Sain tiedon että meistä on tehty lasu , syynä pojan nukkuminen vieressäni!
En kyennyt järkytykseltäni menemään töihin, väitin että migreeni..
Miten kukaan voi tehdä lastensuojelun asian siitä, että poika nukkuu äitinsä vieressä ? Asun kaksiossa, sänkyni on olohuoneessa ja lapsilla ( tyttö 11 poika9 ) on yhteinen huone, mutta poika viihtyy paremmin vieressäni. Jos miesystävä tulee kylään, poika saa mennå omaan huoneeseensa tai edes sohvalle.
Kommentit (263)
Minä ajattelen, että teinipoikani osaa pitää seksin ja minut erillään. Kun hän halaa, niin ei halaa tissikosketuksen takia. Jos hän nukkuu vieressä, niin siihen on joku muu syy kuin seksi. Ymmärrän teinin kasvavan seksuaalisuuden ja niistä kuten ehkäisystä yms.puhutaan. Mutta tuo seksuaalisuus ei kohdistu pienimmässäkään määrin minuun.
Tämä palsta on kyllä siis niiiin helmi paikka.
Vähän väliä itketään kun sossu ei tee hommiaan ja sitten perään puhistaan kun sossut kyylää.
Koittakaa ny valita jo tekeekö ne työnsä vai ei. Ja välitilaa ei ole, ei voi mistään lasipallosta siellä katsoa onko tämän ilmoituksen paikan lapsi vaarassa vai ei. Se on aikalailla pakko käydä paikanpäällä kurkkaas ja juttelees.
Menkää itte tekemään noita töitä kun kerran niin paremmin ne osaatte. Ymmärtääkseni alalla on huutava pula työntekijöistä.
Vain Suomessa? Mistähän ne tunnevammaiset kasvaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis suurimmasta osasta teistä on tervettä, että 14-vuotias poika nukkuu äitinsä kanssa?
14-vuotias saa jo usein yöllisiä siemensyöksyjä ja muutenkin seksuaalisuus on erittäin nousujohteista. Yhdessä nukkumiseen tässä vaiheessa liittyy vähintäänkin alitajuisia seksuaalisia mielikuvia oli kyseessä äiti, miespuolinen kaveri tms.
Tämä ei tarkoita mitään suuntatumista, mutta olette kyllä täysin kujalla pojan seksuaalisesta kehityksestä, jos luulette, että on normaalia nukkua mamin kanssa tässä vaiheessa.
Myös äidiltä sairasta vetää omalla asenteellaan poikaa tällaiseen tilanteeseen.
Jos muuta vaihtoehtoa ei ole esim. vaelluksen aikana, niin se on tietysti aivan eri asia.
Ja tämä ei ole mikään minun oma mielipiteeni, vaan yksimielinen asiantuntijakanta lastenpsykiatreilla ja -psykologeilla.
Entä jos teini haluaa nukkua koiran kanssa samassa sängyssä? Mitä siitä pitäisi ajatella?
Terve teini ottaa etäisyyttä vanhempiinsa fyysisessä mielessä, koiran läheisyys on sille korviketta. Se on aivan hyvä asia.
Voi teinillä olla vielä jokin "unilelukin", nalle tms.
Kai jokainen nyt eron ymmärtää? Irtautuminen vanhemmista on kehitykselle välttämätöntä niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Sen on murrosiän perusta.
Silti sillä teinillä on oltava mahdollisuus myös palata aina vanhempien huomaan kun siltä tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Minä ajattelen, että teinipoikani osaa pitää seksin ja minut erillään. Kun hän halaa, niin ei halaa tissikosketuksen takia. Jos hän nukkuu vieressä, niin siihen on joku muu syy kuin seksi. Ymmärrän teinin kasvavan seksuaalisuuden ja niistä kuten ehkäisystä yms.puhutaan. Mutta tuo seksuaalisuus ei kohdistu pienimmässäkään määrin minuun.
Sinun luulosi ei ole sama kuin tieto.
t. Entinen teinipoika
Vierailija kirjoitti:
yhä kirjoitti:
14v tytär nukkuu mieluiten mun vieressä olkkarissa. On sillä oma huone jossa sänky, mutta mieluiten nukutaan vierekkäin vuodesohvalla.
