Miehistä 43 % uskoo, että naisen on miestä helpompi löytää puoliso, naisista vain 13 % uskoo samaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kuulun juuri niihin kliseisiin sinkkunaisiin, eli kaupungissa asuva, korkeasti koulutettu kolmekymppinen. Miehen kyllä saisin vaikka viidessä minuutissa ja seksiä sormia napsauttamalla. Ongelma on, että parisuhteeseen kelpuutan vain fiksun, hyvät käytöstavat kotona oppineen, itsestään jossain määrin huolta pitävän, omaan silmääni kivannäköisen miehen.

Jos tämmöisiä on kolme-nelikymppisinä sinkkuina, he ovat "parisuhdemarkkinoilla" niin kovaa valuuttaa, että löytävät helposti minua nuoremman ja nätimmän. Olen tästä todella tietoinen ja varmasti itsekin miehenä toimisin samoin, joten en voi tuomitakaan.

Viihdyn sen verran hyvin yksin etten tyydy kehenkään, josta en aidosti innostu. Tulen varmasti sinkuksi jäämäänkin, kun ihmeitäkään ei tässä universumissa tapahdu, mutta minkäs teet. Elämän realiteetit on mitä on ja onneksi elämästä voi nauttia ilman parisuhdettakin.

Kaikki riippuu siitä onko sun silmää miellyttävä mies sellainen, joka miellyttää muiden silmää. Kolmen ensimmäisen kriteerin perusteella löytyy sinkkumiehiä vaikka miten paljon

Perinteinen komeus ja miehekkyys on eräänlainen kynnyskriteeri. Sen jälkeen alkavat (parisuhteeseen) vaikuttaa nuo muut asiat.

Fiksuudella, käytöstavoilla ja itsestään huolehtimisella ei yksinään vielä saa yhden yhtä naista.

Huvittaa nämä absoluuttisina totuuksina lauotut kynnysarvohöpinät. Itse olen 169cm "pitkä", lievästi keskivartalolihava ruipelo jolla on pyöreät, leuattomat ja susirumat kasvot ja jonka hiuksetkin alkoivat harventua päälaelta jo lukiossa mutta silti naisseuraa on aina riittänyt niin irto- kuin parisuhteisiinkin. Eli jos joku kynnysarvo on niin kynnys on kyllä sen verran matala että siihen tavallinenkaan mies harvemmin kompastuu kun kerran minäkin olen sen yli vaivattomasti kontannut.

Tässä! Oli niin mainio kuvaus.

Naiselle pariutumiseen, eli pysyvään parisuhteeseen, puolisoksi ja lasten isäksi, ehdottoman tärkeää on luonne.

Luotettava, ystävällinen ja huolehtiva, normaalin älykäs ja hauska ihminen.

hupiseksiin kelpaa joku leveäharteinen hulttiokin satunnaisesti, mutta hullukaan ei luota elämäänsä sellaisen käsiin.

Mutta miksi seksiin vaaditaan leveäharteinen hulttio, kun taas suhteeseen/elättäjäksi kelpaa hintelä mutta luotettava mies?

 

Rima on elämänkumppanille paljon korkeampi, mutta kun niitä rajoittavia muuttujia ei tarvitse seksiseuran kohdalla optimoida, voi ottaa sitten helposti saatavilla olevista vaihtoehdoista viihdyttävimmän.

Eli keskimäärin naisella elämänkumppani ei ole niin viihdyttävä ja seksikäs kuin aiemmat hupipanot?

Ikävä uutinen parisuhteessa oleville miehille. Toki ei mikään uusi havainto tämä.

Kai sinä nyt ymmärrät, että yhden illan ja yön voi kuka tahansa teeskennellä olevansa millainen tahansa? Yhdenyönsuhteen kanssa ei keskustella syvällisiä eikä tyypistä opi tuntemaan mitään. Parisuhteessa vuosikin on lyhyt aika oppia toinen, lisäksi ihmiset nyt muuttuvat vuosien myötä. Huumorintajulla ja sen laadulla, arvoilla, tulevaisuuden suunnitelmilla, alkoholin käytöllä, haluaako lapsia vai ei, pitkävihaisuudella tai millään ei ole merkitystä muutaman tunnin tapaamisessa, mutta vuosikymmenien suhteessa on.

Et voi olla noin yksinkertainen mitä esität.

Ei. Naisena projisoit oman tilanteesi miehiin. Koska sinulle naisena on helppoa saada yhden yön seuraa, oletat miesten olevan samassa tilanteessa.

Todellisuudessa, ellet ole ulkonäöltäsi huippuluokkaa tai muuten vain todella onnekas, se on kaukana helposta. Useimmissa tapauksissa se edellyttää rohkeutta tehdä aloite seksuaalisella tavalla (#MeToo-vaara) ja täydellistä onnistumista viettelyssä. Pitää osata viedä, on edettävä oikealla tavalla ja nopeudella, pitää olla sopivan itsevarma/määrätietoinen mutta ei liian röyhkeä, täytyy osoittaa kiinnostusta mutta näyttämättä epätoivoiselta tai liian takertuvalta, mahdolisesti pitää hoidella naisen tyttökaverit pois tieltä ja estää kilpakosijan pääsy jaolle.

Vähäisinkin moka latistaa helposti naisen fiilikset, seksiä kun on saatavilla helposti joten random miehelle on varaa antaa pakit.

Tavismiehen, tai keskivertoa rumemman miehen, näkökulmasta baaripokaaminen on kuin näytelmä joka miehen on käsikirjoitettava, ohjattava ja näyteltävä jotta nainen saa täydellisen kokemuksen. Naiselle asiat vain tapahtuvat, miehen on laitettava ne tapahtumaan.

Se on kaukana helposta. Irtoseksin ja panosuhteiden saaminen ovat kuninkuuslajeja. Niihin verrattuna parisuhteen saaminen, ainakin 28-35v nurkilla, on paljon helpompaa.

En enää tiedä, pitäisikö noille sun jutuille itkeä vai nauraa. Myötähäpeää niitä lukiessa kyllä tunnen.

Itse en ole koskaan harrastanut irtosuhteita, ne tuntuu jo ajatuksena epämiellyttäviltä. Jos joku olisi kertomasi tavalla yrittänyt iskeä minua, niin olisin poistunut paikalta hyvin pian. Ja jos olisin tutustunut johonkin kiinnostavaan mieheen, niin kiinnostus olisi loppunut alkuunsa, jos mies olisi höpissyt jotain panosuhteiden "kuninkuuslajista".

Ymmärrän.

Kuten naiset aina pelimiehistä puhuttaessa, kuvittelet mielessäsi negatiivisen stereotypian pelimiehestä. Se voi olla uhoava panomies, kehuskeleva pikkutakkipelle, lipevä ällömies, tms.

Se mies ei ole pelimies, vaan wannabe-pelimies joka ei saa naisia. Älä kysy mistä tämän tiedän :D

Pelimies oli se "ihana tavallinen mies" jonka kanssa vain päädyitte harrastamaan seksiä, mutta mies ei ollut juuri nyt valmis suhteeseen.

Niin. Eli miten sitten naisten tulisi tunnistaa ne pelimiehet, kun ne ovat juuri niitä ihania tavallisia miehiä eivätkä niitä, jotka pyörittelevät haaremeita? Tässähän se ristiriita taas tuleekin, kun kuka tahansa mies, josta kukaan nainen koskaan kiinnostuu, määritelläänkin pelimiesalfaksi, vaikka päälle päin sitä ei kukaan etukäteen nähnyt. Eli mitä tahansa nainen tekee, hän tekee aina väärin, kun kiinnostuu miehestä. 

Pelimies on kyllä tunnistettavissa.

Ongelma on siinä että pelimiehen tunnistaa parhaiten niistä piirteistä joita naiset pitävät ihanina ja sytyttävinä. Mies on himokas mutta rento, ei jännittämistä tai epäröintiä. Kaikki on luontevaa ja helppoa, ilta on kuin elokuva. Asiat vain tapahtuvat.

Oliko sinulle yllätys että pelimies on sellainen mies joka miellyttää naisia? Millä kuvittelet että esim. minun tuntemani 200+ seksikumppanin miehet ovat kaataneet niin monta naista? Olemalla epämiellyttäviä urpoja jotka leuhkivat panokokemuksellaan?

Ei tietenkään. Pelimies on ammattimies joka tietää kuinka näytelmä käsikirjoitetaan, ohjataan ja näytellään. Kun tunteet saavat vallan, nainen ei pysähdy ihmettelemään miksi kaikki tuntuu sujuvan liiankin sulavasti ja miksi mies vaikuttaa siltä että tämä on pelannut samat kuviot läpi ennenkin.

Naiset rakastavat manipulointia, silloin kun se tehdään taitavasti. Ja se ei olekaan helppo taito oppia.

Jumalauta sä olet tyhmä ja tosielämästä vieraantunut. Aiheutat näillä jutuillasi niin järkyttävää myötähäpeää, että melkeen oksennus nousee kurkkuun. 

Olen 40-vuotias eikä yksikään mies ole vielä koskaan onnistunut manipuloimaan minua. Minulle ei koskaan "vaan tapahdu asioita", valitsen itse mitä teen ja kenen kanssa. Mutta ethän sinä minua usko, koska elät omassa harhamaailmassasi missä "naiset" ovat kuin ulkoavaruudesta pudonnut vieras rotu eivätkä ihmisiä omine ajatuksineen, toiveineen, haluineen ja persoonallisuuksineen. 

Myötähäpeän lisäksi juttusi herättävät minussa tosi voimakasta suuttumusta. Harvoin saa lukea noin lukijaa ja naisia aliarvioivaa tekstiä. 

Toi taitaa puhua parikymppisistä naisista, ne on kyllä manipuloitavissa

-eri

Meinaat että olen pullahtanut maailmaan nelikymppisenä enkä ole ollut parikymppinen nainen? 

Älä leiki tyhmää, tottakai löytyy poikkeuksia mutta tämän päivän parikymppiset naiset ovat pääsääntöisesti manipuloitavissa, baari / tinder on pelimiesten buffetti

Miksi sulla ei sitten käy flaksi jos ne naiset kerran on pääsääntöisesti manipuloitavissa?

Koska se on noutopöytä pelimiehille, ei taviksille.

No eihän se manipulointitaito sitten auta betaa pätkääkään eivätkä naiset olekaan manipuloitavissa. Koeta nyt päättää. 

Ei autakaan.. ei siinä ole mitää päätettävä.

No niin. Eli naiset eivät ole kovin helposti manipuloitavissa. Tästä olemme nyt siis yksimielisiä. 

Ystäväni laihdutti, koristautui, opetteli pukeutumaan muodikkaasti ja kävi pitkän kyynisen koulun läpi naisten ja yleensäkin ihmisten sielunelämästä. Nyt osaa kammata naamansa oikeaan asentoon, esittää uskottavasti haluttuja ominaisuuksia eli ns."manipuloi" ja paneskelee niitä kasapäin kun taas aikaisemmin ollessaan ns. oma itsensä hänen hurmaavuustasonsa ja saantinsa oli lähempänä nollaa.

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Kun puhutaan parisuhteesta eikä pelkästä seksistä jossa naisilla on sanoinkuvaamattoman helppoa löytää seuraa, naisilla on huomattavasti helpompaa.

Selitys on tämä: iässä jossa halu ja tarve pariutua on suurempi, naisella on nuoruuden tuoma etu. Miehellä vastaavaa etua ei ole. Termi "nuori nainen" sisältää jo itsessään oletuksen jostain tavoittelemisen arvoisesta. Termi "nuori mies" ei sisällä vastaavaa oletettua arvoa.

Jos katsotaan 35+ naisia, onko heillä etua miehiin nähden pariutumisessa? Ei - mutta kun naiset menettävät etunsa, he lakkaavat pelaamasta. Saatuaan jo haluamansa eli lapset ja puolet lähinnä miehen hankkimasta omaisuudesta, he voivat olla yksinkin.

Mikä sinusta on se ikä jolloin halu ja tarve pariutua on suurempi? Minä veikkaan että se on kolmekymppisillä suurempi kuin 25-vuotiailla. Ylipäätään monet eivät nuorina tunne tarvetta parisuhteeseen, vaan haluavat pikemminkin elää sitä nuoruuttaan ennen vakiintumista. Kolmenkympin korvilla tilanne on jo toinen, nuoruudesta on nautittu, opiskelut opiskeltu ja työelämään päästy käsiksi, silloin elämäntilanne alkaa olla otollinen vakavalle parisuhteelle. Mutta ei kolmekymppisenä naisella enää mitään nuoruuden tuomaa etua miehiin nähden ole.

Tämä. Muttakun miehet eivät laske kolmekymppisiä naisia edes naisiksi. Miesten pariutumisongelmat johtuvat vain ja ainoastaan miesten omasta nirsoudesta. Jos miehille kelpaisi omanikäiset naiset, mitään ongelmaa ei olisi.

Kolmekymppinen nainen kelpaa mainiosti 45-> miehelle. Se ikä on naisten valtti ja toisaalta kirous kun sitä alkaa kertyä. Siksi tulisi tarkoin harkita kauanko meinaa karusellissä pyöriä, nollatutkintoa opiskella jne. Jo lässähtänyt, nuoruutensa hehkun menettänyt ja ennen kaikkea katkeroitunut +30v nainen ei monia ikäisiään miehiä säväytä. Jo jos vielä vetkuttavat ja jatkavat ronkelointia tuonkin rajapyykin jälkeen, niin hedelmöityshoidot sun muut odottavat.

Kuten edellä sanottiin, miehet ovat liian nirsoja. Jokainen mies saa parisuhteen helposti, jos miehelle kelpaa omanikäinen ja omantasoinen nainen.

Karusellit ja nollatutkinnot kuulostavat omituisilta. Itse olen neitsyt, koulutuksena peruskoulu. Miehille en ole koskaan kelvannut. Miehille kelpaavat vain kauniit ja itsevarmat naiset. Sellaisilla naisilla on paljon ottajia.

Minulle ainakin kelpasi omanikäinen nainen - siis 25-vuotiaaksi asti. Nyt 31-vuotiaana kelpaisi hieman nuorempi, siis max 25-vuotias. Kyse ei ole siitä etteikö 31-vuotiaissa olisi haluttavia naisia, FWB on minua vanhempi.

1. Minua ei kiinnosta nainen joka on sitä mieltä että parisuhde kanssani olisi uhraus jota ennen pitää saada "elää", mahdollisesti seksiä täysin erilaisten miesten kanssa. Minua kiinnostaa nainen joka haluaa "elää", siis esim. harrastaa ja matkailla, minun kanssani.

2. Minua ei kiinnosta nainen joka tarvitsee miestä perheprojektiinsa. Minua kiinnostaa nainen joka haluaa minut silloinkin kun ei tarvitse miestä tavoitteidensa toteuttamiseksi.

3. Minua ei kiinnosta nainen jolla on taustalla irtosuhteita tai yksikin panosuhde (ja kyllä, itse harrastan molempia jos mahdollista, naisille kun miehen kokemus ja osaaminen ratkaisee enemmän kuin siveellisyys).

4. Haluan naisen jonka kanssa ei tule kiire lisääntyä ennen kuin on hitasuduttu kunnolla yhteen. Pari vuotta on tähän aivan liian lyhyt aika.

En siis halua vaihenaista joka jakaa elämänsä osiin joiden aikana häntä viihdyttävät erilaiset miehet. Elämänkumppani tarkoittaa sitä että jaetaan yhdessä niin matkat ja harrastukset kuin lapsiperheen arkikin.

Jos naista ei ole kiinnostanut seurustelu kunnollisen miehen kanssa 25-vuotiaaksi mennessä, nämä kaikki harvemmin toteutuvat.

 

Sinun sinkkuutesi syy on ainakin selvästi se, että olet erittäin nirso ja vaativa, etkä kelpuuta oman tasoistasi naista vaan vaadit naiselta paljon enemmän kuin itseltäsi. Jokainen tietysti saa vaatia mitä haluaa, mutta sinuna harkitsisin riman laskemista, jos parisuhteen haluat.

Esimerkiksi tuo ikäjuttu on varmasti ongelma eikä ainakaan parane mitä enemmän itse ikäännyt. Jos naisen pitää olla vähintään kuusi vuotta sinua nuorempi, se on tilastollisesti aika rajaava tekijä, sillä 80%:ssa avioliitoista Suomessa puolisoiden välinen ikäero on maksimissaan viisi vuotta. Ja mitä vanhemmaksi itse käyt, sitä vaikeampaa sinun on luonnollisestikin löytää maksimissaan 25-vuotias nainen, joka on halukas perustamaan perheen kanssasi vasta sitten, kun alat itse kolkuttelemaan keski-ikää.

