Lue keskustelun säännöt.
4-v mm puree vauvaa. Voiko tai kannattaako oikeusteitse vaatia tapaamissopimukseen muutosta toisen lapsen osalta
17.04.2018 |
kun meno on mennyt miehen nuoremman lapsen kans ihan mahdottomaksi viimeisen vuoden aikana, kun meille syntyi kuopus. Miehen lapset on meillä viikko-viikko, vanhemman kans jutut sujuu mut tää nuorempi on suoraan sanottuna täys hirviö välillä. Lasten äiti ei (tietenkään) halua luopua lapsivapaista viikoistaan eikä perheneuvolasta ole ollu apua.
Kannattaisko hakea esimerkiks oikeusteitse muutosta nuoremman lapsen asumiseen toistaiseksi vai mitä voi tehdä, tällaisenaan kun tilanne ei voi enää jatkua? Olemme miehen kanssa molemmat tällä kannalla. Lapsista miehellä on ex-vaimon kanssa yhteishuoltajuus.
Kommentit (357)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämmentyneenä luen tätä ketjua. Ihan ydinperheellisenä äitinä jäin miettimään, ihanko todella aikuisten oikeasti te jotkut kommentoijat olette tuota mieltä? Että vika on äitipuolessa, ja lapsen biologinen äiti toimii kuten hänellä "on oikeus"?
Todella yllättävää. Itselläni ihan neutraalina sivusta"lukijana" mun sympatiat menee äitipuolelle, jonka koen tulleen hyväksikäytetyksi. Kuulostaa äärimmäisen raskaalta tilanteelta, ja ap kuitenkin symppikseltä. VOIMIA.
Tilanteen on ajanut tähän pisteeseen äidin alkoholiongelma. Nyt ratkaisuksi esitetään lapsen siirtoa takaisin alkoholistiäidin vastuulle erottamalla hänet isästä, sisaruksista ja siitä -aikuisesta joka on sen vastuun kantanut. Nyt tämän aikuisen pitäisi saada sympatiaa?
ja lässynlää. Tässä maailmassahan ihminen ei ole vastuussa kuin ITSESTÄÄN ja OMISTA ALAIKÄISISTÄ lapsistaan. Jos tuon purija-lapsen vanhemmat eivät siihen kykene, hän menee huostaan. Surullista ehkä, mutta ei millään tavoin äitipuolen vika, joka tässä kuviossa sentään selkeästi on se, joka on edes tosissaan yrittänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin jo avaukseen, että apua ja keinoja ollaan kyllä haettu, mm perheneuvolasta. Ne eivät ole auttaneet. Mies tekee paljon reissutöitä enkä minä voi olla jatkuvasti vahtimassa ettei tämä lapsi satuta vauvaa. Lapsella on häikkää kehityksessä raskauden aikaisista tekijöistä johtuen, joten ei voi laittaa vain mustasukkaisuuden ym piikkiin. ap
Sinulla on vastuullasi pieni vauva mutta et voi koko ajan olla vahtimassa.. ? Mitä sinä sitten teet sellaista että se vauva on yksinään.. ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin jo avaukseen, että apua ja keinoja ollaan kyllä haettu, mm perheneuvolasta. Ne eivät ole auttaneet. Mies tekee paljon reissutöitä enkä minä voi olla jatkuvasti vahtimassa ettei tämä lapsi satuta vauvaa. Lapsella on häikkää kehityksessä raskauden aikaisista tekijöistä johtuen, joten ei voi laittaa vain mustasukkaisuuden ym piikkiin. ap
Sinulla on vastuullasi pieni vauva mutta et voi koko ajan olla vahtimassa.. ? Mitä sinä sitten teet sellaista että se vauva on yksinään.. ?
Silloin kun vauva nukkuu päiväunia, minä teen ruokaa, siivoan, käyn suihkussa ja vietän aikaa 2-vuotiaani kanssa. Ja myös sen miehen 4-vuotiaan. Ja tämä kaikki olisi huomattavasti helpompaa, ellei kesken esim suihkussa käyntini 4-v kiipeäisi vauvan pinnasänkyyn puremaan ja läpsimään vauvaa. Itkuhälyttimestä tämän toki kuulen ja juoksen paikalle, mutta ymmärrätkö ihan oikeasti eron ns. "normaaliin" käytökseen? Toista tämä/vastaava päivässä x 10? Ja vielä ihmettelet, miksi olen väsynyt? Mun 2-v on mustis myös, mutta "normaalilla" tavalla. ap
Ei mikään instassi tuossa tilanteessa puolla lapsen vakiintuneiden olosuhteiden muuttamista. Se mikä tässä kuulostaa pahinmmalta on tuo, että muutos tehtäisiin vain toisen lapsen osalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämmentyneenä luen tätä ketjua. Ihan ydinperheellisenä äitinä jäin miettimään, ihanko todella aikuisten oikeasti te jotkut kommentoijat olette tuota mieltä? Että vika on äitipuolessa, ja lapsen biologinen äiti toimii kuten hänellä "on oikeus"?
