Lue keskustelun säännöt.
Miehistä 43 % uskoo, että naisen on miestä helpompi löytää puoliso, naisista vain 13 % uskoo samaan
14.04.2018 |
63 % naisista uskoo, että puolison löytäminen on miehille ja naisille yhtä helppoa, miehistä 42 % uskoo samaan.
http://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksiartikkelit/201804132200875670_rk…
Kommentit (453)
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kuulun juuri niihin kliseisiin sinkkunaisiin, eli kaupungissa asuva, korkeasti koulutettu kolmekymppinen. Miehen kyllä saisin vaikka viidessä minuutissa ja seksiä sormia napsauttamalla. Ongelma on, että parisuhteeseen kelpuutan vain fiksun, hyvät käytöstavat kotona oppineen, itsestään jossain määrin huolta pitävän, omaan silmääni kivannäköisen miehen.
Jos tämmöisiä on kolme-nelikymppisinä sinkkuina, he ovat "parisuhdemarkkinoilla" niin kovaa valuuttaa, että löytävät helposti minua nuoremman ja nätimmän. Olen tästä todella tietoinen ja varmasti itsekin miehenä toimisin samoin, joten en voi tuomitakaan.
Viihdyn sen verran hyvin yksin etten tyydy kehenkään, josta en aidosti innostu. Tulen varmasti sinkuksi jäämäänkin, kun ihmeitäkään ei tässä universumissa tapahdu, mutta minkäs teet. Elämän realiteetit on mitä on ja onneksi elämästä voi nauttia ilman parisuhdettakin.
Kaikki riippuu siitä onko sun silmää miellyttävä mies sellainen, joka miellyttää muiden silmää. Kolmen ensimmäisen kriteerin perusteella löytyy sinkkumiehiä vaikka miten paljon
Perinteinen komeus ja miehekkyys on eräänlainen kynnyskriteeri. Sen jälkeen alkavat (parisuhteeseen) vaikuttaa nuo muut asiat.
Fiksuudella, käytöstavoilla ja itsestään huolehtimisella ei yksinään vielä saa yhden yhtä naista.
Huvittaa nämä absoluuttisina totuuksina lauotut kynnysarvohöpinät. Itse olen 169cm "pitkä", lievästi keskivartalolihava ruipelo jolla on pyöreät, leuattomat ja susirumat kasvot ja jonka hiuksetkin alkoivat harventua päälaelta jo lukiossa mutta silti naisseuraa on aina riittänyt niin irto- kuin parisuhteisiinkin. Eli jos joku kynnysarvo on niin kynnys on kyllä sen verran matala että siihen tavallinenkaan mies harvemmin kompastuu kun kerran minäkin olen sen yli vaivattomasti kontannut.
Tässä! Oli niin mainio kuvaus.
Naiselle pariutumiseen, eli pysyvään parisuhteeseen, puolisoksi ja lasten isäksi, ehdottoman tärkeää on luonne.
Luotettava, ystävällinen ja huolehtiva, normaalin älykäs ja hauska ihminen.hupiseksiin kelpaa joku leveäharteinen hulttiokin satunnaisesti, mutta hullukaan ei luota elämäänsä sellaisen käsiin.
Mutta miksi seksiin vaaditaan leveäharteinen hulttio, kun taas suhteeseen/elättäjäksi kelpaa hintelä mutta luotettava mies?
Rima on elämänkumppanille paljon korkeampi, mutta kun niitä rajoittavia muuttujia ei tarvitse seksiseuran kohdalla optimoida, voi ottaa sitten helposti saatavilla olevista vaihtoehdoista viihdyttävimmän.
Eli rima on seksiseuralle huomattavasti korkeampi.
Tämän todistaa sekin että n. 80% miehistä saa parisuhteen, kun taas seksimarkkinoilla menestyy halutessaan pieni vähemmistö miehistä.
Tai se että naisen kysyntä seksiin on kovempi kuin parisuhteeseen, mikä mahdollistaa suuremman nirsoilun esim. ulkonäön tai viihdyttävyyden perusteella.
Se että vaatimuksia on pienempi määrä ei tarkoita matalampaa rimaa, jos nämä vaatimukset (esim. ulkonäkö ja viihdyttävyys) ovatkin huomattavasti kovempia. Yhtä lailla voidaan sanoa että arkiliikenteessä on enemmän vaatimuksia kuin formulakisoissa, mutta se ei tarkoita että rima olisi korkeammalla autokoulussa kuin formuloissa.Rima on seksikumppanille korkeampi ainoastaan jos huitaiset kokonaan sivuun ne minun arvoni ja mittarini, joilla itse seurani valitsen ja tulkitset tekemisiäni omasta viitekehyksestäsi sillä oletuksella, että tietenkin tiedät minua paremmin miksi teen mitä teen ja mikä minulle oikeasti on tärkeää. Minkä tietenkin saat vapaasti tehdä, mutta sitten minulle ei kyllä ole edes päälläni seisten mahdollista käydä sinun kanssasi minkäänlaista järjellistä keskustelua.
Minulla on niitä hupipanoja mutta ei sitä elämänkumppania siitä syystä, että hupipanoja on helpompi löytää. Siitä voi vetää monia eri johtopäätöksiä. Minulle olennaisia asioita etualalla pitäen näyttää kovasti siltä, että hupipanorima on matala ja elämänkumppanirima korkea.
Väärä johtopäätös.
Katsot asiaa vain omasta näkökulmastasi. Katsos, miehen rima seksikumppanille on alhaisempi kuin elämänkumppanille. Komeat ja suositut miehetkin usein hoitelevat tavallisen näköisiä tai peräti epäedustavia naisia himojensa tyydyttämiseksi.
Tästä johtuu se että seiskan nainen voi edellyttää panoiltaan ysin ulkonäköä ja viihdyttävyyttä, ja löytää sellaisia, kun taas itselle sopivaa kasin parisuhdemiestä ei helposti löydykään.
Suo nyt anteeksi, mutta siis naisen rimastahan tässä nyt kysymyksiä esitettiin, sinä ihan itsekin kysyit nimenomaan siitä naisen rimasta. Joten jospa antaisit naisen nyt vastata kysymyksiin ihan siltä omalta kantiltaan katsottuna, ilman että alat huutelemaan vääristä johtopäätöksistä.
Kyllä ihmiset yleensä omat rimansa tietävät ja tuntevat paremmin kuin jotkut tuntemattomat nettikeskustelijat. Minun nähdäkseni yleensä sekä miehille että naisille se rima on alhaisempi satunnaisen kumppanin kuin elämänkumppanin suhteen. En nyt oikeasti ymmärrä miksi tästä pitäisi edes keskustella enempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hirvittämisellä tarkoitin sitä että hämmennyin siitä miten ystäväni syynäsi kerralla ison määrän miehiä läpi punniten tarkasti jokaisen ominaisuuksia ja jutellen kaikille samaan aikaan. En nyt tarkoita että se olisi väärin tai että paheksuisin. En ole itse koskaan ollut määrätietoinen deittailija ja etsimällä etsinyt kumppania, joten tindermaailma on itselleni vieras planeetta. Lueskelen mielelläni muiden kokemuksia aiheesta josta itselläni on niin suppeat kokemukset. Elin pitkään siinä uskossa että kaikki pariutuvat kuten minä: törmäävät sattumalta ihanaan ihmiseen, ystävystyvät, rakastuvat ja alkavat seurustelemaan.
Luulen, että sinä olet nuorena ihan samalla tavalla "syynännyt "useita miehiä, ennen kuin valitsit sen omasi sieltä joukosta. Vai otitko ensimmäisen vastaantulijan, joka kanssasi jutteli? Se tutustuminen, joka ennen tapahtui luontevasti niissä kaveriporukoissa ja muissa sosiaalisissa tilanteissa, tapahtuu nyt netissä ja treffeillä. Ei siinä ole mitään sen kummempaa. Sinä törmäsit sattumalta ihanaan ihmiseen, mutta suuri osa ihmisistä eivät tapaa ketään missään, joten deittaillessa luodaan mahdollisuuksia tavata niitä ihania ihmisiä. Eivät ne ovelle tule koputtelemaan.
Se, että ihmiset deittailevat eivät ole yhtään sen kummempi juttu kuin kaveriporukassa jonkun viereen istuminen ja hänen kanssaan jutteleminen. Et petä siinä ketään toista, eikä kukaan voi loukkaantua siitä, että istut jossain vaiheessa jonkun toisenkin vieressä juttelemassa. Toki se on siinä mielessä tietoisempaa, että esimerkiksi varatut ihmiset eivät näin tee, mutta idea on ihan sama: ihmisiin tutustuminen ja ajanvietto.
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Kun puhutaan parisuhteesta eikä pelkästä seksistä jossa naisilla on sanoinkuvaamattoman helppoa löytää seuraa, naisilla on huomattavasti helpompaa.
Selitys on tämä: iässä jossa halu ja tarve pariutua on suurempi, naisella on nuoruuden tuoma etu. Miehellä vastaavaa etua ei ole. Termi "nuori nainen" sisältää jo itsessään oletuksen jostain tavoittelemisen arvoisesta. Termi "nuori mies" ei sisällä vastaavaa oletettua arvoa.
Jos katsotaan 35+ naisia, onko heillä etua miehiin nähden pariutumisessa? Ei - mutta kun naiset menettävät etunsa, he lakkaavat pelaamasta. Saatuaan jo haluamansa eli lapset ja puolet lähinnä miehen hankkimasta omaisuudesta, he voivat olla yksinkin.Mikä sinusta on se ikä jolloin halu ja tarve pariutua on suurempi? Minä veikkaan että se on kolmekymppisillä suurempi kuin 25-vuotiailla. Ylipäätään monet eivät nuorina tunne tarvetta parisuhteeseen, vaan haluavat pikemminkin elää sitä nuoruuttaan ennen vakiintumista. Kolmenkympin korvilla tilanne on jo toinen, nuoruudesta on nautittu, opiskelut opiskeltu ja työelämään päästy käsiksi, silloin elämäntilanne alkaa olla otollinen vakavalle parisuhteelle. Mutta ei kolmekymppisenä naisella enää mitään nuoruuden tuomaa etua miehiin nähden ole.
Tämä. Muttakun miehet eivät laske kolmekymppisiä naisia edes naisiksi. Miesten pariutumisongelmat johtuvat vain ja ainoastaan miesten omasta nirsoudesta. Jos miehille kelpaisi omanikäiset naiset, mitään ongelmaa ei olisi.
Kolmekymppinen nainen kelpaa mainiosti 45-> miehelle. Se ikä on naisten valtti ja toisaalta kirous kun sitä alkaa kertyä. Siksi tulisi tarkoin harkita kauanko meinaa karusellissä pyöriä, nollatutkintoa opiskella jne. Jo lässähtänyt, nuoruutensa hehkun menettänyt ja ennen kaikkea katkeroitunut +30v nainen ei monia ikäisiään miehiä säväytä. Jo jos vielä vetkuttavat ja jatkavat ronkelointia tuonkin rajapyykin jälkeen, niin hedelmöityshoidot sun muut odottavat.
Kuten edellä sanottiin, miehet ovat liian nirsoja. Jokainen mies saa parisuhteen helposti, jos miehelle kelpaa omanikäinen ja omantasoinen nainen.
Karusellit ja nollatutkinnot kuulostavat omituisilta. Itse olen neitsyt, koulutuksena peruskoulu. Miehille en ole koskaan kelvannut. Miehille kelpaavat vain kauniit ja itsevarmat naiset. Sellaisilla naisilla on paljon ottajia.
Minulle ainakin kelpasi omanikäinen nainen - siis 25-vuotiaaksi asti. Nyt 31-vuotiaana kelpaisi hieman nuorempi, siis max 25-vuotias. Kyse ei ole siitä etteikö 31-vuotiaissa olisi haluttavia naisia, FWB on minua vanhempi.
1. Minua ei kiinnosta nainen joka on sitä mieltä että parisuhde kanssani olisi uhraus jota ennen pitää saada "elää", mahdollisesti seksiä täysin erilaisten miesten kanssa. Minua kiinnostaa nainen joka haluaa "elää", siis esim. harrastaa ja matkailla, minun kanssani.
2. Minua ei kiinnosta nainen joka tarvitsee miestä perheprojektiinsa. Minua kiinnostaa nainen joka haluaa minut silloinkin kun ei tarvitse miestä tavoitteidensa toteuttamiseksi.
3. Minua ei kiinnosta nainen jolla on taustalla irtosuhteita tai yksikin panosuhde (ja kyllä, itse harrastan molempia jos mahdollista, naisille kun miehen kokemus ja osaaminen ratkaisee enemmän kuin siveellisyys).
4. Haluan naisen jonka kanssa ei tule kiire lisääntyä ennen kuin on hitasuduttu kunnolla yhteen. Pari vuotta on tähän aivan liian lyhyt aika.
En siis halua vaihenaista joka jakaa elämänsä osiin joiden aikana häntä viihdyttävät erilaiset miehet. Elämänkumppani tarkoittaa sitä että jaetaan yhdessä niin matkat ja harrastukset kuin lapsiperheen arkikin.
Jos naista ei ole kiinnostanut seurustelu kunnollisen miehen kanssa 25-vuotiaaksi mennessä, nämä kaikki harvemmin toteutuvat.
Sinun sinkkuutesi syy on ainakin selvästi se, että olet erittäin nirso ja vaativa, etkä kelpuuta oman tasoistasi naista vaan vaadit naiselta paljon enemmän kuin itseltäsi. Jokainen tietysti saa vaatia mitä haluaa, mutta sinuna harkitsisin riman laskemista, jos parisuhteen haluat.
Esimerkiksi tuo ikäjuttu on varmasti ongelma eikä ainakaan parane mitä enemmän itse ikäännyt. Jos naisen pitää olla vähintään kuusi vuotta sinua nuorempi, se on tilastollisesti aika rajaava tekijä, sillä 80%:ssa avioliitoista Suomessa puolisoiden välinen ikäero on maksimissaan viisi vuotta. Ja mitä vanhemmaksi itse käyt, sitä vaikeampaa sinun on luonnollisestikin löytää maksimissaan 25-vuotias nainen, joka on halukas perustamaan perheen kanssasi vasta sitten, kun alat itse kolkuttelemaan keski-ikää.