Toinen ongelma on sitten tuo varsin kaksinaismoralistinen siveellisyyden vaatimus naiselle, vaikka itse et siveellisesti katso tarpeelliseksi käyttäytyä. Minua itseasiassa kiinnostaisi tietää, että miksi vaadit naiselta siveellisyyttä? Mitä ongelmaa parisuhteen kannalta mielestäsi siinä on, että naisella on ollut vaikka muutama irtosuhde sinkkuvuosinaan jos se sama asia ei ole ongelma kuitenkaan silloin, kun sinulla itselläsi on niitä irtosuhteita ollut?

Siksi koska haluan romanttisen naisen, en naista joka nauttii seksistä johon ei liity syvempiä tunteita.

Naiset päättävät mitä he arvostavat miehessä. Jos siveellisyyden puutteeni painaa enemmän vaakakupissa kuin irtosuhteissa saatu itsevarmuus, viettelytaidot ja seksikokemus - naisella on täysi oikeus suosia siveellisiä demiseksuaalineitsytsetiä. En valita.
Miehet päättävät mitä arvostavat naisissa, naiset päättävät mitä arvostavat miehissä.

Olen nainen, joka ei arvosta irtosuhteita ja haluan että puolisoni jakaa kanssani tämän arvomaailman. Itsevarmuus on toki plussaa, mutta ei silloin jos se on hankittu ympäriinsä paneskelemalla ilman tunteita. Viettelytaidot eivät minuun vetoa, koska en halua miestä, joka tuntee tarvetta vietellä kenetkään muun kuin minut. Ja seksikokemukset ovat negatiivinen piirre jos ne on hankittu muuten kuin vakavassa ja sitoutuneessa parisuhteessa, sillä kuten jo sanoin, en arvosta irtosuhteita.

Sinä et siis olisi minulle sopiva kumppani, koska sinä arvostat ja harrastat irtosuhteita ja vaikutat muutenkin enemmän ns. pelimieheltä arvomaailmasi suhteen kuin tasa-arvoista ja rakastavaa, yksiavioista parisuhdetta haluavalta mieheltä. Ehkä olen vanhanaikainen, mutta jos mies tykkää tunteettomasta irtoseksistä niin paljon, että hakeutuu irtosuhteisiin toistuvasti, epäilen hänen kykyään pysyä uskollisena pitkässä juoksussa. Ja sama pätee tietenkin myös naisiin.

Eli sinuun vetoaa itsevarmuus ja viettelytaidot, kunhan niitä ei käytetä muihin eikä niitä ole hankittu irtosuhteilemalla. Ok.

Kun tapaat miehen, köytätkö hänet valheenpaljastuskoneeseen ja kysyt entisten seksikumppanien määrän? Niinpä.

Toisin sanottuna, jos mies X haluaa sinut, hänen kannattaa mieluummin irtosuhteilla kuin olla irtosuhteilematta. Mies Y saattaa ehkä olla riittävän itsevarma ja viettelytaitoinen ilman irtosuhteitakin, mutta hänenkin olisi fiksuinta hankkia näitä ominaisuuksia lisää. Seksihistoriasta voi sitten kertoa myöhemmin, tai jättää kertomatta.

 

Huoh. Sanoin että itsevarmuus on plussaa ja että viettelytaidot nimenomaan EIVÄT vetoa. Itsevarmuutta ei minusta muuten ole mikään "pakko pokata mimmejä" -tyyli, jossa haetaan ihailua muilta miehiltä ja itsetunto kohoaa mitä kovemmalta naistenkaatajalta muiden miesten silmissä vaikuttaa. Oikeaa itsevarmuutta on se, että uskaltaa olla aidosti oma itsensä, vaikka sillä ei keräisikään pisteitä wannabe-pelimiesten kultapossukerhossa. Minut vietellään olemalla oma itsensä, ei luottamalla joihinkin päälleliimattuihin viettelytaitoihin, joiden tarkoituksena on saada "naiset avaamaan jalkansa".

Eli jos mies minut haluaa, ei kannata irtosuhteilla, siitä ei kerää mitään sellaista mitä pitäisin suuressa arvossa. Ja päinvastoin, silloin vaan tekee itsensä mieheksi jota en halua. En tietenkään voi tietää varmuudella puhuuko mies totta seksikokemuksistaan, mutta uskoisin että se kyllä tutustuttaessa tulee monella eri tavalla ilmi toisen käytöksestä.

Miten sinä muuten ajattelit varmistaa sen, että se sinun unelmiesi nainen ei valehtele sinulle edellisistä seksikokemuksistaan? Entä odotatko sinä naiselta rehellisyyttä tässä asiassa, vaikka itse aiot mitä ilmeisimmin valehdella hänelle omista kokemuksistasi ja arvomaailmastasikin? Arvostatko sä rehellisyyttä ja luotettavuutta parisuhteessa ollenkaan? Vai onko nekin sellaisia juttuja, joihin vain naisilla on mielestäsi velvollisuus?

Tietenkin olen rehellinen, jos asiasta kysytään.

Minähän muuten olin 25-vuotiaaksi asti kuten sinä. Romanttinen ja kiltti mies. Halusin vain parisuhteen, en hakenut irtosuhteita saati panosuhteita.

Osaatko arvata kuinka moni nainen kiinnostui suhteesta kanssani? Tai ylipäätään mistään romanttis-seksuaalisesta?

Ei yksikään.

Ihan yhtä lailla ne kiltit ja ujot tytöt syttyivät menevämmistä, määrätietoisesti kohti seksiä pyrkivistä itsevarmoista miehistä jotka kokemuksensa turvin "saivat heidät rentoutumaan".

Nyt tilanne on monin verroin parempi. Hankkiuduin poikuudesta eroon maksullisella ja onnistuin lopulta saamaan irtosuhteita ja jopa FWB-suhteen. Ne olivat fiksuja päätöksiä, olin 25-vuotiaaksi asti todella hölmö.

ps. kerrohan minulle neitsytnainen, jos sinun pitäisi valita, kumman haluaisit "vievän" seksissä? Miehen vai naisen?

Olin mieheni tavatessani neitsyt, ja tunnen monia muitakin, jotka ovat pitäneet tärkeänä odottaa sitä oikeaa.

En koskaan olisi huolinut miestä, jolla olisi ollut irtosuhteita tai jopa prostituutiota taustalla. Ja tiedän, ettei kukaan muukaan tuntemani kaltaiseni nainen olisi huolinut. Mieheni oli neitsyt kun tapasimme. Arvostin sitä. Kumpikaan ei vienyt, vaan opettelemme yhdessä. Olisi ollut todella ällöttävää, jos mies olisi jotain pornoa katsonut ja luullut, että miehen pitää olla itsevarma ja viedä. Yäk.

Keskity sinä kertomaan, mitä sinä miehenä haluat, äläkä yritä naisten puolesta väittää, mitä me haluamme.

Mutta yleisesti niin, että kokeneet naiset haluavat kokeneen miehen, kokemattomat kokemattoman. Eikä kukaan halua miestä, jonka mielestä moraali on eri miehelle ja naiselle. Se on aivan ehdoton ei joka ikiselle suomalaiselle naiselle.

Sinunkaltaisiasi naisia, tässä tapauksessa vielä 20 vuotiaina neitsyitä, on 6%. Eli olet todella harvinainen. Minä en taida tuntea ainuttakaan suomalaista, joka meni neitsyenä naimisiin.

Juuri näin. Ja nuo 6% eivät suinkaan kaikki mene neitsyenä naimisiin.

Huomionarvoista on että samanikäisistä miehistä neitsyitä on yli 20%. Eikä tässä oteta huomioon sitä että osa nuorista miehistä on käynyt maksullisella huomattuaan ettei saa tyttöystävää tai seksiseuraa.

Eli selkeästi seurustelusuhteiden ulkopuolella pieni joukko tasokkaita miehiä pyörittää suurta joukkoa naisia.

 

Mistä ihmeestä tämä luku tuli? Väestöliiton tutkimuksen mukaan miehet menettävät neitsyyden keskimäärin 16-17 -vuotiaana. Jos 20 % 20 -vuotiaista on neitsyitä, sehän tarkoittaisi, että suunnilleen sama verran on niitä, jotka menettävät neitsyytensä 12-14-vuotiaana. Aika hurjalta kuulostaa. 

https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/06/15/joka-viides-miehista-on-neitsyita-viela-21-vuotiaana

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Kun puhutaan parisuhteesta eikä pelkästä seksistä jossa naisilla on sanoinkuvaamattoman helppoa löytää seuraa, naisilla on huomattavasti helpompaa.

Selitys on tämä: iässä jossa halu ja tarve pariutua on suurempi, naisella on nuoruuden tuoma etu. Miehellä vastaavaa etua ei ole. Termi "nuori nainen" sisältää jo itsessään oletuksen jostain tavoittelemisen arvoisesta. Termi "nuori mies" ei sisällä vastaavaa oletettua arvoa.

Jos katsotaan 35+ naisia, onko heillä etua miehiin nähden pariutumisessa? Ei - mutta kun naiset menettävät etunsa, he lakkaavat pelaamasta. Saatuaan jo haluamansa eli lapset ja puolet lähinnä miehen hankkimasta omaisuudesta, he voivat olla yksinkin.

Mikä sinusta on se ikä jolloin halu ja tarve pariutua on suurempi? Minä veikkaan että se on kolmekymppisillä suurempi kuin 25-vuotiailla. Ylipäätään monet eivät nuorina tunne tarvetta parisuhteeseen, vaan haluavat pikemminkin elää sitä nuoruuttaan ennen vakiintumista. Kolmenkympin korvilla tilanne on jo toinen, nuoruudesta on nautittu, opiskelut opiskeltu ja työelämään päästy käsiksi, silloin elämäntilanne alkaa olla otollinen vakavalle parisuhteelle. Mutta ei kolmekymppisenä naisella enää mitään nuoruuden tuomaa etua miehiin nähden ole.

Tämä. Muttakun miehet eivät laske kolmekymppisiä naisia edes naisiksi. Miesten pariutumisongelmat johtuvat vain ja ainoastaan miesten omasta nirsoudesta. Jos miehille kelpaisi omanikäiset naiset, mitään ongelmaa ei olisi.

Kolmekymppinen nainen kelpaa mainiosti 45-> miehelle. Se ikä on naisten valtti ja toisaalta kirous kun sitä alkaa kertyä. Siksi tulisi tarkoin harkita kauanko meinaa karusellissä pyöriä, nollatutkintoa opiskella jne. Jo lässähtänyt, nuoruutensa hehkun menettänyt ja ennen kaikkea katkeroitunut +30v nainen ei monia ikäisiään miehiä säväytä. Jo jos vielä vetkuttavat ja jatkavat ronkelointia tuonkin rajapyykin jälkeen, niin hedelmöityshoidot sun muut odottavat.

Kuten edellä sanottiin, miehet ovat liian nirsoja. Jokainen mies saa parisuhteen helposti, jos miehelle kelpaa omanikäinen ja omantasoinen nainen.

Karusellit ja nollatutkinnot kuulostavat omituisilta. Itse olen neitsyt, koulutuksena peruskoulu. Miehille en ole koskaan kelvannut. Miehille kelpaavat vain kauniit ja itsevarmat naiset. Sellaisilla naisilla on paljon ottajia.

Minulle ainakin kelpasi omanikäinen nainen - siis 25-vuotiaaksi asti. Nyt 31-vuotiaana kelpaisi hieman nuorempi, siis max 25-vuotias. Kyse ei ole siitä etteikö 31-vuotiaissa olisi haluttavia naisia, FWB on minua vanhempi.

1. Minua ei kiinnosta nainen joka on sitä mieltä että parisuhde kanssani olisi uhraus jota ennen pitää saada "elää", mahdollisesti seksiä täysin erilaisten miesten kanssa. Minua kiinnostaa nainen joka haluaa "elää", siis esim. harrastaa ja matkailla, minun kanssani.

2. Minua ei kiinnosta nainen joka tarvitsee miestä perheprojektiinsa. Minua kiinnostaa nainen joka haluaa minut silloinkin kun ei tarvitse miestä tavoitteidensa toteuttamiseksi.

3. Minua ei kiinnosta nainen jolla on taustalla irtosuhteita tai yksikin panosuhde (ja kyllä, itse harrastan molempia jos mahdollista, naisille kun miehen kokemus ja osaaminen ratkaisee enemmän kuin siveellisyys).

4. Haluan naisen jonka kanssa ei tule kiire lisääntyä ennen kuin on hitasuduttu kunnolla yhteen. Pari vuotta on tähän aivan liian lyhyt aika.

En siis halua vaihenaista joka jakaa elämänsä osiin joiden aikana häntä viihdyttävät erilaiset miehet. Elämänkumppani tarkoittaa sitä että jaetaan yhdessä niin matkat ja harrastukset kuin lapsiperheen arkikin.

Jos naista ei ole kiinnostanut seurustelu kunnollisen miehen kanssa 25-vuotiaaksi mennessä, nämä kaikki harvemmin toteutuvat.

 

Sinun sinkkuutesi syy on ainakin selvästi se, että olet erittäin nirso ja vaativa, etkä kelpuuta oman tasoistasi naista vaan vaadit naiselta paljon enemmän kuin itseltäsi. Jokainen tietysti saa vaatia mitä haluaa, mutta sinuna harkitsisin riman laskemista, jos parisuhteen haluat.

Esimerkiksi tuo ikäjuttu on varmasti ongelma eikä ainakaan parane mitä enemmän itse ikäännyt. Jos naisen pitää olla vähintään kuusi vuotta sinua nuorempi, se on tilastollisesti aika rajaava tekijä, sillä 80%:ssa avioliitoista Suomessa puolisoiden välinen ikäero on maksimissaan viisi vuotta. Ja mitä vanhemmaksi itse käyt, sitä vaikeampaa sinun on luonnollisestikin löytää maksimissaan 25-vuotias nainen, joka on halukas perustamaan perheen kanssasi vasta sitten, kun alat itse kolkuttelemaan keski-ikää.

Toinen ongelma on sitten tuo varsin kaksinaismoralistinen siveellisyyden vaatimus naiselle, vaikka itse et siveellisesti katso tarpeelliseksi käyttäytyä. Minua itseasiassa kiinnostaisi tietää, että miksi vaadit naiselta siveellisyyttä? Mitä ongelmaa parisuhteen kannalta mielestäsi siinä on, että naisella on ollut vaikka muutama irtosuhde sinkkuvuosinaan jos se sama asia ei ole ongelma kuitenkaan silloin, kun sinulla itselläsi on niitä irtosuhteita ollut?

Siksi koska haluan romanttisen naisen, en naista joka nauttii seksistä johon ei liity syvempiä tunteita.

Naiset päättävät mitä he arvostavat miehessä. Jos siveellisyyden puutteeni painaa enemmän vaakakupissa kuin irtosuhteissa saatu itsevarmuus, viettelytaidot ja seksikokemus - naisella on täysi oikeus suosia siveellisiä demiseksuaalineitsytsetiä. En valita.
Miehet päättävät mitä arvostavat naisissa, naiset päättävät mitä arvostavat miehissä.

Olen nainen, joka ei arvosta irtosuhteita ja haluan että puolisoni jakaa kanssani tämän arvomaailman. Itsevarmuus on toki plussaa, mutta ei silloin jos se on hankittu ympäriinsä paneskelemalla ilman tunteita. Viettelytaidot eivät minuun vetoa, koska en halua miestä, joka tuntee tarvetta vietellä kenetkään muun kuin minut. Ja seksikokemukset ovat negatiivinen piirre jos ne on hankittu muuten kuin vakavassa ja sitoutuneessa parisuhteessa, sillä kuten jo sanoin, en arvosta irtosuhteita.

Sinä et siis olisi minulle sopiva kumppani, koska sinä arvostat ja harrastat irtosuhteita ja vaikutat muutenkin enemmän ns. pelimieheltä arvomaailmasi suhteen kuin tasa-arvoista ja rakastavaa, yksiavioista parisuhdetta haluavalta mieheltä. Ehkä olen vanhanaikainen, mutta jos mies tykkää tunteettomasta irtoseksistä niin paljon, että hakeutuu irtosuhteisiin toistuvasti, epäilen hänen kykyään pysyä uskollisena pitkässä juoksussa. Ja sama pätee tietenkin myös naisiin.

Eli sinuun vetoaa itsevarmuus ja viettelytaidot, kunhan niitä ei käytetä muihin eikä niitä ole hankittu irtosuhteilemalla. Ok.