Todella yllättävää. Itselläni ihan neutraalina sivusta"lukijana" mun sympatiat menee äitipuolelle, jonka koen tulleen hyväksikäytetyksi. Kuulostaa äärimmäisen raskaalta tilanteelta, ja ap kuitenkin symppikseltä. VOIMIA.
No, kyllä minäkin enemmän näen vikaa miehessä joka reissaa ja äidissä, joka on juonut raskausaikana. Äitipuoli ei valitettavasti saa minulta suurta sympatiaa siksi, että ei tässä kovin vastuullisesti ole alun alkaen toimittu. Purija-lapsi on ollut noin 1-vuotias kun mies on äitipuolen kanssa laittanut alulle ensimmäisen lapsensa. Olkoonkin vanhinko. Kuinka vanha se ydinperheen nuorin kun ap alkoi tapailla miestä? Alle vuoden? Mietin vaan itse, ydinperheen äitinä myös, miltä tuntuisi jos mies lähtisi nuorimmaisen synnyttyä toisen naisen matkaan ja ilmoittaisi vielä saavansa lapsen uuden naisen kanssa kun omamme on vasta 1 v. Ei ole toisen naisen vika ei, mutta ei kauheasti sympatiapisteitä keräisi minulta, enkä varmaan kovin joustava olisi järjestelyjen suhteen.
Ja tuohon tilanteeseem vielä: toinen lapsi heti perään, kun ensimmäinen ”ei-suunniteltu” on vasta vuoden. Varmaan on isän reissutyökin ollut tiedossa jo tuolloin.
Ihmeellinen uutta naista syyllistävä viesti taas. Vihjaatko tuossa, että ap on jotenkin ihmeesti vietellyt miehen ensimmäisestä ydinperheidyllistään? Itse miehenä voin sanoa, että jos lapseni äiti joisi raskausaikana niin, että syntymätön lapseni vammautuisi sen takia loppuiäkseen, jättäisin tuon naisen vaikken ikinä enää toista naista saisi.
Saisi ensimmäisten lasten "äiti" olla kiitollinen, että uusi heitä viitsii hoitaa silläkin intensiteetillä, mitä alkup. kirjoittajan viesteistä on luettavissa.
Miksi äidin pitäisi olla jotenkin kiitollinen siitä että ex-mies jättää lapset äitipuolen vaivoiksi. Itse ainakin olisi helvetin vihainen tuollaisesta kuviosta, missä mies ei ota lapsistaan vastuuta ja uusi nainen mahdollistaa kaiken. Lapset on sitten isänsä luona sekaisin kuin käkikello ja oireilevat isän poissaoloa ja uutta vauvaa. Sitten tultaisiin minulle parkumaan kun lapset on hankalia. Ja tästä kaikesta pitäis vielä olla KIITOLLINEN.
No kyllä, äitinä ottaisin lapseni pois ja hyvin äkkiä, mutta se ei poista faktaa että lasten isä on tässä vastuuton lusmu ja ap itse keittänyt soppansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin jo avaukseen, että apua ja keinoja ollaan kyllä haettu, mm perheneuvolasta. Ne eivät ole auttaneet. Mies tekee paljon reissutöitä enkä minä voi olla jatkuvasti vahtimassa ettei tämä lapsi satuta vauvaa. Lapsella on häikkää kehityksessä raskauden aikaisista tekijöistä johtuen, joten ei voi laittaa vain mustasukkaisuuden ym piikkiin. ap
Sinulla on vastuullasi pieni vauva mutta et voi koko ajan olla vahtimassa.. ? Mitä sinä sitten teet sellaista että se vauva on yksinään.. ?