Toinen ongelma on sitten tuo varsin kaksinaismoralistinen siveellisyyden vaatimus naiselle, vaikka itse et siveellisesti katso tarpeelliseksi käyttäytyä. Minua itseasiassa kiinnostaisi tietää, että miksi vaadit naiselta siveellisyyttä? Mitä ongelmaa parisuhteen kannalta mielestäsi siinä on, että naisella on ollut vaikka muutama irtosuhde sinkkuvuosinaan jos se sama asia ei ole ongelma kuitenkaan silloin, kun sinulla itselläsi on niitä irtosuhteita ollut?
Siksi koska haluan romanttisen naisen, en naista joka nauttii seksistä johon ei liity syvempiä tunteita.
Naiset päättävät mitä he arvostavat miehessä. Jos siveellisyyden puutteeni painaa enemmän vaakakupissa kuin irtosuhteissa saatu itsevarmuus, viettelytaidot ja seksikokemus - naisella on täysi oikeus suosia siveellisiä demiseksuaalineitsytsetiä. En valita.
Miehet päättävät mitä arvostavat naisissa, naiset päättävät mitä arvostavat miehissä.Olen nainen, joka ei arvosta irtosuhteita ja haluan että puolisoni jakaa kanssani tämän arvomaailman. Itsevarmuus on toki plussaa, mutta ei silloin jos se on hankittu ympäriinsä paneskelemalla ilman tunteita. Viettelytaidot eivät minuun vetoa, koska en halua miestä, joka tuntee tarvetta vietellä kenetkään muun kuin minut. Ja seksikokemukset ovat negatiivinen piirre jos ne on hankittu muuten kuin vakavassa ja sitoutuneessa parisuhteessa, sillä kuten jo sanoin, en arvosta irtosuhteita.
Sinä et siis olisi minulle sopiva kumppani, koska sinä arvostat ja harrastat irtosuhteita ja vaikutat muutenkin enemmän ns. pelimieheltä arvomaailmasi suhteen kuin tasa-arvoista ja rakastavaa, yksiavioista parisuhdetta haluavalta mieheltä. Ehkä olen vanhanaikainen, mutta jos mies tykkää tunteettomasta irtoseksistä niin paljon, että hakeutuu irtosuhteisiin toistuvasti, epäilen hänen kykyään pysyä uskollisena pitkässä juoksussa. Ja sama pätee tietenkin myös naisiin.
Eli sinuun vetoaa itsevarmuus ja viettelytaidot, kunhan niitä ei käytetä muihin eikä niitä ole hankittu irtosuhteilemalla. Ok.
Kun tapaat miehen, köytätkö hänet valheenpaljastuskoneeseen ja kysyt entisten seksikumppanien määrän? Niinpä.
Toisin sanottuna, jos mies X haluaa sinut, hänen kannattaa mieluummin irtosuhteilla kuin olla irtosuhteilematta. Mies Y saattaa ehkä olla riittävän itsevarma ja viettelytaitoinen ilman irtosuhteitakin, mutta hänenkin olisi fiksuinta hankkia näitä ominaisuuksia lisää. Seksihistoriasta voi sitten kertoa myöhemmin, tai jättää kertomatta.
Huoh. Sanoin että itsevarmuus on plussaa ja että viettelytaidot nimenomaan EIVÄT vetoa. Itsevarmuutta ei minusta muuten ole mikään "pakko pokata mimmejä" -tyyli, jossa haetaan ihailua muilta miehiltä ja itsetunto kohoaa mitä kovemmalta naistenkaatajalta muiden miesten silmissä vaikuttaa. Oikeaa itsevarmuutta on se, että uskaltaa olla aidosti oma itsensä, vaikka sillä ei keräisikään pisteitä wannabe-pelimiesten kultapossukerhossa. Minut vietellään olemalla oma itsensä, ei luottamalla joihinkin päälleliimattuihin viettelytaitoihin, joiden tarkoituksena on saada "naiset avaamaan jalkansa".
Eli jos mies minut haluaa, ei kannata irtosuhteilla, siitä ei kerää mitään sellaista mitä pitäisin suuressa arvossa. Ja päinvastoin, silloin vaan tekee itsensä mieheksi jota en halua. En tietenkään voi tietää varmuudella puhuuko mies totta seksikokemuksistaan, mutta uskoisin että se kyllä tutustuttaessa tulee monella eri tavalla ilmi toisen käytöksestä.
Miten sinä muuten ajattelit varmistaa sen, että se sinun unelmiesi nainen ei valehtele sinulle edellisistä seksikokemuksistaan? Entä odotatko sinä naiselta rehellisyyttä tässä asiassa, vaikka itse aiot mitä ilmeisimmin valehdella hänelle omista kokemuksistasi ja arvomaailmastasikin? Arvostatko sä rehellisyyttä ja luotettavuutta parisuhteessa ollenkaan? Vai onko nekin sellaisia juttuja, joihin vain naisilla on mielestäsi velvollisuus?
Tietenkin olen rehellinen, jos asiasta kysytään.
Minähän muuten olin 25-vuotiaaksi asti kuten sinä. Romanttinen ja kiltti mies. Halusin vain parisuhteen, en hakenut irtosuhteita saati panosuhteita.
Osaatko arvata kuinka moni nainen kiinnostui suhteesta kanssani? Tai ylipäätään mistään romanttis-seksuaalisesta?
Ei yksikään.
Ihan yhtä lailla ne kiltit ja ujot tytöt syttyivät menevämmistä, määrätietoisesti kohti seksiä pyrkivistä itsevarmoista miehistä jotka kokemuksensa turvin "saivat heidät rentoutumaan".
Nyt tilanne on monin verroin parempi. Hankkiuduin poikuudesta eroon maksullisella ja onnistuin lopulta saamaan irtosuhteita ja jopa FWB-suhteen. Ne olivat fiksuja päätöksiä, olin 25-vuotiaaksi asti todella hölmö.
ps. kerrohan minulle neitsytnainen, jos sinun pitäisi valita, kumman haluaisit "vievän" seksissä? Miehen vai naisen?Olin mieheni tavatessani neitsyt, ja tunnen monia muitakin, jotka ovat pitäneet tärkeänä odottaa sitä oikeaa.
En koskaan olisi huolinut miestä, jolla olisi ollut irtosuhteita tai jopa prostituutiota taustalla. Ja tiedän, ettei kukaan muukaan tuntemani kaltaiseni nainen olisi huolinut. Mieheni oli neitsyt kun tapasimme. Arvostin sitä. Kumpikaan ei vienyt, vaan opettelemme yhdessä. Olisi ollut todella ällöttävää, jos mies olisi jotain pornoa katsonut ja luullut, että miehen pitää olla itsevarma ja viedä. Yäk.
Keskity sinä kertomaan, mitä sinä miehenä haluat, äläkä yritä naisten puolesta väittää, mitä me haluamme.
Mutta yleisesti niin, että kokeneet naiset haluavat kokeneen miehen, kokemattomat kokemattoman. Eikä kukaan halua miestä, jonka mielestä moraali on eri miehelle ja naiselle. Se on aivan ehdoton ei joka ikiselle suomalaiselle naiselle.
Sinunkaltaisiasi naisia, tässä tapauksessa vielä 20 vuotiaina neitsyitä, on 6%. Eli olet todella harvinainen. Minä en taida tuntea ainuttakaan suomalaista, joka meni neitsyenä naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen on helpompi saada seksiä. Puolison löytäminen on eri asia.
Seksi, jota on "helppo saada", ei välttämättä ole hyvää sen naisen mielestä.
Siinä taas on kyse epäarealistisesta vaatimuksesta.
Jos sinusta seksi ei ole hyvää kerkivertomiehen kanssa niin vika on sinussa ei miehessä.
On paljon naisia, jolle irtoseksi sinänsä ei ikinä edes voi olla hyvää, joille seksistä nauttiminen vaatii luottamusta ja rentoutumista.
Ajattelet kuin mies, ikään kuin kaikille seksiä voisi olla täysin erillään ihmissuhteesta.
Monelle naiselle, jos parisuhde on hyvä, seksi on hyvää, ja jos parisuhde on huono, seksi on huonoa. Jos ei ole parisuhdetta, seksi on vain tyhjää jyystöä joka ei anna mitään vaan tulee paha olo.
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kuulun juuri niihin kliseisiin sinkkunaisiin, eli kaupungissa asuva, korkeasti koulutettu kolmekymppinen. Miehen kyllä saisin vaikka viidessä minuutissa ja seksiä sormia napsauttamalla. Ongelma on, että parisuhteeseen kelpuutan vain fiksun, hyvät käytöstavat kotona oppineen, itsestään jossain määrin huolta pitävän, omaan silmääni kivannäköisen miehen.
Jos tämmöisiä on kolme-nelikymppisinä sinkkuina, he ovat "parisuhdemarkkinoilla" niin kovaa valuuttaa, että löytävät helposti minua nuoremman ja nätimmän. Olen tästä todella tietoinen ja varmasti itsekin miehenä toimisin samoin, joten en voi tuomitakaan.
Viihdyn sen verran hyvin yksin etten tyydy kehenkään, josta en aidosti innostu. Tulen varmasti sinkuksi jäämäänkin, kun ihmeitäkään ei tässä universumissa tapahdu, mutta minkäs teet. Elämän realiteetit on mitä on ja onneksi elämästä voi nauttia ilman parisuhdettakin.
Kaikki riippuu siitä onko sun silmää miellyttävä mies sellainen, joka miellyttää muiden silmää. Kolmen ensimmäisen kriteerin perusteella löytyy sinkkumiehiä vaikka miten paljon
Perinteinen komeus ja miehekkyys on eräänlainen kynnyskriteeri. Sen jälkeen alkavat (parisuhteeseen) vaikuttaa nuo muut asiat.
Fiksuudella, käytöstavoilla ja itsestään huolehtimisella ei yksinään vielä saa yhden yhtä naista.
Huvittaa nämä absoluuttisina totuuksina lauotut kynnysarvohöpinät. Itse olen 169cm "pitkä", lievästi keskivartalolihava ruipelo jolla on pyöreät, leuattomat ja susirumat kasvot ja jonka hiuksetkin alkoivat harventua päälaelta jo lukiossa mutta silti naisseuraa on aina riittänyt niin irto- kuin parisuhteisiinkin. Eli jos joku kynnysarvo on niin kynnys on kyllä sen verran matala että siihen tavallinenkaan mies harvemmin kompastuu kun kerran minäkin olen sen yli vaivattomasti kontannut.
Tässä! Oli niin mainio kuvaus.
Naiselle pariutumiseen, eli pysyvään parisuhteeseen, puolisoksi ja lasten isäksi, ehdottoman tärkeää on luonne.
Luotettava, ystävällinen ja huolehtiva, normaalin älykäs ja hauska ihminen.hupiseksiin kelpaa joku leveäharteinen hulttiokin satunnaisesti, mutta hullukaan ei luota elämäänsä sellaisen käsiin.
Mutta miksi seksiin vaaditaan leveäharteinen hulttio, kun taas suhteeseen/elättäjäksi kelpaa hintelä mutta luotettava mies?
Rima on elämänkumppanille paljon korkeampi, mutta kun niitä rajoittavia muuttujia ei tarvitse seksiseuran kohdalla optimoida, voi ottaa sitten helposti saatavilla olevista vaihtoehdoista viihdyttävimmän.
Eli keskimäärin naisella elämänkumppani ei ole niin viihdyttävä ja seksikäs kuin aiemmat hupipanot?
Ikävä uutinen parisuhteessa oleville miehille. Toki ei mikään uusi havainto tämä.
Kai sinä nyt ymmärrät, että yhden illan ja yön voi kuka tahansa teeskennellä olevansa millainen tahansa? Yhdenyönsuhteen kanssa ei keskustella syvällisiä eikä tyypistä opi tuntemaan mitään. Parisuhteessa vuosikin on lyhyt aika oppia toinen, lisäksi ihmiset nyt muuttuvat vuosien myötä. Huumorintajulla ja sen laadulla, arvoilla, tulevaisuuden suunnitelmilla, alkoholin käytöllä, haluaako lapsia vai ei, pitkävihaisuudella tai millään ei ole merkitystä muutaman tunnin tapaamisessa, mutta vuosikymmenien suhteessa on.
Et voi olla noin yksinkertainen mitä esität.
Ei. Naisena projisoit oman tilanteesi miehiin. Koska sinulle naisena on helppoa saada yhden yön seuraa, oletat miesten olevan samassa tilanteessa.
Todellisuudessa, ellet ole ulkonäöltäsi huippuluokkaa tai muuten vain todella onnekas, se on kaukana helposta. Useimmissa tapauksissa se edellyttää rohkeutta tehdä aloite seksuaalisella tavalla (#MeToo-vaara) ja täydellistä onnistumista viettelyssä. Pitää osata viedä, on edettävä oikealla tavalla ja nopeudella, pitää olla sopivan itsevarma/määrätietoinen mutta ei liian röyhkeä, täytyy osoittaa kiinnostusta mutta näyttämättä epätoivoiselta tai liian takertuvalta, mahdolisesti pitää hoidella naisen tyttökaverit pois tieltä ja estää kilpakosijan pääsy jaolle.
Vähäisinkin moka latistaa helposti naisen fiilikset, seksiä kun on saatavilla helposti joten random miehelle on varaa antaa pakit.
Tavismiehen, tai keskivertoa rumemman miehen, näkökulmasta baaripokaaminen on kuin näytelmä joka miehen on käsikirjoitettava, ohjattava ja näyteltävä jotta nainen saa täydellisen kokemuksen. Naiselle asiat vain tapahtuvat, miehen on laitettava ne tapahtumaan.
Se on kaukana helposta. Irtoseksin ja panosuhteiden saaminen ovat kuninkuuslajeja. Niihin verrattuna parisuhteen saaminen, ainakin 28-35v nurkilla, on paljon helpompaa.En enää tiedä, pitäisikö noille sun jutuille itkeä vai nauraa. Myötähäpeää niitä lukiessa kyllä tunnen.
Itse en ole koskaan harrastanut irtosuhteita, ne tuntuu jo ajatuksena epämiellyttäviltä. Jos joku olisi kertomasi tavalla yrittänyt iskeä minua, niin olisin poistunut paikalta hyvin pian. Ja jos olisin tutustunut johonkin kiinnostavaan mieheen, niin kiinnostus olisi loppunut alkuunsa, jos mies olisi höpissyt jotain panosuhteiden "kuninkuuslajista".
