Miten kotikurisuhteeseen päädytään? Onko ne miehet henkisesti ihan hirviöitä vai osaavatko aidosti välittää?
Olen nainen, jota aihe kiinnostaa. Hallitsevat miehet siis. Minulla on halu totella miestäni kaikessa sängyn ulkopuolellakin. Valitettavasti olen huomannut tässä deittaillessani, ettei ainakaan minun kohtaamistani miehistä ole moiseen vaan he vaativat naisen olevan sellainen määräävä. Tämä näkyy jo ihan ennen ensitreffejä ja siellä treffeilläkin miehet tahtovat naisen päättävän kaiken. Mutta jos sanon suoraan etsiväni sellaista kotikurisuhdetta, niin sehän houkuttelisi varmaan pelkkiä pervoja. :/ Minä kuitenkin etsin ihan rakkautta ja ihan oikeaa parisuhdetta, johon sitoudutaan.
Aihe kiinnostaa minua kovasti. Toivoisin kuulevani kokemuksia. :)
Kommentit (727)
Vierailija kirjoitti:
Itse olen opettanut lapselleni, että ketään ei saa alistaa tai pitää eriarvoisena.
Ihmiset ovat tasavertaisia ja heillä saa olla omat mielipiteet, tämä on ainakin pyrkimys. Tosin aina ei tämä täyty, mutta tahallaan oikeusvaltiossa ei saa ihmisoikeuksia rikkoa.
Uhkailu, alistaminen tai ylivaltainen määräily ei kuulu parisuhteeseen, ei myöskään lastenkasvatukseen.
Toki lapselle on asetettav rajat, mutta oikeudenmuakisesti ja myös lapsella on oikeus sanoa mielipiteensä.
Miten kotikurisuhteessa lapset kasvatetaan kun käytäntöja ja jatusmaailma kotona pariskuntien välillä on ihan eri kuin lapsille pitäisi opettaa?
Kotikurissa on kyse juurikin niistä "rajoista", mutta vain aikuisen kohdalle sovitettuna.
Toisaalta "raja" vaatii toimiakseen sekä lapsen että aikuisten kohdalla mm. sitä uhkailua ja auktoriteettiaseman ylläpitoa. Jos asioista vain neuvotellaan loputtomiin eikä olla valmiita tarvittaessa rankaisemaan tai pakottamaan, niin kyseessä ei enää ole mikään raja, koska sen rajan voi silloin seurauksitta ylittää milloin haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Mun exä ois sulle sopiva. Kertoo kyllä tarkkaan, missä saat istua, miten syödä, mitä katsoa telkkarista, mitä tehdä. Katso ettet kuorsaa, syö purkkaa, syömisestä ei saa kuulua ääntä, alkoholia et saa käyttää ellei hän anna lupaa, ja silloinkin sen verran kuin sanoo, miehille ei saa puhua, kavereita ei saa tavata, pöytään ei saa nojata, autossa ei saa laittaa ilmastointia päälle, uloslähdettäessä pitää meikata ja pukeutua, mutta ei liikaa, hänen ei tarvitse maksaa ruokaostoksia, eikä ravintolassa koskaan, ja vain osan vuokrasta, sinun pitää lainata hänelle rahaa, lapsiasi ei saa näkyä eikä kuulua, eikä heidän tavaroita. Hänen täytyy tarkistaa sun kännykkä ja face, sinun pitää pestä hänen pyykkinsä, siivota ja tiskata, hän voi joskus laittaa ruokaa ja siitä voi riittää vähän syötävää sinulle, kun hän on ensin ottanut koska hän on perheen pää. Suomalainen mielestään sivistynyt mies. Haluatko puhelinnumeron, hän on sinkku?
Onko sinulla vikaa ymmärryksessä?
Ketjussa on selitetty jo 14 sivun verran, että kotikuri on omasta halusta yhdessä sovittu asia, ei vastoin tahtoaan alistamista.
Sitkeästi kieltäydyt ymmärtämästä sitä ihan vain siksi, ettet halua.
Avaa oma ketju, jossa kiihkoilet kaiken seksin olevan raiskaamista. Siinä on sama erottelu vapaaehtoisen ja väkivaltaisen toiminnan välillä.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen opettanut lapselleni, että ketään ei saa alistaa tai pitää eriarvoisena.
Ihmiset ovat tasavertaisia ja heillä saa olla omat mielipiteet, tämä on ainakin pyrkimys. Tosin aina ei tämä täyty, mutta tahallaan oikeusvaltiossa ei saa ihmisoikeuksia rikkoa.
Uhkailu, alistaminen tai ylivaltainen määräily ei kuulu parisuhteeseen, ei myöskään lastenkasvatukseen.
Toki lapselle on asetettav rajat, mutta oikeudenmuakisesti ja myös lapsella on oikeus sanoa mielipiteensä.