Miksei perheenjäsenet saisi vierekkäin nukkua, jo nyt on kumma.
Ihana nukkua oman lapsen vieressä ja samoin lapsesta minun vieressä. Turvallista ja kodikasta.Koska se vaikuttaa haitallisesti lapsen henkiseen kehitykseen ja luo mm. itsetunto-ongelmia? Katso aiemmin linkitetty artikkeli.
Vain koska sinusta on kivaa nukkua lapsen vieressä, ei se ole tarpeeksi hyvä syy koko elämän pituisten henkisten ongelmien luomiseen.
Koskeeko tämä vain länsimaalaisia lapsia? Vai miten tuolla maailmalla nuo lapset kehittyvät kun monella ei sitä omaa huonetta todellakaan ole?
Vierailija kirjoitti:
Osoittaa sossun typeryyden, jos ottavat tuollaisen asian edes käsittelyyn.
Ei osoita sossun typeryyttä, vaan järjestelmän ja lainsäädännön typeryyden. Valitettavasti KAIKKI lasu- ja pta (palvelutarpeen arviointi)- ilmoitukset täytyy käsitellä. Ne tulee käsitellä 7 arkipäivän sisällä ja päättää täytyykö tehdä varsinainen selvitys (=pta max 3kk) vai voiko todeta ettei selvitykselle ole perusteita. Esim. tässä ap:n tapauksessa voisi riittää, että sostt ottaa puhelimitse yhteyttä ap:een, kuulee ap:n näkemyksen asiasta ja myös mahdollisuuksien mukaan ottaa itse lasu-ilmoituksen tekijään yhteyttä tarkempien tietojen ja huolenaiheiden tarkentamiseksi. Yleensä tämän kaltaiset ilmoitukset ovat kyllä jonkun lähipiiriläisen/naapurin tms anonyymisti tekemä, joten sossu ei pysty ottaan yhteyttä ilmoittajaan. Päivystyksenkään työntekijä ei voi ottaa soittajan numeroa ylös mikäli soittaja haluaa tehdä anonyymisti ilmoituksen. Ja päivystyksessähän ei tällaisia ilmoituksia lähdetä selvittämään, sillä on paljon kiireellisempiä ja vakavampia juttuja. Näin ollen ilmoitus vain siirtyy virka-aikaan toimivaan, sosiaahuoltolain mukaisesti työskentelevään tiimiin.
Eli teoriassa tuo ilmoitus täytyy käsitellä, mutta siihen voi riittää kertaluontoinen puhelinkontakti 7 arkipv:n sisällä. Sossu voi myös ottaa tarvittaessa yhteyttä esim. lapsen neuvolaan tai kouluun selvittääkseen onko siellä herännyt lapsen kanssa työskentelevillä ihmisillä huolta lapsesta, esim. onko tuo samassa sängyssä nukkuminen herättänyt ihmetystä jonkin muunkin ulkopuolisen näkökulmasta (joo tuskin mutta onpahan sossulla sitten vahvempaa näyttöä siitä ettei minkäänlaista huolta lapsesta ole herännyt).
Valitettavasti kaikissa kunnissa resurssit on kuitenkin ihan persiillään ja kaikkia ilmoituksia ei yksinkertaisesti ehditä käsitteleen 7pv sisällä. Jo ihan senkin vuoksi sossut joutuu usein tekemään varsinaisen selvityksen (pta) joka vaatii siis laajemman kirjallisen dokumentoinnin, sisältäen lapsen tapaamisen. Joskus myös vanhempia ei pystytä tavoittamaan puhelimitse (puh numeroa ei ole ilmoituksessa tai järjestelmässä valmiiksi, vaan pitää lähettää kirje postitse, jossa taas menee päiviä). Eli harmillisen usein ihan perättömät ilmoitukset ja asiat jäävät roikkumaan ja odottelemaan käsittelyä sosiaalitoimessa, vaikka ne voisi hoitaa paljon yksinkertaisemmilla toimilla ja maalaisjärjellä.
Ja kaikki tämä johtuu puhtaasti lainsäädännöstä sekä kuntien surkeista resursseista (=kiire, liikaa ilmoituksia ja asiakkaita per työntkeijä, tulipalojen sammuttelua ja asiakasasioiden priorisointia kiireellisyyden mukaan...).