Kun tapaat miehen, köytätkö hänet valheenpaljastuskoneeseen ja kysyt entisten seksikumppanien määrän? Niinpä.

Toisin sanottuna, jos mies X haluaa sinut, hänen kannattaa mieluummin irtosuhteilla kuin olla irtosuhteilematta. Mies Y saattaa ehkä olla riittävän itsevarma ja viettelytaitoinen ilman irtosuhteitakin, mutta hänenkin olisi fiksuinta hankkia näitä ominaisuuksia lisää. Seksihistoriasta voi sitten kertoa myöhemmin, tai jättää kertomatta.

 

Huoh. Sanoin että itsevarmuus on plussaa ja että viettelytaidot nimenomaan EIVÄT vetoa. Itsevarmuutta ei minusta muuten ole mikään "pakko pokata mimmejä" -tyyli, jossa haetaan ihailua muilta miehiltä ja itsetunto kohoaa mitä kovemmalta naistenkaatajalta muiden miesten silmissä vaikuttaa. Oikeaa itsevarmuutta on se, että uskaltaa olla aidosti oma itsensä, vaikka sillä ei keräisikään pisteitä wannabe-pelimiesten kultapossukerhossa. Minut vietellään olemalla oma itsensä, ei luottamalla joihinkin päälleliimattuihin viettelytaitoihin, joiden tarkoituksena on saada "naiset avaamaan jalkansa".

Eli jos mies minut haluaa, ei kannata irtosuhteilla, siitä ei kerää mitään sellaista mitä pitäisin suuressa arvossa. Ja päinvastoin, silloin vaan tekee itsensä mieheksi jota en halua. En tietenkään voi tietää varmuudella puhuuko mies totta seksikokemuksistaan, mutta uskoisin että se kyllä tutustuttaessa tulee monella eri tavalla ilmi toisen käytöksestä.

Miten sinä muuten ajattelit varmistaa sen, että se sinun unelmiesi nainen ei valehtele sinulle edellisistä seksikokemuksistaan? Entä odotatko sinä naiselta rehellisyyttä tässä asiassa, vaikka itse aiot mitä ilmeisimmin valehdella hänelle omista kokemuksistasi ja arvomaailmastasikin? Arvostatko sä rehellisyyttä ja luotettavuutta parisuhteessa ollenkaan? Vai onko nekin sellaisia juttuja, joihin vain naisilla on mielestäsi velvollisuus?

Tietenkin olen rehellinen, jos asiasta kysytään.

Minähän muuten olin 25-vuotiaaksi asti kuten sinä. Romanttinen ja kiltti mies. Halusin vain parisuhteen, en hakenut irtosuhteita saati panosuhteita.

Osaatko arvata kuinka moni nainen kiinnostui suhteesta kanssani? Tai ylipäätään mistään romanttis-seksuaalisesta?

Ei yksikään.

Ihan yhtä lailla ne kiltit ja ujot tytöt syttyivät menevämmistä, määrätietoisesti kohti seksiä pyrkivistä itsevarmoista miehistä jotka kokemuksensa turvin "saivat heidät rentoutumaan".

Nyt tilanne on monin verroin parempi. Hankkiuduin poikuudesta eroon maksullisella ja onnistuin lopulta saamaan irtosuhteita ja jopa FWB-suhteen. Ne olivat fiksuja päätöksiä, olin 25-vuotiaaksi asti todella hölmö.

ps. kerrohan minulle neitsytnainen, jos sinun pitäisi valita, kumman haluaisit "vievän" seksissä? Miehen vai naisen?

Olin mieheni tavatessani neitsyt, ja tunnen monia muitakin, jotka ovat pitäneet tärkeänä odottaa sitä oikeaa.

En koskaan olisi huolinut miestä, jolla olisi ollut irtosuhteita tai jopa prostituutiota taustalla. Ja tiedän, ettei kukaan muukaan tuntemani kaltaiseni nainen olisi huolinut. Mieheni oli neitsyt kun tapasimme. Arvostin sitä. Kumpikaan ei vienyt, vaan opettelemme yhdessä. Olisi ollut todella ällöttävää, jos mies olisi jotain pornoa katsonut ja luullut, että miehen pitää olla itsevarma ja viedä. Yäk.

Keskity sinä kertomaan, mitä sinä miehenä haluat, äläkä yritä naisten puolesta väittää, mitä me haluamme.

Mutta yleisesti niin, että kokeneet naiset haluavat kokeneen miehen, kokemattomat kokemattoman. Eikä kukaan halua miestä, jonka mielestä moraali on eri miehelle ja naiselle. Se on aivan ehdoton ei joka ikiselle suomalaiselle naiselle.

Sinunkaltaisiasi naisia, tässä tapauksessa vielä 20 vuotiaina neitsyitä, on 6%. Eli olet todella harvinainen. Minä en taida tuntea ainuttakaan suomalaista, joka meni neitsyenä naimisiin.

Juuri näin. Ja nuo 6% eivät suinkaan kaikki mene neitsyenä naimisiin.

Huomionarvoista on että samanikäisistä miehistä neitsyitä on yli 20%. Eikä tässä oteta huomioon sitä että osa nuorista miehistä on käynyt maksullisella huomattuaan ettei saa tyttöystävää tai seksiseuraa.

Eli selkeästi seurustelusuhteiden ulkopuolella pieni joukko tasokkaita miehiä pyörittää suurta joukkoa naisia.

 

Mistä ihmeestä tämä luku tuli? Väestöliiton tutkimuksen mukaan miehet menettävät neitsyyden keskimäärin 16-17 -vuotiaana. Jos 20 % 20 -vuotiaista on neitsyitä, sehän tarkoittaisi, että suunnilleen sama verran on niitä, jotka menettävät neitsyytensä 12-14-vuotiaana. Aika hurjalta kuulostaa. 

https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/06/15/joka-viides-miehista-on-neitsyita-viela-21-vuotiaana

Eikö tämä nettikysely ole jo moneen kertaan todettu huonoksi lähteeksi. Aina sen joku kuitenkin vetää esiin.

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kuulun juuri niihin kliseisiin sinkkunaisiin, eli kaupungissa asuva, korkeasti koulutettu kolmekymppinen. Miehen kyllä saisin vaikka viidessä minuutissa ja seksiä sormia napsauttamalla. Ongelma on, että parisuhteeseen kelpuutan vain fiksun, hyvät käytöstavat kotona oppineen, itsestään jossain määrin huolta pitävän, omaan silmääni kivannäköisen miehen.

Jos tämmöisiä on kolme-nelikymppisinä sinkkuina, he ovat "parisuhdemarkkinoilla" niin kovaa valuuttaa, että löytävät helposti minua nuoremman ja nätimmän. Olen tästä todella tietoinen ja varmasti itsekin miehenä toimisin samoin, joten en voi tuomitakaan.

Viihdyn sen verran hyvin yksin etten tyydy kehenkään, josta en aidosti innostu. Tulen varmasti sinkuksi jäämäänkin, kun ihmeitäkään ei tässä universumissa tapahdu, mutta minkäs teet. Elämän realiteetit on mitä on ja onneksi elämästä voi nauttia ilman parisuhdettakin.

Kaikki riippuu siitä onko sun silmää miellyttävä mies sellainen, joka miellyttää muiden silmää. Kolmen ensimmäisen kriteerin perusteella löytyy sinkkumiehiä vaikka miten paljon

Perinteinen komeus ja miehekkyys on eräänlainen kynnyskriteeri. Sen jälkeen alkavat (parisuhteeseen) vaikuttaa nuo muut asiat.

Fiksuudella, käytöstavoilla ja itsestään huolehtimisella ei yksinään vielä saa yhden yhtä naista.

Huvittaa nämä absoluuttisina totuuksina lauotut kynnysarvohöpinät. Itse olen 169cm "pitkä", lievästi keskivartalolihava ruipelo jolla on pyöreät, leuattomat ja susirumat kasvot ja jonka hiuksetkin alkoivat harventua päälaelta jo lukiossa mutta silti naisseuraa on aina riittänyt niin irto- kuin parisuhteisiinkin. Eli jos joku kynnysarvo on niin kynnys on kyllä sen verran matala että siihen tavallinenkaan mies harvemmin kompastuu kun kerran minäkin olen sen yli vaivattomasti kontannut.

Tässä! Oli niin mainio kuvaus.

Naiselle pariutumiseen, eli pysyvään parisuhteeseen, puolisoksi ja lasten isäksi, ehdottoman tärkeää on luonne.

Luotettava, ystävällinen ja huolehtiva, normaalin älykäs ja hauska ihminen.

hupiseksiin kelpaa joku leveäharteinen hulttiokin satunnaisesti, mutta hullukaan ei luota elämäänsä sellaisen käsiin.

Mutta miksi seksiin vaaditaan leveäharteinen hulttio, kun taas suhteeseen/elättäjäksi kelpaa hintelä mutta luotettava mies?

 

Et tajunnut? Luonne on tärkeä, ei ulkonäkö. Luetun ymmärtäminen? Seksiin kelpaa MYÖS hulttio -koska häntä ei ole tarkoituskaan pitää. Ei ole niin kovat vaatimukset.

Mitä ajatella naisesta, joka menee ärsyttävän kusipään kanssa sänkyyn vain koska tama mies on vaaaan, niin sexy!  Tässä se juuri hivenen tiivistyy..Tuohan olisi lähes supervoima! Saa olla mitä on, vaikka ärsyttävä hulttio kusipää, ei meinaa mitään. Naiset lakoaa. Eli onhan tuo vaatimuksena tavikselle ihan posketon. Pitää olla sitä tätä ja tota. Alfa vaan on ja... päng, päng, päng!

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Kun puhutaan parisuhteesta eikä pelkästä seksistä jossa naisilla on sanoinkuvaamattoman helppoa löytää seuraa, naisilla on huomattavasti helpompaa.

Selitys on tämä: iässä jossa halu ja tarve pariutua on suurempi, naisella on nuoruuden tuoma etu. Miehellä vastaavaa etua ei ole. Termi "nuori nainen" sisältää jo itsessään oletuksen jostain tavoittelemisen arvoisesta. Termi "nuori mies" ei sisällä vastaavaa oletettua arvoa.

Jos katsotaan 35+ naisia, onko heillä etua miehiin nähden pariutumisessa? Ei - mutta kun naiset menettävät etunsa, he lakkaavat pelaamasta. Saatuaan jo haluamansa eli lapset ja puolet lähinnä miehen hankkimasta omaisuudesta, he voivat olla yksinkin.

Mikä sinusta on se ikä jolloin halu ja tarve pariutua on suurempi? Minä veikkaan että se on kolmekymppisillä suurempi kuin 25-vuotiailla. Ylipäätään monet eivät nuorina tunne tarvetta parisuhteeseen, vaan haluavat pikemminkin elää sitä nuoruuttaan ennen vakiintumista. Kolmenkympin korvilla tilanne on jo toinen, nuoruudesta on nautittu, opiskelut opiskeltu ja työelämään päästy käsiksi, silloin elämäntilanne alkaa olla otollinen vakavalle parisuhteelle. Mutta ei kolmekymppisenä naisella enää mitään nuoruuden tuomaa etua miehiin nähden ole.

Tämä. Muttakun miehet eivät laske kolmekymppisiä naisia edes naisiksi. Miesten pariutumisongelmat johtuvat vain ja ainoastaan miesten omasta nirsoudesta. Jos miehille kelpaisi omanikäiset naiset, mitään ongelmaa ei olisi.

Kolmekymppinen nainen kelpaa mainiosti 45-> miehelle. Se ikä on naisten valtti ja toisaalta kirous kun sitä alkaa kertyä. Siksi tulisi tarkoin harkita kauanko meinaa karusellissä pyöriä, nollatutkintoa opiskella jne. Jo lässähtänyt, nuoruutensa hehkun menettänyt ja ennen kaikkea katkeroitunut +30v nainen ei monia ikäisiään miehiä säväytä. Jo jos vielä vetkuttavat ja jatkavat ronkelointia tuonkin rajapyykin jälkeen, niin hedelmöityshoidot sun muut odottavat.

Kuten edellä sanottiin, miehet ovat liian nirsoja. Jokainen mies saa parisuhteen helposti, jos miehelle kelpaa omanikäinen ja omantasoinen nainen.

Karusellit ja nollatutkinnot kuulostavat omituisilta. Itse olen neitsyt, koulutuksena peruskoulu. Miehille en ole koskaan kelvannut. Miehille kelpaavat vain kauniit ja itsevarmat naiset. Sellaisilla naisilla on paljon ottajia.

Minulle ainakin kelpasi omanikäinen nainen - siis 25-vuotiaaksi asti. Nyt 31-vuotiaana kelpaisi hieman nuorempi, siis max 25-vuotias. Kyse ei ole siitä etteikö 31-vuotiaissa olisi haluttavia naisia, FWB on minua vanhempi.

1. Minua ei kiinnosta nainen joka on sitä mieltä että parisuhde kanssani olisi uhraus jota ennen pitää saada "elää", mahdollisesti seksiä täysin erilaisten miesten kanssa. Minua kiinnostaa nainen joka haluaa "elää", siis esim. harrastaa ja matkailla, minun kanssani.

2. Minua ei kiinnosta nainen joka tarvitsee miestä perheprojektiinsa. Minua kiinnostaa nainen joka haluaa minut silloinkin kun ei tarvitse miestä tavoitteidensa toteuttamiseksi.

3. Minua ei kiinnosta nainen jolla on taustalla irtosuhteita tai yksikin panosuhde (ja kyllä, itse harrastan molempia jos mahdollista, naisille kun miehen kokemus ja osaaminen ratkaisee enemmän kuin siveellisyys).

4. Haluan naisen jonka kanssa ei tule kiire lisääntyä ennen kuin on hitasuduttu kunnolla yhteen. Pari vuotta on tähän aivan liian lyhyt aika.

En siis halua vaihenaista joka jakaa elämänsä osiin joiden aikana häntä viihdyttävät erilaiset miehet. Elämänkumppani tarkoittaa sitä että jaetaan yhdessä niin matkat ja harrastukset kuin lapsiperheen arkikin.

Jos naista ei ole kiinnostanut seurustelu kunnollisen miehen kanssa 25-vuotiaaksi mennessä, nämä kaikki harvemmin toteutuvat.

 

Sinun sinkkuutesi syy on ainakin selvästi se, että olet erittäin nirso ja vaativa, etkä kelpuuta oman tasoistasi naista vaan vaadit naiselta paljon enemmän kuin itseltäsi. Jokainen tietysti saa vaatia mitä haluaa, mutta sinuna harkitsisin riman laskemista, jos parisuhteen haluat.

Esimerkiksi tuo ikäjuttu on varmasti ongelma eikä ainakaan parane mitä enemmän itse ikäännyt. Jos naisen pitää olla vähintään kuusi vuotta sinua nuorempi, se on tilastollisesti aika rajaava tekijä, sillä 80%:ssa avioliitoista Suomessa puolisoiden välinen ikäero on maksimissaan viisi vuotta. Ja mitä vanhemmaksi itse käyt, sitä vaikeampaa sinun on luonnollisestikin löytää maksimissaan 25-vuotias nainen, joka on halukas perustamaan perheen kanssasi vasta sitten, kun alat itse kolkuttelemaan keski-ikää.

Toinen ongelma on sitten tuo varsin kaksinaismoralistinen siveellisyyden vaatimus naiselle, vaikka itse et siveellisesti katso tarpeelliseksi käyttäytyä. Minua itseasiassa kiinnostaisi tietää, että miksi vaadit naiselta siveellisyyttä? Mitä ongelmaa parisuhteen kannalta mielestäsi siinä on, että naisella on ollut vaikka muutama irtosuhde sinkkuvuosinaan jos se sama asia ei ole ongelma kuitenkaan silloin, kun sinulla itselläsi on niitä irtosuhteita ollut?

Siksi koska haluan romanttisen naisen, en naista joka nauttii seksistä johon ei liity syvempiä tunteita.

Naiset päättävät mitä he arvostavat miehessä. Jos siveellisyyden puutteeni painaa enemmän vaakakupissa kuin irtosuhteissa saatu itsevarmuus, viettelytaidot ja seksikokemus - naisella on täysi oikeus suosia siveellisiä demiseksuaalineitsytsetiä. En valita.
Miehet päättävät mitä arvostavat naisissa, naiset päättävät mitä arvostavat miehissä.