Miten kotikurisuhteessa lapset kasvatetaan kun käytäntöja ja jatusmaailma kotona pariskuntien välillä on ihan eri kuin lapsille pitäisi opettaa?
Itse olen lukenut aika paljon noiden foorumeita.
Ja ne hakkaa niitä lapsiaan ihan sumeilematta.
En halua järkyttää, mutta niillä on käytössä se to train up a child metodi, ne hakkaa verille ihan taaperoitakin esim. muoviputkilla, kaapeleilla jne, niin kauan, että se lapsi hiljenee hakkauksesta. Tuohon metodiin on kuollut paljon lapsia, jos joku haluaa googlettaa. Mutta varoitan, että tuo on sitten hardcore hakkaamista, älkää herkät googlettako.
Tuohon koko ajatusmaailmaan kuuluu, että hakkaaminen on hyvä asia, ja se nainen on alisteinen miehelle, ne lapset on alisteisia vanhemmilleen, ymmärrät varmaan mihin tuo johtaa.
Tässä jotain linkkejä, ja tuo liittyy hyvin vahvasti kotikurisuhteisiin-
https://www.babble.com/mom/to-train-up-a-child-teaches-punishment-that-…
The book advises parents to use objects like a quarter-inch plumbing tube to spank children and "break their will". It also mentions withholding food and putting children under a cold garden hose
Piipahdin anna-lehden ja jon kun muun vanhoissa keskusteluissa aiheesta.
Rangaistuksina oli naisen pakottaminen käyttämään vaippoja, lukittavat korkokengät, jotta lapset eivät huomaisi rangaistusta, kaikkien sähkövälineiden käyttö ja jos mies pakotti naisen olemaan samassa huoneessa kuin missä itse katsoi telkkaria, naisen piti pitää siömät kiinni. Eräässä perheessä, jos tuli vieraita rangaistusviikolla, nainen sidottiin makuuhuoneen tuoliin suukapula suussa. Eräällä oli kahleet jalassa, kun oli pitkä hame kukaan ei kuulemma huomannut, kun oli lasten kanssa ulkona:)
Vierailija kirjoitti:
Piipahdin anna-lehden ja jon kun muun vanhoissa keskusteluissa aiheesta.
Rangaistuksina oli naisen pakottaminen käyttämään vaippoja, lukittavat korkokengät, jotta lapset eivät huomaisi rangaistusta, kaikkien sähkövälineiden käyttö ja jos mies pakotti naisen olemaan samassa huoneessa kuin missä itse katsoi telkkaria, naisen piti pitää siömät kiinni. Eräässä perheessä, jos tuli vieraita rangaistusviikolla, nainen sidottiin makuuhuoneen tuoliin suukapula suussa. Eräällä oli kahleet jalassa, kun oli pitkä hame kukaan ei kuulemma huomannut, kun oli lasten kanssa ulkona:)
Nyt olet tainnut lukea jotain BDSM-palstaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun exä ois sulle sopiva. Kertoo kyllä tarkkaan, missä saat istua, miten syödä, mitä katsoa telkkarista, mitä tehdä. Katso ettet kuorsaa, syö purkkaa, syömisestä ei saa kuulua ääntä, alkoholia et saa käyttää ellei hän anna lupaa, ja silloinkin sen verran kuin sanoo, miehille ei saa puhua, kavereita ei saa tavata, pöytään ei saa nojata, autossa ei saa laittaa ilmastointia päälle, uloslähdettäessä pitää meikata ja pukeutua, mutta ei liikaa, hänen ei tarvitse maksaa ruokaostoksia, eikä ravintolassa koskaan, ja vain osan vuokrasta, sinun pitää lainata hänelle rahaa, lapsiasi ei saa näkyä eikä kuulua, eikä heidän tavaroita. Hänen täytyy tarkistaa sun kännykkä ja face, sinun pitää pestä hänen pyykkinsä, siivota ja tiskata, hän voi joskus laittaa ruokaa ja siitä voi riittää vähän syötävää sinulle, kun hän on ensin ottanut koska hän on perheen pää. Suomalainen mielestään sivistynyt mies. Haluatko puhelinnumeron, hän on sinkku?
Onko sinulla vikaa ymmärryksessä?
Ketjussa on selitetty jo 14 sivun verran, että kotikuri on omasta halusta yhdessä sovittu asia, ei vastoin tahtoaan alistamista.
Sitkeästi kieltäydyt ymmärtämästä sitä ihan vain siksi, ettet halua.
Avaa oma ketju, jossa kiihkoilet kaiken seksin olevan raiskaamista. Siinä on sama erottelu vapaaehtoisen ja väkivaltaisen toiminnan välillä.