Ymmärrän.
Kuten naiset aina pelimiehistä puhuttaessa, kuvittelet mielessäsi negatiivisen stereotypian pelimiehestä. Se voi olla uhoava panomies, kehuskeleva pikkutakkipelle, lipevä ällömies, tms.
Se mies ei ole pelimies, vaan wannabe-pelimies joka ei saa naisia. Älä kysy mistä tämän tiedän :D
Pelimies oli se "ihana tavallinen mies" jonka kanssa vain päädyitte harrastamaan seksiä, mutta mies ei ollut juuri nyt valmis suhteeseen.Tästä viestistä huomaa hyvin sen, miksi sinun kanssasi on järkevää keskustelua hyvin vaikea saada aikaan. Sinähän et selvästi edes lue kunnolla niitä viestejä joihin vastaat, ja lisäksi näet kaikki naiset jonain samanlaisena massana, joista jokaisen saa pokattua samalla tavalla. Lisäksi olet niin vakuuttunut, että tämä kehittämäsi pelimiestaktiikka on se ainoa tehokas keino saada nainen kuin nainen, että koko juttu alkaa vaikuttamaan surkuhupaisalta.
Huomaatko, että taas oletit että nainen joka ei harrasta irtosuhteita, tuosta vaan päätyy harrastamaan seksiä jonkun pelimiehen kanssa? Et siis tajua edes sitä, että ne naiset keitä sinä onnistut iskemään, eivät vaan ole samanlaisia kuin ne naiset jollaisen haluaisit.
Ja syy siihen miksi et saa sellaista naista jonka haluaisit, on siinä, että et osaa olla oma itsesi ollenkaan. Sinä vain pelaat, esität ja teeskentelet ja kaksinaismoralistisesti vaadit naiselta sellaista mihin et itse kykene. Tuolla tavalla et tule koskaan saamaan naista, joka ei arvosta irtosuhteita eikä nauti seksistä ilman tunteita, koska syvällä sisimmässäsi et huomaa heitä olevan oikeasti edes olemassa. Tässäkin keskustelussa olet jokaiselle tällaiselle naiselle vastannut, niinkuin hänenkin haarat kyllä saisi pelimies avattua kun vaan tarpeeksi vie ja viettelee. Tuo on todella oksettava asenne.1. En ole väittänyt että naista kiinnostaisi vain pelimiestaidot. Naista kiinnostaa myös:
- ulkonäkö
- resurssit, ml. sosiaaliset resurssit
- status, ml. sosiaalinen status
- persoonallisuuspiirteet jotka ovat eduksi resurssien ja statuksen hankkimisessa (kunnianhimo, määrätietoisuus, jne)
Nämä piirteet määrittelevät tason. Se mitä mieheltä halutaan on mm. rehellisyys, uskollisuus ja naisen unelmien toteuttaminen. Mitä tasokkampi mies, sitä vähemmän hänen tulee panostaa naiseen. Betamies kelpaa vain osana perhepakettia, tasokas mies pelkän haluttavuuden perusteella.
2. en ole väittänyt että kaikki naiset lankeavat pelimiehiin, vaan että
- pelimiestaitojen hankkiminen on aina eduksi
- ne naiset jotka haluavat pelkkää seksiä, haluavat sitä pelimiesten kanssa, koska pelimiehet ovat seksuaalisesti haluttavampia kuin betamiehet joita enemmistö aviomiehistä edustaa
Voit pyörittää näitä sun jäkätyksiä maailmanloppuun asti. Jokainen nainen täällä palstalla tajuaa, miksi sinulla ei ole naista. Hermostuneisuus ja ujous ensimmäisellä seksikerralla ovat ihan hyväksyttäviä piirteitä miehessä ja seksi on yhteinen matka.
Pliis mene pois!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Kun puhutaan parisuhteesta eikä pelkästä seksistä jossa naisilla on sanoinkuvaamattoman helppoa löytää seuraa, naisilla on huomattavasti helpompaa.
Selitys on tämä: iässä jossa halu ja tarve pariutua on suurempi, naisella on nuoruuden tuoma etu. Miehellä vastaavaa etua ei ole. Termi "nuori nainen" sisältää jo itsessään oletuksen jostain tavoittelemisen arvoisesta. Termi "nuori mies" ei sisällä vastaavaa oletettua arvoa.
Jos katsotaan 35+ naisia, onko heillä etua miehiin nähden pariutumisessa? Ei - mutta kun naiset menettävät etunsa, he lakkaavat pelaamasta. Saatuaan jo haluamansa eli lapset ja puolet lähinnä miehen hankkimasta omaisuudesta, he voivat olla yksinkin.Mikä sinusta on se ikä jolloin halu ja tarve pariutua on suurempi? Minä veikkaan että se on kolmekymppisillä suurempi kuin 25-vuotiailla. Ylipäätään monet eivät nuorina tunne tarvetta parisuhteeseen, vaan haluavat pikemminkin elää sitä nuoruuttaan ennen vakiintumista. Kolmenkympin korvilla tilanne on jo toinen, nuoruudesta on nautittu, opiskelut opiskeltu ja työelämään päästy käsiksi, silloin elämäntilanne alkaa olla otollinen vakavalle parisuhteelle. Mutta ei kolmekymppisenä naisella enää mitään nuoruuden tuomaa etua miehiin nähden ole.
Tämä. Muttakun miehet eivät laske kolmekymppisiä naisia edes naisiksi. Miesten pariutumisongelmat johtuvat vain ja ainoastaan miesten omasta nirsoudesta. Jos miehille kelpaisi omanikäiset naiset, mitään ongelmaa ei olisi.
Kolmekymppinen nainen kelpaa mainiosti 45-> miehelle. Se ikä on naisten valtti ja toisaalta kirous kun sitä alkaa kertyä. Siksi tulisi tarkoin harkita kauanko meinaa karusellissä pyöriä, nollatutkintoa opiskella jne. Jo lässähtänyt, nuoruutensa hehkun menettänyt ja ennen kaikkea katkeroitunut +30v nainen ei monia ikäisiään miehiä säväytä. Jo jos vielä vetkuttavat ja jatkavat ronkelointia tuonkin rajapyykin jälkeen, niin hedelmöityshoidot sun muut odottavat.
Kuten edellä sanottiin, miehet ovat liian nirsoja. Jokainen mies saa parisuhteen helposti, jos miehelle kelpaa omanikäinen ja omantasoinen nainen.
Karusellit ja nollatutkinnot kuulostavat omituisilta. Itse olen neitsyt, koulutuksena peruskoulu. Miehille en ole koskaan kelvannut. Miehille kelpaavat vain kauniit ja itsevarmat naiset. Sellaisilla naisilla on paljon ottajia.
Minulle ainakin kelpasi omanikäinen nainen - siis 25-vuotiaaksi asti. Nyt 31-vuotiaana kelpaisi hieman nuorempi, siis max 25-vuotias. Kyse ei ole siitä etteikö 31-vuotiaissa olisi haluttavia naisia, FWB on minua vanhempi.
1. Minua ei kiinnosta nainen joka on sitä mieltä että parisuhde kanssani olisi uhraus jota ennen pitää saada "elää", mahdollisesti seksiä täysin erilaisten miesten kanssa. Minua kiinnostaa nainen joka haluaa "elää", siis esim. harrastaa ja matkailla, minun kanssani.
2. Minua ei kiinnosta nainen joka tarvitsee miestä perheprojektiinsa. Minua kiinnostaa nainen joka haluaa minut silloinkin kun ei tarvitse miestä tavoitteidensa toteuttamiseksi.
3. Minua ei kiinnosta nainen jolla on taustalla irtosuhteita tai yksikin panosuhde (ja kyllä, itse harrastan molempia jos mahdollista, naisille kun miehen kokemus ja osaaminen ratkaisee enemmän kuin siveellisyys).
4. Haluan naisen jonka kanssa ei tule kiire lisääntyä ennen kuin on hitasuduttu kunnolla yhteen. Pari vuotta on tähän aivan liian lyhyt aika.
En siis halua vaihenaista joka jakaa elämänsä osiin joiden aikana häntä viihdyttävät erilaiset miehet. Elämänkumppani tarkoittaa sitä että jaetaan yhdessä niin matkat ja harrastukset kuin lapsiperheen arkikin.
Jos naista ei ole kiinnostanut seurustelu kunnollisen miehen kanssa 25-vuotiaaksi mennessä, nämä kaikki harvemmin toteutuvat.
Sinun sinkkuutesi syy on ainakin selvästi se, että olet erittäin nirso ja vaativa, etkä kelpuuta oman tasoistasi naista vaan vaadit naiselta paljon enemmän kuin itseltäsi. Jokainen tietysti saa vaatia mitä haluaa, mutta sinuna harkitsisin riman laskemista, jos parisuhteen haluat.
Esimerkiksi tuo ikäjuttu on varmasti ongelma eikä ainakaan parane mitä enemmän itse ikäännyt. Jos naisen pitää olla vähintään kuusi vuotta sinua nuorempi, se on tilastollisesti aika rajaava tekijä, sillä 80%:ssa avioliitoista Suomessa puolisoiden välinen ikäero on maksimissaan viisi vuotta. Ja mitä vanhemmaksi itse käyt, sitä vaikeampaa sinun on luonnollisestikin löytää maksimissaan 25-vuotias nainen, joka on halukas perustamaan perheen kanssasi vasta sitten, kun alat itse kolkuttelemaan keski-ikää.
Toinen ongelma on sitten tuo varsin kaksinaismoralistinen siveellisyyden vaatimus naiselle, vaikka itse et siveellisesti katso tarpeelliseksi käyttäytyä. Minua itseasiassa kiinnostaisi tietää, että miksi vaadit naiselta siveellisyyttä? Mitä ongelmaa parisuhteen kannalta mielestäsi siinä on, että naisella on ollut vaikka muutama irtosuhde sinkkuvuosinaan jos se sama asia ei ole ongelma kuitenkaan silloin, kun sinulla itselläsi on niitä irtosuhteita ollut?
Siksi koska haluan romanttisen naisen, en naista joka nauttii seksistä johon ei liity syvempiä tunteita.
Naiset päättävät mitä he arvostavat miehessä. Jos siveellisyyden puutteeni painaa enemmän vaakakupissa kuin irtosuhteissa saatu itsevarmuus, viettelytaidot ja seksikokemus - naisella on täysi oikeus suosia siveellisiä demiseksuaalineitsytsetiä. En valita.
Miehet päättävät mitä arvostavat naisissa, naiset päättävät mitä arvostavat miehissä.Olen nainen, joka ei arvosta irtosuhteita ja haluan että puolisoni jakaa kanssani tämän arvomaailman. Itsevarmuus on toki plussaa, mutta ei silloin jos se on hankittu ympäriinsä paneskelemalla ilman tunteita. Viettelytaidot eivät minuun vetoa, koska en halua miestä, joka tuntee tarvetta vietellä kenetkään muun kuin minut. Ja seksikokemukset ovat negatiivinen piirre jos ne on hankittu muuten kuin vakavassa ja sitoutuneessa parisuhteessa, sillä kuten jo sanoin, en arvosta irtosuhteita.
Sinä et siis olisi minulle sopiva kumppani, koska sinä arvostat ja harrastat irtosuhteita ja vaikutat muutenkin enemmän ns. pelimieheltä arvomaailmasi suhteen kuin tasa-arvoista ja rakastavaa, yksiavioista parisuhdetta haluavalta mieheltä. Ehkä olen vanhanaikainen, mutta jos mies tykkää tunteettomasta irtoseksistä niin paljon, että hakeutuu irtosuhteisiin toistuvasti, epäilen hänen kykyään pysyä uskollisena pitkässä juoksussa. Ja sama pätee tietenkin myös naisiin.
Eli sinuun vetoaa itsevarmuus ja viettelytaidot, kunhan niitä ei käytetä muihin eikä niitä ole hankittu irtosuhteilemalla. Ok.
Kun tapaat miehen, köytätkö hänet valheenpaljastuskoneeseen ja kysyt entisten seksikumppanien määrän? Niinpä.
Toisin sanottuna, jos mies X haluaa sinut, hänen kannattaa mieluummin irtosuhteilla kuin olla irtosuhteilematta. Mies Y saattaa ehkä olla riittävän itsevarma ja viettelytaitoinen ilman irtosuhteitakin, mutta hänenkin olisi fiksuinta hankkia näitä ominaisuuksia lisää. Seksihistoriasta voi sitten kertoa myöhemmin, tai jättää kertomatta.
Huoh. Sanoin että itsevarmuus on plussaa ja että viettelytaidot nimenomaan EIVÄT vetoa. Itsevarmuutta ei minusta muuten ole mikään "pakko pokata mimmejä" -tyyli, jossa haetaan ihailua muilta miehiltä ja itsetunto kohoaa mitä kovemmalta naistenkaatajalta muiden miesten silmissä vaikuttaa. Oikeaa itsevarmuutta on se, että uskaltaa olla aidosti oma itsensä, vaikka sillä ei keräisikään pisteitä wannabe-pelimiesten kultapossukerhossa. Minut vietellään olemalla oma itsensä, ei luottamalla joihinkin päälleliimattuihin viettelytaitoihin, joiden tarkoituksena on saada "naiset avaamaan jalkansa".
Eli jos mies minut haluaa, ei kannata irtosuhteilla, siitä ei kerää mitään sellaista mitä pitäisin suuressa arvossa. Ja päinvastoin, silloin vaan tekee itsensä mieheksi jota en halua. En tietenkään voi tietää varmuudella puhuuko mies totta seksikokemuksistaan, mutta uskoisin että se kyllä tutustuttaessa tulee monella eri tavalla ilmi toisen käytöksestä.
Miten sinä muuten ajattelit varmistaa sen, että se sinun unelmiesi nainen ei valehtele sinulle edellisistä seksikokemuksistaan? Entä odotatko sinä naiselta rehellisyyttä tässä asiassa, vaikka itse aiot mitä ilmeisimmin valehdella hänelle omista kokemuksistasi ja arvomaailmastasikin? Arvostatko sä rehellisyyttä ja luotettavuutta parisuhteessa ollenkaan? Vai onko nekin sellaisia juttuja, joihin vain naisilla on mielestäsi velvollisuus?
