alkaa naisilla vapauttaa vereen varastoista sokeria vasta estääkseen pyörtymisen, kun miehillä taas jo heti kun mahan tyhjennyttyä verensokeri vähänkin laskee.
Aa okei hyvä tietää! Kaipa naisille se laihduttaminen on tuonkin takia paljon vaikeampaa kuin miehillä.
Noissa sun ruoissa ei ole tarpeeksi rasvaa ja proteiinia. Syö aamulla kaksi ruisleipää, päälle voita, rasvaista juustoa ja tomaattia ja kurkkua, lisäksi pähkinöitä kourallinen. Juo aina vettä. Ei koskaan hiilihapotettuja juomia. Lounaalla syö ainakin 200g lihaa/kalaa/kanaa ja kasviksia/salaattia öljyllä. Välipalaksi rasvaista jogurttia ja marjoja ja pähkinöitä. Päivälliseksi lihaa/ kalaa/kanaa, kasviksia ja ruisleipä. Iltapalaksi kaurapuuroa voilla ja marjoilla ja ruisleipä. Vältä kaikkea lisättyä sokeria. Kaikki herkut pois kaapista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla sama tilanne... Aloin laihduttamaan 4 vuotta sitten 73-kiloisena. Nyt painan 96 kg. Tässä välissä on tiputettu paino 55 kiloon Cambridgella ja lihottu takaisin, karppaamalla tiputettu 85 kilosta 65 kiloon ja lihottu korkojen kanssa takaisin.
Ja siinä missä ennen dieetit kesti sentään viikkoja tai kuukausia ennen kuin repsahdin ja aloin ahmia, nyt tosiaan usein aamulla päätän että tänään syön terveellisesti ja hyvin, ja illalla ahmin kuin viimeistä päivää.
"Syöt liian vähän päivällä ja tarvitset enemmän rasvaa ja proteiinia. Syö kolmen tunnin välein, niin ei iske ahmimishimo."
Jos näissä on ongelmia, ehdottomasti kannattaa kokeilla päivällä enemmän syömistä jne. Mutta valitettavasti meille syömisensä syömishäiriön rajoille jojoilulla sekoittaneille ei välttämättä ole tästäkään apua. Itse kävin paljon näistä asioista puhuvatn Patrik Borgin vastaanotoillakin ja yritin parhaani mukaan noudattaa kaikkia ohjeita: puolet päivän kaloreista ennen puoltapäivää, riittävästi proteiinia ja hyvälaatuista rasvaa, säännöllinen syöminen jne, mutta aina vaan repsahtelin ja ahmin yhtä lailla. Lopulta lakkasin käymästä siellä kun hävetti että aina vaan lihon lisää enkä ole taas onnistunut noudattamaan ohjeita kunnolla vaan taas olen ahminut.
Tunnistan ongelmasi aivan täysin, kiitos kun kommentoit tänne! Mikään järkiohje ei tunnu auttavan, kun vika on pään sisällä. Minulla on varmaan joku BED vähintään, kun voin mässätä aivan tajuttomia määriä tuntien samalla ihan kamalaa morkkista. Ja se toistuu, toistuu, toistuu ja toistuu aina uudelleen. Ja aina vaan saarnataan itsekurista. Kyllä minulla sitä ehkä jopa olisi, jos kyse olisi vaikka kuukauden mittaisesta urakasta, mutta kun siihen pitäisi pystyä koko loppuelämä jotta jutussa olisi jotain järkeä. Aivan utopistinen ajatus minulle.
ap
Tähän olen omalla kohdallanikin päätynyt, että vika tosiaan on pään sisällä, kun kerran ravitsemusneuvonta on kokeiltu eikä auttanut. En ole vielä hakenut apua psyykkisen puolen asiantuntijoilta, jotenkin iso kynnys muuten menestyvältä ihmiseltä myöntää että en hitto vie hallitse omaa syömistäni... Mutta olen kyllä jo erilaisten psykoterapiapalveluiden sivustoja selaillut, että pitäisiköhän käydä ainakin keskustelemassa, että mitä mieltä ovat.
Mä olin ja olen ollut iltasyöppö. Lakkasin yrittämästä taistella sitä vastaan. Nyt on pätkäpaastolla pudonnut viisi kiloa jättämättä mitään ruoka-aineita pois. kannattaa rohkeasti kokeilla sen oman tavan löytämistä.
Itse olen ihan samoissa mitoissa( nyt kyllä paino oussu 87 puolelle), pituus voi tietysti olla eri. Olen nyt viikon mättänyt naamaani kaiken sokerisen minkä olen käsiini saanut. Tämä johtui viikon sokerittomasta pätkästä. Itselläni toimii kaikki tai ei mitään. Jos ottaa vähän herkkua,sitä tarvii sitten joka päivä. Itselläni parhaiten toimii kalorien laskeminen, mutta silloin on vaan oikeasti juotava illalla maha täyteen vettä/teetä/ muuta kaloritonta juomaa. Kyllä se siitä! Jos haluat, voitais toimia vertaistukena toisillemme? Mistä päin olet? Itse hki, voitais vaikka joskus käydä yhdessä kävelyllä?
N26
Alue: Aihe vapaa
Jatkan: on muuten hassua miten seura vaikuttaa näissä asioissa. Sekä ystäväni että kollegani ovat sattuman kaupalla kaikki pulskia, minuakin pahemmin. Heidän seurassaan tunnen itseni jopa hoikaksi, enkä ainakaan koe syöväni liikaa, vaikka rationaalisesti tiedän ettei se ole totta. Mutta heti kun vietän aikaa mm. hoikkien sisarusteni kanssa, on aivan toinen ääni kellossa ja tunnen itseni aivan hurjaksi valaaksi. Pitää varmaan lisätä sitä aikaa jonka vietän hoikkien ihmisten seurassa, kun se ilmeisesti saa minua palautettua maan pinnalle edes hiukan....
ap