Mikä ero näissä siis käytännössä on paitsi se, että toisessa suhteessa ei ole siitä yhdessä sovittu? Tuo vastaajahan nimenomaan sanoi, että tämä mies sopisi ap:lle. Täsmälleen sama alistus siellä on, kohde vain olisi suostuvaisempi.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Piipahdin anna-lehden ja jon kun muun vanhoissa keskusteluissa aiheesta.
Rangaistuksina oli naisen pakottaminen käyttämään vaippoja, lukittavat korkokengät, jotta lapset eivät huomaisi rangaistusta, kaikkien sähkövälineiden käyttö ja jos mies pakotti naisen olemaan samassa huoneessa kuin missä itse katsoi telkkaria, naisen piti pitää siömät kiinni. Eräässä perheessä, jos tuli vieraita rangaistusviikolla, nainen sidottiin makuuhuoneen tuoliin suukapula suussa. Eräällä oli kahleet jalassa, kun oli pitkä hame kukaan ei kuulemma huomannut, kun oli lasten kanssa ulkona:)
Kiinnostavaa, että joku muu keksii samst jutut. Mä olen vuosikausia runkannut ajattelemalla tuollaisia juttuja. Ne lukittavat korkokengät on yksi suosikkini ja saan orkun n 15 sekunnissa semmoista ajattelemalla.
Taidan nyt mennäkin pohdiskelemaan näitä hetken itsekseni. Tuo sitominen makkariin vieraiden ajaksi on uusi idea fantasiaksi. Kiitos!
Juu, ymmärrä ylläkirjoitetun, mutta kysehän olikin periaatteesta. Jos se kuritus on nautinto, niin miksi ihminen tekisi "parannuksen"?
Jos sii kyseessä on "tapojen parantaminen tai virheiden teko loppuu"?
Vai onko tämä käsite niin laaja ja sekava, että kukaan (asiantuntijakaan )ei oikeastaan tiedä mitä se itseasiassa oikein on.
Esimerkki 1. Jos lapsi hukkaa kännykän, siitä rangaistuksena hän saa olla ilman kännykkää määrätyn ajan. Kurjaa ja harmittavaa. Lapsi parantaa tapansa tai ainakin yrittää, ettei vastaavaa kurjuutta tulisi, loogista.
Rangaistus on ymmärrettävä ja tuottaa tulosta. Saavutettujen etujen menetys auttaa, toivotatvasti ainakin hetkeksi.
Esimerkki 2. Nainen hukkaa kännykän, mies rankaisee häntä kurittamalla. Nainen on kotikurissa kasvanut ja kuritus on hänelle nautinto.
Lopettaako nainen kännykän hukkailun ja miksi lopettaisi?
Molemmat nauttii tilanteesta, parannus olisi turhaa ja huonontaisi "saavutettuja etuja".
Miehen tarkoitus ei olekaan "naisen parantaminen" koska nauttii piiskaamisesta itsekin ja naisen ei ole tarkoitus "parantaa tapojaan" koska nauttii piiskaamisesta itsekin.
Lopettakaa siis höpinä, että kurittajan kurituksen tarkoitus on alistetun huonojen tapojen korjaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuossa mies saa olla pelko persiissään jos joku ulkopuolinen tekee ilmoituksen nähtyään vaimon "kuritusjälkiä".
Voi piiskata esim. kärpäslätkällä niin ei jää mitään jälkiä paitsi lyhytaikaista punoitusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No joo...siis jos nauttisin kurituksesta niin minähän ihan hakemalla hakisin niitä tilanteita, joista tiedän saavani rangaistuksen.
Jos mies suuttuu kun polkupyöräni hukkuu, niin minähän ihan solkenaan hukkaisin niitä pyöriä, ah kun saisin taas sitä ihanaa piiskaa.
Ajaisin ylinopeutta niin penteleesti, en söisi soppaani, kiukuttelisin miehelle ja inttäisin pää punaisena...lista olisi loputon.
Ristiriitaista: mies kurittaa, että tilanteeseen tulisi parannus, eli jos parannus tulisi, nii ranagistus loppuisi ja kuritettavan nautinto sitä mukaa?
Eli eihän sitä parannusta hullukaan tee jos rikosta seuraava rangaistus onkin nautinto.
Tyhmä mies luulee että pahanteko loppuu kun piiskaa ja "viisas" nainen senkun jatkaa entistä innokkaampana miehen lakien rikkomista :D
Jos siis ymmärätte mitä nyt tarkoitan. :D
Jos nauttii kurituksesta ja kivusta niin sitä sanotaan masokismiksi eikä kotikuriksi.
Toisaalta ne masokistiksi itseään kutsuvien piiskaukset harvemmin edes sattuvat kunnolla. Enemmänkin ne ovat sitä, että vedetään päälle joku nahkapuku ja sitten hiukan läpsitään hapsupiiskalla.