Tietenkin olen rehellinen, jos asiasta kysytään.
Minähän muuten olin 25-vuotiaaksi asti kuten sinä. Romanttinen ja kiltti mies. Halusin vain parisuhteen, en hakenut irtosuhteita saati panosuhteita.
Osaatko arvata kuinka moni nainen kiinnostui suhteesta kanssani? Tai ylipäätään mistään romanttis-seksuaalisesta?
Ei yksikään.
Ihan yhtä lailla ne kiltit ja ujot tytöt syttyivät menevämmistä, määrätietoisesti kohti seksiä pyrkivistä itsevarmoista miehistä jotka kokemuksensa turvin "saivat heidät rentoutumaan".
Nyt tilanne on monin verroin parempi. Hankkiuduin poikuudesta eroon maksullisella ja onnistuin lopulta saamaan irtosuhteita ja jopa FWB-suhteen. Ne olivat fiksuja päätöksiä, olin 25-vuotiaaksi asti todella hölmö.
ps. kerrohan minulle neitsytnainen, jos sinun pitäisi valita, kumman haluaisit "vievän" seksissä? Miehen vai naisen?Olin mieheni tavatessani neitsyt, ja tunnen monia muitakin, jotka ovat pitäneet tärkeänä odottaa sitä oikeaa.
En koskaan olisi huolinut miestä, jolla olisi ollut irtosuhteita tai jopa prostituutiota taustalla. Ja tiedän, ettei kukaan muukaan tuntemani kaltaiseni nainen olisi huolinut. Mieheni oli neitsyt kun tapasimme. Arvostin sitä. Kumpikaan ei vienyt, vaan opettelemme yhdessä. Olisi ollut todella ällöttävää, jos mies olisi jotain pornoa katsonut ja luullut, että miehen pitää olla itsevarma ja viedä. Yäk.
Keskity sinä kertomaan, mitä sinä miehenä haluat, äläkä yritä naisten puolesta väittää, mitä me haluamme.
Mutta yleisesti niin, että kokeneet naiset haluavat kokeneen miehen, kokemattomat kokemattoman. Eikä kukaan halua miestä, jonka mielestä moraali on eri miehelle ja naiselle. Se on aivan ehdoton ei joka ikiselle suomalaiselle naiselle.
Sinunkaltaisiasi naisia, tässä tapauksessa vielä 20 vuotiaina neitsyitä, on 6%. Eli olet todella harvinainen. Minä en taida tuntea ainuttakaan suomalaista, joka meni neitsyenä naimisiin.
Juuri näin. Ja nuo 6% eivät suinkaan kaikki mene neitsyenä naimisiin.
Huomionarvoista on että samanikäisistä miehistä neitsyitä on yli 20%. Eikä tässä oteta huomioon sitä että osa nuorista miehistä on käynyt maksullisella huomattuaan ettei saa tyttöystävää tai seksiseuraa.
Eli selkeästi seurustelusuhteiden ulkopuolella pieni joukko tasokkaita miehiä pyörittää suurta joukkoa naisia.
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kuulun juuri niihin kliseisiin sinkkunaisiin, eli kaupungissa asuva, korkeasti koulutettu kolmekymppinen. Miehen kyllä saisin vaikka viidessä minuutissa ja seksiä sormia napsauttamalla. Ongelma on, että parisuhteeseen kelpuutan vain fiksun, hyvät käytöstavat kotona oppineen, itsestään jossain määrin huolta pitävän, omaan silmääni kivannäköisen miehen.
Jos tämmöisiä on kolme-nelikymppisinä sinkkuina, he ovat "parisuhdemarkkinoilla" niin kovaa valuuttaa, että löytävät helposti minua nuoremman ja nätimmän. Olen tästä todella tietoinen ja varmasti itsekin miehenä toimisin samoin, joten en voi tuomitakaan.
Viihdyn sen verran hyvin yksin etten tyydy kehenkään, josta en aidosti innostu. Tulen varmasti sinkuksi jäämäänkin, kun ihmeitäkään ei tässä universumissa tapahdu, mutta minkäs teet. Elämän realiteetit on mitä on ja onneksi elämästä voi nauttia ilman parisuhdettakin.
Kaikki riippuu siitä onko sun silmää miellyttävä mies sellainen, joka miellyttää muiden silmää. Kolmen ensimmäisen kriteerin perusteella löytyy sinkkumiehiä vaikka miten paljon
Perinteinen komeus ja miehekkyys on eräänlainen kynnyskriteeri. Sen jälkeen alkavat (parisuhteeseen) vaikuttaa nuo muut asiat.
Fiksuudella, käytöstavoilla ja itsestään huolehtimisella ei yksinään vielä saa yhden yhtä naista.
Huvittaa nämä absoluuttisina totuuksina lauotut kynnysarvohöpinät. Itse olen 169cm "pitkä", lievästi keskivartalolihava ruipelo jolla on pyöreät, leuattomat ja susirumat kasvot ja jonka hiuksetkin alkoivat harventua päälaelta jo lukiossa mutta silti naisseuraa on aina riittänyt niin irto- kuin parisuhteisiinkin. Eli jos joku kynnysarvo on niin kynnys on kyllä sen verran matala että siihen tavallinenkaan mies harvemmin kompastuu kun kerran minäkin olen sen yli vaivattomasti kontannut.
Tässä! Oli niin mainio kuvaus.
Naiselle pariutumiseen, eli pysyvään parisuhteeseen, puolisoksi ja lasten isäksi, ehdottoman tärkeää on luonne.
Luotettava, ystävällinen ja huolehtiva, normaalin älykäs ja hauska ihminen.hupiseksiin kelpaa joku leveäharteinen hulttiokin satunnaisesti, mutta hullukaan ei luota elämäänsä sellaisen käsiin.
Mutta miksi seksiin vaaditaan leveäharteinen hulttio, kun taas suhteeseen/elättäjäksi kelpaa hintelä mutta luotettava mies?
Rima on elämänkumppanille paljon korkeampi, mutta kun niitä rajoittavia muuttujia ei tarvitse seksiseuran kohdalla optimoida, voi ottaa sitten helposti saatavilla olevista vaihtoehdoista viihdyttävimmän.
Eli keskimäärin naisella elämänkumppani ei ole niin viihdyttävä ja seksikäs kuin aiemmat hupipanot?
Ikävä uutinen parisuhteessa oleville miehille. Toki ei mikään uusi havainto tämä.
Kai sinä nyt ymmärrät, että yhden illan ja yön voi kuka tahansa teeskennellä olevansa millainen tahansa? Yhdenyönsuhteen kanssa ei keskustella syvällisiä eikä tyypistä opi tuntemaan mitään. Parisuhteessa vuosikin on lyhyt aika oppia toinen, lisäksi ihmiset nyt muuttuvat vuosien myötä. Huumorintajulla ja sen laadulla, arvoilla, tulevaisuuden suunnitelmilla, alkoholin käytöllä, haluaako lapsia vai ei, pitkävihaisuudella tai millään ei ole merkitystä muutaman tunnin tapaamisessa, mutta vuosikymmenien suhteessa on.
Et voi olla noin yksinkertainen mitä esität.
Ei. Naisena projisoit oman tilanteesi miehiin. Koska sinulle naisena on helppoa saada yhden yön seuraa, oletat miesten olevan samassa tilanteessa.
Todellisuudessa, ellet ole ulkonäöltäsi huippuluokkaa tai muuten vain todella onnekas, se on kaukana helposta. Useimmissa tapauksissa se edellyttää rohkeutta tehdä aloite seksuaalisella tavalla (#MeToo-vaara) ja täydellistä onnistumista viettelyssä. Pitää osata viedä, on edettävä oikealla tavalla ja nopeudella, pitää olla sopivan itsevarma/määrätietoinen mutta ei liian röyhkeä, täytyy osoittaa kiinnostusta mutta näyttämättä epätoivoiselta tai liian takertuvalta, mahdolisesti pitää hoidella naisen tyttökaverit pois tieltä ja estää kilpakosijan pääsy jaolle.
Vähäisinkin moka latistaa helposti naisen fiilikset, seksiä kun on saatavilla helposti joten random miehelle on varaa antaa pakit.
Tavismiehen, tai keskivertoa rumemman miehen, näkökulmasta baaripokaaminen on kuin näytelmä joka miehen on käsikirjoitettava, ohjattava ja näyteltävä jotta nainen saa täydellisen kokemuksen. Naiselle asiat vain tapahtuvat, miehen on laitettava ne tapahtumaan.
Se on kaukana helposta. Irtoseksin ja panosuhteiden saaminen ovat kuninkuuslajeja. Niihin verrattuna parisuhteen saaminen, ainakin 28-35v nurkilla, on paljon helpompaa.En enää tiedä, pitäisikö noille sun jutuille itkeä vai nauraa. Myötähäpeää niitä lukiessa kyllä tunnen.
Itse en ole koskaan harrastanut irtosuhteita, ne tuntuu jo ajatuksena epämiellyttäviltä. Jos joku olisi kertomasi tavalla yrittänyt iskeä minua, niin olisin poistunut paikalta hyvin pian. Ja jos olisin tutustunut johonkin kiinnostavaan mieheen, niin kiinnostus olisi loppunut alkuunsa, jos mies olisi höpissyt jotain panosuhteiden "kuninkuuslajista".
Ymmärrän.
Kuten naiset aina pelimiehistä puhuttaessa, kuvittelet mielessäsi negatiivisen stereotypian pelimiehestä. Se voi olla uhoava panomies, kehuskeleva pikkutakkipelle, lipevä ällömies, tms.
Se mies ei ole pelimies, vaan wannabe-pelimies joka ei saa naisia. Älä kysy mistä tämän tiedän :D
Pelimies oli se "ihana tavallinen mies" jonka kanssa vain päädyitte harrastamaan seksiä, mutta mies ei ollut juuri nyt valmis suhteeseen.Tästä viestistä huomaa hyvin sen, miksi sinun kanssasi on järkevää keskustelua hyvin vaikea saada aikaan. Sinähän et selvästi edes lue kunnolla niitä viestejä joihin vastaat, ja lisäksi näet kaikki naiset jonain samanlaisena massana, joista jokaisen saa pokattua samalla tavalla. Lisäksi olet niin vakuuttunut, että tämä kehittämäsi pelimiestaktiikka on se ainoa tehokas keino saada nainen kuin nainen, että koko juttu alkaa vaikuttamaan surkuhupaisalta.
Huomaatko, että taas oletit että nainen joka ei harrasta irtosuhteita, tuosta vaan päätyy harrastamaan seksiä jonkun pelimiehen kanssa? Et siis tajua edes sitä, että ne naiset keitä sinä onnistut iskemään, eivät vaan ole samanlaisia kuin ne naiset jollaisen haluaisit.
Ja syy siihen miksi et saa sellaista naista jonka haluaisit, on siinä, että et osaa olla oma itsesi ollenkaan. Sinä vain pelaat, esität ja teeskentelet ja kaksinaismoralistisesti vaadit naiselta sellaista mihin et itse kykene. Tuolla tavalla et tule koskaan saamaan naista, joka ei arvosta irtosuhteita eikä nauti seksistä ilman tunteita, koska syvällä sisimmässäsi et huomaa heitä olevan oikeasti edes olemassa. Tässäkin keskustelussa olet jokaiselle tällaiselle naiselle vastannut, niinkuin hänenkin haarat kyllä saisi pelimies avattua kun vaan tarpeeksi vie ja viettelee. Tuo on todella oksettava asenne.1. En ole väittänyt että naista kiinnostaisi vain pelimiestaidot. Naista kiinnostaa myös:
- ulkonäkö
- resurssit, ml. sosiaaliset resurssit
- status, ml. sosiaalinen status
- persoonallisuuspiirteet jotka ovat eduksi resurssien ja statuksen hankkimisessa (kunnianhimo, määrätietoisuus, jne)
Nämä piirteet määrittelevät tason. Se mitä mieheltä halutaan on mm. rehellisyys, uskollisuus ja naisen unelmien toteuttaminen. Mitä tasokkampi mies, sitä vähemmän hänen tulee panostaa naiseen. Betamies kelpaa vain osana perhepakettia, tasokas mies pelkän haluttavuuden perusteella.
2. en ole väittänyt että kaikki naiset lankeavat pelimiehiin, vaan että
- pelimiestaitojen hankkiminen on aina eduksi
- ne naiset jotka haluavat pelkkää seksiä, haluavat sitä pelimiesten kanssa, koska pelimiehet ovat seksuaalisesti haluttavampia kuin betamiehet joita enemmistö aviomiehistä edustaa
Esim minulle kuvaamasi mies ei ole tasokas.
En halua miestä joka on kovin kunnianhimoinen ja arvostaa liikaa rahaa, hän tekee liikaa töitä ja on liian vähän kotona.
Haluan miehen joka arvostaa parisuhdetta, kotia ja perhettä. Ja minulla on sellainen. En välitä mitä siinä hänen tasostaan ajattelet, minulle hän on juuri hyvä, ja juuri sellainen kuin voin vain toivoa.
En arvosta pelimiehiä, minun silmissäni he ovat kylmiä hyväksikäyttäjiä.
Samoin kuin miehet jotka ihailevat heitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä jankkaajamies on aika pelottava siinä, miten hän esineellistää kaikki naiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Tässä havainnoillistava kuva. Vasemmalla seurustelumarkkinat, oikealla seksimarkkinat. Koska tasokkaat miehet voivat hoidella lukuisia naisia, naisille on tarjolla kovempaa tasoa seksiin kuin seurusteluun.
Seurustelumarkkinat vs seksimarkkinat
Miksi vasemman kuvan alla on vuosiluku 1955 ja oikean alla 2015?
Miten määritellään tasokas mies? Onko tämä määritelmä aina sama riippumatta siitä, millaista miestä kukakin nainen pitää tasokkaana?
Kyllä se lähes aina kulminoituu vain pienin variaation tyyppiin: pitkä, tumma ja komea. Mieskomeus ei ole katsojan silmässä
Olen tuntenut monta ensi silmäyksellä komeaa miestä, jotka ovatkin hetken juteltua ällöttäviä, tai heillä ei ole korvien välissä juuri mitään.
Kukaan järkevä ei valitse elämänkumppania ulkonäön perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Kun puhutaan parisuhteesta eikä pelkästä seksistä jossa naisilla on sanoinkuvaamattoman helppoa löytää seuraa, naisilla on huomattavasti helpompaa.