Olen nainen, joka ei arvosta irtosuhteita ja haluan että puolisoni jakaa kanssani tämän arvomaailman. Itsevarmuus on toki plussaa, mutta ei silloin jos se on hankittu ympäriinsä paneskelemalla ilman tunteita. Viettelytaidot eivät minuun vetoa, koska en halua miestä, joka tuntee tarvetta vietellä kenetkään muun kuin minut. Ja seksikokemukset ovat negatiivinen piirre jos ne on hankittu muuten kuin vakavassa ja sitoutuneessa parisuhteessa, sillä kuten jo sanoin, en arvosta irtosuhteita.

Sinä et siis olisi minulle sopiva kumppani, koska sinä arvostat ja harrastat irtosuhteita ja vaikutat muutenkin enemmän ns. pelimieheltä arvomaailmasi suhteen kuin tasa-arvoista ja rakastavaa, yksiavioista parisuhdetta haluavalta mieheltä. Ehkä olen vanhanaikainen, mutta jos mies tykkää tunteettomasta irtoseksistä niin paljon, että hakeutuu irtosuhteisiin toistuvasti, epäilen hänen kykyään pysyä uskollisena pitkässä juoksussa. Ja sama pätee tietenkin myös naisiin.

Eli sinuun vetoaa itsevarmuus ja viettelytaidot, kunhan niitä ei käytetä muihin eikä niitä ole hankittu irtosuhteilemalla. Ok.

Kun tapaat miehen, köytätkö hänet valheenpaljastuskoneeseen ja kysyt entisten seksikumppanien määrän? Niinpä.

Toisin sanottuna, jos mies X haluaa sinut, hänen kannattaa mieluummin irtosuhteilla kuin olla irtosuhteilematta. Mies Y saattaa ehkä olla riittävän itsevarma ja viettelytaitoinen ilman irtosuhteitakin, mutta hänenkin olisi fiksuinta hankkia näitä ominaisuuksia lisää. Seksihistoriasta voi sitten kertoa myöhemmin, tai jättää kertomatta.

 

Huoh. Sanoin että itsevarmuus on plussaa ja että viettelytaidot nimenomaan EIVÄT vetoa. Itsevarmuutta ei minusta muuten ole mikään "pakko pokata mimmejä" -tyyli, jossa haetaan ihailua muilta miehiltä ja itsetunto kohoaa mitä kovemmalta naistenkaatajalta muiden miesten silmissä vaikuttaa. Oikeaa itsevarmuutta on se, että uskaltaa olla aidosti oma itsensä, vaikka sillä ei keräisikään pisteitä wannabe-pelimiesten kultapossukerhossa. Minut vietellään olemalla oma itsensä, ei luottamalla joihinkin päälleliimattuihin viettelytaitoihin, joiden tarkoituksena on saada "naiset avaamaan jalkansa".

Eli jos mies minut haluaa, ei kannata irtosuhteilla, siitä ei kerää mitään sellaista mitä pitäisin suuressa arvossa. Ja päinvastoin, silloin vaan tekee itsensä mieheksi jota en halua. En tietenkään voi tietää varmuudella puhuuko mies totta seksikokemuksistaan, mutta uskoisin että se kyllä tutustuttaessa tulee monella eri tavalla ilmi toisen käytöksestä.

Miten sinä muuten ajattelit varmistaa sen, että se sinun unelmiesi nainen ei valehtele sinulle edellisistä seksikokemuksistaan? Entä odotatko sinä naiselta rehellisyyttä tässä asiassa, vaikka itse aiot mitä ilmeisimmin valehdella hänelle omista kokemuksistasi ja arvomaailmastasikin? Arvostatko sä rehellisyyttä ja luotettavuutta parisuhteessa ollenkaan? Vai onko nekin sellaisia juttuja, joihin vain naisilla on mielestäsi velvollisuus?

Tietenkin olen rehellinen, jos asiasta kysytään.

Minähän muuten olin 25-vuotiaaksi asti kuten sinä. Romanttinen ja kiltti mies. Halusin vain parisuhteen, en hakenut irtosuhteita saati panosuhteita.

Osaatko arvata kuinka moni nainen kiinnostui suhteesta kanssani? Tai ylipäätään mistään romanttis-seksuaalisesta?

Ei yksikään.

Ihan yhtä lailla ne kiltit ja ujot tytöt syttyivät menevämmistä, määrätietoisesti kohti seksiä pyrkivistä itsevarmoista miehistä jotka kokemuksensa turvin "saivat heidät rentoutumaan".

Nyt tilanne on monin verroin parempi. Hankkiuduin poikuudesta eroon maksullisella ja onnistuin lopulta saamaan irtosuhteita ja jopa FWB-suhteen. Ne olivat fiksuja päätöksiä, olin 25-vuotiaaksi asti todella hölmö.

ps. kerrohan minulle neitsytnainen, jos sinun pitäisi valita, kumman haluaisit "vievän" seksissä? Miehen vai naisen?

Olin mieheni tavatessani neitsyt, ja tunnen monia muitakin, jotka ovat pitäneet tärkeänä odottaa sitä oikeaa.

En koskaan olisi huolinut miestä, jolla olisi ollut irtosuhteita tai jopa prostituutiota taustalla. Ja tiedän, ettei kukaan muukaan tuntemani kaltaiseni nainen olisi huolinut. Mieheni oli neitsyt kun tapasimme. Arvostin sitä. Kumpikaan ei vienyt, vaan opettelemme yhdessä. Olisi ollut todella ällöttävää, jos mies olisi jotain pornoa katsonut ja luullut, että miehen pitää olla itsevarma ja viedä. Yäk.

Keskity sinä kertomaan, mitä sinä miehenä haluat, äläkä yritä naisten puolesta väittää, mitä me haluamme.

Mutta yleisesti niin, että kokeneet naiset haluavat kokeneen miehen, kokemattomat kokemattoman. Eikä kukaan halua miestä, jonka mielestä moraali on eri miehelle ja naiselle. Se on aivan ehdoton ei joka ikiselle suomalaiselle naiselle.

Sinunkaltaisiasi naisia, tässä tapauksessa vielä 20 vuotiaina neitsyitä, on 6%. Eli olet todella harvinainen. Minä en taida tuntea ainuttakaan suomalaista, joka meni neitsyenä naimisiin.

Juuri näin. Ja nuo 6% eivät suinkaan kaikki mene neitsyenä naimisiin.

Huomionarvoista on että samanikäisistä miehistä neitsyitä on yli 20%. Eikä tässä oteta huomioon sitä että osa nuorista miehistä on käynyt maksullisella huomattuaan ettei saa tyttöystävää tai seksiseuraa.

Eli selkeästi seurustelusuhteiden ulkopuolella pieni joukko tasokkaita miehiä pyörittää suurta joukkoa naisia.

 

Siis jos 20-vuotiaana seksuaalisesti kokemattomia on 20% miehistä ja 6% naisista, niin miten tästä päästään siihen, että pieni joukko pelimiehiä pyörittää suurta joukkoa naisia? Meinaatko että naisella ei ole muita vaihtoehtoja kuin olla impi kaksikymppisenä tai harrastaa irtoseksiä pelimiesten kanssa? Vai millä ihmeen logiikalla tuollaiseen johtopäätökseen päädyit?

(En viitsi käyttää sinun käyttämääsi termiä "tasokas mies ", sillä en näe mitään tasokasta miehissä, jotka harrastavat irtosuhteita lukuisten eri naisten kanssa. Pikemminkin he ovat tasottomia miehiä.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kuulun juuri niihin kliseisiin sinkkunaisiin, eli kaupungissa asuva, korkeasti koulutettu kolmekymppinen. Miehen kyllä saisin vaikka viidessä minuutissa ja seksiä sormia napsauttamalla. Ongelma on, että parisuhteeseen kelpuutan vain fiksun, hyvät käytöstavat kotona oppineen, itsestään jossain määrin huolta pitävän, omaan silmääni kivannäköisen miehen.

Jos tämmöisiä on kolme-nelikymppisinä sinkkuina, he ovat "parisuhdemarkkinoilla" niin kovaa valuuttaa, että löytävät helposti minua nuoremman ja nätimmän. Olen tästä todella tietoinen ja varmasti itsekin miehenä toimisin samoin, joten en voi tuomitakaan.

Viihdyn sen verran hyvin yksin etten tyydy kehenkään, josta en aidosti innostu. Tulen varmasti sinkuksi jäämäänkin, kun ihmeitäkään ei tässä universumissa tapahdu, mutta minkäs teet. Elämän realiteetit on mitä on ja onneksi elämästä voi nauttia ilman parisuhdettakin.

Kaikki riippuu siitä onko sun silmää miellyttävä mies sellainen, joka miellyttää muiden silmää. Kolmen ensimmäisen kriteerin perusteella löytyy sinkkumiehiä vaikka miten paljon

Perinteinen komeus ja miehekkyys on eräänlainen kynnyskriteeri. Sen jälkeen alkavat (parisuhteeseen) vaikuttaa nuo muut asiat.

Fiksuudella, käytöstavoilla ja itsestään huolehtimisella ei yksinään vielä saa yhden yhtä naista.

Huvittaa nämä absoluuttisina totuuksina lauotut kynnysarvohöpinät. Itse olen 169cm "pitkä", lievästi keskivartalolihava ruipelo jolla on pyöreät, leuattomat ja susirumat kasvot ja jonka hiuksetkin alkoivat harventua päälaelta jo lukiossa mutta silti naisseuraa on aina riittänyt niin irto- kuin parisuhteisiinkin. Eli jos joku kynnysarvo on niin kynnys on kyllä sen verran matala että siihen tavallinenkaan mies harvemmin kompastuu kun kerran minäkin olen sen yli vaivattomasti kontannut.

Tässä! Oli niin mainio kuvaus.

Naiselle pariutumiseen, eli pysyvään parisuhteeseen, puolisoksi ja lasten isäksi, ehdottoman tärkeää on luonne.

Luotettava, ystävällinen ja huolehtiva, normaalin älykäs ja hauska ihminen.

hupiseksiin kelpaa joku leveäharteinen hulttiokin satunnaisesti, mutta hullukaan ei luota elämäänsä sellaisen käsiin.

Mutta miksi seksiin vaaditaan leveäharteinen hulttio, kun taas suhteeseen/elättäjäksi kelpaa hintelä mutta luotettava mies?

 

Et tajunnut? Luonne on tärkeä, ei ulkonäkö. Luetun ymmärtäminen? Seksiin kelpaa MYÖS hulttio -koska häntä ei ole tarkoituskaan pitää. Ei ole niin kovat vaatimukset.

Mitä ajatella naisesta, joka menee ärsyttävän kusipään kanssa sänkyyn vain koska tama mies on vaaaan, niin sexy!  Tässä se juuri hivenen tiivistyy..Tuohan olisi lähes supervoima! Saa olla mitä on, vaikka ärsyttävä hulttio kusipää, ei meinaa mitään. Naiset lakoaa. Eli onhan tuo vaatimuksena tavikselle ihan posketon. Pitää olla sitä tätä ja tota. Alfa vaan on ja... päng, päng, päng!

Ärsyttävä kusipää nyt on sitten taas aivan eri asia kuin hulttio. Jotain rajaa nyt tuohon muiden kirjoitusten vääristelyyn. Mitä luulet tuolla edes voittavasi kun jokainen voi kuitenkin lainaamistasi viesteistä helposti todeta että onnetton olkinukkehan se oli taas?

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Kun puhutaan parisuhteesta eikä pelkästä seksistä jossa naisilla on sanoinkuvaamattoman helppoa löytää seuraa, naisilla on huomattavasti helpompaa.

Selitys on tämä: iässä jossa halu ja tarve pariutua on suurempi, naisella on nuoruuden tuoma etu. Miehellä vastaavaa etua ei ole. Termi "nuori nainen" sisältää jo itsessään oletuksen jostain tavoittelemisen arvoisesta. Termi "nuori mies" ei sisällä vastaavaa oletettua arvoa.

Jos katsotaan 35+ naisia, onko heillä etua miehiin nähden pariutumisessa? Ei - mutta kun naiset menettävät etunsa, he lakkaavat pelaamasta. Saatuaan jo haluamansa eli lapset ja puolet lähinnä miehen hankkimasta omaisuudesta, he voivat olla yksinkin.

Mikä sinusta on se ikä jolloin halu ja tarve pariutua on suurempi? Minä veikkaan että se on kolmekymppisillä suurempi kuin 25-vuotiailla. Ylipäätään monet eivät nuorina tunne tarvetta parisuhteeseen, vaan haluavat pikemminkin elää sitä nuoruuttaan ennen vakiintumista. Kolmenkympin korvilla tilanne on jo toinen, nuoruudesta on nautittu, opiskelut opiskeltu ja työelämään päästy käsiksi, silloin elämäntilanne alkaa olla otollinen vakavalle parisuhteelle. Mutta ei kolmekymppisenä naisella enää mitään nuoruuden tuomaa etua miehiin nähden ole.

Tämä. Muttakun miehet eivät laske kolmekymppisiä naisia edes naisiksi. Miesten pariutumisongelmat johtuvat vain ja ainoastaan miesten omasta nirsoudesta. Jos miehille kelpaisi omanikäiset naiset, mitään ongelmaa ei olisi.

Kolmekymppinen nainen kelpaa mainiosti 45-> miehelle. Se ikä on naisten valtti ja toisaalta kirous kun sitä alkaa kertyä. Siksi tulisi tarkoin harkita kauanko meinaa karusellissä pyöriä, nollatutkintoa opiskella jne. Jo lässähtänyt, nuoruutensa hehkun menettänyt ja ennen kaikkea katkeroitunut +30v nainen ei monia ikäisiään miehiä säväytä. Jo jos vielä vetkuttavat ja jatkavat ronkelointia tuonkin rajapyykin jälkeen, niin hedelmöityshoidot sun muut odottavat.

Kuten edellä sanottiin, miehet ovat liian nirsoja. Jokainen mies saa parisuhteen helposti, jos miehelle kelpaa omanikäinen ja omantasoinen nainen.

Karusellit ja nollatutkinnot kuulostavat omituisilta. Itse olen neitsyt, koulutuksena peruskoulu. Miehille en ole koskaan kelvannut. Miehille kelpaavat vain kauniit ja itsevarmat naiset. Sellaisilla naisilla on paljon ottajia.

Minulle ainakin kelpasi omanikäinen nainen - siis 25-vuotiaaksi asti. Nyt 31-vuotiaana kelpaisi hieman nuorempi, siis max 25-vuotias. Kyse ei ole siitä etteikö 31-vuotiaissa olisi haluttavia naisia, FWB on minua vanhempi.

1. Minua ei kiinnosta nainen joka on sitä mieltä että parisuhde kanssani olisi uhraus jota ennen pitää saada "elää", mahdollisesti seksiä täysin erilaisten miesten kanssa. Minua kiinnostaa nainen joka haluaa "elää", siis esim. harrastaa ja matkailla, minun kanssani.

2. Minua ei kiinnosta nainen joka tarvitsee miestä perheprojektiinsa. Minua kiinnostaa nainen joka haluaa minut silloinkin kun ei tarvitse miestä tavoitteidensa toteuttamiseksi.

3. Minua ei kiinnosta nainen jolla on taustalla irtosuhteita tai yksikin panosuhde (ja kyllä, itse harrastan molempia jos mahdollista, naisille kun miehen kokemus ja osaaminen ratkaisee enemmän kuin siveellisyys).

4. Haluan naisen jonka kanssa ei tule kiire lisääntyä ennen kuin on hitasuduttu kunnolla yhteen. Pari vuotta on tähän aivan liian lyhyt aika.

En siis halua vaihenaista joka jakaa elämänsä osiin joiden aikana häntä viihdyttävät erilaiset miehet. Elämänkumppani tarkoittaa sitä että jaetaan yhdessä niin matkat ja harrastukset kuin lapsiperheen arkikin.

Jos naista ei ole kiinnostanut seurustelu kunnollisen miehen kanssa 25-vuotiaaksi mennessä, nämä kaikki harvemmin toteutuvat.

 

Sinun sinkkuutesi syy on ainakin selvästi se, että olet erittäin nirso ja vaativa, etkä kelpuuta oman tasoistasi naista vaan vaadit naiselta paljon enemmän kuin itseltäsi. Jokainen tietysti saa vaatia mitä haluaa, mutta sinuna harkitsisin riman laskemista, jos parisuhteen haluat.

Esimerkiksi tuo ikäjuttu on varmasti ongelma eikä ainakaan parane mitä enemmän itse ikäännyt. Jos naisen pitää olla vähintään kuusi vuotta sinua nuorempi, se on tilastollisesti aika rajaava tekijä, sillä 80%:ssa avioliitoista Suomessa puolisoiden välinen ikäero on maksimissaan viisi vuotta. Ja mitä vanhemmaksi itse käyt, sitä vaikeampaa sinun on luonnollisestikin löytää maksimissaan 25-vuotias nainen, joka on halukas perustamaan perheen kanssasi vasta sitten, kun alat itse kolkuttelemaan keski-ikää.