Kotikuripiiskaus on ihan eri juttu. Siinä piiskataan periaatteessa samalla tavalla kuin monet piiskaavat lapsiaan, mutta kovemmin jotta se kirpaisee kunnolla aikuistakin.
Mutta miksi ihmeessä? Mikä on se motiivi, jos niistä rangaistuksista ei tykätä ja ilmankin voisi olla?
Vierailija kirjoitti:
Juu, ymmärrä ylläkirjoitetun, mutta kysehän olikin periaatteesta. Jos se kuritus on nautinto, niin miksi ihminen tekisi "parannuksen"?
Jos sii kyseessä on "tapojen parantaminen tai virheiden teko loppuu"?
Vai onko tämä käsite niin laaja ja sekava, että kukaan (asiantuntijakaan )ei oikeastaan tiedä mitä se itseasiassa oikein on.
Esimerkki 1. Jos lapsi hukkaa kännykän, siitä rangaistuksena hän saa olla ilman kännykkää määrätyn ajan. Kurjaa ja harmittavaa. Lapsi parantaa tapansa tai ainakin yrittää, ettei vastaavaa kurjuutta tulisi, loogista.
Rangaistus on ymmärrettävä ja tuottaa tulosta. Saavutettujen etujen menetys auttaa, toivotatvasti ainakin hetkeksi.
Esimerkki 2. Nainen hukkaa kännykän, mies rankaisee häntä kurittamalla. Nainen on kotikurissa kasvanut ja kuritus on hänelle nautinto.
Lopettaako nainen kännykän hukkailun ja miksi lopettaisi?
Molemmat nauttii tilanteesta, parannus olisi turhaa ja huonontaisi "saavutettuja etuja".
Miehen tarkoitus ei olekaan "naisen parantaminen" koska nauttii piiskaamisesta itsekin ja naisen ei ole tarkoitus "parantaa tapojaan" koska nauttii piiskaamisesta itsekin.
Lopettakaa siis höpinä, että kurittajan kurituksen tarkoitus on alistetun huonojen tapojen korjaaminen.
Ei kuritus ole nautinto. Jos et usko, niin hae joku sopiva piiskausväline (esim. kuminen taikinakaavin keittiön kaapista) ja pyydä miestäsi lyömään itseäsi sillä kovaa paljaille pakaroille 50 kertaa. Jo muutaman lyönnin jälkeen "nautinto" on todennäköisesti sitä tasoa, että karjut miestä lopettamaan. Ja muutaman kymmenen lyönnin jälkeen mielessä ei ole mitään muuta kuin se kipu ja olet suurin piirtein valmis lupaamaan vaikka kuun taivaalta jotta piiskaus loppuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, ymmärrä ylläkirjoitetun, mutta kysehän olikin periaatteesta. Jos se kuritus on nautinto, niin miksi ihminen tekisi "parannuksen"?
Jos sii kyseessä on "tapojen parantaminen tai virheiden teko loppuu"?
Vai onko tämä käsite niin laaja ja sekava, että kukaan (asiantuntijakaan )ei oikeastaan tiedä mitä se itseasiassa oikein on.
Esimerkki 1. Jos lapsi hukkaa kännykän, siitä rangaistuksena hän saa olla ilman kännykkää määrätyn ajan. Kurjaa ja harmittavaa. Lapsi parantaa tapansa tai ainakin yrittää, ettei vastaavaa kurjuutta tulisi, loogista.
Rangaistus on ymmärrettävä ja tuottaa tulosta. Saavutettujen etujen menetys auttaa, toivotatvasti ainakin hetkeksi.
Esimerkki 2. Nainen hukkaa kännykän, mies rankaisee häntä kurittamalla. Nainen on kotikurissa kasvanut ja kuritus on hänelle nautinto.
Lopettaako nainen kännykän hukkailun ja miksi lopettaisi?
Molemmat nauttii tilanteesta, parannus olisi turhaa ja huonontaisi "saavutettuja etuja".
Miehen tarkoitus ei olekaan "naisen parantaminen" koska nauttii piiskaamisesta itsekin ja naisen ei ole tarkoitus "parantaa tapojaan" koska nauttii piiskaamisesta itsekin.
Lopettakaa siis höpinä, että kurittajan kurituksen tarkoitus on alistetun huonojen tapojen korjaaminen.
Ei kuritus ole nautinto. Jos et usko, niin hae joku sopiva piiskausväline (esim. kuminen taikinakaavin keittiön kaapista) ja pyydä miestäsi lyömään itseäsi sillä kovaa paljaille pakaroille 50 kertaa. Jo muutaman lyönnin jälkeen "nautinto" on todennäköisesti sitä tasoa, että karjut miestä lopettamaan. Ja muutaman kymmenen lyönnin jälkeen mielessä ei ole mitään muuta kuin se kipu ja olet suurin piirtein valmis lupaamaan vaikka kuun taivaalta jotta piiskaus loppuisi.