Silloin kun vauva nukkuu päiväunia, minä teen ruokaa, siivoan, käyn suihkussa ja vietän aikaa 2-vuotiaani kanssa. Ja myös sen miehen 4-vuotiaan. Ja tämä kaikki olisi huomattavasti helpompaa, ellei kesken esim suihkussa käyntini 4-v kiipeäisi vauvan pinnasänkyyn puremaan ja läpsimään vauvaa. Itkuhälyttimestä tämän toki kuulen ja juoksen paikalle, mutta ymmärrätkö ihan oikeasti eron ns. "normaaliin" käytökseen? Toista tämä/vastaava päivässä x 10? Ja vielä ihmettelet, miksi olen väsynyt? Mun 2-v on mustis myös, mutta "normaalilla" tavalla. ap
Jätät siis kolme pientä lasta keskenään kun käyt suihkussa?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämmentyneenä luen tätä ketjua. Ihan ydinperheellisenä äitinä jäin miettimään, ihanko todella aikuisten oikeasti te jotkut kommentoijat olette tuota mieltä? Että vika on äitipuolessa, ja lapsen biologinen äiti toimii kuten hänellä "on oikeus"?
Todella yllättävää. Itselläni ihan neutraalina sivusta"lukijana" mun sympatiat menee äitipuolelle, jonka koen tulleen hyväksikäytetyksi. Kuulostaa äärimmäisen raskaalta tilanteelta, ja ap kuitenkin symppikseltä. VOIMIA.
Tilanteen on ajanut tähän pisteeseen äidin alkoholiongelma. Nyt ratkaisuksi esitetään lapsen siirtoa takaisin alkoholistiäidin vastuulle erottamalla hänet isästä, sisaruksista ja siitä -aikuisesta joka on sen vastuun kantanut. Nyt tämän aikuisen pitäisi saada sympatiaa?
ja lässynlää. Tässä maailmassahan ihminen ei ole vastuussa kuin ITSESTÄÄN ja OMISTA ALAIKÄISISTÄ lapsistaan. Jos tuon purija-lapsen vanhemmat eivät siihen kykene, hän menee huostaan. Surullista ehkä, mutta ei millään tavoin äitipuolen vika, joka tässä kuviossa sentään selkeästi on se, joka on edes tosissaan yrittänyt.
Kyllä se äitipuoli on vaan itsensä tuohon tilanteeseen saanut. Turha valittaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toi 4-vuotias on oikeasti vaarallinen. Suojele vauvaasi. Porttikielto häirikselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin jo avaukseen, että apua ja keinoja ollaan kyllä haettu, mm perheneuvolasta. Ne eivät ole auttaneet. Mies tekee paljon reissutöitä enkä minä voi olla jatkuvasti vahtimassa ettei tämä lapsi satuta vauvaa. Lapsella on häikkää kehityksessä raskauden aikaisista tekijöistä johtuen, joten ei voi laittaa vain mustasukkaisuuden ym piikkiin. ap
Sinulla on vastuullasi pieni vauva mutta et voi koko ajan olla vahtimassa.. ? Mitä sinä sitten teet sellaista että se vauva on yksinään.. ?
Silloin kun vauva nukkuu päiväunia, minä teen ruokaa, siivoan, käyn suihkussa ja vietän aikaa 2-vuotiaani kanssa. Ja myös sen miehen 4-vuotiaan. Ja tämä kaikki olisi huomattavasti helpompaa, ellei kesken esim suihkussa käyntini 4-v kiipeäisi vauvan pinnasänkyyn puremaan ja läpsimään vauvaa. Itkuhälyttimestä tämän toki kuulen ja juoksen paikalle, mutta ymmärrätkö ihan oikeasti eron ns. "normaaliin" käytökseen? Toista tämä/vastaava päivässä x 10? Ja vielä ihmettelet, miksi olen väsynyt? Mun 2-v on mustis myös, mutta "normaalilla" tavalla. ap
Oikeasti jätät 2 ja 4 vuotiaat keskenään kun menet suihkuun??? No huhhuh!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toi 4-vuotias on oikeasti vaarallinen. Suojele vauvaasi. Porttikielto häirikselle.
Tämä. Olet vastuussa vauvan turvallisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään instassi tuossa tilanteessa puolla lapsen vakiintuneiden olosuhteiden muuttamista. Se mikä tässä kuulostaa pahinmmalta on tuo, että muutos tehtäisiin vain toisen lapsen osalta.