Kyllä, minä olen ollut lapsiperheiden sosiaalihuollossa sosiaalityöntekijänä ja sinne en enää mene takaisin. Se koko homma on sekä asiakkaita että työntekijöitä halventavaa. Sen vaan haluan sanoa, että työntekijöistä ehkä promille on alalle sopimattomia ja tekevät tarkoituksellisesti työnsä surkeasti. Loput työntekijät yrittävät oikeasti tehdä työssään parhaansa, mutta tätä yhteiskuntaa ja sosiaalihuoltoa määrittelee lainsäädäntö sekä kuntien säännökset - ja aina lopulta raha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ajattelen, että teinipoikani osaa pitää seksin ja minut erillään. Kun hän halaa, niin ei halaa tissikosketuksen takia. Jos hän nukkuu vieressä, niin siihen on joku muu syy kuin seksi. Ymmärrän teinin kasvavan seksuaalisuuden ja niistä kuten ehkäisystä yms.puhutaan. Mutta tuo seksuaalisuus ei kohdistu pienimmässäkään määrin minuun.
Sinun luulosi ei ole sama kuin tieto.
t. Entinen teinipoika
Heh heh. Ehkä olemme yksilöitä. Itse en muista kohdistaneeni isääni mitään seksuaalista. Enkä edes isäni kavereihin tai kavereiden isiin. Mutta minulla on vain entisen teinitytön näkemys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä 14-vuotias poika nukkuu silloin tällöin vieressä. Näen hänet vähäpukeisenakin. Mikään noista ei aiheuta minkäänlaista seksuaalista ajatusta päässäni. En ymmärrä miten jotkut voi niin ajatella. En voi uskoa, että aloituksessa olisi lasu tehtyun pedofiili-ajatuksen takia.
En näe poikani kavereita tai edes 25-vuotiasta nuorta miestä seksikkäänä.
Miten joku voi nähdä, en tajua. Ja voin lyödä vetoa, ettei poikani näe minussa mitään seksiä.
Tämä tuolle yhdelle kommentoijalle.Seksuaalisuus on monimuotoista ja herännyt 14-vuotiaalla jo taatusti. Naisen vieressä nukkuminen (vaikka kuinka olisi lähisukulainen) voi herättää monenlaisia "vääriä" tunteita tuossa iässä. Kun eväät eivät rittä vielä käsittelemään, voivat ne herättää ahdistusta, häpeää ja syyllisyyttä myöhemmin.
Toinen kysymys on sitten, miksi tuon ikäinen poika haluaa ja kehtaa nukkua äidin vieressä. Jotain kehitysviivettä tuossa on ja liiallinen läheisyys äitiin vaikuttaa varmasti tuleviin suhteisiin.
Tämä aloituksen 9-vuotias on tietysti vielä aivan eri asia.
Sanot siis, että teinipojat kokevat seksuaalista mielihyvää äitiensä vieressä? Sehän on juuri pedofiilin ajatuksenkulku.
Ketjussa sekoitetaan insesti ja pedofilia. Pedofiili ei koe omiin lapsiinsa seksuaalisia tuntemuksia sen useammin kuin aikuinen omiin vanhempiinsa.
Toki voi ajatella, että insestiä lapsen kanssa harjoittava on aina pedofiili. Mutta ei toisinpäin todellakaan.
Seksuaalinen mielihyvä äitinsä kanssa nukkumisesta 14-vuotiaalle on täysin mahdollista. En suinkaan väitä, että näin aina on.
Väitin, että erektioita ja siemensyöksyjä saavalle (kuten 14-vuotiailla on) yhdessä nukkuminen herättää aina seksuaalisia mielikuvia. Ne voivat olla täysin alitajuisia.
Se äiti, joka pitää tämänikäistä pikkupoikana vailla seksuaalisuutta, on vajaa ymmärtämykseltään. Eli puolin ja toisin suhde on kieroutunut.
Kirjotteleeko täällä jotain piilopedofiileja kun niin kärkkäästi hyökkäävät toisten kimppuun? Mikä ikä on sellainen ettei saa enää halata? On täällä ihme porukkaa, monet ilmeisen sairaita päästään.