Mutta silti tällainen järjestely on ihan vapaaehtoinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, ymmärrä ylläkirjoitetun, mutta kysehän olikin periaatteesta. Jos se kuritus on nautinto, niin miksi ihminen tekisi "parannuksen"?
Jos sii kyseessä on "tapojen parantaminen tai virheiden teko loppuu"?
Vai onko tämä käsite niin laaja ja sekava, että kukaan (asiantuntijakaan )ei oikeastaan tiedä mitä se itseasiassa oikein on.
Esimerkki 1. Jos lapsi hukkaa kännykän, siitä rangaistuksena hän saa olla ilman kännykkää määrätyn ajan. Kurjaa ja harmittavaa. Lapsi parantaa tapansa tai ainakin yrittää, ettei vastaavaa kurjuutta tulisi, loogista.
Rangaistus on ymmärrettävä ja tuottaa tulosta. Saavutettujen etujen menetys auttaa, toivotatvasti ainakin hetkeksi.
Esimerkki 2. Nainen hukkaa kännykän, mies rankaisee häntä kurittamalla. Nainen on kotikurissa kasvanut ja kuritus on hänelle nautinto.
Lopettaako nainen kännykän hukkailun ja miksi lopettaisi?
Molemmat nauttii tilanteesta, parannus olisi turhaa ja huonontaisi "saavutettuja etuja".
Miehen tarkoitus ei olekaan "naisen parantaminen" koska nauttii piiskaamisesta itsekin ja naisen ei ole tarkoitus "parantaa tapojaan" koska nauttii piiskaamisesta itsekin.
Lopettakaa siis höpinä, että kurittajan kurituksen tarkoitus on alistetun huonojen tapojen korjaaminen.
Ei kuritus ole nautinto. Jos et usko, niin hae joku sopiva piiskausväline (esim. kuminen taikinakaavin keittiön kaapista) ja pyydä miestäsi lyömään itseäsi sillä kovaa paljaille pakaroille 50 kertaa. Jo muutaman lyönnin jälkeen "nautinto" on todennäköisesti sitä tasoa, että karjut miestä lopettamaan. Ja muutaman kymmenen lyönnin jälkeen mielessä ei ole mitään muuta kuin se kipu ja olet suurin piirtein valmis lupaamaan vaikka kuun taivaalta jotta piiskaus loppuisi.
Mutta silti tällainen järjestely on ihan vapaaehtoinen?
Joo, koska sillä on pitkäjänteinen tavoite. Hyvän vuoksi kannattaa monesti kärsiä vähän aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet tainnut lukea liikaa kioskikirjallisuutta, vai oletko aivan varma että haluat sadomasokistiseen suhteeseen?
Ei se ole oikeassa elämässä ollenkaan niin romanttista ja ihanaa kuin kirjoissa.
Kyllä ne kotikurimiehet ihan aidosti välittävät, ehkä jopa rakastavat periaatteella "joka vitsaa säästää se vihaa ..." He vaan osoittavat sen peräti merkillisellä tavalla.
Tosin annanhan minäkin rakkauttani osoittaakseni peppuseksiä miehelleni, vaikken siitä itse niin välitä. Joskus taas nautin paljonkin.
Aloittaja yrittää selittää meille, miksi eräät pysyvät väkivaltaisen miehen kynsissä ja jopa vapaaehtoisesti pyrkivät väkivaltaiseen suhteeseen. On kuitenkin paljon helpompiakin tapoja kiduttaa itseään ja tehdä itsemurha.
Ehkei ap sentään mitään fyysistä pahoinpitelyä etsi, vaan sanallista kuria ja järjestystä.
Eli siis isähahmoa. Aloittajan kannattaisi miettiä omaa lapsuuttaan ja kehitystään.
Ehkä sinunkin kannattaisi miettiä omaa kehitystäsi, jos tunnet tarvetta leimata ja vähätellä toisten mieltymyksiä. Sama koskee sitä kirjoittajaa, joka ties kuinka monessa viestissä vaatii perusteluja sille, miksi hänelle tuntematon ihminen haluaisi järjestää parisuhteensa tietyllä tavalla.
Seksuaalisuus tuntuu vieläkin olevan jotenkin hankala aihe monille ihmisille, kun toisten mielihalut koetaan niin pelottavina, että niitä täytyy olla lokeroimassa, leimaamassa, diagnosoimassa ja tuomitsemassa.
Sellainen fetissisuhde, joka jatkuu arkipäivään, on syystäkin pelottava suurimmalle osalle.
Esim. ajattele, jos vauvafetissaajat kulkisivat vaipoissa tutti suussa 24/7 kakkien vaippaan, tai vaikka virtsanjuojat hörppisivät virtsaa pitkin päivää kiihottuneina jne.