Siis eikö ihmiset todella tajua ettei mikään "instanssi" voi velvoittaa vanhempia yhtään mihinkään (paitsi vanhemmuuden vahvistamiseen/elatusmaksuun)?
Kuten tuolla joku jo alussa kirjoitti, oikeudessa tapellaan yleensä siitä, että halutaan lapsi huoltoon/nähdä sitä enemmän.
Jos ja kun näitä vanhempia ei oma lapsi kiinnosta, sossut ottaa ja sijoittaa, oikeuslaitosta ei tarvita yhtään mihinkään. Piste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap ei minusta kuulosta ollenkaan symppikseltä vaan provolta. Aluksi kutsuu lasta hirviöksi, jonka pitäisi "oppia tavoille", ja sitten pudottaa tiedon että kyseessä onkin fas-lapsi.
Ja itsehän siis pisti yhden lapsen alulle fas-tapauksen ollessa noin yksivuotias. Vahinko sekin?
Ap tässä on vaihinko. Pitääkö sitä jakaa kaikille vielä ulman ehkäisyä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämmentyneenä luen tätä ketjua. Ihan ydinperheellisenä äitinä jäin miettimään, ihanko todella aikuisten oikeasti te jotkut kommentoijat olette tuota mieltä? Että vika on äitipuolessa, ja lapsen biologinen äiti toimii kuten hänellä "on oikeus"?
Todella yllättävää. Itselläni ihan neutraalina sivusta"lukijana" mun sympatiat menee äitipuolelle, jonka koen tulleen hyväksikäytetyksi. Kuulostaa äärimmäisen raskaalta tilanteelta, ja ap kuitenkin symppikseltä. VOIMIA.
No, kyllä minäkin enemmän näen vikaa miehessä joka reissaa ja äidissä, joka on juonut raskausaikana. Äitipuoli ei valitettavasti saa minulta suurta sympatiaa siksi, että ei tässä kovin vastuullisesti ole alun alkaen toimittu. Purija-lapsi on ollut noin 1-vuotias kun mies on äitipuolen kanssa laittanut alulle ensimmäisen lapsensa. Olkoonkin vanhinko. Kuinka vanha se ydinperheen nuorin kun ap alkoi tapailla miestä? Alle vuoden? Mietin vaan itse, ydinperheen äitinä myös, miltä tuntuisi jos mies lähtisi nuorimmaisen synnyttyä toisen naisen matkaan ja ilmoittaisi vielä saavansa lapsen uuden naisen kanssa kun omamme on vasta 1 v. Ei ole toisen naisen vika ei, mutta ei kauheasti sympatiapisteitä keräisi minulta, enkä varmaan kovin joustava olisi järjestelyjen suhteen.
Ja tuohon tilanteeseem vielä: toinen lapsi heti perään, kun ensimmäinen ”ei-suunniteltu” on vasta vuoden. Varmaan on isän reissutyökin ollut tiedossa jo tuolloin.
Ihmeellinen uutta naista syyllistävä viesti taas. Vihjaatko tuossa, että ap on jotenkin ihmeesti vietellyt miehen ensimmäisestä ydinperheidyllistään? Itse miehenä voin sanoa, että jos lapseni äiti joisi raskausaikana niin, että syntymätön lapseni vammautuisi sen takia loppuiäkseen, jättäisin tuon naisen vaikken ikinä enää toista naista saisi.
Saisi ensimmäisten lasten "äiti" olla kiitollinen, että uusi heitä viitsii hoitaa silläkin intensiteetillä, mitä alkup. kirjoittajan viesteistä on luettavissa.
Miksi äidin pitäisi olla jotenkin kiitollinen siitä että ex-mies jättää lapset äitipuolen vaivoiksi. Itse ainakin olisi helvetin vihainen tuollaisesta kuviosta, missä mies ei ota lapsistaan vastuuta ja uusi nainen mahdollistaa kaiken. Lapset on sitten isänsä luona sekaisin kuin käkikello ja oireilevat isän poissaoloa ja uutta vauvaa. Sitten tultaisiin minulle parkumaan kun lapset on hankalia. Ja tästä kaikesta pitäis vielä olla KIITOLLINEN.
No kyllä, äitinä ottaisin lapseni pois ja hyvin äkkiä, mutta se ei poista faktaa että lasten isä on tässä vastuuton lusmu ja ap itse keittänyt soppansa.
