Sain tiedon että meistä on tehty lasu , syynä pojan nukkuminen vieressäni!
En kyennyt järkytykseltäni menemään töihin, väitin että migreeni..
Miten kukaan voi tehdä lastensuojelun asian siitä, että poika nukkuu äitinsä vieressä ? Asun kaksiossa, sänkyni on olohuoneessa ja lapsilla ( tyttö 11 poika9 ) on yhteinen huone, mutta poika viihtyy paremmin vieressäni. Jos miesystävä tulee kylään, poika saa mennå omaan huoneeseensa tai edes sohvalle.
Kommentit (263)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei kertonut, miten pitkään ajatteli tätä jatkaa.
Saako poika nukkua vieressä kun on 11? Entä kun hän on 14? Entä kun hän on 17?Joo hei, mites sitten tuo halaaminen, minkä ikäisenä se olisi sopiva lopettaa? Ei nyt herranjumala enää 18- vuotiaita vaan voi halata. Mammanpoikia ja -tyttöjä semmoisista tulee. Se on kengänkuva takamuksiin, kun 18 täyttää.
:D
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaisiko se "yhtä normaalille", jos mies pitäisi yöt vieressään 9 vuotiasta tyttöä..?
Etenkin avioerossa lapsi voi kokea ankaraa turvattomuutta, joten lapsi saattaa hakea turvaakin. Samaten painajaisia nähneet tai kauhuohjelmia katsoneet lapset hetkittäin.
Ei kaikkea pidä sotkea aina heti perversioihin ja rikoksiiin, vaikka onkin syytä opettaa lapset pärjäämään omillaan.
Vierailija kirjoitti:
Osoittaa sossun typeryyden, jos ottavat tuollaisen asian edes käsittelyyn.
Laki velvoittaa käsittelemään ilmoitukset jollakin tavalla. Tuskin herättää kovin suurta kiirettä lastensuojelussakaan. t: Lasun sossu, jonka 4 -vee nukkuu myös vieressä
Vierailija kirjoitti:
Osoittaa sossun typeryyden, jos ottavat tuollaisen asian edes käsittelyyn.
Niin no, niiden on vähän pakko ottaa se käsittelyyn. Toinen asia on, miten se hoidetaan. Todennäköisesti soittavat tai käyvät ja toteavat, että joo - taas näitä. Kun kuka tahansa voi tehdä lasun mistä tahansa. Kaverini katkera ex teki lasun, että epäilee, ettei lapset saa ruokaa ja nukkuvat liian vähän. Sossut kävivät kerran kaverini kotona, totesivat, että kaikki hyvin ja lasu-ilmoitus oli kiusantekoa. Totesivat pahoitellen, että heidän vaan täytyy aina reagoida noihin ilmoituksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei kertonut, miten pitkään ajatteli tätä jatkaa.
Saako poika nukkua vieressä kun on 11? Entä kun hän on 14? Entä kun hän on 17?Miksei saisi? Luulen kyllä että loppuu itsestään viimeistään 13-vuotiaana, mutta miksei saisi tulla äidin viereen vanhempanakin... ei se ikä muuta sitä että kyseessä on äiti ja poika.
- ei ap
Bates Motel -kamaa.
Voi hyvänen aika - kaikkea ne ihmiset pöljyyksissään keksiikin. Lastensuojelussa olisi varmasti ihan tarpeeksi töitä ilman näitäkin.
Kasvaa äidissä kiinni oleva mammanpoika. Liian vahva riippuvuussuhde, jos ei pysty nukkumaan itsenäisesti.
Kyllä meidänkin nyt 13v poika nukkui vieressä vielä pari vuotta sitten. Minusta ok. Murrosikä jonkinlainen raja, sitten tuskin lapsi haluaakaan, ja jos haluaisi niin ehkä ohjaisin siihen, että osaa jo nukkua omassa sängyssä.
Vierailija kirjoitti:
Veikkaisin, että sossuntädit tulevat tarkistamaan tilanteen kotonanne ja kun selitätte tilanteen, he toteavat ilmoituksen olleen aiheeton ja elämänne jatkuu normaalisti.
Tai sitten puuttu siihen, että tyttö ja poika nukkuu samassa huoneessa. Jo lähes puberteetissa olevien lasten pitäisi saada jo sitä omaa tilaan.
Vierailija kirjoitti:
Osoittaa sossun typeryyden, jos ottavat tuollaisen asian edes käsittelyyn.
Jos lasu on tehty, lain mukaan on käytävä paikalla ja haastateltava ja sovittava jatkotoimenpiteistä (joita joko ilmenee tai sitten ei). Ja jos joku huurupääsossu tuossa kohtaa keksii että aihetta on jatkotoimenpiteille, niin sitten päästäänkin suoraan sossujen asiakkaaksi.