Vierailija kirjoitti:
älytöntä taas! Mutta jotkut ihmiset ovat kieroja, vihamielisiä ja pahantahtoisia. Siksi kannattaa vähän miettiä ennen kuin perheen mitään asioita kertoo turuilla ja toreilla, edes mitään tavallista, koska kiero ihminen vääntää kaiken kieroksi. Varminta on pysyä sellaisessa yleisessä small talkissa: mitä pidit Niinistön lapsen nimestä, Katsoitko eilen jääkiekkoa, se oli tosi hieno maali, joko teillä on tehty kiky-tunteja töissä, onpas kylmä/lämmin kevätpäivä, tänään taidankin tehdä kasvislasagnea päivälliseksi, pitäisiköhän ostaa liput konserttiin x, oi, sinun uusi paitasi on tosi kaunis... Tällaista soopaa kannattaa jutella 90% ihmisten kanssa. Älä anna itsestäsi mitään, jollet voi olla varma, että toinen ihminen on todellinen ystävä.
Olen samaa mieltä. Olen se jonka teinitytär nukkuu mun vieressä vuodesohvalla. Ei tulis mieleenkään kertoa siitä kellekään tutulle tässä pikkupitäjässä. Tuntuu ihan kuinka vähäpätönen asia tahansa saavan kummallisia mittasuhteita. Siksi en pyörikään täällä ihmisten parissa, on vain yksi kaveri johon pidän yhteyttä ja oma äiti, mutta muihin ei ole tarvettä täällä pitää yhteyttä, ja tolle kaverillekaan en puhu tyttären asioista, koska hän taas on sellanen jokapaikan höylä ja tuntee kaikki ja hänelläkin on saman ikänen lapsi jne, tuntuu välillä jo nyt tietävän asioita ihan liikaa, jotenkin kummallista tämä touhu näin pienillä paikkakunnilla. Minua ei vois vähempää kiinnostaa ainakaan kenenkään paikkakuntalaisen asiat, en halua lukea edes paikallislehteä ja facebookista olen poistanut kaikki paikkakuntalaiset.
Huhhei.. joo ei tulis tosiaan mieleenkään puhua mitään henkilökohtasia esim kun kaupassa joku puolituttu alkaa höpisemään ja kyselemään kuulumisia.. NO WAY. Kai mua pidetään jo muutenkin kylähulluna, kun kierrän kaikki kaukaa jos pystyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä 14-vuotias poika nukkuu silloin tällöin vieressä. Näen hänet vähäpukeisenakin. Mikään noista ei aiheuta minkäänlaista seksuaalista ajatusta päässäni. En ymmärrä miten jotkut voi niin ajatella. En voi uskoa, että aloituksessa olisi lasu tehtyun pedofiili-ajatuksen takia.
En näe poikani kavereita tai edes 25-vuotiasta nuorta miestä seksikkäänä.
Miten joku voi nähdä, en tajua. Ja voin lyödä vetoa, ettei poikani näe minussa mitään seksiä.
Tämä tuolle yhdelle kommentoijalle.Seksuaalisuus on monimuotoista ja herännyt 14-vuotiaalla jo taatusti. Naisen vieressä nukkuminen (vaikka kuinka olisi lähisukulainen) voi herättää monenlaisia "vääriä" tunteita tuossa iässä. Kun eväät eivät rittä vielä käsittelemään, voivat ne herättää ahdistusta, häpeää ja syyllisyyttä myöhemmin.
Toinen kysymys on sitten, miksi tuon ikäinen poika haluaa ja kehtaa nukkua äidin vieressä. Jotain kehitysviivettä tuossa on ja liiallinen läheisyys äitiin vaikuttaa varmasti tuleviin suhteisiin.
Tämä aloituksen 9-vuotias on tietysti vielä aivan eri asia.
Sanot siis, että teinipojat kokevat seksuaalista mielihyvää äitiensä vieressä? Sehän on juuri pedofiilin ajatuksenkulku.
Ketjussa sekoitetaan insesti ja pedofilia. Pedofiili ei koe omiin lapsiinsa seksuaalisia tuntemuksia sen useammin kuin aikuinen omiin vanhempiinsa.
Toki voi ajatella, että insestiä lapsen kanssa harjoittava on aina pedofiili. Mutta ei toisinpäin todellakaan.