Selitys on tämä: iässä jossa halu ja tarve pariutua on suurempi, naisella on nuoruuden tuoma etu. Miehellä vastaavaa etua ei ole. Termi "nuori nainen" sisältää jo itsessään oletuksen jostain tavoittelemisen arvoisesta. Termi "nuori mies" ei sisällä vastaavaa oletettua arvoa.
Jos katsotaan 35+ naisia, onko heillä etua miehiin nähden pariutumisessa? Ei - mutta kun naiset menettävät etunsa, he lakkaavat pelaamasta. Saatuaan jo haluamansa eli lapset ja puolet lähinnä miehen hankkimasta omaisuudesta, he voivat olla yksinkin.Mikä sinusta on se ikä jolloin halu ja tarve pariutua on suurempi? Minä veikkaan että se on kolmekymppisillä suurempi kuin 25-vuotiailla. Ylipäätään monet eivät nuorina tunne tarvetta parisuhteeseen, vaan haluavat pikemminkin elää sitä nuoruuttaan ennen vakiintumista. Kolmenkympin korvilla tilanne on jo toinen, nuoruudesta on nautittu, opiskelut opiskeltu ja työelämään päästy käsiksi, silloin elämäntilanne alkaa olla otollinen vakavalle parisuhteelle. Mutta ei kolmekymppisenä naisella enää mitään nuoruuden tuomaa etua miehiin nähden ole.
Tämä. Muttakun miehet eivät laske kolmekymppisiä naisia edes naisiksi. Miesten pariutumisongelmat johtuvat vain ja ainoastaan miesten omasta nirsoudesta. Jos miehille kelpaisi omanikäiset naiset, mitään ongelmaa ei olisi.
Kolmekymppinen nainen kelpaa mainiosti 45-> miehelle. Se ikä on naisten valtti ja toisaalta kirous kun sitä alkaa kertyä. Siksi tulisi tarkoin harkita kauanko meinaa karusellissä pyöriä, nollatutkintoa opiskella jne. Jo lässähtänyt, nuoruutensa hehkun menettänyt ja ennen kaikkea katkeroitunut +30v nainen ei monia ikäisiään miehiä säväytä. Jo jos vielä vetkuttavat ja jatkavat ronkelointia tuonkin rajapyykin jälkeen, niin hedelmöityshoidot sun muut odottavat.
Kuten edellä sanottiin, miehet ovat liian nirsoja. Jokainen mies saa parisuhteen helposti, jos miehelle kelpaa omanikäinen ja omantasoinen nainen.
Karusellit ja nollatutkinnot kuulostavat omituisilta. Itse olen neitsyt, koulutuksena peruskoulu. Miehille en ole koskaan kelvannut. Miehille kelpaavat vain kauniit ja itsevarmat naiset. Sellaisilla naisilla on paljon ottajia.
Minulle ainakin kelpasi omanikäinen nainen - siis 25-vuotiaaksi asti. Nyt 31-vuotiaana kelpaisi hieman nuorempi, siis max 25-vuotias. Kyse ei ole siitä etteikö 31-vuotiaissa olisi haluttavia naisia, FWB on minua vanhempi.
1. Minua ei kiinnosta nainen joka on sitä mieltä että parisuhde kanssani olisi uhraus jota ennen pitää saada "elää", mahdollisesti seksiä täysin erilaisten miesten kanssa. Minua kiinnostaa nainen joka haluaa "elää", siis esim. harrastaa ja matkailla, minun kanssani.
2. Minua ei kiinnosta nainen joka tarvitsee miestä perheprojektiinsa. Minua kiinnostaa nainen joka haluaa minut silloinkin kun ei tarvitse miestä tavoitteidensa toteuttamiseksi.
3. Minua ei kiinnosta nainen jolla on taustalla irtosuhteita tai yksikin panosuhde (ja kyllä, itse harrastan molempia jos mahdollista, naisille kun miehen kokemus ja osaaminen ratkaisee enemmän kuin siveellisyys).
4. Haluan naisen jonka kanssa ei tule kiire lisääntyä ennen kuin on hitasuduttu kunnolla yhteen. Pari vuotta on tähän aivan liian lyhyt aika.
En siis halua vaihenaista joka jakaa elämänsä osiin joiden aikana häntä viihdyttävät erilaiset miehet. Elämänkumppani tarkoittaa sitä että jaetaan yhdessä niin matkat ja harrastukset kuin lapsiperheen arkikin.
Jos naista ei ole kiinnostanut seurustelu kunnollisen miehen kanssa 25-vuotiaaksi mennessä, nämä kaikki harvemmin toteutuvat.
Sinun sinkkuutesi syy on ainakin selvästi se, että olet erittäin nirso ja vaativa, etkä kelpuuta oman tasoistasi naista vaan vaadit naiselta paljon enemmän kuin itseltäsi. Jokainen tietysti saa vaatia mitä haluaa, mutta sinuna harkitsisin riman laskemista, jos parisuhteen haluat.
Esimerkiksi tuo ikäjuttu on varmasti ongelma eikä ainakaan parane mitä enemmän itse ikäännyt. Jos naisen pitää olla vähintään kuusi vuotta sinua nuorempi, se on tilastollisesti aika rajaava tekijä, sillä 80%:ssa avioliitoista Suomessa puolisoiden välinen ikäero on maksimissaan viisi vuotta. Ja mitä vanhemmaksi itse käyt, sitä vaikeampaa sinun on luonnollisestikin löytää maksimissaan 25-vuotias nainen, joka on halukas perustamaan perheen kanssasi vasta sitten, kun alat itse kolkuttelemaan keski-ikää.
Toinen ongelma on sitten tuo varsin kaksinaismoralistinen siveellisyyden vaatimus naiselle, vaikka itse et siveellisesti katso tarpeelliseksi käyttäytyä. Minua itseasiassa kiinnostaisi tietää, että miksi vaadit naiselta siveellisyyttä? Mitä ongelmaa parisuhteen kannalta mielestäsi siinä on, että naisella on ollut vaikka muutama irtosuhde sinkkuvuosinaan jos se sama asia ei ole ongelma kuitenkaan silloin, kun sinulla itselläsi on niitä irtosuhteita ollut?
Siksi koska haluan romanttisen naisen, en naista joka nauttii seksistä johon ei liity syvempiä tunteita.
Naiset päättävät mitä he arvostavat miehessä. Jos siveellisyyden puutteeni painaa enemmän vaakakupissa kuin irtosuhteissa saatu itsevarmuus, viettelytaidot ja seksikokemus - naisella on täysi oikeus suosia siveellisiä demiseksuaalineitsytsetiä. En valita.
Miehet päättävät mitä arvostavat naisissa, naiset päättävät mitä arvostavat miehissä.Olen nainen, joka ei arvosta irtosuhteita ja haluan että puolisoni jakaa kanssani tämän arvomaailman. Itsevarmuus on toki plussaa, mutta ei silloin jos se on hankittu ympäriinsä paneskelemalla ilman tunteita. Viettelytaidot eivät minuun vetoa, koska en halua miestä, joka tuntee tarvetta vietellä kenetkään muun kuin minut. Ja seksikokemukset ovat negatiivinen piirre jos ne on hankittu muuten kuin vakavassa ja sitoutuneessa parisuhteessa, sillä kuten jo sanoin, en arvosta irtosuhteita.
Sinä et siis olisi minulle sopiva kumppani, koska sinä arvostat ja harrastat irtosuhteita ja vaikutat muutenkin enemmän ns. pelimieheltä arvomaailmasi suhteen kuin tasa-arvoista ja rakastavaa, yksiavioista parisuhdetta haluavalta mieheltä. Ehkä olen vanhanaikainen, mutta jos mies tykkää tunteettomasta irtoseksistä niin paljon, että hakeutuu irtosuhteisiin toistuvasti, epäilen hänen kykyään pysyä uskollisena pitkässä juoksussa. Ja sama pätee tietenkin myös naisiin.
Eli sinuun vetoaa itsevarmuus ja viettelytaidot, kunhan niitä ei käytetä muihin eikä niitä ole hankittu irtosuhteilemalla. Ok.
Kun tapaat miehen, köytätkö hänet valheenpaljastuskoneeseen ja kysyt entisten seksikumppanien määrän? Niinpä.
Toisin sanottuna, jos mies X haluaa sinut, hänen kannattaa mieluummin irtosuhteilla kuin olla irtosuhteilematta. Mies Y saattaa ehkä olla riittävän itsevarma ja viettelytaitoinen ilman irtosuhteitakin, mutta hänenkin olisi fiksuinta hankkia näitä ominaisuuksia lisää. Seksihistoriasta voi sitten kertoa myöhemmin, tai jättää kertomatta.
Huoh. Sanoin että itsevarmuus on plussaa ja että viettelytaidot nimenomaan EIVÄT vetoa. Itsevarmuutta ei minusta muuten ole mikään "pakko pokata mimmejä" -tyyli, jossa haetaan ihailua muilta miehiltä ja itsetunto kohoaa mitä kovemmalta naistenkaatajalta muiden miesten silmissä vaikuttaa. Oikeaa itsevarmuutta on se, että uskaltaa olla aidosti oma itsensä, vaikka sillä ei keräisikään pisteitä wannabe-pelimiesten kultapossukerhossa. Minut vietellään olemalla oma itsensä, ei luottamalla joihinkin päälleliimattuihin viettelytaitoihin, joiden tarkoituksena on saada "naiset avaamaan jalkansa".
Eli jos mies minut haluaa, ei kannata irtosuhteilla, siitä ei kerää mitään sellaista mitä pitäisin suuressa arvossa. Ja päinvastoin, silloin vaan tekee itsensä mieheksi jota en halua. En tietenkään voi tietää varmuudella puhuuko mies totta seksikokemuksistaan, mutta uskoisin että se kyllä tutustuttaessa tulee monella eri tavalla ilmi toisen käytöksestä.
Miten sinä muuten ajattelit varmistaa sen, että se sinun unelmiesi nainen ei valehtele sinulle edellisistä seksikokemuksistaan? Entä odotatko sinä naiselta rehellisyyttä tässä asiassa, vaikka itse aiot mitä ilmeisimmin valehdella hänelle omista kokemuksistasi ja arvomaailmastasikin? Arvostatko sä rehellisyyttä ja luotettavuutta parisuhteessa ollenkaan? Vai onko nekin sellaisia juttuja, joihin vain naisilla on mielestäsi velvollisuus?
Tietenkin olen rehellinen, jos asiasta kysytään.
Minähän muuten olin 25-vuotiaaksi asti kuten sinä. Romanttinen ja kiltti mies. Halusin vain parisuhteen, en hakenut irtosuhteita saati panosuhteita.
Osaatko arvata kuinka moni nainen kiinnostui suhteesta kanssani? Tai ylipäätään mistään romanttis-seksuaalisesta?
Ei yksikään.
Ihan yhtä lailla ne kiltit ja ujot tytöt syttyivät menevämmistä, määrätietoisesti kohti seksiä pyrkivistä itsevarmoista miehistä jotka kokemuksensa turvin "saivat heidät rentoutumaan".
Nyt tilanne on monin verroin parempi. Hankkiuduin poikuudesta eroon maksullisella ja onnistuin lopulta saamaan irtosuhteita ja jopa FWB-suhteen. Ne olivat fiksuja päätöksiä, olin 25-vuotiaaksi asti todella hölmö.
ps. kerrohan minulle neitsytnainen, jos sinun pitäisi valita, kumman haluaisit "vievän" seksissä? Miehen vai naisen?Olin mieheni tavatessani neitsyt, ja tunnen monia muitakin, jotka ovat pitäneet tärkeänä odottaa sitä oikeaa.
En koskaan olisi huolinut miestä, jolla olisi ollut irtosuhteita tai jopa prostituutiota taustalla. Ja tiedän, ettei kukaan muukaan tuntemani kaltaiseni nainen olisi huolinut. Mieheni oli neitsyt kun tapasimme. Arvostin sitä. Kumpikaan ei vienyt, vaan opettelemme yhdessä. Olisi ollut todella ällöttävää, jos mies olisi jotain pornoa katsonut ja luullut, että miehen pitää olla itsevarma ja viedä. Yäk.
Keskity sinä kertomaan, mitä sinä miehenä haluat, äläkä yritä naisten puolesta väittää, mitä me haluamme.
Mutta yleisesti niin, että kokeneet naiset haluavat kokeneen miehen, kokemattomat kokemattoman. Eikä kukaan halua miestä, jonka mielestä moraali on eri miehelle ja naiselle. Se on aivan ehdoton ei joka ikiselle suomalaiselle naiselle.
Sinunkaltaisiasi naisia, tässä tapauksessa vielä 20 vuotiaina neitsyitä, on 6%. Eli olet todella harvinainen. Minä en taida tuntea ainuttakaan suomalaista, joka meni neitsyenä naimisiin.
Juuri näin. Ja nuo 6% eivät suinkaan kaikki mene neitsyenä naimisiin.
Huomionarvoista on että samanikäisistä miehistä neitsyitä on yli 20%. Eikä tässä oteta huomioon sitä että osa nuorista miehistä on käynyt maksullisella huomattuaan ettei saa tyttöystävää tai seksiseuraa.
Eli selkeästi seurustelusuhteiden ulkopuolella pieni joukko tasokkaita miehiä pyörittää suurta joukkoa naisia.
Aika häviävän pieni osa parikymppisistä miehistä käy maksullisissa ja vieläkin pienempi osa siksi ettei saisi muuten seksiseuraa.
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kuulun juuri niihin kliseisiin sinkkunaisiin, eli kaupungissa asuva, korkeasti koulutettu kolmekymppinen. Miehen kyllä saisin vaikka viidessä minuutissa ja seksiä sormia napsauttamalla. Ongelma on, että parisuhteeseen kelpuutan vain fiksun, hyvät käytöstavat kotona oppineen, itsestään jossain määrin huolta pitävän, omaan silmääni kivannäköisen miehen.
Jos tämmöisiä on kolme-nelikymppisinä sinkkuina, he ovat "parisuhdemarkkinoilla" niin kovaa valuuttaa, että löytävät helposti minua nuoremman ja nätimmän. Olen tästä todella tietoinen ja varmasti itsekin miehenä toimisin samoin, joten en voi tuomitakaan.