No mitäs jos juoppoäiti hoitaisit lapses ihan itse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija<br />
Biologinen äitikö on ongelman aiheuttanut?[/quote kirjoitti:Nimenomaan. Itse on raskausaikana ryypännyt lapsen sairaaksi/käytöshäiriöiseksi ja nyt haluaa pitää lapsivapaata joka toinen viikko, vaikkei itse edes käy töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin jo avaukseen, että apua ja keinoja ollaan kyllä haettu, mm perheneuvolasta. Ne eivät ole auttaneet. Mies tekee paljon reissutöitä enkä minä voi olla jatkuvasti vahtimassa ettei tämä lapsi satuta vauvaa. Lapsella on häikkää kehityksessä raskauden aikaisista tekijöistä johtuen, joten ei voi laittaa vain mustasukkaisuuden ym piikkiin. ap
Sinulla on vastuullasi pieni vauva mutta et voi koko ajan olla vahtimassa.. ? Mitä sinä sitten teet sellaista että se vauva on yksinään.. ?
Silloin kun vauva nukkuu päiväunia, minä teen ruokaa, siivoan, käyn suihkussa ja vietän aikaa 2-vuotiaani kanssa. Ja myös sen miehen 4-vuotiaan. Ja tämä kaikki olisi huomattavasti helpompaa, ellei kesken esim suihkussa käyntini 4-v kiipeäisi vauvan pinnasänkyyn puremaan ja läpsimään vauvaa. Itkuhälyttimestä tämän toki kuulen ja juoksen paikalle, mutta ymmärrätkö ihan oikeasti eron ns. "normaaliin" käytökseen? Toista tämä/vastaava päivässä x 10? Ja vielä ihmettelet, miksi olen väsynyt? Mun 2-v on mustis myös, mutta "normaalilla" tavalla. ap
Ei tuon ikäisiä voi jättää hetkeksikään yksin. Tarvitset selvästi opastusta ihan perus lastenhoitotaidoissa, joten se kotiapu vois olla paikallaan.
Suihkussa käydään illalla kun lapset on nukahtaneet. Tai sitten käytte kaikki yhdessä, isommat ammeisiin pluttaamaan ja vauva sitteriin samalla kun suihkuttelet itsesi. Jos ei ole mahdollista saada toista aikuista vahtimaan.
4 vuotias tarvii huomiota. Pystytkö juttelemaan hänen kanssaan ilman että olet vihainen ja puolustuskannalla? Olisiko turvaverkossa joku, joka tulisi auttamaan kun isä on matkoilla? Tuliko tuo edes mieleen, kun hankkiuduit raskaaksi? Jos mies ei huomioi lasta tarpeeksi, sano hänelle että alkaa huomioimaan. Miehelle sun pitäisi olla vihainen. Kyllä jokainen voi järjestää lapsenhoitoapua, kun on pakko. Jos pidät 4vuotiasta sylissä joka päivä esim puoli tuntia ja luet hänelle, kokeile edes.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämmentyneenä luen tätä ketjua. Ihan ydinperheellisenä äitinä jäin miettimään, ihanko todella aikuisten oikeasti te jotkut kommentoijat olette tuota mieltä? Että vika on äitipuolessa, ja lapsen biologinen äiti toimii kuten hänellä "on oikeus"?
Todella yllättävää. Itselläni ihan neutraalina sivusta"lukijana" mun sympatiat menee äitipuolelle, jonka koen tulleen hyväksikäytetyksi. Kuulostaa äärimmäisen raskaalta tilanteelta, ja ap kuitenkin symppikseltä. VOIMIA.
No, kyllä minäkin enemmän näen vikaa miehessä joka reissaa ja äidissä, joka on juonut raskausaikana. Äitipuoli ei valitettavasti saa minulta suurta sympatiaa siksi, että ei tässä kovin vastuullisesti ole alun alkaen toimittu. Purija-lapsi on ollut noin 1-vuotias kun mies on äitipuolen kanssa laittanut alulle ensimmäisen lapsensa. Olkoonkin vanhinko. Kuinka vanha se ydinperheen nuorin kun ap alkoi tapailla miestä? Alle vuoden? Mietin vaan itse, ydinperheen äitinä myös, miltä tuntuisi jos mies lähtisi nuorimmaisen synnyttyä toisen naisen matkaan ja ilmoittaisi vielä saavansa lapsen uuden naisen kanssa kun omamme on vasta 1 v. Ei ole toisen naisen vika ei, mutta ei kauheasti sympatiapisteitä keräisi minulta, enkä varmaan kovin joustava olisi järjestelyjen suhteen.