Seksuaalinen mielihyvä äitinsä kanssa nukkumisesta 14-vuotiaalle on täysin mahdollista. En suinkaan väitä, että näin aina on.
Väitin, että erektioita ja siemensyöksyjä saavalle (kuten 14-vuotiailla on) yhdessä nukkuminen herättää aina seksuaalisia mielikuvia. Ne voivat olla täysin alitajuisia.
Se äiti, joka pitää tämänikäistä pikkupoikana vailla seksuaalisuutta, on vajaa ymmärtämykseltään. Eli puolin ja toisin suhde on kieroutunut.
Sinä olet sairas. Etkö ymmärrä että lapset kehittyvät eri tahtiin? Voi luoja taas.
Itse nukuin vielä 9-vuotiaana isän sängyssä eikä siinä mielestäni ollut mitään kummallista. Olin menettänyt äitini kuolemalle muutamaa vuotta aiemmin. Oli niin turvallinen olo isän selän takana nukahtaa. Hyvissä ajoin ennen murkkuikää toki jo halusin omaan sänkyyn.
psyykkiset häiriöt ovat tainneet lisääntyä samaa vauhtia kuin asuinneliöt ihmisten kodeissa länsimaissa. Vieraannumme elämän perusasioista, ja joidenkin mielestä jopa vauvan vieressä nukkuminen on "epänormaalia" tai "seksuaalista". Mutta nukkukaa rauhassa yksin omassa huoneessa jokainen perheenjäsen, arkussakin sitä yksin sitten maataan, mikä onni (?) Päivisin ja iltaisinkin kannattaa pääasiassa jokaisen puuhailla yksinään omia juttujaan, koska liika yhteinen tekeminen tai sohvalla vierekkäin istuminen on varmaan tosi yök juttu ja vaarantaa täysin lapsen kehittymisen itsenäiseksi yksilöksi.
Täällä vedetään kaikki niin överiksi, ap puhuu jostain 9-v pikkulapsesta, niin jengi kiihkoilee monta sivua teinipoikien seksuaalisuudesta ja tumputtamisesta. 9-v poika on vielä kaukana teinistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei kertonut, miten pitkään ajatteli tätä jatkaa.
Saako poika nukkua vieressä kun on 11? Entä kun hän on 14? Entä kun hän on 17?Miksei saisi? Luulen kyllä että loppuu itsestään viimeistään 13-vuotiaana, mutta miksei saisi tulla äidin viereen vanhempanakin... ei se ikä muuta sitä että kyseessä on äiti ja poika.
- ei ap
Joo kyllä se loppuu viimeistään kun yläasteelle siirrytään. Oma poikani halusi pienempänä antaa iltahalin ja iltapusun. Loppui joskus kun oli 6:lla luokalla, silloin totesi ettei sun äiti enää tarvi antaa iltapusua ja iltahalia. En näe mitä väärää tuossa vieressä nukkumisessa on.
Kulttuurinen sivistys puuttuu nyt monilta.
Vähänkään parempaa faktapohjaista (esim. elämäkerrat) kirjallisuutta lukevat tietävät, että poikien seksuaaliset tuntemukset murrosiässä äitiään kohtaan ovat täysin tavallisia ja terveitäkin.
Kyse on siitä, että niitä ei pidä lähteä ruokkimaan yhteisessä sängyssä. Sänky on kulttuurissamme seksualisoitunutta aluetta siinä vaiheessa, kun seksuaalisuus on herännyt murrosiässä.
Tämä ei ole välttämättä tietoista. Mutta onhan monissa kielissä yhdessä nukkuminen nimenomaan seksiä, "sleep together".
Vierailija kirjoitti:
Kulttuurinen sivistys puuttuu nyt monilta.
Vähänkään parempaa faktapohjaista (esim. elämäkerrat) kirjallisuutta lukevat tietävät, että poikien seksuaaliset tuntemukset murrosiässä äitiään kohtaan ovat täysin tavallisia ja terveitäkin.
Kyse on siitä, että niitä ei pidä lähteä ruokkimaan yhteisessä sängyssä. Sänky on kulttuurissamme seksualisoitunutta aluetta siinä vaiheessa, kun seksuaalisuus on herännyt murrosiässä.
