Sellaisia aiheita, joista jutustellaan paljon työpaikallasi/koulussasi tms. mutta jotka eivät kiinnosta sinua pätkääkään!
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Varmaan kyse on enemmän omasta asennevammastani, mutta salijuttuja saa kuulla enemmän kuin tarpeeksi.
Lähinnä amatöörien salijutut on cringe kun eivät tiedä mistään mitään. Etkö itse treenaa? Sitten kannattaa tehdä muutos. Mutta älä luule tietäväsi kaikkea treenaamisesta heti!
Työpaikan asiat. Työt sujuu hyvin ilman että puhun niistä. En välittäisi muutenkaan tauolla puhua kenenkään kanssa mistään aiheesta koska työssäni joudun muutenkin olemaan sosiaalinen.
Vierailija kirjoitti:
Vidopelaaminen/pelikonsolit. Nämä keskustelut ovat minulle täyttä hepreaa ja jään keskusteluissa aina ulkopuoliseksi. Joskus olisi oikeasi mukavaa puhua jostain muusta kuin pelaamisesta.
Missä olet töissä? Voi kunpa itse saisin joskus työkaverin jonka kanssa puhua pelaamisesta!
Salkkarit. Jos juonikuviot kiinnostaisi, katsoisin itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan kyse on enemmän omasta asennevammastani, mutta salijuttuja saa kuulla enemmän kuin tarpeeksi.
Lähinnä amatöörien salijutut on cringe kun eivät tiedä mistään mitään. Etkö itse treenaa? Sitten kannattaa tehdä muutos. Mutta älä luule tietäväsi kaikkea treenaamisesta heti!
Jos et treenaa, niin älä käy salilla. Sali on kokeneita varten. On ärsyttävää kun joutu opastamaan ja neuvomaan amatöörejä. En ummärrä mikseivät pysy kotona ja treenaa siellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vidopelaaminen/pelikonsolit. Nämä keskustelut ovat minulle täyttä hepreaa ja jään keskusteluissa aina ulkopuoliseksi. Joskus olisi oikeasi mukavaa puhua jostain muusta kuin pelaamisesta.
Missä olet töissä? Voi kunpa itse saisin joskus työkaverin jonka kanssa puhua pelaamisesta!
Opiskelen, valmistun tradenomiksi.
Kun jutut pysyvät yleisissä asioissa niin jaksan kyllä kuunnella ja keskustella monenlaisesta vaikkei se itseäni koskettaisia (lemmikit, lapset, keikat, ajankohtaiset asiat ja sarjat, urheilu, työpaikan tulevaisuudenasiat). Mutta on pari inhokkiaihetta jolloin olen lähinnä hiljaa: pyöräily ja koripallo. Pyöräilijät jaksaa kertoa pyöristä, pyöräilykeleistä ja reittivalinnoista. Ärsyttää jotenkin perhanasti koska itse vihaan pyöräilyä ja inhoan sitä kun pyöräilijät meinaavat ajaa päälle kiitäessään alamäessä. Koripallo taas on mielestäni maailman ankeimpia urheilulajeja eikä kiinnosta pätkääkään mitkään turnaukset tai kenenkään tulostaulukot.
Jätkien kesken puhutaan hirveesti autoista ja viinasta jotka ei kiinnosta itseäni. Ja enpä niistä tiedäkkään mitään heh.
Lomajutut. Missä kävi lomalla, minne menee lomalla, minne haluaisit mennä lomalla jne.
Viikonloppujutut. Mitä teki vkl:na, missä kävi vkl:na ja samat jutut liittyen tulevaan viikonloppuun.
Masennnus on vienyt minulta pljon voimiaa katsoa televisiota, seurata mitään, lukea kirjoja elämässäni jne. Se on vaikeaa noidankehä kun tuollaisesssa elää, jotenkkin tuntuuu että monila elämä virtaa alusta pitäen paljon luonnollisemmin, mutta kun ihminen putoaa ikäänkuin syvään kuoppaaan ja elää siellä keskenänsä itsekseeen, ihmiseltä kestää kauan pääästä sieltä ylös.
Vierailija kirjoitti:
Masennnus on vienyt minulta pljon voimiaa katsoa televisiota, seurata mitään, lukea kirjoja elämässäni jne. Se on vaikeaa noidankehä kun tuollaisesssa elää, jotenkkin tuntuuu että monila elämä virtaa alusta pitäen paljon luonnollisemmin, mutta kun ihminen putoaa ikäänkuin syvään kuoppaaan ja elää siellä keskenänsä itsekseeen, ihmiseltä kestää kauan pääästä sieltä ylös.
Sitä ei voii selittää, ekä sitä muiiden tarvitsekaan jaksaa ymmärtää, se on ihhmisen itse selviydytttävä sieltä ylös.
Ruoka. Sisältäen ravintolat, dieetit, reseptit yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennnus on vienyt minulta pljon voimiaa katsoa televisiota, seurata mitään, lukea kirjoja elämässäni jne. Se on vaikeaa noidankehä kun tuollaisesssa elää, jotenkkin tuntuuu että monila elämä virtaa alusta pitäen paljon luonnollisemmin, mutta kun ihminen putoaa ikäänkuin syvään kuoppaaan ja elää siellä keskenänsä itsekseeen, ihmiseltä kestää kauan pääästä sieltä ylös.
Sitä ei voii selittää, ekä sitä muiiden tarvitsekaan jaksaa ymmärtää, se on ihhmisen itse selviydytttävä sieltä ylös.
Ennkä ole tässä mitenkään marttyyrinä vaan se on vaan osaltaaan ehkä aivokemiaa ja opettelmista jaksamista, kehittymistä.
Lapset.