Melkein kaikilla seksuaalinen fetissi kuuluu pieneen osaan vuorokautta, kun ap haluaa sen olevan jatkuvasti päällä.
Mutta miksi sen pitäisi pelottaa muita ihmisiä? Ihan tavallinen moraali ja käytöstavat sanelevat, ettei sillä fettarielämällä häiritä muita. Toivoisin, että muutkaan eivät häiritsisi meidän pervojen elämää, ja onneksi siihen suuntaan on mentykin ja mennään koko ajan. :)
En ole oikeasti yhtään kiinnostunut siitä miksi sen pitäisi pelottaa, tai pelottaako.
Yritin avata teille, jotka ette ymmärrä, sitä minkä takia joku voi kokea 24/7 fetissin pelottavana.
Melkein kukaan ei pidä yllä bdsm suhdetta ympäri vuorokauden ja ulota sitä koskemaan koko elämää, luulisi sinun "fettarina" tietävän sen.
Johan se on tässä ketjussa (minunkin toimestani) tuotu moneen kertaan esiin, että tuollaiset järjestelyt ovat harvinaisia eivätkä sovi useimmille. En silti tajua, miksi se olisi jotenkin pelottavaa, mitä toiset ihmiset tekevät keskenään vapaaehtoisesti.
Minusta se on pelottavaa siksi, että näillä ihmisillä ei ole selkeää rajaa arjen ja seksileikkien välillä. On todella käsittämätön ajatus, että kaikki arjen teot liittyvät jollakin tavalla seksiin. Haluaisitko työkaveriksesi henkilön, jonka tiedät ajattelevan ihan joka liikkeessään seksiä?
Jos hän tekee työnsä hyvin ja muutenkin käyttäytyy asiallisesti, niin ei voisi vähempää kiinnostaa, ajatteleeko seksiä vai ravituloksia.
Kuten jo aikaisemmin sanoin, niin moraali ja käytöstavat on myös fettaripariskunnilla, eikä se dominointi siten edes näy ulospäin. Huonokäytöksisiä ihmisiä toki on niin pervoissa kuin "taviksissakin". Se on asia erikseen.
Oletan, että ei voisi vähempää kiinnostaa = et halua tietää. Niin, en minäkään. Eihän asia toki minua häiritsisi, jos en tietäisi. Mutta jos tietäisin, niin kyllä se vain inhottaisi ja vaikuttaisi mielipiteeseeni tästä tyypistä.
Minun tapauksessani oletit väärin, minua henkilökohtaisesti ei yhtään häiritsisi moinen tieto. Päinvastoin olisin kiinnostunut kuulemaan lisää hänen ajatuksistaan ja elämästään.
Yleisellä tasolla olet tietenkin oikeassa siinä, että ei seksielämäänsä pidä muille tyrkyttää. Sitä tässä olenkin hokenut, että ei edes 24/7 -dominointi tarkoita sitä, että asiaa tyrkytettäisiin muiden nähtäväksi tai muiden tietoon lupaa kysymättä. Oikeasti et voi tietää, vaikka joku työkavereistasi eläisikin tuollaisessa suhteessa, vaikka toki se on epätodennäköistä, koska ilmiö on harvinainen.
No voi sentään. Et tainnut huomata, että juuri äsken sanoit, ettei voisi vähempää kiinnostaa ja nyt haluaisitkin kuulla lisää.
MInä en ole puhunut siitä, että tehtäisiin näkyvästi jotain, vaan sitä, että kiihotutaan jostain arkipäivän tilanteista. Jos pomo käskee työkaverin hoitamaan tehtävän x, niin onpas varsin riemukasta, että hän on siinä nyt ihan orgasmin partaalla. Vaikka päälle päin ei mitään näkyisikään, minua silti häiritsee ajatus, että joku ajattelee tuhmia siinä, kun minä ähisen kauppakassieni kanssa. Se nyt vain jollain tavalla on loukkaavaa ihan kuten vaikka käsihoito ravintolapöydän alla, jonne kenenkään ei ole tarkoitus nähdä.
Toisin sanoen sinulla on ongelmia (muiden) seksuaalisuuden kanssa. Kenellähän niitä traumoja nyt olikaan?
Miten nämä sitten pystyvät saunomaan lastensa kanssa, käymään uimahallissa, lääkärissä tai muuten elämään normaalisti jos persus on jatkuvasti piiskatun näköinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet tainnut lukea liikaa kioskikirjallisuutta, vai oletko aivan varma että haluat sadomasokistiseen suhteeseen?
Ei se ole oikeassa elämässä ollenkaan niin romanttista ja ihanaa kuin kirjoissa.