Toinen ongelma on sitten tuo varsin kaksinaismoralistinen siveellisyyden vaatimus naiselle, vaikka itse et siveellisesti katso tarpeelliseksi käyttäytyä. Minua itseasiassa kiinnostaisi tietää, että miksi vaadit naiselta siveellisyyttä? Mitä ongelmaa parisuhteen kannalta mielestäsi siinä on, että naisella on ollut vaikka muutama irtosuhde sinkkuvuosinaan jos se sama asia ei ole ongelma kuitenkaan silloin, kun sinulla itselläsi on niitä irtosuhteita ollut?

Siksi koska haluan romanttisen naisen, en naista joka nauttii seksistä johon ei liity syvempiä tunteita.

Naiset päättävät mitä he arvostavat miehessä. Jos siveellisyyden puutteeni painaa enemmän vaakakupissa kuin irtosuhteissa saatu itsevarmuus, viettelytaidot ja seksikokemus - naisella on täysi oikeus suosia siveellisiä demiseksuaalineitsytsetiä. En valita.
Miehet päättävät mitä arvostavat naisissa, naiset päättävät mitä arvostavat miehissä.

Olen nainen, joka ei arvosta irtosuhteita ja haluan että puolisoni jakaa kanssani tämän arvomaailman. Itsevarmuus on toki plussaa, mutta ei silloin jos se on hankittu ympäriinsä paneskelemalla ilman tunteita. Viettelytaidot eivät minuun vetoa, koska en halua miestä, joka tuntee tarvetta vietellä kenetkään muun kuin minut. Ja seksikokemukset ovat negatiivinen piirre jos ne on hankittu muuten kuin vakavassa ja sitoutuneessa parisuhteessa, sillä kuten jo sanoin, en arvosta irtosuhteita.

Sinä et siis olisi minulle sopiva kumppani, koska sinä arvostat ja harrastat irtosuhteita ja vaikutat muutenkin enemmän ns. pelimieheltä arvomaailmasi suhteen kuin tasa-arvoista ja rakastavaa, yksiavioista parisuhdetta haluavalta mieheltä. Ehkä olen vanhanaikainen, mutta jos mies tykkää tunteettomasta irtoseksistä niin paljon, että hakeutuu irtosuhteisiin toistuvasti, epäilen hänen kykyään pysyä uskollisena pitkässä juoksussa. Ja sama pätee tietenkin myös naisiin.

Eli sinuun vetoaa itsevarmuus ja viettelytaidot, kunhan niitä ei käytetä muihin eikä niitä ole hankittu irtosuhteilemalla. Ok.

Kun tapaat miehen, köytätkö hänet valheenpaljastuskoneeseen ja kysyt entisten seksikumppanien määrän? Niinpä.

Toisin sanottuna, jos mies X haluaa sinut, hänen kannattaa mieluummin irtosuhteilla kuin olla irtosuhteilematta. Mies Y saattaa ehkä olla riittävän itsevarma ja viettelytaitoinen ilman irtosuhteitakin, mutta hänenkin olisi fiksuinta hankkia näitä ominaisuuksia lisää. Seksihistoriasta voi sitten kertoa myöhemmin, tai jättää kertomatta.

 

Huoh. Sanoin että itsevarmuus on plussaa ja että viettelytaidot nimenomaan EIVÄT vetoa. Itsevarmuutta ei minusta muuten ole mikään "pakko pokata mimmejä" -tyyli, jossa haetaan ihailua muilta miehiltä ja itsetunto kohoaa mitä kovemmalta naistenkaatajalta muiden miesten silmissä vaikuttaa. Oikeaa itsevarmuutta on se, että uskaltaa olla aidosti oma itsensä, vaikka sillä ei keräisikään pisteitä wannabe-pelimiesten kultapossukerhossa. Minut vietellään olemalla oma itsensä, ei luottamalla joihinkin päälleliimattuihin viettelytaitoihin, joiden tarkoituksena on saada "naiset avaamaan jalkansa".

Eli jos mies minut haluaa, ei kannata irtosuhteilla, siitä ei kerää mitään sellaista mitä pitäisin suuressa arvossa. Ja päinvastoin, silloin vaan tekee itsensä mieheksi jota en halua. En tietenkään voi tietää varmuudella puhuuko mies totta seksikokemuksistaan, mutta uskoisin että se kyllä tutustuttaessa tulee monella eri tavalla ilmi toisen käytöksestä.

Miten sinä muuten ajattelit varmistaa sen, että se sinun unelmiesi nainen ei valehtele sinulle edellisistä seksikokemuksistaan? Entä odotatko sinä naiselta rehellisyyttä tässä asiassa, vaikka itse aiot mitä ilmeisimmin valehdella hänelle omista kokemuksistasi ja arvomaailmastasikin? Arvostatko sä rehellisyyttä ja luotettavuutta parisuhteessa ollenkaan? Vai onko nekin sellaisia juttuja, joihin vain naisilla on mielestäsi velvollisuus?

Tietenkin olen rehellinen, jos asiasta kysytään.

Minähän muuten olin 25-vuotiaaksi asti kuten sinä. Romanttinen ja kiltti mies. Halusin vain parisuhteen, en hakenut irtosuhteita saati panosuhteita.

Osaatko arvata kuinka moni nainen kiinnostui suhteesta kanssani? Tai ylipäätään mistään romanttis-seksuaalisesta?

Ei yksikään.

Ihan yhtä lailla ne kiltit ja ujot tytöt syttyivät menevämmistä, määrätietoisesti kohti seksiä pyrkivistä itsevarmoista miehistä jotka kokemuksensa turvin "saivat heidät rentoutumaan".

Nyt tilanne on monin verroin parempi. Hankkiuduin poikuudesta eroon maksullisella ja onnistuin lopulta saamaan irtosuhteita ja jopa FWB-suhteen. Ne olivat fiksuja päätöksiä, olin 25-vuotiaaksi asti todella hölmö.

ps. kerrohan minulle neitsytnainen, jos sinun pitäisi valita, kumman haluaisit "vievän" seksissä? Miehen vai naisen?

Olin mieheni tavatessani neitsyt, ja tunnen monia muitakin, jotka ovat pitäneet tärkeänä odottaa sitä oikeaa.

En koskaan olisi huolinut miestä, jolla olisi ollut irtosuhteita tai jopa prostituutiota taustalla. Ja tiedän, ettei kukaan muukaan tuntemani kaltaiseni nainen olisi huolinut. Mieheni oli neitsyt kun tapasimme. Arvostin sitä. Kumpikaan ei vienyt, vaan opettelemme yhdessä. Olisi ollut todella ällöttävää, jos mies olisi jotain pornoa katsonut ja luullut, että miehen pitää olla itsevarma ja viedä. Yäk.

Keskity sinä kertomaan, mitä sinä miehenä haluat, äläkä yritä naisten puolesta väittää, mitä me haluamme.

Mutta yleisesti niin, että kokeneet naiset haluavat kokeneen miehen, kokemattomat kokemattoman. Eikä kukaan halua miestä, jonka mielestä moraali on eri miehelle ja naiselle. Se on aivan ehdoton ei joka ikiselle suomalaiselle naiselle.

Sinunkaltaisiasi naisia, tässä tapauksessa vielä 20 vuotiaina neitsyitä, on 6%. Eli olet todella harvinainen. Minä en taida tuntea ainuttakaan suomalaista, joka meni neitsyenä naimisiin.

Juuri näin. Ja nuo 6% eivät suinkaan kaikki mene neitsyenä naimisiin.

Huomionarvoista on että samanikäisistä miehistä neitsyitä on yli 20%. Eikä tässä oteta huomioon sitä että osa nuorista miehistä on käynyt maksullisella huomattuaan ettei saa tyttöystävää tai seksiseuraa.

Eli selkeästi seurustelusuhteiden ulkopuolella pieni joukko tasokkaita miehiä pyörittää suurta joukkoa naisia.

 

Siis jos 20-vuotiaana seksuaalisesti kokemattomia on 20% miehistä ja 6% naisista, niin miten tästä päästään siihen, että pieni joukko pelimiehiä pyörittää suurta joukkoa naisia? Meinaatko että naisella ei ole muita vaihtoehtoja kuin olla impi kaksikymppisenä tai harrastaa irtoseksiä pelimiesten kanssa? Vai millä ihmeen logiikalla tuollaiseen johtopäätökseen päädyit?

(En viitsi käyttää sinun käyttämääsi termiä "tasokas mies ", sillä en näe mitään tasokasta miehissä, jotka harrastavat irtosuhteita lukuisten eri naisten kanssa. Pikemminkin he ovat tasottomia miehiä.)

Todennäköisesti tuon eron voi selittää pitkälti sillä että naiset kypsyvät hieman aikaisemmin ja toisaalta seukkaavat ja sekstaavat usein pari vuotta vanhempien kundien kanssa. Lisäksi kun otetaan yhtälöön tyttöjen ja nuorten naisten vastakkaista sukupuolta suurempi kiinnostus sosiaalisiin suhteisiin kaikissa muodoissaan ja toisaalta teinipoikien viehtymyksen pleikkarilla pelailuun niin eipä tarvittu (niiden pleikkapeliaddiktien lisäksi) pelimiehiä selittämään tuotakaan tilastoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kuulun juuri niihin kliseisiin sinkkunaisiin, eli kaupungissa asuva, korkeasti koulutettu kolmekymppinen. Miehen kyllä saisin vaikka viidessä minuutissa ja seksiä sormia napsauttamalla. Ongelma on, että parisuhteeseen kelpuutan vain fiksun, hyvät käytöstavat kotona oppineen, itsestään jossain määrin huolta pitävän, omaan silmääni kivannäköisen miehen.

Jos tämmöisiä on kolme-nelikymppisinä sinkkuina, he ovat "parisuhdemarkkinoilla" niin kovaa valuuttaa, että löytävät helposti minua nuoremman ja nätimmän. Olen tästä todella tietoinen ja varmasti itsekin miehenä toimisin samoin, joten en voi tuomitakaan.

Viihdyn sen verran hyvin yksin etten tyydy kehenkään, josta en aidosti innostu. Tulen varmasti sinkuksi jäämäänkin, kun ihmeitäkään ei tässä universumissa tapahdu, mutta minkäs teet. Elämän realiteetit on mitä on ja onneksi elämästä voi nauttia ilman parisuhdettakin.

Kaikki riippuu siitä onko sun silmää miellyttävä mies sellainen, joka miellyttää muiden silmää. Kolmen ensimmäisen kriteerin perusteella löytyy sinkkumiehiä vaikka miten paljon

Perinteinen komeus ja miehekkyys on eräänlainen kynnyskriteeri. Sen jälkeen alkavat (parisuhteeseen) vaikuttaa nuo muut asiat.

Fiksuudella, käytöstavoilla ja itsestään huolehtimisella ei yksinään vielä saa yhden yhtä naista.

Huvittaa nämä absoluuttisina totuuksina lauotut kynnysarvohöpinät. Itse olen 169cm "pitkä", lievästi keskivartalolihava ruipelo jolla on pyöreät, leuattomat ja susirumat kasvot ja jonka hiuksetkin alkoivat harventua päälaelta jo lukiossa mutta silti naisseuraa on aina riittänyt niin irto- kuin parisuhteisiinkin. Eli jos joku kynnysarvo on niin kynnys on kyllä sen verran matala että siihen tavallinenkaan mies harvemmin kompastuu kun kerran minäkin olen sen yli vaivattomasti kontannut.

Tässä! Oli niin mainio kuvaus.

Naiselle pariutumiseen, eli pysyvään parisuhteeseen, puolisoksi ja lasten isäksi, ehdottoman tärkeää on luonne.

Luotettava, ystävällinen ja huolehtiva, normaalin älykäs ja hauska ihminen.

hupiseksiin kelpaa joku leveäharteinen hulttiokin satunnaisesti, mutta hullukaan ei luota elämäänsä sellaisen käsiin.

Mutta miksi seksiin vaaditaan leveäharteinen hulttio, kun taas suhteeseen/elättäjäksi kelpaa hintelä mutta luotettava mies?

 

Et tajunnut? Luonne on tärkeä, ei ulkonäkö. Luetun ymmärtäminen? Seksiin kelpaa MYÖS hulttio -koska häntä ei ole tarkoituskaan pitää. Ei ole niin kovat vaatimukset.

Mitä ajatella naisesta, joka menee ärsyttävän kusipään kanssa sänkyyn vain koska tama mies on vaaaan, niin sexy!  Tässä se juuri hivenen tiivistyy..Tuohan olisi lähes supervoima! Saa olla mitä on, vaikka ärsyttävä hulttio kusipää, ei meinaa mitään. Naiset lakoaa. Eli onhan tuo vaatimuksena tavikselle ihan posketon. Pitää olla sitä tätä ja tota. Alfa vaan on ja... päng, päng, päng!

Ärsyttävä kusipää nyt on sitten taas aivan eri asia kuin hulttio. Jotain rajaa nyt tuohon muiden kirjoitusten vääristelyyn. Mitä luulet tuolla edes voittavasi kun jokainen voi kuitenkin lainaamistasi viesteistä helposti todeta että onnetton olkinukkehan se oli taas?

Usein ne naisten mielestä sexyt kusipäät ovat miesten mielestä oikeasti kusipäitä. Kusipäisyys(haasteellisuus, purevuus, nilkkiys, mulkkumainen huumorintaju, katteeton uho miehen näkökulmasta jne) näin miehen näkökulmasta on näköjään melkeinpä kuin jokin vaadittava meriitti naisia "iskettäessä".

Näiltä mulkvistimiehiltä ne ns. "negaaminen" tulee luonnostaan ja se kyllä uppoaa, olen nähnyt vierestä lukemattomat kerrat niin tapahtuvan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kuulun juuri niihin kliseisiin sinkkunaisiin, eli kaupungissa asuva, korkeasti koulutettu kolmekymppinen. Miehen kyllä saisin vaikka viidessä minuutissa ja seksiä sormia napsauttamalla. Ongelma on, että parisuhteeseen kelpuutan vain fiksun, hyvät käytöstavat kotona oppineen, itsestään jossain määrin huolta pitävän, omaan silmääni kivannäköisen miehen.

Jos tämmöisiä on kolme-nelikymppisinä sinkkuina, he ovat "parisuhdemarkkinoilla" niin kovaa valuuttaa, että löytävät helposti minua nuoremman ja nätimmän. Olen tästä todella tietoinen ja varmasti itsekin miehenä toimisin samoin, joten en voi tuomitakaan.

Viihdyn sen verran hyvin yksin etten tyydy kehenkään, josta en aidosti innostu. Tulen varmasti sinkuksi jäämäänkin, kun ihmeitäkään ei tässä universumissa tapahdu, mutta minkäs teet. Elämän realiteetit on mitä on ja onneksi elämästä voi nauttia ilman parisuhdettakin.

Kaikki riippuu siitä onko sun silmää miellyttävä mies sellainen, joka miellyttää muiden silmää. Kolmen ensimmäisen kriteerin perusteella löytyy sinkkumiehiä vaikka miten paljon

Perinteinen komeus ja miehekkyys on eräänlainen kynnyskriteeri. Sen jälkeen alkavat (parisuhteeseen) vaikuttaa nuo muut asiat.

Fiksuudella, käytöstavoilla ja itsestään huolehtimisella ei yksinään vielä saa yhden yhtä naista.

Huvittaa nämä absoluuttisina totuuksina lauotut kynnysarvohöpinät. Itse olen 169cm "pitkä", lievästi keskivartalolihava ruipelo jolla on pyöreät, leuattomat ja susirumat kasvot ja jonka hiuksetkin alkoivat harventua päälaelta jo lukiossa mutta silti naisseuraa on aina riittänyt niin irto- kuin parisuhteisiinkin. Eli jos joku kynnysarvo on niin kynnys on kyllä sen verran matala että siihen tavallinenkaan mies harvemmin kompastuu kun kerran minäkin olen sen yli vaivattomasti kontannut.

Tässä! Oli niin mainio kuvaus.

Naiselle pariutumiseen, eli pysyvään parisuhteeseen, puolisoksi ja lasten isäksi, ehdottoman tärkeää on luonne.