Tämä ei ole välttämättä tietoista. Mutta onhan monissa kielissä yhdessä nukkuminen nimenomaan seksiä, "sleep together".
Kirjoitat taitavasti, mutta asiasisältö on täyttä soppaa. Lue elämäkertojen sijaan psykologiaa niin ymmärrät jotakin aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
psyykkiset häiriöt ovat tainneet lisääntyä samaa vauhtia kuin asuinneliöt ihmisten kodeissa länsimaissa. Vieraannumme elämän perusasioista, ja joidenkin mielestä jopa vauvan vieressä nukkuminen on "epänormaalia" tai "seksuaalista". Mutta nukkukaa rauhassa yksin omassa huoneessa jokainen perheenjäsen, arkussakin sitä yksin sitten maataan, mikä onni (?) Päivisin ja iltaisinkin kannattaa pääasiassa jokaisen puuhailla yksinään omia juttujaan, koska liika yhteinen tekeminen tai sohvalla vierekkäin istuminen on varmaan tosi yök juttu ja vaarantaa täysin lapsen kehittymisen itsenäiseksi yksilöksi.
Täällä vedetään kaikki niin överiksi, ap puhuu jostain 9-v pikkulapsesta, niin jengi kiihkoilee monta sivua teinipoikien seksuaalisuudesta ja tumputtamisesta. 9-v poika on vielä kaukana teinistä.
Enpä ole törmännyt tähän ikään (46v. ) mennessä ihmiseen, josta vauvan vieressä nukkuminen olisi "seksuaalista".
Eli aika överiksi vedät nyt itse.
Lähinnä vauvaa omassa sängyssä nukuttavat vetoavat omaan rauhaan ja muihin käytännön seikkoihin.
Vähemmän muuten meidän ikäpolvella on mielenterveysongelmia kuin parikymppisillä, jotka ovat sitä läheisyyttä saanet äärirajoihin asti.
Meillä ei olisi tullut kuuloonkaan, että teininä olisi menty vanhempien vuoteeseen väliin nukkumaan. En kyllä olisi ikimaailmassa halunnutkaan eikä tullut mieleenkään.
Vierailija kirjoitti:
yhä kirjoitti:
14v tytär nukkuu mieluiten mun vieressä olkkarissa. On sillä oma huone jossa sänky, mutta mieluiten nukutaan vierekkäin vuodesohvalla.
Miksei perheenjäsenet saisi vierekkäin nukkua, jo nyt on kumma.
Ihana nukkua oman lapsen vieressä ja samoin lapsesta minun vieressä. Turvallista ja kodikasta.Koska se vaikuttaa haitallisesti lapsen henkiseen kehitykseen ja luo mm. itsetunto-ongelmia? Katso aiemmin linkitetty artikkeli.
Vain koska sinusta on kivaa nukkua lapsen vieressä, ei se ole tarpeeksi hyvä syy koko elämän pituisten henkisten ongelmien luomiseen.
Kaikkea sitä kuulee. Eiköhän henkisiä ongelmia synny ihan muista asioista kuin äidin vieressä nukkumisesta. Niitä syntyy turvallisuudentunteen ja rakkauden puuttumisesta.
Myös halaillaan ja pusutellaan päivisin, sekin varmaan tekee tyttärestäni pitkässä juoksussa sarjamurhaajan tms? Tähän mennessä näen ainakin vain ikäisekseen erittäin fiksun ja mukavan nuoren, joka uskaltaa olla oma itsensä, ei esitä mitään. Kertooko se huonosta itsetunnosta?
Mihin on terve järki kadonnut elämästä. Kyllä laumaeläimillä (joka ihmin enkin on) on tapana nukkua lähekkäin.
Onneksi minä en lue höpötutkimuksia.
Voitko nyt lopettaa jankuttamisen tuosta linkkaamastasi artikkelista. Se ei ole mikään tutkimus, ei faktaa, vaan jonkun ihmisen blogikirjoitus joka pohjautuu hänen kokemuksiinsa, mielipiteisiinsä ja asenteisiinsa. Olkoonkin ammattihenkilö, yhtä hyvin voit tänne linkittää vaikkapa magneettimediaa ja Antti Heikkistä, lääkärihän hänkin on.