Kyllä ne kotikurimiehet ihan aidosti välittävät, ehkä jopa rakastavat periaatteella "joka vitsaa säästää se vihaa ..." He vaan osoittavat sen peräti merkillisellä tavalla.
Tosin annanhan minäkin rakkauttani osoittaakseni peppuseksiä miehelleni, vaikken siitä itse niin välitä. Joskus taas nautin paljonkin.
Aloittaja yrittää selittää meille, miksi eräät pysyvät väkivaltaisen miehen kynsissä ja jopa vapaaehtoisesti pyrkivät väkivaltaiseen suhteeseen. On kuitenkin paljon helpompiakin tapoja kiduttaa itseään ja tehdä itsemurha.
Ehkei ap sentään mitään fyysistä pahoinpitelyä etsi, vaan sanallista kuria ja järjestystä.
Eli siis isähahmoa. Aloittajan kannattaisi miettiä omaa lapsuuttaan ja kehitystään.
Ehkä sinunkin kannattaisi miettiä omaa kehitystäsi, jos tunnet tarvetta leimata ja vähätellä toisten mieltymyksiä. Sama koskee sitä kirjoittajaa, joka ties kuinka monessa viestissä vaatii perusteluja sille, miksi hänelle tuntematon ihminen haluaisi järjestää parisuhteensa tietyllä tavalla.
Seksuaalisuus tuntuu vieläkin olevan jotenkin hankala aihe monille ihmisille, kun toisten mielihalut koetaan niin pelottavina, että niitä täytyy olla lokeroimassa, leimaamassa, diagnosoimassa ja tuomitsemassa.
Sellainen fetissisuhde, joka jatkuu arkipäivään, on syystäkin pelottava suurimmalle osalle.
Esim. ajattele, jos vauvafetissaajat kulkisivat vaipoissa tutti suussa 24/7 kakkien vaippaan, tai vaikka virtsanjuojat hörppisivät virtsaa pitkin päivää kiihottuneina jne.
Melkein kaikilla seksuaalinen fetissi kuuluu pieneen osaan vuorokautta, kun ap haluaa sen olevan jatkuvasti päällä.
Mutta miksi sen pitäisi pelottaa muita ihmisiä? Ihan tavallinen moraali ja käytöstavat sanelevat, ettei sillä fettarielämällä häiritä muita. Toivoisin, että muutkaan eivät häiritsisi meidän pervojen elämää, ja onneksi siihen suuntaan on mentykin ja mennään koko ajan. :)
En ole oikeasti yhtään kiinnostunut siitä miksi sen pitäisi pelottaa, tai pelottaako.
Yritin avata teille, jotka ette ymmärrä, sitä minkä takia joku voi kokea 24/7 fetissin pelottavana.
Melkein kukaan ei pidä yllä bdsm suhdetta ympäri vuorokauden ja ulota sitä koskemaan koko elämää, luulisi sinun "fettarina" tietävän sen.
Johan se on tässä ketjussa (minunkin toimestani) tuotu moneen kertaan esiin, että tuollaiset järjestelyt ovat harvinaisia eivätkä sovi useimmille. En silti tajua, miksi se olisi jotenkin pelottavaa, mitä toiset ihmiset tekevät keskenään vapaaehtoisesti.
Minusta se on pelottavaa siksi, että näillä ihmisillä ei ole selkeää rajaa arjen ja seksileikkien välillä. On todella käsittämätön ajatus, että kaikki arjen teot liittyvät jollakin tavalla seksiin. Haluaisitko työkaveriksesi henkilön, jonka tiedät ajattelevan ihan joka liikkeessään seksiä?
Jos hän tekee työnsä hyvin ja muutenkin käyttäytyy asiallisesti, niin ei voisi vähempää kiinnostaa, ajatteleeko seksiä vai ravituloksia.
Kuten jo aikaisemmin sanoin, niin moraali ja käytöstavat on myös fettaripariskunnilla, eikä se dominointi siten edes näy ulospäin. Huonokäytöksisiä ihmisiä toki on niin pervoissa kuin "taviksissakin". Se on asia erikseen.
Oletan, että ei voisi vähempää kiinnostaa = et halua tietää. Niin, en minäkään. Eihän asia toki minua häiritsisi, jos en tietäisi. Mutta jos tietäisin, niin kyllä se vain inhottaisi ja vaikuttaisi mielipiteeseeni tästä tyypistä.
Minun tapauksessani oletit väärin, minua henkilökohtaisesti ei yhtään häiritsisi moinen tieto. Päinvastoin olisin kiinnostunut kuulemaan lisää hänen ajatuksistaan ja elämästään.