Luotettava, ystävällinen ja huolehtiva, normaalin älykäs ja hauska ihminen.

hupiseksiin kelpaa joku leveäharteinen hulttiokin satunnaisesti, mutta hullukaan ei luota elämäänsä sellaisen käsiin.

Mutta miksi seksiin vaaditaan leveäharteinen hulttio, kun taas suhteeseen/elättäjäksi kelpaa hintelä mutta luotettava mies?

 

Et tajunnut? Luonne on tärkeä, ei ulkonäkö. Luetun ymmärtäminen? Seksiin kelpaa MYÖS hulttio -koska häntä ei ole tarkoituskaan pitää. Ei ole niin kovat vaatimukset.

Mitä ajatella naisesta, joka menee ärsyttävän kusipään kanssa sänkyyn vain koska tama mies on vaaaan, niin sexy!  Tässä se juuri hivenen tiivistyy..Tuohan olisi lähes supervoima! Saa olla mitä on, vaikka ärsyttävä hulttio kusipää, ei meinaa mitään. Naiset lakoaa. Eli onhan tuo vaatimuksena tavikselle ihan posketon. Pitää olla sitä tätä ja tota. Alfa vaan on ja... päng, päng, päng!

Ärsyttävä kusipää nyt on sitten taas aivan eri asia kuin hulttio. Jotain rajaa nyt tuohon muiden kirjoitusten vääristelyyn. Mitä luulet tuolla edes voittavasi kun jokainen voi kuitenkin lainaamistasi viesteistä helposti todeta että onnetton olkinukkehan se oli taas?

Usein ne naisten mielestä sexyt kusipäät ovat miesten mielestä oikeasti kusipäitä. Kusipäisyys(haasteellisuus, purevuus, nilkkiys, mulkkumainen huumorintaju, katteeton uho miehen näkökulmasta jne) näin miehen näkökulmasta on näköjään melkeinpä kuin jokin vaadittava meriitti naisia "iskettäessä".

Näiltä mulkvistimiehiltä ne ns. "negaaminen" tulee luonnostaan ja se kyllä uppoaa, olen nähnyt vierestä lukemattomat kerrat niin tapahtuvan.

En ole koskaan tarvinnut mitään noista mainitsemistasi ominaisuuksista naisten pokaamiseen. Lisäksi epäilen että nainen, joka tuollaisesta käytöksestä viehättyy tuskin olisi minusta kovin kiinnostava. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä miehen on huomattavasti vaikeampaa saada sellainen nainen jonka haluaisi. Joudutaan vaan tyytymään lopulta johonkin.

Tämä!

Me naiset vasta tyydymmekin... Joka kolmas nainen pahoinpidellään parisuhteessa. Aika monta tapetaan.

Olen ollut kahdesti naimisissa. Kumpikin miehistä osoittautui juopoksi ääliöksi. Kolmatta en enää ota, lainaan tuttavan miestä seksiin. Yhteinen sopimus, jossa kaikki saavat rusinat pullasta.

Voi olla, että puhe- ja vuorovaikutustaitoja opettelemalla moni mies löytäisi kumppanin. Missejä ei olutmahoille kuitenkaan riitä, laskekaa rima omalle tasollenne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kuulun juuri niihin kliseisiin sinkkunaisiin, eli kaupungissa asuva, korkeasti koulutettu kolmekymppinen. Miehen kyllä saisin vaikka viidessä minuutissa ja seksiä sormia napsauttamalla. Ongelma on, että parisuhteeseen kelpuutan vain fiksun, hyvät käytöstavat kotona oppineen, itsestään jossain määrin huolta pitävän, omaan silmääni kivannäköisen miehen.

Jos tämmöisiä on kolme-nelikymppisinä sinkkuina, he ovat "parisuhdemarkkinoilla" niin kovaa valuuttaa, että löytävät helposti minua nuoremman ja nätimmän. Olen tästä todella tietoinen ja varmasti itsekin miehenä toimisin samoin, joten en voi tuomitakaan.

Viihdyn sen verran hyvin yksin etten tyydy kehenkään, josta en aidosti innostu. Tulen varmasti sinkuksi jäämäänkin, kun ihmeitäkään ei tässä universumissa tapahdu, mutta minkäs teet. Elämän realiteetit on mitä on ja onneksi elämästä voi nauttia ilman parisuhdettakin.

Kaikki riippuu siitä onko sun silmää miellyttävä mies sellainen, joka miellyttää muiden silmää. Kolmen ensimmäisen kriteerin perusteella löytyy sinkkumiehiä vaikka miten paljon

Perinteinen komeus ja miehekkyys on eräänlainen kynnyskriteeri. Sen jälkeen alkavat (parisuhteeseen) vaikuttaa nuo muut asiat.

Fiksuudella, käytöstavoilla ja itsestään huolehtimisella ei yksinään vielä saa yhden yhtä naista.

Huvittaa nämä absoluuttisina totuuksina lauotut kynnysarvohöpinät. Itse olen 169cm "pitkä", lievästi keskivartalolihava ruipelo jolla on pyöreät, leuattomat ja susirumat kasvot ja jonka hiuksetkin alkoivat harventua päälaelta jo lukiossa mutta silti naisseuraa on aina riittänyt niin irto- kuin parisuhteisiinkin. Eli jos joku kynnysarvo on niin kynnys on kyllä sen verran matala että siihen tavallinenkaan mies harvemmin kompastuu kun kerran minäkin olen sen yli vaivattomasti kontannut.

Tässä! Oli niin mainio kuvaus.

Naiselle pariutumiseen, eli pysyvään parisuhteeseen, puolisoksi ja lasten isäksi, ehdottoman tärkeää on luonne.

Luotettava, ystävällinen ja huolehtiva, normaalin älykäs ja hauska ihminen.

hupiseksiin kelpaa joku leveäharteinen hulttiokin satunnaisesti, mutta hullukaan ei luota elämäänsä sellaisen käsiin.

Mutta miksi seksiin vaaditaan leveäharteinen hulttio, kun taas suhteeseen/elättäjäksi kelpaa hintelä mutta luotettava mies?

 

Rima on elämänkumppanille paljon korkeampi, mutta kun niitä rajoittavia muuttujia ei tarvitse seksiseuran kohdalla optimoida, voi ottaa sitten helposti saatavilla olevista vaihtoehdoista viihdyttävimmän.

Eli keskimäärin naisella elämänkumppani ei ole niin viihdyttävä ja seksikäs kuin aiemmat hupipanot?

Ikävä uutinen parisuhteessa oleville miehille. Toki ei mikään uusi havainto tämä.

Kai sinä nyt ymmärrät, että yhden illan ja yön voi kuka tahansa teeskennellä olevansa millainen tahansa? Yhdenyönsuhteen kanssa ei keskustella syvällisiä eikä tyypistä opi tuntemaan mitään. Parisuhteessa vuosikin on lyhyt aika oppia toinen, lisäksi ihmiset nyt muuttuvat vuosien myötä. Huumorintajulla ja sen laadulla, arvoilla, tulevaisuuden suunnitelmilla, alkoholin käytöllä, haluaako lapsia vai ei, pitkävihaisuudella tai millään ei ole merkitystä muutaman tunnin tapaamisessa, mutta vuosikymmenien suhteessa on.

Et voi olla noin yksinkertainen mitä esität.

Ei. Naisena projisoit oman tilanteesi miehiin. Koska sinulle naisena on helppoa saada yhden yön seuraa, oletat miesten olevan samassa tilanteessa.

Todellisuudessa, ellet ole ulkonäöltäsi huippuluokkaa tai muuten vain todella onnekas, se on kaukana helposta. Useimmissa tapauksissa se edellyttää rohkeutta tehdä aloite seksuaalisella tavalla (#MeToo-vaara) ja täydellistä onnistumista viettelyssä. Pitää osata viedä, on edettävä oikealla tavalla ja nopeudella, pitää olla sopivan itsevarma/määrätietoinen mutta ei liian röyhkeä, täytyy osoittaa kiinnostusta mutta näyttämättä epätoivoiselta tai liian takertuvalta, mahdolisesti pitää hoidella naisen tyttökaverit pois tieltä ja estää kilpakosijan pääsy jaolle.

Vähäisinkin moka latistaa helposti naisen fiilikset, seksiä kun on saatavilla helposti joten random miehelle on varaa antaa pakit.

Tavismiehen, tai keskivertoa rumemman miehen, näkökulmasta baaripokaaminen on kuin näytelmä joka miehen on käsikirjoitettava, ohjattava ja näyteltävä jotta nainen saa täydellisen kokemuksen. Naiselle asiat vain tapahtuvat, miehen on laitettava ne tapahtumaan.

Se on kaukana helposta. Irtoseksin ja panosuhteiden saaminen ovat kuninkuuslajeja. Niihin verrattuna parisuhteen saaminen, ainakin 28-35v nurkilla, on paljon helpompaa.

En enää tiedä, pitäisikö noille sun jutuille itkeä vai nauraa. Myötähäpeää niitä lukiessa kyllä tunnen.

Itse en ole koskaan harrastanut irtosuhteita, ne tuntuu jo ajatuksena epämiellyttäviltä. Jos joku olisi kertomasi tavalla yrittänyt iskeä minua, niin olisin poistunut paikalta hyvin pian. Ja jos olisin tutustunut johonkin kiinnostavaan mieheen, niin kiinnostus olisi loppunut alkuunsa, jos mies olisi höpissyt jotain panosuhteiden "kuninkuuslajista".

Ymmärrän.

Kuten naiset aina pelimiehistä puhuttaessa, kuvittelet mielessäsi negatiivisen stereotypian pelimiehestä. Se voi olla uhoava panomies, kehuskeleva pikkutakkipelle, lipevä ällömies, tms.

Se mies ei ole pelimies, vaan wannabe-pelimies joka ei saa naisia. Älä kysy mistä tämän tiedän :D

Pelimies oli se "ihana tavallinen mies" jonka kanssa vain päädyitte harrastamaan seksiä, mutta mies ei ollut juuri nyt valmis suhteeseen.

Tästä viestistä huomaa hyvin sen, miksi sinun kanssasi on järkevää keskustelua hyvin vaikea saada aikaan. Sinähän et selvästi edes lue kunnolla niitä viestejä joihin vastaat, ja lisäksi näet kaikki naiset jonain samanlaisena massana, joista jokaisen saa pokattua samalla tavalla. Lisäksi olet niin vakuuttunut, että tämä kehittämäsi pelimiestaktiikka on se ainoa tehokas keino saada nainen kuin nainen, että koko juttu alkaa vaikuttamaan surkuhupaisalta.

Huomaatko, että taas oletit että nainen joka ei harrasta irtosuhteita, tuosta vaan päätyy harrastamaan seksiä jonkun pelimiehen kanssa? Et siis tajua edes sitä, että ne naiset keitä sinä onnistut iskemään, eivät vaan ole samanlaisia kuin ne naiset jollaisen haluaisit.

Ja syy siihen miksi et saa sellaista naista jonka haluaisit, on siinä, että et osaa olla oma itsesi ollenkaan. Sinä vain pelaat, esität ja teeskentelet ja kaksinaismoralistisesti vaadit naiselta sellaista mihin et itse kykene. Tuolla tavalla et tule koskaan saamaan naista, joka ei arvosta irtosuhteita eikä nauti seksistä ilman tunteita, koska syvällä sisimmässäsi et huomaa heitä olevan oikeasti edes olemassa. Tässäkin keskustelussa olet jokaiselle tällaiselle naiselle vastannut, niinkuin hänenkin haarat kyllä saisi pelimies avattua kun vaan tarpeeksi vie ja viettelee. Tuo on todella oksettava asenne.

1. En ole väittänyt että naista kiinnostaisi vain pelimiestaidot. Naista kiinnostaa myös:

- ulkonäkö

- resurssit, ml. sosiaaliset resurssit

- status, ml. sosiaalinen status

- persoonallisuuspiirteet jotka ovat eduksi resurssien ja statuksen hankkimisessa (kunnianhimo, määrätietoisuus, jne)

Nämä piirteet määrittelevät tason. Se mitä mieheltä halutaan on mm. rehellisyys, uskollisuus ja naisen unelmien toteuttaminen. Mitä tasokkampi mies, sitä vähemmän hänen tulee panostaa naiseen. Betamies kelpaa vain osana perhepakettia, tasokas mies pelkän haluttavuuden perusteella.

2. en ole väittänyt että kaikki naiset lankeavat pelimiehiin, vaan että

- pelimiestaitojen hankkiminen on aina eduksi

- ne naiset jotka haluavat pelkkää seksiä, haluavat sitä pelimiesten kanssa, koska pelimiehet ovat seksuaalisesti haluttavampia kuin betamiehet joita enemmistö aviomiehistä edustaa

 

Voit pyörittää näitä sun jäkätyksiä maailmanloppuun asti. Jokainen nainen täällä palstalla tajuaa, miksi sinulla ei ole naista. Hermostuneisuus ja ujous ensimmäisellä seksikerralla ovat ihan hyväksyttäviä piirteitä miehessä ja seksi on yhteinen matka.

Pliis mene pois!

Onpa kiva kuulla, että tuollaisia heikkouksia hyväksytään miehissä. Tällä palstalla nimittäin saa paljon lukea naisten suusta, kuinka mies lentää roskakoriin, jos ensimmäiset seksikerrat ovat huonoja. Mistään yhteisistä matkoista tai inhimillisistä vioista ei puhettakaan. Se on tajunnanräjäyttävä taidonnäyte tai ei mitään. Tulos tai ulos!

T: mies, joka on aina hermostunut ekoilla kerroilla

Voi olla, että yhdenillan jutuissa on eri kriteerit. Itse olen nainen, joka ei halua harrastaa irtojuttuja, koska ajatus tuntemattoman kanssa seksin harrastamisesta ei vaan nappaa.

Miksei saisi olla hermostunut ja oma itsensä? Yleensä se seksi vain paranee, kun oppii tuntemaan toisen kunnolla.

Vierailija kirjoitti:

Tämä jankkaajamies on aika pelottava siinä, miten hän esineellistää kaikki naiset.

Hänen kirjoituksistaankin tulee epämiellyttävä ja outo olo. Jos irl on sama vaikutus, niin ei ihme, jos naista ei löydy. On sitten kehittänyt tällaisen selitysmallin. Puistatus!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kuulun juuri niihin kliseisiin sinkkunaisiin, eli kaupungissa asuva, korkeasti koulutettu kolmekymppinen. Miehen kyllä saisin vaikka viidessä minuutissa ja seksiä sormia napsauttamalla. Ongelma on, että parisuhteeseen kelpuutan vain fiksun, hyvät käytöstavat kotona oppineen, itsestään jossain määrin huolta pitävän, omaan silmääni kivannäköisen miehen.

Jos tämmöisiä on kolme-nelikymppisinä sinkkuina, he ovat "parisuhdemarkkinoilla" niin kovaa valuuttaa, että löytävät helposti minua nuoremman ja nätimmän. Olen tästä todella tietoinen ja varmasti itsekin miehenä toimisin samoin, joten en voi tuomitakaan.

Viihdyn sen verran hyvin yksin etten tyydy kehenkään, josta en aidosti innostu. Tulen varmasti sinkuksi jäämäänkin, kun ihmeitäkään ei tässä universumissa tapahdu, mutta minkäs teet. Elämän realiteetit on mitä on ja onneksi elämästä voi nauttia ilman parisuhdettakin.

Kaikki riippuu siitä onko sun silmää miellyttävä mies sellainen, joka miellyttää muiden silmää. Kolmen ensimmäisen kriteerin perusteella löytyy sinkkumiehiä vaikka miten paljon

Perinteinen komeus ja miehekkyys on eräänlainen kynnyskriteeri. Sen jälkeen alkavat (parisuhteeseen) vaikuttaa nuo muut asiat.

Fiksuudella, käytöstavoilla ja itsestään huolehtimisella ei yksinään vielä saa yhden yhtä naista.

Huvittaa nämä absoluuttisina totuuksina lauotut kynnysarvohöpinät. Itse olen 169cm "pitkä", lievästi keskivartalolihava ruipelo jolla on pyöreät, leuattomat ja susirumat kasvot ja jonka hiuksetkin alkoivat harventua päälaelta jo lukiossa mutta silti naisseuraa on aina riittänyt niin irto- kuin parisuhteisiinkin. Eli jos joku kynnysarvo on niin kynnys on kyllä sen verran matala että siihen tavallinenkaan mies harvemmin kompastuu kun kerran minäkin olen sen yli vaivattomasti kontannut.

Tässä! Oli niin mainio kuvaus.

Naiselle pariutumiseen, eli pysyvään parisuhteeseen, puolisoksi ja lasten isäksi, ehdottoman tärkeää on luonne.