Miettikää ihmiset kun teette lasuja, että ne ei ole ihan tosta vaan ilmoituksia! Voisiko asioita hoitaa ensin esim keskustelemalla perheen kanssa suoraan.
Mun äitini pakotti nukkumaan vieressään ainakin 10 vanhaksi.
Se oli kamalaa ja ahdistavaa.
Oksettaa kun ajattelen.
Mun piti nukkua vasemmalla kyljellä ekat 10 vuotta, sitten kun sain oman sängyn, kiellettiin vasemmalla kyljellä nukkuminen.
Sairasta sanella että noin ison pitää nukkua vieressä.
Onneksi ap sinusta tehtiin lasu!
Vierailija kirjoitti:
Ap ei kertonut, miten pitkään ajatteli tätä jatkaa.
Saako poika nukkua vieressä kun on 11? Entä kun hän on 14? Entä kun hän on 17?
Meillä on lapset saaneet tulla viereen nukkumaan niin kauan kuin ovat halunneet.
14-vuotias ei enää halua tulla viereen, ainakaan vuoteen ei ole kaivannut vanhempien viereen nukkumaan.
12-vuotias tykkää vielä nukkua vieressä. Välillä nukkuu omassa sängyssään ja välillä vanhempien vieressä. Varmasti hänkin siirtyy kokonaan omaan sänkyynsä kun teini-ikä iskee päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei kertonut, miten pitkään ajatteli tätä jatkaa.
Saako poika nukkua vieressä kun on 11? Entä kun hän on 14? Entä kun hän on 17?Meillä on lapset saaneet tulla viereen nukkumaan niin kauan kuin ovat halunneet.
14-vuotias ei enää halua tulla viereen, ainakaan vuoteen ei ole kaivannut vanhempien viereen nukkumaan.
12-vuotias tykkää vielä nukkua vieressä. Välillä nukkuu omassa sängyssään ja välillä vanhempien vieressä. Varmasti hänkin siirtyy kokonaan omaan sänkyynsä kun teini-ikä iskee päälle.
Luitko tuota linkkiä? Ehkä kannattaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei kertonut, miten pitkään ajatteli tätä jatkaa.
Saako poika nukkua vieressä kun on 11? Entä kun hän on 14? Entä kun hän on 17?Onko tuolla väliä? Miksei lapsi saisi nukkua vanhempansa vieressä vaikka maailman tappiin asti? Ketä se haittaa? Kelle se edes kuuluu? Jos lapsi ja vanhempi ovat tyytyväisiä tuohon järjestelyyn, niin siitä vain.
On sillä väliä, kun se vaikuttaa lapsen kehitykseen.
As a result of co-sleeping into later years, children today are less self-reliant. Many preteen children don’t yet know how to be alone at bedtime and thus they lack self-reliance. When kids don’t benefit from the experience of looking inside themselves as a resource, they focus on external mechanisms to manage stress and anxiety. They do not develop a healthy internal locus of control putting them at risk for low self-esteem. When parents band aid nighttime anxiety symptoms by allowing co-sleeping, they often assume that kids will naturally grow out of it and many do not.
https://www.huffingtonpost.com/dr-kate-roberts/the-dangers-of-cosleepin…
Lähde? Tuo ei ole mitään faktatietoa vaan erään henkilön omat mielipiteet ja johtopäätökset, joissa yhtä hyvin voi olla tai voi olla olematta perää.
Meillä 14-vuotias poika nukkuu silloin tällöin vieressä. Näen hänet vähäpukeisenakin. Mikään noista ei aiheuta minkäänlaista seksuaalista ajatusta päässäni. En ymmärrä miten jotkut voi niin ajatella. En voi uskoa, että aloituksessa olisi lasu tehtyun pedofiili-ajatuksen takia.
En näe poikani kavereita tai edes 25-vuotiasta nuorta miestä seksikkäänä.
Miten joku voi nähdä, en tajua. Ja voin lyödä vetoa, ettei poikani näe minussa mitään seksiä.
Tämä tuolle yhdelle kommentoijalle.
Mielestäni nämä selkeästi häiriintyneiden ihmisten tekemät turhat lasut pitäisi saada laittomiksi ja tekijälle tuntuvat sakot viranomaisten harhauttamisesta ja kotirauhan rikkomisesta. En usko, että se mitenkään estäisi niiden aiheellisten lasujen tekoa. Meillä on niin paljon näitä vinksahtaneita eikä niiden saa antaa häärätä mielensä mukaan vakavissa asioissa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä 14-vuotias poika nukkuu silloin tällöin vieressä. Näen hänet vähäpukeisenakin. Mikään noista ei aiheuta minkäänlaista seksuaalista ajatusta päässäni. En ymmärrä miten jotkut voi niin ajatella. En voi uskoa, että aloituksessa olisi lasu tehtyun pedofiili-ajatuksen takia.
