Lue keskustelun säännöt.
Kuinka paljon sinulla on ystäviä ja...
16.04.2018 |
Ja muita kontakteja kodin ulkopuolelle työn lisäksi? Kuinka paljon soittelet ja viestittelet ja kenelle?
Tuntuu, että ympärillä ihmisillä on jatkuvasti menoa ja puhelin pirisee. Ona miesystäväkin aina menossa ja läpättää puhelimessa monta tuntia viikossa. Yksinäinen olo on usein.
Kommentit (39)
Ei yhtään ystävää eikä kyllä kavereitakaan oikeastaan ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei yhtään ystävää eikä kyllä kavereitakaan oikeastaan ole.
Oletko Sinä minä?
Poikaystävä jonka kanssa asun ja yksi kaveri jota näen ehkä kerran-pari kuussa. En soittele koskaan kenellekään ja viestittelen harvoin. Olen tyytyväinen tähän tilanteeseen, viihdyn yksin enkä haluaisikaan enempää kavereita tai menoja.
Noooo pari kaveria. Muutama ystävä. Kerran kuukaudessa näen
Äidin kanssa soittelen päivittäin ja nähdäänkin useamman kerran viikossa useimmiten. Ystäviä nään ehkä kerran kuussa, jos sitäkään. Viestiteltyä tulee muutamia kertoja kuussa, välillä useammin.
Vauvan kanssa käyn kerhossa kerran viikossa, siellä tulee juteltua äitikavereiden kanssa.
Miehen ja lapsen kanssa menee siis suurinosa ajasta.
Tavallaan kaipaan enemmän kontakteja ja ikävöin ystäviäni, en vaan saa aikaiseksi sopia tapaamisia ja kotonakin on kivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole yhtään ystävää tai sosiaalista kontaktia eikä työtäkään tai miestä. Viestittelen lapsille, joiden kanssa siis en asu.
Ei yhtään. Harmittaa hieman olla aina yksin kotona. Saatankin lähteä välillä juuri siksi yli tunnin kävelylenkille ihan vaan, etten olisi aina kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei yhtään. Harmittaa hieman olla aina yksin kotona. Saatankin lähteä välillä juuri siksi yli tunnin kävelylenkille ihan vaan, etten olisi aina kotona.
Olet kuin minä...
Siivosin lähipiirini ja lakkasin soittamasta. Koska en ole facessa niin ne ihmiset joiden mielestä minua ei edes ole enää olemassa ovat jättäneet minut täysin rauhaan. Ihanaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei yhtään ystäviä/kavereita, joitain tuttuja mutta tapaa ehkä joskus ja muutaman sanan vaihtaa. Työ ainut paikka missä näkee ihmisiä ja juttelee heille, kaupassa näkee ihmisiä mutta harvoin tutun kanssa juttelee. Sukulaisia muutaman kerran vuodessa näkee. Muuten menee yksin kotona aika, ainut seura on kissa. Olis kai ihmisseura ihan kiva kai.
Minulla ei ole ystäviä osittain ihan omaa syytäni. En koskaan soita kellekään enkä juuri viestittele. Meillä ei käy vietaita. Olen itse tyytyväinen vallitsevaan tilanteeseen, mutta lapseni puolesta harmittaa.
Hän ei ole löytänyt ystäviä ja kärsii tilanteesta. Olen yrittänyt kannustaa ystävien hankkimiseen, mutta ilmeisesti mörökölligeeni on istutettu häneen liian syvälle, eikä kehtaa kysyä kavereita esim. viettämään peli-iltaa tmv.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puoliso ainoastaan,eikä kyllä ole yhtään ikävä "kavereita",menkööt mäkeen,pelkkiä itsekkäitä minäminäminä ihmisiä
Mullakin kaverit käyneet vähiin ihan vain siksi, että vaikuttavat olevan minä minä ihmisiä.
Mies on paras ystäväni. Ja se riittää hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on sellainen jostain ala-asteelta mukana kulkenut kaveriporukka, johon on vuosien varrella tarttunut sitten eri ihmisiä ja joitain vanhoja lähtenyt pois. Viikoittain yhteyksissä whatsapin kautta ja naamatusten näkee sitten vähän harvemmin.
Vierailija kirjoitti:
Mullakin kaverit käyneet vähiin ihan vain siksi, että vaikuttavat olevan minä minä ihmisiä.
Mies on paras ystäväni. Ja se riittää hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Puoliso ainoastaan,eikä kyllä ole yhtään ikävä "kavereita",menkööt mäkeen,pelkkiä itsekkäitä minäminäminä ihmisiä
Miten tämä ”minäminäminä” ilmenee?
Arjen ystäviä/kavereita on 8 ja eri elämäntilanteissa olevia ystäviä 6. Puhelimessa puhun vain äidin kanssa, en muutenkaan kauheasti viestittele.
0
Kukaan ei ole soittanut, txt tai käynyt 25 vuoteen
M57
Minulla on ollut aina paljon ystäviä ja hyviä kavereita. Emme ehdi juuri näkemään, mutta viestejä laitamme ja esimerkiksi su-ma olen lähettänyt 15 viestiä ja saanut 12 takaisin. Juttelen myös puhelimessa joskus tunteja ystävieni kanssa viikon aikana. Tämän lisäksi on vielä mies, jonka kanssa saatan jutella hyvin pitkiä aikoja, ja samoin myös omien vanhempieni ja anopin kanssa soittelemme kerran pari viikossa puolin toisin. Yksi ystävä asuu muutaman kilometrin päässä ja käymme kävelemässä silloin tällöin parin tunnin kävelyitä jutellen taukoamatta kaikesta siinä samalla. En voisi edes kuvitella elämää ilman ystäviä. Ystävyyssuhteeni ovat hyvin pitkiä ja vanhin ystävyyssuhde on ollut jo lähes 40 vuotta upea. Minulle ystävystyminen on helppoa ja ystävyyssuhteiden ylläpitäminen on vaivatonta. Matkan varrella vain pari ystäväksi luulemaani ihmistä on kadonnut.
Useissa ryhmächateissa eri porukoiden kanssa aktiivisesti lähes päivittäin. Näen kavereita kaksin tai erilaisilla kokoonpanoilla vähintään kerran viikossa, yleensä useammin. En soittele kenenkään kanssa.