Luotettava, ystävällinen ja huolehtiva, normaalin älykäs ja hauska ihminen.

hupiseksiin kelpaa joku leveäharteinen hulttiokin satunnaisesti, mutta hullukaan ei luota elämäänsä sellaisen käsiin.

Mutta miksi seksiin vaaditaan leveäharteinen hulttio, kun taas suhteeseen/elättäjäksi kelpaa hintelä mutta luotettava mies?

 

Et tajunnut? Luonne on tärkeä, ei ulkonäkö. Luetun ymmärtäminen? Seksiin kelpaa MYÖS hulttio -koska häntä ei ole tarkoituskaan pitää. Ei ole niin kovat vaatimukset.

Mitä ajatella naisesta, joka menee ärsyttävän kusipään kanssa sänkyyn vain koska tama mies on vaaaan, niin sexy!  Tässä se juuri hivenen tiivistyy..Tuohan olisi lähes supervoima! Saa olla mitä on, vaikka ärsyttävä hulttio kusipää, ei meinaa mitään. Naiset lakoaa. Eli onhan tuo vaatimuksena tavikselle ihan posketon. Pitää olla sitä tätä ja tota. Alfa vaan on ja... päng, päng, päng!

Mistä ihmeestä sä tuon ärsyttävän kusipään nyt keksit? Eihän hulttio tarkoita lainkaan samaa. Hulttio voi olla luonteeltaan vaikka miten viehättävä ja mukava, ärsyttävä kusipää taas on luonteeltaan juuri sitä, eli ärsyttävä kusipää.

Esimerkiksi eräs mieheni kavereista on tällainen viehättävä hulttio. Aivan älyttömän kiva ja rento tyyppi, jonka seurassa on hauskaa ja joka osaa antaa itsestään tosi hyvän ensivaikutelman. Hän on lisäksi mukava ja rento kaikille ihmisille, ei pelkästään naisille joita aikoo iskeä. Mutta hulttio se mies on kuitenkin. Ei ole nelikymppisenäkään kiinnostunut ottamaan juuri vastuuta mistään. Sekä pari- että työsuhteet loppuvat tältä hepulta lyhyeen, koska kykyä ja halua sitoutumiseen ei riitä paria kuukautta pidemmäksi aikaa. Naisia on ollut niin paljon että tällaista karaistunutta keski-ikäistä akkaakin hirvittää ja jopa asuinpaikkakunnat vaihtuvat nopeammin kuin joiltain lakanat. Sellainen hetkessä eläjä ja nuorempana myös pikkurikollinen. Mutta ärsyttävä kusipää ei todellakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kuulun juuri niihin kliseisiin sinkkunaisiin, eli kaupungissa asuva, korkeasti koulutettu kolmekymppinen. Miehen kyllä saisin vaikka viidessä minuutissa ja seksiä sormia napsauttamalla. Ongelma on, että parisuhteeseen kelpuutan vain fiksun, hyvät käytöstavat kotona oppineen, itsestään jossain määrin huolta pitävän, omaan silmääni kivannäköisen miehen.

Jos tämmöisiä on kolme-nelikymppisinä sinkkuina, he ovat "parisuhdemarkkinoilla" niin kovaa valuuttaa, että löytävät helposti minua nuoremman ja nätimmän. Olen tästä todella tietoinen ja varmasti itsekin miehenä toimisin samoin, joten en voi tuomitakaan.

Viihdyn sen verran hyvin yksin etten tyydy kehenkään, josta en aidosti innostu. Tulen varmasti sinkuksi jäämäänkin, kun ihmeitäkään ei tässä universumissa tapahdu, mutta minkäs teet. Elämän realiteetit on mitä on ja onneksi elämästä voi nauttia ilman parisuhdettakin.

Kaikki riippuu siitä onko sun silmää miellyttävä mies sellainen, joka miellyttää muiden silmää. Kolmen ensimmäisen kriteerin perusteella löytyy sinkkumiehiä vaikka miten paljon

Perinteinen komeus ja miehekkyys on eräänlainen kynnyskriteeri. Sen jälkeen alkavat (parisuhteeseen) vaikuttaa nuo muut asiat.

Fiksuudella, käytöstavoilla ja itsestään huolehtimisella ei yksinään vielä saa yhden yhtä naista.

Huvittaa nämä absoluuttisina totuuksina lauotut kynnysarvohöpinät. Itse olen 169cm "pitkä", lievästi keskivartalolihava ruipelo jolla on pyöreät, leuattomat ja susirumat kasvot ja jonka hiuksetkin alkoivat harventua päälaelta jo lukiossa mutta silti naisseuraa on aina riittänyt niin irto- kuin parisuhteisiinkin. Eli jos joku kynnysarvo on niin kynnys on kyllä sen verran matala että siihen tavallinenkaan mies harvemmin kompastuu kun kerran minäkin olen sen yli vaivattomasti kontannut.

Tässä! Oli niin mainio kuvaus.

Naiselle pariutumiseen, eli pysyvään parisuhteeseen, puolisoksi ja lasten isäksi, ehdottoman tärkeää on luonne.

Luotettava, ystävällinen ja huolehtiva, normaalin älykäs ja hauska ihminen.

hupiseksiin kelpaa joku leveäharteinen hulttiokin satunnaisesti, mutta hullukaan ei luota elämäänsä sellaisen käsiin.

Mutta miksi seksiin vaaditaan leveäharteinen hulttio, kun taas suhteeseen/elättäjäksi kelpaa hintelä mutta luotettava mies?

 

Et tajunnut? Luonne on tärkeä, ei ulkonäkö. Luetun ymmärtäminen? Seksiin kelpaa MYÖS hulttio -koska häntä ei ole tarkoituskaan pitää. Ei ole niin kovat vaatimukset.

Mitä ajatella naisesta, joka menee ärsyttävän kusipään kanssa sänkyyn vain koska tama mies on vaaaan, niin sexy!  Tässä se juuri hivenen tiivistyy..Tuohan olisi lähes supervoima! Saa olla mitä on, vaikka ärsyttävä hulttio kusipää, ei meinaa mitään. Naiset lakoaa. Eli onhan tuo vaatimuksena tavikselle ihan posketon. Pitää olla sitä tätä ja tota. Alfa vaan on ja... päng, päng, päng!

Ärsyttävä kusipää nyt on sitten taas aivan eri asia kuin hulttio. Jotain rajaa nyt tuohon muiden kirjoitusten vääristelyyn. Mitä luulet tuolla edes voittavasi kun jokainen voi kuitenkin lainaamistasi viesteistä helposti todeta että onnetton olkinukkehan se oli taas?

Usein ne naisten mielestä sexyt kusipäät ovat miesten mielestä oikeasti kusipäitä. Kusipäisyys(haasteellisuus, purevuus, nilkkiys, mulkkumainen huumorintaju, katteeton uho miehen näkökulmasta jne) näin miehen näkökulmasta on näköjään melkeinpä kuin jokin vaadittava meriitti naisia "iskettäessä".

Näiltä mulkvistimiehiltä ne ns. "negaaminen" tulee luonnostaan ja se kyllä uppoaa, olen nähnyt vierestä lukemattomat kerrat niin tapahtuvan.

En ole koskaan tarvinnut mitään noista mainitsemistasi ominaisuuksista naisten pokaamiseen. Lisäksi epäilen että nainen, joka tuollaisesta käytöksestä viehättyy tuskin olisi minusta kovin kiinnostava. 

Itseäni ne auttoivat nuorempana ja ylimielisempänä. Eivät toki pakollisia jos omaa muuten vahvan luonteen, hyvän itsetunnon etc. Kärjistin toki siis hieman yhtä esimerkin tyyppiä.

Ainakin terävät hampaat tavalla tai toisella sulla on oltava jos meinaat olla "naistenmies". Heikkoluonteinen tai liian kiltti et voi olla.

Olisi kiinnostavaa tietää millä ominaisuuksilla itse sanoisit naisesi hurmanneen?

Vierailija kirjoitti:

Eksäni löysi uuden naisystävän lähes samantien erottuamme, mutta minä olen vieläkin sinkku, siksi että tapaamani Tinder-miehet ovat aina jälkikäteen paljastuneet pelkiksi seksinetsijöiksi (vaikka ovat esittäneet muuta).

Uskon että ok-näköisen miehen on helpompi löytää parisuhde, koska iso osa naisista etsii parisuhdetta. Tämmöisen ok-näköisen naisen mielestä tuntuu kuin etsisi neulaa heinäsuovasta.

-N29

Tämä on totta. Mukavaa että en ole yksin tämän asian kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kuulun juuri niihin kliseisiin sinkkunaisiin, eli kaupungissa asuva, korkeasti koulutettu kolmekymppinen. Miehen kyllä saisin vaikka viidessä minuutissa ja seksiä sormia napsauttamalla. Ongelma on, että parisuhteeseen kelpuutan vain fiksun, hyvät käytöstavat kotona oppineen, itsestään jossain määrin huolta pitävän, omaan silmääni kivannäköisen miehen.

Jos tämmöisiä on kolme-nelikymppisinä sinkkuina, he ovat "parisuhdemarkkinoilla" niin kovaa valuuttaa, että löytävät helposti minua nuoremman ja nätimmän. Olen tästä todella tietoinen ja varmasti itsekin miehenä toimisin samoin, joten en voi tuomitakaan.

Viihdyn sen verran hyvin yksin etten tyydy kehenkään, josta en aidosti innostu. Tulen varmasti sinkuksi jäämäänkin, kun ihmeitäkään ei tässä universumissa tapahdu, mutta minkäs teet. Elämän realiteetit on mitä on ja onneksi elämästä voi nauttia ilman parisuhdettakin.

Kaikki riippuu siitä onko sun silmää miellyttävä mies sellainen, joka miellyttää muiden silmää. Kolmen ensimmäisen kriteerin perusteella löytyy sinkkumiehiä vaikka miten paljon

Perinteinen komeus ja miehekkyys on eräänlainen kynnyskriteeri. Sen jälkeen alkavat (parisuhteeseen) vaikuttaa nuo muut asiat.

Fiksuudella, käytöstavoilla ja itsestään huolehtimisella ei yksinään vielä saa yhden yhtä naista.

Huvittaa nämä absoluuttisina totuuksina lauotut kynnysarvohöpinät. Itse olen 169cm "pitkä", lievästi keskivartalolihava ruipelo jolla on pyöreät, leuattomat ja susirumat kasvot ja jonka hiuksetkin alkoivat harventua päälaelta jo lukiossa mutta silti naisseuraa on aina riittänyt niin irto- kuin parisuhteisiinkin. Eli jos joku kynnysarvo on niin kynnys on kyllä sen verran matala että siihen tavallinenkaan mies harvemmin kompastuu kun kerran minäkin olen sen yli vaivattomasti kontannut.

Tässä! Oli niin mainio kuvaus.

Naiselle pariutumiseen, eli pysyvään parisuhteeseen, puolisoksi ja lasten isäksi, ehdottoman tärkeää on luonne.

Luotettava, ystävällinen ja huolehtiva, normaalin älykäs ja hauska ihminen.

hupiseksiin kelpaa joku leveäharteinen hulttiokin satunnaisesti, mutta hullukaan ei luota elämäänsä sellaisen käsiin.

Mutta miksi seksiin vaaditaan leveäharteinen hulttio, kun taas suhteeseen/elättäjäksi kelpaa hintelä mutta luotettava mies?

 

Et tajunnut? Luonne on tärkeä, ei ulkonäkö. Luetun ymmärtäminen? Seksiin kelpaa MYÖS hulttio -koska häntä ei ole tarkoituskaan pitää. Ei ole niin kovat vaatimukset.

Mitä ajatella naisesta, joka menee ärsyttävän kusipään kanssa sänkyyn vain koska tama mies on vaaaan, niin sexy!  Tässä se juuri hivenen tiivistyy..Tuohan olisi lähes supervoima! Saa olla mitä on, vaikka ärsyttävä hulttio kusipää, ei meinaa mitään. Naiset lakoaa. Eli onhan tuo vaatimuksena tavikselle ihan posketon. Pitää olla sitä tätä ja tota. Alfa vaan on ja... päng, päng, päng!

No tässä puhuttiin hulttioista eikä ärsyttävistä kusipäistä. Ja mitä taas ärsyttäviin kusipäihin tulee, niin kaunis nainen kyllä miehille kelpaa vaikka olisi kuinka ärsyttävä kusipää tahansa. Se on se seksikäs ulkonäkö, ja miehet ympärillä lakoaa loveen, vaikka muija kohtelisi miten huonosti tahansa. Tyhmät betat kaivaa kuvettaan ilta toisensa jälkeen ja tarjoilee sidukkaa ja drinksuja näille pissiksille, vaikka muija pyörii baarin komeimman kundin kimpussa ja uhraa betatossukalle aikaansa korkeintaan sen verran, että räpyttää silmää ja istahtaa selkä notkolla tissivakoa esitellen samalla kun pyytää lisää juomista. Ja sama kuvio toistuu kerta toisensa jälkeen ja vaivanpalkaksi betat eivät koskaan saa muuta kuin keventyneen lompakon. Pienen tuppukylän baareissa ihan tuttu kuvio tämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kuulun juuri niihin kliseisiin sinkkunaisiin, eli kaupungissa asuva, korkeasti koulutettu kolmekymppinen. Miehen kyllä saisin vaikka viidessä minuutissa ja seksiä sormia napsauttamalla. Ongelma on, että parisuhteeseen kelpuutan vain fiksun, hyvät käytöstavat kotona oppineen, itsestään jossain määrin huolta pitävän, omaan silmääni kivannäköisen miehen.

Jos tämmöisiä on kolme-nelikymppisinä sinkkuina, he ovat "parisuhdemarkkinoilla" niin kovaa valuuttaa, että löytävät helposti minua nuoremman ja nätimmän. Olen tästä todella tietoinen ja varmasti itsekin miehenä toimisin samoin, joten en voi tuomitakaan.

Viihdyn sen verran hyvin yksin etten tyydy kehenkään, josta en aidosti innostu. Tulen varmasti sinkuksi jäämäänkin, kun ihmeitäkään ei tässä universumissa tapahdu, mutta minkäs teet. Elämän realiteetit on mitä on ja onneksi elämästä voi nauttia ilman parisuhdettakin.

Kaikki riippuu siitä onko sun silmää miellyttävä mies sellainen, joka miellyttää muiden silmää. Kolmen ensimmäisen kriteerin perusteella löytyy sinkkumiehiä vaikka miten paljon

Perinteinen komeus ja miehekkyys on eräänlainen kynnyskriteeri. Sen jälkeen alkavat (parisuhteeseen) vaikuttaa nuo muut asiat.

Fiksuudella, käytöstavoilla ja itsestään huolehtimisella ei yksinään vielä saa yhden yhtä naista.

Huvittaa nämä absoluuttisina totuuksina lauotut kynnysarvohöpinät. Itse olen 169cm "pitkä", lievästi keskivartalolihava ruipelo jolla on pyöreät, leuattomat ja susirumat kasvot ja jonka hiuksetkin alkoivat harventua päälaelta jo lukiossa mutta silti naisseuraa on aina riittänyt niin irto- kuin parisuhteisiinkin. Eli jos joku kynnysarvo on niin kynnys on kyllä sen verran matala että siihen tavallinenkaan mies harvemmin kompastuu kun kerran minäkin olen sen yli vaivattomasti kontannut.

Tässä! Oli niin mainio kuvaus.

Naiselle pariutumiseen, eli pysyvään parisuhteeseen, puolisoksi ja lasten isäksi, ehdottoman tärkeää on luonne.

Luotettava, ystävällinen ja huolehtiva, normaalin älykäs ja hauska ihminen.

hupiseksiin kelpaa joku leveäharteinen hulttiokin satunnaisesti, mutta hullukaan ei luota elämäänsä sellaisen käsiin.

Mutta miksi seksiin vaaditaan leveäharteinen hulttio, kun taas suhteeseen/elättäjäksi kelpaa hintelä mutta luotettava mies?

 

Et tajunnut? Luonne on tärkeä, ei ulkonäkö. Luetun ymmärtäminen? Seksiin kelpaa MYÖS hulttio -koska häntä ei ole tarkoituskaan pitää. Ei ole niin kovat vaatimukset.

Mitä ajatella naisesta, joka menee ärsyttävän kusipään kanssa sänkyyn vain koska tama mies on vaaaan, niin sexy!  Tässä se juuri hivenen tiivistyy..Tuohan olisi lähes supervoima! Saa olla mitä on, vaikka ärsyttävä hulttio kusipää, ei meinaa mitään. Naiset lakoaa. Eli onhan tuo vaatimuksena tavikselle ihan posketon. Pitää olla sitä tätä ja tota. Alfa vaan on ja... päng, päng, päng!