En näe poikani kavereita tai edes 25-vuotiasta nuorta miestä seksikkäänä.
Miten joku voi nähdä, en tajua. Ja voin lyödä vetoa, ettei poikani näe minussa mitään seksiä.
Tämä tuolle yhdelle kommentoijalle.
Seksuaalisuus on monimuotoista ja herännyt 14-vuotiaalla jo taatusti. Naisen vieressä nukkuminen (vaikka kuinka olisi lähisukulainen) voi herättää monenlaisia "vääriä" tunteita tuossa iässä. Kun eväät eivät rittä vielä käsittelemään, voivat ne herättää ahdistusta, häpeää ja syyllisyyttä myöhemmin.
Toinen kysymys on sitten, miksi tuon ikäinen poika haluaa ja kehtaa nukkua äidin vieressä. Jotain kehitysviivettä tuossa on ja liiallinen läheisyys äitiin vaikuttaa varmasti tuleviin suhteisiin.
Tämä aloituksen 9-vuotias on tietysti vielä aivan eri asia.
Kyllä on maailma muuttunut... Itse olin tilanteessa, että asuimme isäni lapsuudenkodissa, pienessä rintamamiestalossa.
Ei siihen rakentamisen aikaan paljo neliöillä pröystäilty.
Olen nukkunut äitini kanssa samassa parisängyssä siihen asti kun olin noin 10-11.
Tilaa ei vain yksinkertaisesti ollut.
Isä nukkui olohuoneessa.
Sitten kun minulla alkoi siinä murrosikä painaa päälle ja aloin itkeä kun kaikilla luokkakavereilla on omat huoneet, äiti alkoi nukkua yönsä keittiössä ja tästä ainoasta kamarista tuli sitten "minun" huoneeni.
Ainut vain että kyseisessä ainoassa kamarissa oli koko perheen vaatekaapit ja kaikki petivaatteet jne. Ja ovet olivat siitä huoneesta sekä keittiöön että olohuoneeseen, joten ei siinä silti paljon yksityisyyttä ollut.
Huostaan olisi varmaan nykypäivänä otettu. Elin lapsuuteni 90-luvulla.
Tällaisten ilmoitusten tekijät ovat vain haitaksi. He vievät sossun resurssit niiltä, jotka oikeasti tarvitsevat sitä apua. Jonkun mielikuvitus laukkaa ja heti vaan lasua. Maailmassa miljoonat lapset jakavat sänkynsä jonkun kanssa. Sitä on tapahtunut jo vuosisatoja. Ja silloin sitä seksiä ihmiset halusivat harrastaa, jopa paljon enemmän kuin nykyisin.
Ongelma ei todellakaan ole he jotka uskaltavat kertoa nukkuvansa samassa sängyssä lastensa kanssa. Todennäköisesti heillä juuri ei ole mitään salattavaa. Vaan pikemmin nuo jotka siellä pimeässä yössä ehkä kömpivät sinne lapsensa sänkyyn, eivätkä todellakaan kerro siitä muille.
Mutta siihen se menee, ettei kukaan uskalla enää ääneen kertoa mitään toisille. Skarpaataan kun sossut saapuvat. Siivotaan koti ja valmistaudutaan kuulusteluun ja pidetään huolta, että lapsetkin pysyvät tarinassa. Nykyisin kun tehdään asioita lähdetään jo ajatuksesta , että mitä teen tai sanon ettei lasu vaan napsahda. Ja kytätään sekä pelätään naapureita tai opettajia. Stasi fiilishän jo aika monella alkaa olla. Jopa ihan lapsettomilla.
Totuus on, että ei edes tarvitse olla tehnyt mitään kun voit joutua kontrollin kohteeksi ihan tosta noin vaan. Ilman mitään oikeusturvaa sinut ja sinun kotisi voidaan tutkia. Edes poliisilla ei ole tuollaista valtaa, jonkun naapurin nimettömän vinkin perusteella.
Ainoa mikä perheille enää jää on epäillä kaikkia ympärillä olevia ja lopettaa omien asioidensa kertominen. Jos Ap olisi pitänyt oman suunsa kiinni. Pakottanut lapset valehtelemaan missä nukkuvat, niin mitään ei olisi tapahtunut. Ensi kerralla tiedät paremmin. Hanki perheellesi "virallinen totuus" ja opeta se lapsillesi. Pääset paljon helpommalla.
Älä jaksa olla lapsellinen. Ruumiillisen läheisyyteen kietominen samaan sängyyn on vähän eri juttu.