Viihdyn sen verran hyvin yksin etten tyydy kehenkään, josta en aidosti innostu. Tulen varmasti sinkuksi jäämäänkin, kun ihmeitäkään ei tässä universumissa tapahdu, mutta minkäs teet. Elämän realiteetit on mitä on ja onneksi elämästä voi nauttia ilman parisuhdettakin.
Kaikki riippuu siitä onko sun silmää miellyttävä mies sellainen, joka miellyttää muiden silmää. Kolmen ensimmäisen kriteerin perusteella löytyy sinkkumiehiä vaikka miten paljon
Perinteinen komeus ja miehekkyys on eräänlainen kynnyskriteeri. Sen jälkeen alkavat (parisuhteeseen) vaikuttaa nuo muut asiat.
Fiksuudella, käytöstavoilla ja itsestään huolehtimisella ei yksinään vielä saa yhden yhtä naista.
Huvittaa nämä absoluuttisina totuuksina lauotut kynnysarvohöpinät. Itse olen 169cm "pitkä", lievästi keskivartalolihava ruipelo jolla on pyöreät, leuattomat ja susirumat kasvot ja jonka hiuksetkin alkoivat harventua päälaelta jo lukiossa mutta silti naisseuraa on aina riittänyt niin irto- kuin parisuhteisiinkin. Eli jos joku kynnysarvo on niin kynnys on kyllä sen verran matala että siihen tavallinenkaan mies harvemmin kompastuu kun kerran minäkin olen sen yli vaivattomasti kontannut.
Tässä! Oli niin mainio kuvaus.
Naiselle pariutumiseen, eli pysyvään parisuhteeseen, puolisoksi ja lasten isäksi, ehdottoman tärkeää on luonne.
Luotettava, ystävällinen ja huolehtiva, normaalin älykäs ja hauska ihminen.hupiseksiin kelpaa joku leveäharteinen hulttiokin satunnaisesti, mutta hullukaan ei luota elämäänsä sellaisen käsiin.
Mutta miksi seksiin vaaditaan leveäharteinen hulttio, kun taas suhteeseen/elättäjäksi kelpaa hintelä mutta luotettava mies?
Rima on elämänkumppanille paljon korkeampi, mutta kun niitä rajoittavia muuttujia ei tarvitse seksiseuran kohdalla optimoida, voi ottaa sitten helposti saatavilla olevista vaihtoehdoista viihdyttävimmän.
Eli keskimäärin naisella elämänkumppani ei ole niin viihdyttävä ja seksikäs kuin aiemmat hupipanot?
Ikävä uutinen parisuhteessa oleville miehille. Toki ei mikään uusi havainto tämä.
Kai sinä nyt ymmärrät, että yhden illan ja yön voi kuka tahansa teeskennellä olevansa millainen tahansa? Yhdenyönsuhteen kanssa ei keskustella syvällisiä eikä tyypistä opi tuntemaan mitään. Parisuhteessa vuosikin on lyhyt aika oppia toinen, lisäksi ihmiset nyt muuttuvat vuosien myötä. Huumorintajulla ja sen laadulla, arvoilla, tulevaisuuden suunnitelmilla, alkoholin käytöllä, haluaako lapsia vai ei, pitkävihaisuudella tai millään ei ole merkitystä muutaman tunnin tapaamisessa, mutta vuosikymmenien suhteessa on.
Et voi olla noin yksinkertainen mitä esität.
Ei. Naisena projisoit oman tilanteesi miehiin. Koska sinulle naisena on helppoa saada yhden yön seuraa, oletat miesten olevan samassa tilanteessa.
Todellisuudessa, ellet ole ulkonäöltäsi huippuluokkaa tai muuten vain todella onnekas, se on kaukana helposta. Useimmissa tapauksissa se edellyttää rohkeutta tehdä aloite seksuaalisella tavalla (#MeToo-vaara) ja täydellistä onnistumista viettelyssä. Pitää osata viedä, on edettävä oikealla tavalla ja nopeudella, pitää olla sopivan itsevarma/määrätietoinen mutta ei liian röyhkeä, täytyy osoittaa kiinnostusta mutta näyttämättä epätoivoiselta tai liian takertuvalta, mahdolisesti pitää hoidella naisen tyttökaverit pois tieltä ja estää kilpakosijan pääsy jaolle.
Vähäisinkin moka latistaa helposti naisen fiilikset, seksiä kun on saatavilla helposti joten random miehelle on varaa antaa pakit.
Tavismiehen, tai keskivertoa rumemman miehen, näkökulmasta baaripokaaminen on kuin näytelmä joka miehen on käsikirjoitettava, ohjattava ja näyteltävä jotta nainen saa täydellisen kokemuksen. Naiselle asiat vain tapahtuvat, miehen on laitettava ne tapahtumaan.
Se on kaukana helposta. Irtoseksin ja panosuhteiden saaminen ovat kuninkuuslajeja. Niihin verrattuna parisuhteen saaminen, ainakin 28-35v nurkilla, on paljon helpompaa.En enää tiedä, pitäisikö noille sun jutuille itkeä vai nauraa. Myötähäpeää niitä lukiessa kyllä tunnen.
Itse en ole koskaan harrastanut irtosuhteita, ne tuntuu jo ajatuksena epämiellyttäviltä. Jos joku olisi kertomasi tavalla yrittänyt iskeä minua, niin olisin poistunut paikalta hyvin pian. Ja jos olisin tutustunut johonkin kiinnostavaan mieheen, niin kiinnostus olisi loppunut alkuunsa, jos mies olisi höpissyt jotain panosuhteiden "kuninkuuslajista".
Ymmärrän.
Kuten naiset aina pelimiehistä puhuttaessa, kuvittelet mielessäsi negatiivisen stereotypian pelimiehestä. Se voi olla uhoava panomies, kehuskeleva pikkutakkipelle, lipevä ällömies, tms.
Se mies ei ole pelimies, vaan wannabe-pelimies joka ei saa naisia. Älä kysy mistä tämän tiedän :D
Pelimies oli se "ihana tavallinen mies" jonka kanssa vain päädyitte harrastamaan seksiä, mutta mies ei ollut juuri nyt valmis suhteeseen.Tästä viestistä huomaa hyvin sen, miksi sinun kanssasi on järkevää keskustelua hyvin vaikea saada aikaan. Sinähän et selvästi edes lue kunnolla niitä viestejä joihin vastaat, ja lisäksi näet kaikki naiset jonain samanlaisena massana, joista jokaisen saa pokattua samalla tavalla. Lisäksi olet niin vakuuttunut, että tämä kehittämäsi pelimiestaktiikka on se ainoa tehokas keino saada nainen kuin nainen, että koko juttu alkaa vaikuttamaan surkuhupaisalta.
Huomaatko, että taas oletit että nainen joka ei harrasta irtosuhteita, tuosta vaan päätyy harrastamaan seksiä jonkun pelimiehen kanssa? Et siis tajua edes sitä, että ne naiset keitä sinä onnistut iskemään, eivät vaan ole samanlaisia kuin ne naiset jollaisen haluaisit.
Ja syy siihen miksi et saa sellaista naista jonka haluaisit, on siinä, että et osaa olla oma itsesi ollenkaan. Sinä vain pelaat, esität ja teeskentelet ja kaksinaismoralistisesti vaadit naiselta sellaista mihin et itse kykene. Tuolla tavalla et tule koskaan saamaan naista, joka ei arvosta irtosuhteita eikä nauti seksistä ilman tunteita, koska syvällä sisimmässäsi et huomaa heitä olevan oikeasti edes olemassa. Tässäkin keskustelussa olet jokaiselle tällaiselle naiselle vastannut, niinkuin hänenkin haarat kyllä saisi pelimies avattua kun vaan tarpeeksi vie ja viettelee. Tuo on todella oksettava asenne.1. En ole väittänyt että naista kiinnostaisi vain pelimiestaidot. Naista kiinnostaa myös:
- ulkonäkö
- resurssit, ml. sosiaaliset resurssit
- status, ml. sosiaalinen status
- persoonallisuuspiirteet jotka ovat eduksi resurssien ja statuksen hankkimisessa (kunnianhimo, määrätietoisuus, jne)
Nämä piirteet määrittelevät tason. Se mitä mieheltä halutaan on mm. rehellisyys, uskollisuus ja naisen unelmien toteuttaminen. Mitä tasokkampi mies, sitä vähemmän hänen tulee panostaa naiseen. Betamies kelpaa vain osana perhepakettia, tasokas mies pelkän haluttavuuden perusteella.
2. en ole väittänyt että kaikki naiset lankeavat pelimiehiin, vaan että
- pelimiestaitojen hankkiminen on aina eduksi
- ne naiset jotka haluavat pelkkää seksiä, haluavat sitä pelimiesten kanssa, koska pelimiehet ovat seksuaalisesti haluttavampia kuin betamiehet joita enemmistö aviomiehistä edustaa
Voit pyörittää näitä sun jäkätyksiä maailmanloppuun asti. Jokainen nainen täällä palstalla tajuaa, miksi sinulla ei ole naista. Hermostuneisuus ja ujous ensimmäisellä seksikerralla ovat ihan hyväksyttäviä piirteitä miehessä ja seksi on yhteinen matka.
Pliis mene pois!
Onpa kiva kuulla, että tuollaisia heikkouksia hyväksytään miehissä. Tällä palstalla nimittäin saa paljon lukea naisten suusta, kuinka mies lentää roskakoriin, jos ensimmäiset seksikerrat ovat huonoja. Mistään yhteisistä matkoista tai inhimillisistä vioista ei puhettakaan. Se on tajunnanräjäyttävä taidonnäyte tai ei mitään. Tulos tai ulos!
T: mies, joka on aina hermostunut ekoilla kerroilla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Kun puhutaan parisuhteesta eikä pelkästä seksistä jossa naisilla on sanoinkuvaamattoman helppoa löytää seuraa, naisilla on huomattavasti helpompaa.
Selitys on tämä: iässä jossa halu ja tarve pariutua on suurempi, naisella on nuoruuden tuoma etu. Miehellä vastaavaa etua ei ole. Termi "nuori nainen" sisältää jo itsessään oletuksen jostain tavoittelemisen arvoisesta. Termi "nuori mies" ei sisällä vastaavaa oletettua arvoa.
Jos katsotaan 35+ naisia, onko heillä etua miehiin nähden pariutumisessa? Ei - mutta kun naiset menettävät etunsa, he lakkaavat pelaamasta. Saatuaan jo haluamansa eli lapset ja puolet lähinnä miehen hankkimasta omaisuudesta, he voivat olla yksinkin.Mikä sinusta on se ikä jolloin halu ja tarve pariutua on suurempi? Minä veikkaan että se on kolmekymppisillä suurempi kuin 25-vuotiailla. Ylipäätään monet eivät nuorina tunne tarvetta parisuhteeseen, vaan haluavat pikemminkin elää sitä nuoruuttaan ennen vakiintumista. Kolmenkympin korvilla tilanne on jo toinen, nuoruudesta on nautittu, opiskelut opiskeltu ja työelämään päästy käsiksi, silloin elämäntilanne alkaa olla otollinen vakavalle parisuhteelle. Mutta ei kolmekymppisenä naisella enää mitään nuoruuden tuomaa etua miehiin nähden ole.
Tämä. Muttakun miehet eivät laske kolmekymppisiä naisia edes naisiksi. Miesten pariutumisongelmat johtuvat vain ja ainoastaan miesten omasta nirsoudesta. Jos miehille kelpaisi omanikäiset naiset, mitään ongelmaa ei olisi.
Kolmekymppinen nainen kelpaa mainiosti 45-> miehelle. Se ikä on naisten valtti ja toisaalta kirous kun sitä alkaa kertyä. Siksi tulisi tarkoin harkita kauanko meinaa karusellissä pyöriä, nollatutkintoa opiskella jne. Jo lässähtänyt, nuoruutensa hehkun menettänyt ja ennen kaikkea katkeroitunut +30v nainen ei monia ikäisiään miehiä säväytä. Jo jos vielä vetkuttavat ja jatkavat ronkelointia tuonkin rajapyykin jälkeen, niin hedelmöityshoidot sun muut odottavat.
Kuten edellä sanottiin, miehet ovat liian nirsoja. Jokainen mies saa parisuhteen helposti, jos miehelle kelpaa omanikäinen ja omantasoinen nainen.
Karusellit ja nollatutkinnot kuulostavat omituisilta. Itse olen neitsyt, koulutuksena peruskoulu. Miehille en ole koskaan kelvannut. Miehille kelpaavat vain kauniit ja itsevarmat naiset. Sellaisilla naisilla on paljon ottajia.
Minulle ainakin kelpasi omanikäinen nainen - siis 25-vuotiaaksi asti. Nyt 31-vuotiaana kelpaisi hieman nuorempi, siis max 25-vuotias. Kyse ei ole siitä etteikö 31-vuotiaissa olisi haluttavia naisia, FWB on minua vanhempi.
1. Minua ei kiinnosta nainen joka on sitä mieltä että parisuhde kanssani olisi uhraus jota ennen pitää saada "elää", mahdollisesti seksiä täysin erilaisten miesten kanssa. Minua kiinnostaa nainen joka haluaa "elää", siis esim. harrastaa ja matkailla, minun kanssani.
2. Minua ei kiinnosta nainen joka tarvitsee miestä perheprojektiinsa. Minua kiinnostaa nainen joka haluaa minut silloinkin kun ei tarvitse miestä tavoitteidensa toteuttamiseksi.
3. Minua ei kiinnosta nainen jolla on taustalla irtosuhteita tai yksikin panosuhde (ja kyllä, itse harrastan molempia jos mahdollista, naisille kun miehen kokemus ja osaaminen ratkaisee enemmän kuin siveellisyys).
4. Haluan naisen jonka kanssa ei tule kiire lisääntyä ennen kuin on hitasuduttu kunnolla yhteen. Pari vuotta on tähän aivan liian lyhyt aika.
En siis halua vaihenaista joka jakaa elämänsä osiin joiden aikana häntä viihdyttävät erilaiset miehet. Elämänkumppani tarkoittaa sitä että jaetaan yhdessä niin matkat ja harrastukset kuin lapsiperheen arkikin.