Ärsyttävä kusipää nyt on sitten taas aivan eri asia kuin hulttio. Jotain rajaa nyt tuohon muiden kirjoitusten vääristelyyn. Mitä luulet tuolla edes voittavasi kun jokainen voi kuitenkin lainaamistasi viesteistä helposti todeta että onnetton olkinukkehan se oli taas?

Usein ne naisten mielestä sexyt kusipäät ovat miesten mielestä oikeasti kusipäitä. Kusipäisyys(haasteellisuus, purevuus, nilkkiys, mulkkumainen huumorintaju, katteeton uho miehen näkökulmasta jne) näin miehen näkökulmasta on näköjään melkeinpä kuin jokin vaadittava meriitti naisia "iskettäessä".

Näiltä mulkvistimiehiltä ne ns. "negaaminen" tulee luonnostaan ja se kyllä uppoaa, olen nähnyt vierestä lukemattomat kerrat niin tapahtuvan.

Millaisia naisia tuolla tavalla saa iskettyä? Yleensä ne kovimmat panomiehet käyttäytyy naisten seurassa eri tavalla kuin miesten seurassa. Ei ne +200 kaadon pelimiehet naisten edessä kusipäitä ole. Siinä 121212 on ihan oikeassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kuulun juuri niihin kliseisiin sinkkunaisiin, eli kaupungissa asuva, korkeasti koulutettu kolmekymppinen. Miehen kyllä saisin vaikka viidessä minuutissa ja seksiä sormia napsauttamalla. Ongelma on, että parisuhteeseen kelpuutan vain fiksun, hyvät käytöstavat kotona oppineen, itsestään jossain määrin huolta pitävän, omaan silmääni kivannäköisen miehen.

Jos tämmöisiä on kolme-nelikymppisinä sinkkuina, he ovat "parisuhdemarkkinoilla" niin kovaa valuuttaa, että löytävät helposti minua nuoremman ja nätimmän. Olen tästä todella tietoinen ja varmasti itsekin miehenä toimisin samoin, joten en voi tuomitakaan.

Viihdyn sen verran hyvin yksin etten tyydy kehenkään, josta en aidosti innostu. Tulen varmasti sinkuksi jäämäänkin, kun ihmeitäkään ei tässä universumissa tapahdu, mutta minkäs teet. Elämän realiteetit on mitä on ja onneksi elämästä voi nauttia ilman parisuhdettakin.

Kaikki riippuu siitä onko sun silmää miellyttävä mies sellainen, joka miellyttää muiden silmää. Kolmen ensimmäisen kriteerin perusteella löytyy sinkkumiehiä vaikka miten paljon

Perinteinen komeus ja miehekkyys on eräänlainen kynnyskriteeri. Sen jälkeen alkavat (parisuhteeseen) vaikuttaa nuo muut asiat.

Fiksuudella, käytöstavoilla ja itsestään huolehtimisella ei yksinään vielä saa yhden yhtä naista.

Huvittaa nämä absoluuttisina totuuksina lauotut kynnysarvohöpinät. Itse olen 169cm "pitkä", lievästi keskivartalolihava ruipelo jolla on pyöreät, leuattomat ja susirumat kasvot ja jonka hiuksetkin alkoivat harventua päälaelta jo lukiossa mutta silti naisseuraa on aina riittänyt niin irto- kuin parisuhteisiinkin. Eli jos joku kynnysarvo on niin kynnys on kyllä sen verran matala että siihen tavallinenkaan mies harvemmin kompastuu kun kerran minäkin olen sen yli vaivattomasti kontannut.

Tässä! Oli niin mainio kuvaus.

Naiselle pariutumiseen, eli pysyvään parisuhteeseen, puolisoksi ja lasten isäksi, ehdottoman tärkeää on luonne.

Luotettava, ystävällinen ja huolehtiva, normaalin älykäs ja hauska ihminen.

hupiseksiin kelpaa joku leveäharteinen hulttiokin satunnaisesti, mutta hullukaan ei luota elämäänsä sellaisen käsiin.

Mutta miksi seksiin vaaditaan leveäharteinen hulttio, kun taas suhteeseen/elättäjäksi kelpaa hintelä mutta luotettava mies?

 

Et tajunnut? Luonne on tärkeä, ei ulkonäkö. Luetun ymmärtäminen? Seksiin kelpaa MYÖS hulttio -koska häntä ei ole tarkoituskaan pitää. Ei ole niin kovat vaatimukset.

Mitä ajatella naisesta, joka menee ärsyttävän kusipään kanssa sänkyyn vain koska tama mies on vaaaan, niin sexy!  Tässä se juuri hivenen tiivistyy..Tuohan olisi lähes supervoima! Saa olla mitä on, vaikka ärsyttävä hulttio kusipää, ei meinaa mitään. Naiset lakoaa. Eli onhan tuo vaatimuksena tavikselle ihan posketon. Pitää olla sitä tätä ja tota. Alfa vaan on ja... päng, päng, päng!

Kuulepas jankkaava lukutaidoton julli: SE ÄRSYTTÄVÄ KUSIPÄÄ EI SAANUT SEKSIÄ. EI SAANUT. SE EI SAANUT SEKSIÄ.

Ymmärrätkö?

(Muille tiedoksi: tuo jankkaaja nappasi laininsa eräästä aiemmasta keskustelusta ja kieltäytyy sinnikkästi ymmärtämästä koko virkettä, levyyn jäi pyörimään vain tuo määrite "ärsyttävä kusipää". Vtu että tuo jätkä on ärsyttävä kusipää. Ja aivan satavarmasti ei kyllä saa seksiä hänkään.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kuulun juuri niihin kliseisiin sinkkunaisiin, eli kaupungissa asuva, korkeasti koulutettu kolmekymppinen. Miehen kyllä saisin vaikka viidessä minuutissa ja seksiä sormia napsauttamalla. Ongelma on, että parisuhteeseen kelpuutan vain fiksun, hyvät käytöstavat kotona oppineen, itsestään jossain määrin huolta pitävän, omaan silmääni kivannäköisen miehen.

Jos tämmöisiä on kolme-nelikymppisinä sinkkuina, he ovat "parisuhdemarkkinoilla" niin kovaa valuuttaa, että löytävät helposti minua nuoremman ja nätimmän. Olen tästä todella tietoinen ja varmasti itsekin miehenä toimisin samoin, joten en voi tuomitakaan.

Viihdyn sen verran hyvin yksin etten tyydy kehenkään, josta en aidosti innostu. Tulen varmasti sinkuksi jäämäänkin, kun ihmeitäkään ei tässä universumissa tapahdu, mutta minkäs teet. Elämän realiteetit on mitä on ja onneksi elämästä voi nauttia ilman parisuhdettakin.

Kaikki riippuu siitä onko sun silmää miellyttävä mies sellainen, joka miellyttää muiden silmää. Kolmen ensimmäisen kriteerin perusteella löytyy sinkkumiehiä vaikka miten paljon

Perinteinen komeus ja miehekkyys on eräänlainen kynnyskriteeri. Sen jälkeen alkavat (parisuhteeseen) vaikuttaa nuo muut asiat.

Fiksuudella, käytöstavoilla ja itsestään huolehtimisella ei yksinään vielä saa yhden yhtä naista.

Huvittaa nämä absoluuttisina totuuksina lauotut kynnysarvohöpinät. Itse olen 169cm "pitkä", lievästi keskivartalolihava ruipelo jolla on pyöreät, leuattomat ja susirumat kasvot ja jonka hiuksetkin alkoivat harventua päälaelta jo lukiossa mutta silti naisseuraa on aina riittänyt niin irto- kuin parisuhteisiinkin. Eli jos joku kynnysarvo on niin kynnys on kyllä sen verran matala että siihen tavallinenkaan mies harvemmin kompastuu kun kerran minäkin olen sen yli vaivattomasti kontannut.

Tässä! Oli niin mainio kuvaus.

Naiselle pariutumiseen, eli pysyvään parisuhteeseen, puolisoksi ja lasten isäksi, ehdottoman tärkeää on luonne.

Luotettava, ystävällinen ja huolehtiva, normaalin älykäs ja hauska ihminen.

hupiseksiin kelpaa joku leveäharteinen hulttiokin satunnaisesti, mutta hullukaan ei luota elämäänsä sellaisen käsiin.

Mutta miksi seksiin vaaditaan leveäharteinen hulttio, kun taas suhteeseen/elättäjäksi kelpaa hintelä mutta luotettava mies?

 

Et tajunnut? Luonne on tärkeä, ei ulkonäkö. Luetun ymmärtäminen? Seksiin kelpaa MYÖS hulttio -koska häntä ei ole tarkoituskaan pitää. Ei ole niin kovat vaatimukset.

Mitä ajatella naisesta, joka menee ärsyttävän kusipään kanssa sänkyyn vain koska tama mies on vaaaan, niin sexy!  Tässä se juuri hivenen tiivistyy..Tuohan olisi lähes supervoima! Saa olla mitä on, vaikka ärsyttävä hulttio kusipää, ei meinaa mitään. Naiset lakoaa. Eli onhan tuo vaatimuksena tavikselle ihan posketon. Pitää olla sitä tätä ja tota. Alfa vaan on ja... päng, päng, päng!

Ärsyttävä kusipää nyt on sitten taas aivan eri asia kuin hulttio. Jotain rajaa nyt tuohon muiden kirjoitusten vääristelyyn. Mitä luulet tuolla edes voittavasi kun jokainen voi kuitenkin lainaamistasi viesteistä helposti todeta että onnetton olkinukkehan se oli taas?

Usein ne naisten mielestä sexyt kusipäät ovat miesten mielestä oikeasti kusipäitä. Kusipäisyys(haasteellisuus, purevuus, nilkkiys, mulkkumainen huumorintaju, katteeton uho miehen näkökulmasta jne) näin miehen näkökulmasta on näköjään melkeinpä kuin jokin vaadittava meriitti naisia "iskettäessä".

Näiltä mulkvistimiehiltä ne ns. "negaaminen" tulee luonnostaan ja se kyllä uppoaa, olen nähnyt vierestä lukemattomat kerrat niin tapahtuvan.

Millaisia naisia tuolla tavalla saa iskettyä? Yleensä ne kovimmat panomiehet käyttäytyy naisten seurassa eri tavalla kuin miesten seurassa. Ei ne +200 kaadon pelimiehet naisten edessä kusipäitä ole. Siinä 121212 on ihan oikeassa.

Panomiehiähän on moneksi, mutta totta että ne kusipäiset monesti osaavat petrata ja esittää naisen edessä jos on tarvetta. Aina ei näytä edes olevan.

Tätä on vaikea nopeasti pukea sanoiksi, mutta sellaista haasteellista purevuutta kai jossain muodossa on hyvä omata näiden pelissä. Mutta eipä kai sekään ole mikään viimeinen sana aiheeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kuulun juuri niihin kliseisiin sinkkunaisiin, eli kaupungissa asuva, korkeasti koulutettu kolmekymppinen. Miehen kyllä saisin vaikka viidessä minuutissa ja seksiä sormia napsauttamalla. Ongelma on, että parisuhteeseen kelpuutan vain fiksun, hyvät käytöstavat kotona oppineen, itsestään jossain määrin huolta pitävän, omaan silmääni kivannäköisen miehen.

Jos tämmöisiä on kolme-nelikymppisinä sinkkuina, he ovat "parisuhdemarkkinoilla" niin kovaa valuuttaa, että löytävät helposti minua nuoremman ja nätimmän. Olen tästä todella tietoinen ja varmasti itsekin miehenä toimisin samoin, joten en voi tuomitakaan.

Viihdyn sen verran hyvin yksin etten tyydy kehenkään, josta en aidosti innostu. Tulen varmasti sinkuksi jäämäänkin, kun ihmeitäkään ei tässä universumissa tapahdu, mutta minkäs teet. Elämän realiteetit on mitä on ja onneksi elämästä voi nauttia ilman parisuhdettakin.

Kaikki riippuu siitä onko sun silmää miellyttävä mies sellainen, joka miellyttää muiden silmää. Kolmen ensimmäisen kriteerin perusteella löytyy sinkkumiehiä vaikka miten paljon

Perinteinen komeus ja miehekkyys on eräänlainen kynnyskriteeri. Sen jälkeen alkavat (parisuhteeseen) vaikuttaa nuo muut asiat.

Fiksuudella, käytöstavoilla ja itsestään huolehtimisella ei yksinään vielä saa yhden yhtä naista.

Huvittaa nämä absoluuttisina totuuksina lauotut kynnysarvohöpinät. Itse olen 169cm "pitkä", lievästi keskivartalolihava ruipelo jolla on pyöreät, leuattomat ja susirumat kasvot ja jonka hiuksetkin alkoivat harventua päälaelta jo lukiossa mutta silti naisseuraa on aina riittänyt niin irto- kuin parisuhteisiinkin. Eli jos joku kynnysarvo on niin kynnys on kyllä sen verran matala että siihen tavallinenkaan mies harvemmin kompastuu kun kerran minäkin olen sen yli vaivattomasti kontannut.

Tässä! Oli niin mainio kuvaus.

Naiselle pariutumiseen, eli pysyvään parisuhteeseen, puolisoksi ja lasten isäksi, ehdottoman tärkeää on luonne.

Luotettava, ystävällinen ja huolehtiva, normaalin älykäs ja hauska ihminen.

hupiseksiin kelpaa joku leveäharteinen hulttiokin satunnaisesti, mutta hullukaan ei luota elämäänsä sellaisen käsiin.

Mutta miksi seksiin vaaditaan leveäharteinen hulttio, kun taas suhteeseen/elättäjäksi kelpaa hintelä mutta luotettava mies?

 

Et tajunnut? Luonne on tärkeä, ei ulkonäkö. Luetun ymmärtäminen? Seksiin kelpaa MYÖS hulttio -koska häntä ei ole tarkoituskaan pitää. Ei ole niin kovat vaatimukset.

Mitä ajatella naisesta, joka menee ärsyttävän kusipään kanssa sänkyyn vain koska tama mies on vaaaan, niin sexy!  Tässä se juuri hivenen tiivistyy..Tuohan olisi lähes supervoima! Saa olla mitä on, vaikka ärsyttävä hulttio kusipää, ei meinaa mitään. Naiset lakoaa. Eli onhan tuo vaatimuksena tavikselle ihan posketon. Pitää olla sitä tätä ja tota. Alfa vaan on ja... päng, päng, päng!

Ärsyttävä kusipää nyt on sitten taas aivan eri asia kuin hulttio. Jotain rajaa nyt tuohon muiden kirjoitusten vääristelyyn. Mitä luulet tuolla edes voittavasi kun jokainen voi kuitenkin lainaamistasi viesteistä helposti todeta että onnetton olkinukkehan se oli taas?

Usein ne naisten mielestä sexyt kusipäät ovat miesten mielestä oikeasti kusipäitä. Kusipäisyys(haasteellisuus, purevuus, nilkkiys, mulkkumainen huumorintaju, katteeton uho miehen näkökulmasta jne) näin miehen näkökulmasta on näköjään melkeinpä kuin jokin vaadittava meriitti naisia "iskettäessä".

Näiltä mulkvistimiehiltä ne ns. "negaaminen" tulee luonnostaan ja se kyllä uppoaa, olen nähnyt vierestä lukemattomat kerrat niin tapahtuvan.

Millaisia naisia tuolla tavalla saa iskettyä? Yleensä ne kovimmat panomiehet käyttäytyy naisten seurassa eri tavalla kuin miesten seurassa. Ei ne +200 kaadon pelimiehet naisten edessä kusipäitä ole. Siinä 121212 on ihan oikeassa.

Panomiehiähän on moneksi, mutta totta että ne kusipäiset monesti osaavat petrata ja esittää naisen edessä jos on tarvetta. Aina ei näytä edes olevan.

Tätä on vaikea nopeasti pukea sanoiksi, mutta sellaista haasteellista purevuutta kai jossain muodossa on hyvä omata näiden pelissä. Mutta eipä kai sekään ole mikään viimeinen sana aiheeseen.

Mitä järkeä on laatia teorioita naisen kaatamiseen? Vaikka kuinka saattaa sinne neitsytkammioon siltä näyttää, nainen ei ole yksi olento vaan naisia on noin 3,8 miljaria. Erot eri naisten välillä ovat suurempia kuin ero miesten ja naisten välillä keskimäärin. 

Oletteko aikuisia ihmisiä?