Ja tuohon tilanteeseem vielä: toinen lapsi heti perään, kun ensimmäinen ”ei-suunniteltu” on vasta vuoden. Varmaan on isän reissutyökin ollut tiedossa jo tuolloin.
Ihmeellinen uutta naista syyllistävä viesti taas. Vihjaatko tuossa, että ap on jotenkin ihmeesti vietellyt miehen ensimmäisestä ydinperheidyllistään? Itse miehenä voin sanoa, että jos lapseni äiti joisi raskausaikana niin, että syntymätön lapseni vammautuisi sen takia loppuiäkseen, jättäisin tuon naisen vaikken ikinä enää toista naista saisi.
Saisi ensimmäisten lasten "äiti" olla kiitollinen, että uusi heitä viitsii hoitaa silläkin intensiteetillä, mitä alkup. kirjoittajan viesteistä on luettavissa.
Miksi äidin pitäisi olla jotenkin kiitollinen siitä että ex-mies jättää lapset äitipuolen vaivoiksi. Itse ainakin olisi helvetin vihainen tuollaisesta kuviosta, missä mies ei ota lapsistaan vastuuta ja uusi nainen mahdollistaa kaiken. Lapset on sitten isänsä luona sekaisin kuin käkikello ja oireilevat isän poissaoloa ja uutta vauvaa. Sitten tultaisiin minulle parkumaan kun lapset on hankalia. Ja tästä kaikesta pitäis vielä olla KIITOLLINEN.
No kyllä, äitinä ottaisin lapseni pois ja hyvin äkkiä, mutta se ei poista faktaa että lasten isä on tässä vastuuton lusmu ja ap itse keittänyt soppansa.
No mitäs jos juoppoäiti hoitaisit lapses ihan itse?
Mikäs sua riipii? Totuus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin jo avaukseen, että apua ja keinoja ollaan kyllä haettu, mm perheneuvolasta. Ne eivät ole auttaneet. Mies tekee paljon reissutöitä enkä minä voi olla jatkuvasti vahtimassa ettei tämä lapsi satuta vauvaa. Lapsella on häikkää kehityksessä raskauden aikaisista tekijöistä johtuen, joten ei voi laittaa vain mustasukkaisuuden ym piikkiin. ap
Sinulla on vastuullasi pieni vauva mutta et voi koko ajan olla vahtimassa.. ? Mitä sinä sitten teet sellaista että se vauva on yksinään.. ?
Silloin kun vauva nukkuu päiväunia, minä teen ruokaa, siivoan, käyn suihkussa ja vietän aikaa 2-vuotiaani kanssa. Ja myös sen miehen 4-vuotiaan. Ja tämä kaikki olisi huomattavasti helpompaa, ellei kesken esim suihkussa käyntini 4-v kiipeäisi vauvan pinnasänkyyn puremaan ja läpsimään vauvaa. Itkuhälyttimestä tämän toki kuulen ja juoksen paikalle, mutta ymmärrätkö ihan oikeasti eron ns. "normaaliin" käytökseen? Toista tämä/vastaava päivässä x 10? Ja vielä ihmettelet, miksi olen väsynyt? Mun 2-v on mustis myös, mutta "normaalilla" tavalla. ap
Ei tuon ikäisiä voi jättää hetkeksikään yksin. Tarvitset selvästi opastusta ihan perus lastenhoitotaidoissa, joten se kotiapu vois olla paikallaan.
Suihkussa käydään illalla kun lapset on nukahtaneet. Tai sitten käytte kaikki yhdessä, isommat ammeisiin pluttaamaan ja vauva sitteriin samalla kun suihkuttelet itsesi. Jos ei ole mahdollista saada toista aikuista vahtimaan.
Tämä. Kai ymmärrät ap etten lapset voivat ihan vahingossa tappaa sen vauvan sillä aikaa kun olet suihkussa.. Tai toisensa, tai itsensä.
Suihkussa voi käydä illalla kun lapset jo nukkuu. Aivan käytännöllistä lapsiperheissä.
Ja taas yksi (ilmeisen hyvää tarkoittava?), jolla ei ole sisälukutaito hallussa.
Mihin, oi mihin on tämä Suomemme menossa? :'(