Jos naista ei ole kiinnostanut seurustelu kunnollisen miehen kanssa 25-vuotiaaksi mennessä, nämä kaikki harvemmin toteutuvat.
Sinun sinkkuutesi syy on ainakin selvästi se, että olet erittäin nirso ja vaativa, etkä kelpuuta oman tasoistasi naista vaan vaadit naiselta paljon enemmän kuin itseltäsi. Jokainen tietysti saa vaatia mitä haluaa, mutta sinuna harkitsisin riman laskemista, jos parisuhteen haluat.
Esimerkiksi tuo ikäjuttu on varmasti ongelma eikä ainakaan parane mitä enemmän itse ikäännyt. Jos naisen pitää olla vähintään kuusi vuotta sinua nuorempi, se on tilastollisesti aika rajaava tekijä, sillä 80%:ssa avioliitoista Suomessa puolisoiden välinen ikäero on maksimissaan viisi vuotta. Ja mitä vanhemmaksi itse käyt, sitä vaikeampaa sinun on luonnollisestikin löytää maksimissaan 25-vuotias nainen, joka on halukas perustamaan perheen kanssasi vasta sitten, kun alat itse kolkuttelemaan keski-ikää.
Toinen ongelma on sitten tuo varsin kaksinaismoralistinen siveellisyyden vaatimus naiselle, vaikka itse et siveellisesti katso tarpeelliseksi käyttäytyä. Minua itseasiassa kiinnostaisi tietää, että miksi vaadit naiselta siveellisyyttä? Mitä ongelmaa parisuhteen kannalta mielestäsi siinä on, että naisella on ollut vaikka muutama irtosuhde sinkkuvuosinaan jos se sama asia ei ole ongelma kuitenkaan silloin, kun sinulla itselläsi on niitä irtosuhteita ollut?
Siksi koska haluan romanttisen naisen, en naista joka nauttii seksistä johon ei liity syvempiä tunteita.
Naiset päättävät mitä he arvostavat miehessä. Jos siveellisyyden puutteeni painaa enemmän vaakakupissa kuin irtosuhteissa saatu itsevarmuus, viettelytaidot ja seksikokemus - naisella on täysi oikeus suosia siveellisiä demiseksuaalineitsytsetiä. En valita.
Miehet päättävät mitä arvostavat naisissa, naiset päättävät mitä arvostavat miehissä.Olen nainen, joka ei arvosta irtosuhteita ja haluan että puolisoni jakaa kanssani tämän arvomaailman. Itsevarmuus on toki plussaa, mutta ei silloin jos se on hankittu ympäriinsä paneskelemalla ilman tunteita. Viettelytaidot eivät minuun vetoa, koska en halua miestä, joka tuntee tarvetta vietellä kenetkään muun kuin minut. Ja seksikokemukset ovat negatiivinen piirre jos ne on hankittu muuten kuin vakavassa ja sitoutuneessa parisuhteessa, sillä kuten jo sanoin, en arvosta irtosuhteita.
Sinä et siis olisi minulle sopiva kumppani, koska sinä arvostat ja harrastat irtosuhteita ja vaikutat muutenkin enemmän ns. pelimieheltä arvomaailmasi suhteen kuin tasa-arvoista ja rakastavaa, yksiavioista parisuhdetta haluavalta mieheltä. Ehkä olen vanhanaikainen, mutta jos mies tykkää tunteettomasta irtoseksistä niin paljon, että hakeutuu irtosuhteisiin toistuvasti, epäilen hänen kykyään pysyä uskollisena pitkässä juoksussa. Ja sama pätee tietenkin myös naisiin.
Eli sinuun vetoaa itsevarmuus ja viettelytaidot, kunhan niitä ei käytetä muihin eikä niitä ole hankittu irtosuhteilemalla. Ok.
Kun tapaat miehen, köytätkö hänet valheenpaljastuskoneeseen ja kysyt entisten seksikumppanien määrän? Niinpä.
Toisin sanottuna, jos mies X haluaa sinut, hänen kannattaa mieluummin irtosuhteilla kuin olla irtosuhteilematta. Mies Y saattaa ehkä olla riittävän itsevarma ja viettelytaitoinen ilman irtosuhteitakin, mutta hänenkin olisi fiksuinta hankkia näitä ominaisuuksia lisää. Seksihistoriasta voi sitten kertoa myöhemmin, tai jättää kertomatta.
Huoh. Sanoin että itsevarmuus on plussaa ja että viettelytaidot nimenomaan EIVÄT vetoa. Itsevarmuutta ei minusta muuten ole mikään "pakko pokata mimmejä" -tyyli, jossa haetaan ihailua muilta miehiltä ja itsetunto kohoaa mitä kovemmalta naistenkaatajalta muiden miesten silmissä vaikuttaa. Oikeaa itsevarmuutta on se, että uskaltaa olla aidosti oma itsensä, vaikka sillä ei keräisikään pisteitä wannabe-pelimiesten kultapossukerhossa. Minut vietellään olemalla oma itsensä, ei luottamalla joihinkin päälleliimattuihin viettelytaitoihin, joiden tarkoituksena on saada "naiset avaamaan jalkansa".
Eli jos mies minut haluaa, ei kannata irtosuhteilla, siitä ei kerää mitään sellaista mitä pitäisin suuressa arvossa. Ja päinvastoin, silloin vaan tekee itsensä mieheksi jota en halua. En tietenkään voi tietää varmuudella puhuuko mies totta seksikokemuksistaan, mutta uskoisin että se kyllä tutustuttaessa tulee monella eri tavalla ilmi toisen käytöksestä.
Miten sinä muuten ajattelit varmistaa sen, että se sinun unelmiesi nainen ei valehtele sinulle edellisistä seksikokemuksistaan? Entä odotatko sinä naiselta rehellisyyttä tässä asiassa, vaikka itse aiot mitä ilmeisimmin valehdella hänelle omista kokemuksistasi ja arvomaailmastasikin? Arvostatko sä rehellisyyttä ja luotettavuutta parisuhteessa ollenkaan? Vai onko nekin sellaisia juttuja, joihin vain naisilla on mielestäsi velvollisuus?
Tietenkin olen rehellinen, jos asiasta kysytään.
Minähän muuten olin 25-vuotiaaksi asti kuten sinä. Romanttinen ja kiltti mies. Halusin vain parisuhteen, en hakenut irtosuhteita saati panosuhteita.
Osaatko arvata kuinka moni nainen kiinnostui suhteesta kanssani? Tai ylipäätään mistään romanttis-seksuaalisesta?
Ei yksikään.
Ihan yhtä lailla ne kiltit ja ujot tytöt syttyivät menevämmistä, määrätietoisesti kohti seksiä pyrkivistä itsevarmoista miehistä jotka kokemuksensa turvin "saivat heidät rentoutumaan".
Nyt tilanne on monin verroin parempi. Hankkiuduin poikuudesta eroon maksullisella ja onnistuin lopulta saamaan irtosuhteita ja jopa FWB-suhteen. Ne olivat fiksuja päätöksiä, olin 25-vuotiaaksi asti todella hölmö.
ps. kerrohan minulle neitsytnainen, jos sinun pitäisi valita, kumman haluaisit "vievän" seksissä? Miehen vai naisen?Olin mieheni tavatessani neitsyt, ja tunnen monia muitakin, jotka ovat pitäneet tärkeänä odottaa sitä oikeaa.
En koskaan olisi huolinut miestä, jolla olisi ollut irtosuhteita tai jopa prostituutiota taustalla. Ja tiedän, ettei kukaan muukaan tuntemani kaltaiseni nainen olisi huolinut. Mieheni oli neitsyt kun tapasimme. Arvostin sitä. Kumpikaan ei vienyt, vaan opettelemme yhdessä. Olisi ollut todella ällöttävää, jos mies olisi jotain pornoa katsonut ja luullut, että miehen pitää olla itsevarma ja viedä. Yäk.
Keskity sinä kertomaan, mitä sinä miehenä haluat, äläkä yritä naisten puolesta väittää, mitä me haluamme.
Mutta yleisesti niin, että kokeneet naiset haluavat kokeneen miehen, kokemattomat kokemattoman. Eikä kukaan halua miestä, jonka mielestä moraali on eri miehelle ja naiselle. Se on aivan ehdoton ei joka ikiselle suomalaiselle naiselle.
Sinunkaltaisiasi naisia, tässä tapauksessa vielä 20 vuotiaina neitsyitä, on 6%. Eli olet todella harvinainen. Minä en taida tuntea ainuttakaan suomalaista, joka meni neitsyenä naimisiin.
Juuri näin. Ja nuo 6% eivät suinkaan kaikki mene neitsyenä naimisiin.
Huomionarvoista on että samanikäisistä miehistä neitsyitä on yli 20%. Eikä tässä oteta huomioon sitä että osa nuorista miehistä on käynyt maksullisella huomattuaan ettei saa tyttöystävää tai seksiseuraa.
Eli selkeästi seurustelusuhteiden ulkopuolella pieni joukko tasokkaita miehiä pyörittää suurta joukkoa naisia.
Toisaalta FINSEX-tutkimuksen mukaan parisuhteeseen alkaneista sekä miehillä että naisilla oli aiempien kumppanien mediaani jotain 7 vai 8? Eli tilanne siis tasoittuu. Sinänsä minua ei yllätä yhtään että ~20v miehissä on enemmän neitsyitä kun noitakin omia opiskelukavereita miettii. Aika paljon oli sellaisia jotka lähinnä pelailivat yötäpäivää wowia tai pleikkaa, miten ihmeessä he olisivat seksiä ehtineet harrastamaankaan? Noistakin toki valtaosa aikuistui pikkuhiljaa opintojen edetessä ja alkoi kiinnostaa muukin sosiaalinen elämä kuin virtuaalinen - ja alkoi kuvioihin tulla myös tyttöystäviä.
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussahan ennen kaikkea on siis nyt selvinnyt se, että tulevaisuus on huoraavissa ja kumppaneidensa suhteen erittäin nirsoissa naisissa, jotka kaiken lisäksi viihtyvät hyvin yksin (Tinderinsä ja lukemattomien vakipanojensa kanssa)
Onko siis mikään ihme etteivät ihmiset enää perusta perheitä nykypäivänä kun on tällaista vaimomateriaalia?
Kyse on siitä että miesten vs naisten halu saada kumppani on erilainen eri iässä.
Miehen halu saada kumppani, oli se sitten tyttöystävä tai puhtaasti seksikumppani, on kovimmillaan n. 17-25v tienoilla. Naisen halu saada mies on kovimmillaan biologisen kellon tikittäessä, piikki lienee n. 28-32v tienoilla. Vanhana naisen halu on kovempi silloin kun tarvitaan turvaa, nykytilanteessa tilanne saattaa olla kääntynyt toisin päin elintason noustua ja toisaalta miesten kärsiessä aikaisemmin terveysongelmista.
Ennen molemmat sukupuolet tekivät kompromisseja ja elivät koko elämänsä yhdessä. Nyt naiset haluavat vaiheittaisen elämän: 1. Juoksut 2. Vakiintuminen 3. Menot
Yhä useammalle naiselle tavallinen betamies kelpaa vain vaiheessa 2. Muutama komistus hoitaa viihdyttämisen kun naiset ovat kauneimmillaan, sivistynyt viikonloppurakastaja vanhempana.
Diili on tavallisen betamiehen kannalta todella surkea, ja miehet ovat tajuamassa tämän.Väität siis, että 17-25 vuotiaat miehet haaveilevat vakaasta ja pitkästä parisuhteesta, jossa on yhteisiä toiveita avioliitosta ja perheen perustamisesta? Ja että he haaveilisivat tällaisesta enemmän kuin saman ikäiset naiset?? Olet ilmeisesti harhainen.
Arvaa mitä, kevytsuhteita ne nuoret kollit haluavat. Tyttiksiä joiden kanssa seukkailla että saa seksiä. Ei niitä mikään sen vakavampi vielä noin nuorena kiinnosta, koska ei ole vielä mikään kiire. Ja ihan samanlaisista suhteista nuoret naiset haaveilevat. Ei naisillekaan seurustelu ole olemassa vain lapsien tekoa varten, vaan nuorina hyvinkin paljon seksiä varten. Seksi on aina huomattavasti isompi riski naiselle kuin miehelle ja jo sen takia suurin osa naisista ei halua pyörittää mitään satojen miesten kullikarusellia siihen asti kun biologinen kello alkaa tikittämään. Juuri siksi hekin haluavat niitä kevytseukkailuja, ihan kuten ikäisensä miehetkin. Vakiintuneen ja pitkäaikaiseksi toivotun parisuhteen aika tulee useille myöhemmin, sukupuoleen katsomatta.
Väitteesi kertoo ainoastaan millaisista miehistä sinä kiinnostuit nuorena. Komeista pahiksista, jotka halusivat vain irtosuhteita.
Tämä ei suinkaan ole mitä kaikki tai edes useimmat nuoret miehet, tai pojat, haluavat. Seksiä haluavat tietenkin, mutta seksiä tyttöystävän kanssa. Niin minäkin halusin, ja sain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kuulun juuri niihin kliseisiin sinkkunaisiin, eli kaupungissa asuva, korkeasti koulutettu kolmekymppinen. Miehen kyllä saisin vaikka viidessä minuutissa ja seksiä sormia napsauttamalla. Ongelma on, että parisuhteeseen kelpuutan vain fiksun, hyvät käytöstavat kotona oppineen, itsestään jossain määrin huolta pitävän, omaan silmääni kivannäköisen miehen.
Jos tämmöisiä on kolme-nelikymppisinä sinkkuina, he ovat "parisuhdemarkkinoilla" niin kovaa valuuttaa, että löytävät helposti minua nuoremman ja nätimmän. Olen tästä todella tietoinen ja varmasti itsekin miehenä toimisin samoin, joten en voi tuomitakaan.
Viihdyn sen verran hyvin yksin etten tyydy kehenkään, josta en aidosti innostu. Tulen varmasti sinkuksi jäämäänkin, kun ihmeitäkään ei tässä universumissa tapahdu, mutta minkäs teet. Elämän realiteetit on mitä on ja onneksi elämästä voi nauttia ilman parisuhdettakin.
Kaikki riippuu siitä onko sun silmää miellyttävä mies sellainen, joka miellyttää muiden silmää. Kolmen ensimmäisen kriteerin perusteella löytyy sinkkumiehiä vaikka miten paljon
Perinteinen komeus ja miehekkyys on eräänlainen kynnyskriteeri. Sen jälkeen alkavat (parisuhteeseen) vaikuttaa nuo muut asiat.