Yleisellä tasolla olet tietenkin oikeassa siinä, että ei seksielämäänsä pidä muille tyrkyttää. Sitä tässä olenkin hokenut, että ei edes 24/7 -dominointi tarkoita sitä, että asiaa tyrkytettäisiin muiden nähtäväksi tai muiden tietoon lupaa kysymättä. Oikeasti et voi tietää, vaikka joku työkavereistasi eläisikin tuollaisessa suhteessa, vaikka toki se on epätodennäköistä, koska ilmiö on harvinainen.
No voi sentään. Et tainnut huomata, että juuri äsken sanoit, ettei voisi vähempää kiinnostaa ja nyt haluaisitkin kuulla lisää.
MInä en ole puhunut siitä, että tehtäisiin näkyvästi jotain, vaan sitä, että kiihotutaan jostain arkipäivän tilanteista. Jos pomo käskee työkaverin hoitamaan tehtävän x, niin onpas varsin riemukasta, että hän on siinä nyt ihan orgasmin partaalla. Vaikka päälle päin ei mitään näkyisikään, minua silti häiritsee ajatus, että joku ajattelee tuhmia siinä, kun minä ähisen kauppakassieni kanssa. Se nyt vain jollain tavalla on loukkaavaa ihan kuten vaikka käsihoito ravintolapöydän alla, jonne kenenkään ei ole tarkoitus nähdä.
Toisin sanoen sinulla on ongelmia (muiden) seksuaalisuuden kanssa. Kenellähän niitä traumoja nyt olikaan?
Edelleenkään en ole missään puhunut traumoista. Mutta joo, ehkä minulla on jokin trauma, kun seksuaalisuus on arkiaskareista aika kaukana.
Minua ainakin sattuu piiskaus. Olen se pyörien hukkaaja. En ole kertaakaan jättänyt pyörää viemättä varastoon viimeisimmän piiskauksen jälkeen, siitä on yli 2 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, ymmärrä ylläkirjoitetun, mutta kysehän olikin periaatteesta. Jos se kuritus on nautinto, niin miksi ihminen tekisi "parannuksen"?
Jos sii kyseessä on "tapojen parantaminen tai virheiden teko loppuu"?
Vai onko tämä käsite niin laaja ja sekava, että kukaan (asiantuntijakaan )ei oikeastaan tiedä mitä se itseasiassa oikein on.
Esimerkki 1. Jos lapsi hukkaa kännykän, siitä rangaistuksena hän saa olla ilman kännykkää määrätyn ajan. Kurjaa ja harmittavaa. Lapsi parantaa tapansa tai ainakin yrittää, ettei vastaavaa kurjuutta tulisi, loogista.
Rangaistus on ymmärrettävä ja tuottaa tulosta. Saavutettujen etujen menetys auttaa, toivotatvasti ainakin hetkeksi.
Esimerkki 2. Nainen hukkaa kännykän, mies rankaisee häntä kurittamalla. Nainen on kotikurissa kasvanut ja kuritus on hänelle nautinto.
Lopettaako nainen kännykän hukkailun ja miksi lopettaisi?
Molemmat nauttii tilanteesta, parannus olisi turhaa ja huonontaisi "saavutettuja etuja".
Miehen tarkoitus ei olekaan "naisen parantaminen" koska nauttii piiskaamisesta itsekin ja naisen ei ole tarkoitus "parantaa tapojaan" koska nauttii piiskaamisesta itsekin.
Lopettakaa siis höpinä, että kurittajan kurituksen tarkoitus on alistetun huonojen tapojen korjaaminen.
Ei kuritus ole nautinto. Jos et usko, niin hae joku sopiva piiskausväline (esim. kuminen taikinakaavin keittiön kaapista) ja pyydä miestäsi lyömään itseäsi sillä kovaa paljaille pakaroille 50 kertaa. Jo muutaman lyönnin jälkeen "nautinto" on todennäköisesti sitä tasoa, että karjut miestä lopettamaan. Ja muutaman kymmenen lyönnin jälkeen mielessä ei ole mitään muuta kuin se kipu ja olet suurin piirtein valmis lupaamaan vaikka kuun taivaalta jotta piiskaus loppuisi.
Mutta silti tällainen järjestely on ihan vapaaehtoinen?
Joo, koska sillä on pitkäjänteinen tavoite. Hyvän vuoksi kannattaa monesti kärsiä vähän aikaa.
Tarkoitat pitkäjänteisellä tavoitteella ilmeisesti sitä normaalia aikuisen ihmisen elämää, jossa ei jatkuvasti kadoteta polkupyöriä ja saada ylinopeussakkoja?
Tätä minäkin olen yrittänyt kysyä. Toisaalta halutaan rangaistuksia, mutta toisaalta halutaan elää kurinalaisesti. Mitä jos vain eläisi kuuliaisesti ilman rangaistuksia? Mitä silloin tapahtuu? Kiristetäänkö sääntöjä, rikotaanko olemassa olevia sääntöjä tahallaan, vai eletäänkö tylsää arkea?