Miten hyväksyä se, että elämäni epäonnistui?
Nuorena otin opintolainaa ja pikavippiä ajatuksella, että vanhempana makselen pois. Ulosotossa olen vieläkin 35-vuotiaana. Nyt olen työtön, vaikeasti masentunut ja on myös yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. En ole edes painoani kyennyt pitämään normaalina, vaan olen todella ylipainoinen (160cm/100kg). Olen alkoholiaoitunut ja aina pa. Tukien lisäksi äitini elättää minua. Onko palstalla muita huonoja valintoja elämässä tehneitä? Miten oppia pystymään elämään itsensä kanssa? Tuntuu, että täälläkin kaikilla on 3000 euron kk tulot ja sijoituksia joka lähtöön ja ihanat perheet ja laaja kaveripiiri.
Kommentit (19)
Saatko apua mistään henkiseen puoleen/ alkoholismiin?
Oma terveys kannattaa priorisoida ykköseksi. Ylipaino pois , vaikka lääkkein tai leikkauksen avulla? Muutos on aina mahdollista.
Varmasti ei tapahdu hetkessä, mutta pienin askelin 🖤
Päädyin sairastumisten myötä kanssa takaisin vanhempieni helmoihin. Koulut jäi kesken, olen köyhä kuin rotta ja ulkonäkökin pilalla, sikäli kun sillä nyt enää merkitystä on. Nyt pitkän vaikean masennuksen ja vuosikymmenen lähes täydellisen luovuttamisen jälkeen olen tullut siihen lopputulokseen, että kun en kerran uskalla tappaa itseäni, en myöskään halua elää näin. Juuri tänään mietin listaa, että sairauksien osalta teen, mitä voin, ja hyväksyn loput rajoitteet. Hyväksyn, että tähän naamaan tuskin kukaan rakastuu, onneksi viihdyn yksinkin. Yritän päästä opiskelemaan, koulussa olin aina hyvä. Jos työn saan (vielä etätyö olisi lottovoitto) ja pystyn elättämään itseni ilman työkkäriä ym. piinaamassa, se riittää. Voin rentoutua kotihiireksi loppuelämäkseni.
Lopeta juominen ja mene töihin. Ilmeisesti sinulla on tutkinto siis, kun olet opiskellut. Sitähän tämä elämä on eli töitä ja laskujen maksua. Siitä ei eroon pääse muuten kun lyömällä kaiken ranttaliksi kuten olet nyt tehnyt. Sekään ei ole hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Lopeta juominen ja mene töihin. Ilmeisesti sinulla on tutkinto siis, kun olet opiskellut. Sitähän tämä elämä on eli töitä ja laskujen maksua. Siitä ei eroon pääse muuten kun lyömällä kaiken ranttaliksi kuten olet nyt tehnyt. Sekään ei ole hyvä.
Taas tuommoinen mene töihin -jankkaaja, täysin nollan arvoinen viesti.
Kun aamulla heräät niin mieti, mikä on sen päivän tärkein asia minkä voit tehdä itsellesi?
Esim. Mulle on se,että liikun edes 15min tai vaikkapa, että syön tasaisin väliajoin
Pikkuhiljaa ne asiat lähtee rullaamaan.
Ulosottokin pienenee pikkuhiljaa. Sä oot vielä aika nuori. Onko sul paljon ulosotossa?
Elämä lyö niin kovaa, että joko sinne maahan jää makaamaan tai sitten kehittyy semmoisia henkisiä voimavaroja että sisuuntuu. Toivon jälkimmäistä. Olet nuorehko vielä ja kokonainen elämä edessä.
Masennus vaikuttaa kohdallasi eniten. Siihen kaikki mahdollinen apu. Toivon kaikkea parasta sinulle, mitään ei ole vielä menetetty!
Ylipaino pois. Parantuu masennus ja yleinen hyvinvointi/ mieliala. Jaksaa töihin ja kiinni elämänsyrjään.
Vierailija kirjoitti:
Lopeta se juominen nyt alkuun. Loppuu masennuskin.
Aloita siitä, että mietit, mistä voit olla kiitollinen. Sinulla on selvästi huolehtiva ja välittävä äiti, kun hän on valmis elättämään sinut. Elämässäsi on varmasti muitakin hyviä asioita, kun vain kiinnität niihin huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Ylipaino pois. Parantuu masennus ja yleinen hyvinvointi/ mieliala. Jaksaa töihin ja kiinni elämänsyrjään.
Päihdeongelma ensin pois, se on prioriteetti ykkönen. Sen myötä laskee painokin ja alkaa muutkin asiat rullaamaan. Yksi asia kerrallaan ja pyydä asioittesi hoitoon apua. Hyvää uutta vuotta sinulle, kyllä asiat järjestyy.
Ajattelin, että siellä joku, jonka elämä takanapäin, ja suree menetettyä mahdollisuutta. Mutta olitkin nuori ihminen. Ei sinun elämäsi ole pilalla, ehkä muutama vuosi vaan.
Suosittelen lihavuusleikkausta (kokemusta on), mutta juominen on saatava ensin kuriin. Et pääse muuten leikkaukseen.
AA? Mielenterveyshoitaja? Ystävä? Pyydä joltain tukea.
Sinä selviät kyllä.
Miksi se pitäisi hyväksyä? Älä ole niin suomalainen! Nouse ylös ja voita vastukset. Se vaatii töitä, mutta mitä sitten?
Älä soimaa itseäsi. Sinä tarvitset apua. Ota ihmeessä yhteyttä sosiaalitoimeen, oma työntekijä voi auttaa sinua avun hakemisessa alkoholismiin ja selvitellä kanssasi raha-asioita. Ulosottokaan ei ole ikuinen. Tsemppiä ap, toivon sinulle hyvää.
Some ja muihin vertaaminen minimiin
Tiedosta missä on ongelmia, hyväksy ne ja tee liikkuja niiden kitkemiseksi
Ala parantamaan elämääsi vauvanaskelin - vieläkin painottaen: älä vertaa
Se geneerinen "koskaan ei ole liian myöhäistä"
Tee asioita ensisijaisesti sen takia, että itse haluat niitä tehdä. Siitä se kaikki lähtee, pitää olla halukas muuttamaan asioita että mitään voisi tapahtua, jos olet pidemmän aikaa polkenut paikallasi tai alamäkeen.
Sun pitäisi keskittyä terveyteen ekana ja parempaan vointiin. Ei rahalla ole väliä siihen nähden, mutta tottakai kaikille pitäisi olla riittävä raha. Ahdistukselle ei aina mitään voi, mutta jos alkoholi jäisi vähitellen, olisi heti parempi ehkä tunnepuolellakin lopulta. Miksi sukulaiset eivät auttaneet veloissa vai ei rahaa. Alkoholin tilalle on muuta, jos etsii.
Tosiasiat on hyvä tiedostaa ja lähteä sitten muuttamaan mitä voi. Ensin päihdehoito, sitten masennuksen hoito, nämä ammattilaisten avulla. Sen jälkeen opiskelet työllistävän ammattin ja meet töihin. Sitten maksat velat ulosoton tai sosiaalisen luoton kautta. Lopuksi sitten aloitat liikuntaharrastuksen ja etsit ystäviä, ja boit löytää vielä puolisonkin ja perustaa perheenkin. Menee aikaa ja vaatii työtä ja tukea, mutta mahdollista on jos vain haluat.
Lopeta se juominen nyt alkuun. Loppuu masennuskin.