Fiksuudella, käytöstavoilla ja itsestään huolehtimisella ei yksinään vielä saa yhden yhtä naista.
Huvittaa nämä absoluuttisina totuuksina lauotut kynnysarvohöpinät. Itse olen 169cm "pitkä", lievästi keskivartalolihava ruipelo jolla on pyöreät, leuattomat ja susirumat kasvot ja jonka hiuksetkin alkoivat harventua päälaelta jo lukiossa mutta silti naisseuraa on aina riittänyt niin irto- kuin parisuhteisiinkin. Eli jos joku kynnysarvo on niin kynnys on kyllä sen verran matala että siihen tavallinenkaan mies harvemmin kompastuu kun kerran minäkin olen sen yli vaivattomasti kontannut.
Tässä! Oli niin mainio kuvaus.
Naiselle pariutumiseen, eli pysyvään parisuhteeseen, puolisoksi ja lasten isäksi, ehdottoman tärkeää on luonne.
Luotettava, ystävällinen ja huolehtiva, normaalin älykäs ja hauska ihminen.hupiseksiin kelpaa joku leveäharteinen hulttiokin satunnaisesti, mutta hullukaan ei luota elämäänsä sellaisen käsiin.
Mutta miksi seksiin vaaditaan leveäharteinen hulttio, kun taas suhteeseen/elättäjäksi kelpaa hintelä mutta luotettava mies?
Et tajunnut? Luonne on tärkeä, ei ulkonäkö. Luetun ymmärtäminen? Seksiin kelpaa MYÖS hulttio -koska häntä ei ole tarkoituskaan pitää. Ei ole niin kovat vaatimukset.
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Kun puhutaan parisuhteesta eikä pelkästä seksistä jossa naisilla on sanoinkuvaamattoman helppoa löytää seuraa, naisilla on huomattavasti helpompaa.
Selitys on tämä: iässä jossa halu ja tarve pariutua on suurempi, naisella on nuoruuden tuoma etu. Miehellä vastaavaa etua ei ole. Termi "nuori nainen" sisältää jo itsessään oletuksen jostain tavoittelemisen arvoisesta. Termi "nuori mies" ei sisällä vastaavaa oletettua arvoa.
Jos katsotaan 35+ naisia, onko heillä etua miehiin nähden pariutumisessa? Ei - mutta kun naiset menettävät etunsa, he lakkaavat pelaamasta. Saatuaan jo haluamansa eli lapset ja puolet lähinnä miehen hankkimasta omaisuudesta, he voivat olla yksinkin.Mikä sinusta on se ikä jolloin halu ja tarve pariutua on suurempi? Minä veikkaan että se on kolmekymppisillä suurempi kuin 25-vuotiailla. Ylipäätään monet eivät nuorina tunne tarvetta parisuhteeseen, vaan haluavat pikemminkin elää sitä nuoruuttaan ennen vakiintumista. Kolmenkympin korvilla tilanne on jo toinen, nuoruudesta on nautittu, opiskelut opiskeltu ja työelämään päästy käsiksi, silloin elämäntilanne alkaa olla otollinen vakavalle parisuhteelle. Mutta ei kolmekymppisenä naisella enää mitään nuoruuden tuomaa etua miehiin nähden ole.
Tämä. Muttakun miehet eivät laske kolmekymppisiä naisia edes naisiksi. Miesten pariutumisongelmat johtuvat vain ja ainoastaan miesten omasta nirsoudesta. Jos miehille kelpaisi omanikäiset naiset, mitään ongelmaa ei olisi.
Kolmekymppinen nainen kelpaa mainiosti 45-> miehelle. Se ikä on naisten valtti ja toisaalta kirous kun sitä alkaa kertyä. Siksi tulisi tarkoin harkita kauanko meinaa karusellissä pyöriä, nollatutkintoa opiskella jne. Jo lässähtänyt, nuoruutensa hehkun menettänyt ja ennen kaikkea katkeroitunut +30v nainen ei monia ikäisiään miehiä säväytä. Jo jos vielä vetkuttavat ja jatkavat ronkelointia tuonkin rajapyykin jälkeen, niin hedelmöityshoidot sun muut odottavat.
Kuten edellä sanottiin, miehet ovat liian nirsoja. Jokainen mies saa parisuhteen helposti, jos miehelle kelpaa omanikäinen ja omantasoinen nainen.
Karusellit ja nollatutkinnot kuulostavat omituisilta. Itse olen neitsyt, koulutuksena peruskoulu. Miehille en ole koskaan kelvannut. Miehille kelpaavat vain kauniit ja itsevarmat naiset. Sellaisilla naisilla on paljon ottajia.
Minulle ainakin kelpasi omanikäinen nainen - siis 25-vuotiaaksi asti. Nyt 31-vuotiaana kelpaisi hieman nuorempi, siis max 25-vuotias. Kyse ei ole siitä etteikö 31-vuotiaissa olisi haluttavia naisia, FWB on minua vanhempi.
1. Minua ei kiinnosta nainen joka on sitä mieltä että parisuhde kanssani olisi uhraus jota ennen pitää saada "elää", mahdollisesti seksiä täysin erilaisten miesten kanssa. Minua kiinnostaa nainen joka haluaa "elää", siis esim. harrastaa ja matkailla, minun kanssani.
2. Minua ei kiinnosta nainen joka tarvitsee miestä perheprojektiinsa. Minua kiinnostaa nainen joka haluaa minut silloinkin kun ei tarvitse miestä tavoitteidensa toteuttamiseksi.
3. Minua ei kiinnosta nainen jolla on taustalla irtosuhteita tai yksikin panosuhde (ja kyllä, itse harrastan molempia jos mahdollista, naisille kun miehen kokemus ja osaaminen ratkaisee enemmän kuin siveellisyys).
4. Haluan naisen jonka kanssa ei tule kiire lisääntyä ennen kuin on hitasuduttu kunnolla yhteen. Pari vuotta on tähän aivan liian lyhyt aika.
En siis halua vaihenaista joka jakaa elämänsä osiin joiden aikana häntä viihdyttävät erilaiset miehet. Elämänkumppani tarkoittaa sitä että jaetaan yhdessä niin matkat ja harrastukset kuin lapsiperheen arkikin.
Jos naista ei ole kiinnostanut seurustelu kunnollisen miehen kanssa 25-vuotiaaksi mennessä, nämä kaikki harvemmin toteutuvat.
Sinun sinkkuutesi syy on ainakin selvästi se, että olet erittäin nirso ja vaativa, etkä kelpuuta oman tasoistasi naista vaan vaadit naiselta paljon enemmän kuin itseltäsi. Jokainen tietysti saa vaatia mitä haluaa, mutta sinuna harkitsisin riman laskemista, jos parisuhteen haluat.
Esimerkiksi tuo ikäjuttu on varmasti ongelma eikä ainakaan parane mitä enemmän itse ikäännyt. Jos naisen pitää olla vähintään kuusi vuotta sinua nuorempi, se on tilastollisesti aika rajaava tekijä, sillä 80%:ssa avioliitoista Suomessa puolisoiden välinen ikäero on maksimissaan viisi vuotta. Ja mitä vanhemmaksi itse käyt, sitä vaikeampaa sinun on luonnollisestikin löytää maksimissaan 25-vuotias nainen, joka on halukas perustamaan perheen kanssasi vasta sitten, kun alat itse kolkuttelemaan keski-ikää.
Toinen ongelma on sitten tuo varsin kaksinaismoralistinen siveellisyyden vaatimus naiselle, vaikka itse et siveellisesti katso tarpeelliseksi käyttäytyä. Minua itseasiassa kiinnostaisi tietää, että miksi vaadit naiselta siveellisyyttä? Mitä ongelmaa parisuhteen kannalta mielestäsi siinä on, että naisella on ollut vaikka muutama irtosuhde sinkkuvuosinaan jos se sama asia ei ole ongelma kuitenkaan silloin, kun sinulla itselläsi on niitä irtosuhteita ollut?
Siksi koska haluan romanttisen naisen, en naista joka nauttii seksistä johon ei liity syvempiä tunteita.
Naiset päättävät mitä he arvostavat miehessä. Jos siveellisyyden puutteeni painaa enemmän vaakakupissa kuin irtosuhteissa saatu itsevarmuus, viettelytaidot ja seksikokemus - naisella on täysi oikeus suosia siveellisiä demiseksuaalineitsytsetiä. En valita.
Miehet päättävät mitä arvostavat naisissa, naiset päättävät mitä arvostavat miehissä.Olen nainen, joka ei arvosta irtosuhteita ja haluan että puolisoni jakaa kanssani tämän arvomaailman. Itsevarmuus on toki plussaa, mutta ei silloin jos se on hankittu ympäriinsä paneskelemalla ilman tunteita. Viettelytaidot eivät minuun vetoa, koska en halua miestä, joka tuntee tarvetta vietellä kenetkään muun kuin minut. Ja seksikokemukset ovat negatiivinen piirre jos ne on hankittu muuten kuin vakavassa ja sitoutuneessa parisuhteessa, sillä kuten jo sanoin, en arvosta irtosuhteita.
Sinä et siis olisi minulle sopiva kumppani, koska sinä arvostat ja harrastat irtosuhteita ja vaikutat muutenkin enemmän ns. pelimieheltä arvomaailmasi suhteen kuin tasa-arvoista ja rakastavaa, yksiavioista parisuhdetta haluavalta mieheltä. Ehkä olen vanhanaikainen, mutta jos mies tykkää tunteettomasta irtoseksistä niin paljon, että hakeutuu irtosuhteisiin toistuvasti, epäilen hänen kykyään pysyä uskollisena pitkässä juoksussa. Ja sama pätee tietenkin myös naisiin.
Eli sinuun vetoaa itsevarmuus ja viettelytaidot, kunhan niitä ei käytetä muihin eikä niitä ole hankittu irtosuhteilemalla. Ok.
Kun tapaat miehen, köytätkö hänet valheenpaljastuskoneeseen ja kysyt entisten seksikumppanien määrän? Niinpä.
Toisin sanottuna, jos mies X haluaa sinut, hänen kannattaa mieluummin irtosuhteilla kuin olla irtosuhteilematta. Mies Y saattaa ehkä olla riittävän itsevarma ja viettelytaitoinen ilman irtosuhteitakin, mutta hänenkin olisi fiksuinta hankkia näitä ominaisuuksia lisää. Seksihistoriasta voi sitten kertoa myöhemmin, tai jättää kertomatta.
Huoh. Sanoin että itsevarmuus on plussaa ja että viettelytaidot nimenomaan EIVÄT vetoa. Itsevarmuutta ei minusta muuten ole mikään "pakko pokata mimmejä" -tyyli, jossa haetaan ihailua muilta miehiltä ja itsetunto kohoaa mitä kovemmalta naistenkaatajalta muiden miesten silmissä vaikuttaa. Oikeaa itsevarmuutta on se, että uskaltaa olla aidosti oma itsensä, vaikka sillä ei keräisikään pisteitä wannabe-pelimiesten kultapossukerhossa. Minut vietellään olemalla oma itsensä, ei luottamalla joihinkin päälleliimattuihin viettelytaitoihin, joiden tarkoituksena on saada "naiset avaamaan jalkansa".
Eli jos mies minut haluaa, ei kannata irtosuhteilla, siitä ei kerää mitään sellaista mitä pitäisin suuressa arvossa. Ja päinvastoin, silloin vaan tekee itsensä mieheksi jota en halua. En tietenkään voi tietää varmuudella puhuuko mies totta seksikokemuksistaan, mutta uskoisin että se kyllä tutustuttaessa tulee monella eri tavalla ilmi toisen käytöksestä.
Miten sinä muuten ajattelit varmistaa sen, että se sinun unelmiesi nainen ei valehtele sinulle edellisistä seksikokemuksistaan? Entä odotatko sinä naiselta rehellisyyttä tässä asiassa, vaikka itse aiot mitä ilmeisimmin valehdella hänelle omista kokemuksistasi ja arvomaailmastasikin? Arvostatko sä rehellisyyttä ja luotettavuutta parisuhteessa ollenkaan? Vai onko nekin sellaisia juttuja, joihin vain naisilla on mielestäsi velvollisuus?
Tietenkin olen rehellinen, jos asiasta kysytään.
Minähän muuten olin 25-vuotiaaksi asti kuten sinä. Romanttinen ja kiltti mies. Halusin vain parisuhteen, en hakenut irtosuhteita saati panosuhteita.
Osaatko arvata kuinka moni nainen kiinnostui suhteesta kanssani? Tai ylipäätään mistään romanttis-seksuaalisesta?
Ei yksikään.
Ihan yhtä lailla ne kiltit ja ujot tytöt syttyivät menevämmistä, määrätietoisesti kohti seksiä pyrkivistä itsevarmoista miehistä jotka kokemuksensa turvin "saivat heidät rentoutumaan".
Nyt tilanne on monin verroin parempi. Hankkiuduin poikuudesta eroon maksullisella ja onnistuin lopulta saamaan irtosuhteita ja jopa FWB-suhteen. Ne olivat fiksuja päätöksiä, olin 25-vuotiaaksi asti todella hölmö.
ps. kerrohan minulle neitsytnainen, jos sinun pitäisi valita, kumman haluaisit "vievän" seksissä? Miehen vai naisen?Olin mieheni tavatessani neitsyt, ja tunnen monia muitakin, jotka ovat pitäneet tärkeänä odottaa sitä oikeaa.
En koskaan olisi huolinut miestä, jolla olisi ollut irtosuhteita tai jopa prostituutiota taustalla. Ja tiedän, ettei kukaan muukaan tuntemani kaltaiseni nainen olisi huolinut. Mieheni oli neitsyt kun tapasimme. Arvostin sitä. Kumpikaan ei vienyt, vaan opettelemme yhdessä. Olisi ollut todella ällöttävää, jos mies olisi jotain pornoa katsonut ja luullut, että miehen pitää olla itsevarma ja viedä. Yäk.
Keskity sinä kertomaan, mitä sinä miehenä haluat, äläkä yritä naisten puolesta väittää, mitä me haluamme.
Mutta yleisesti niin, että kokeneet naiset haluavat kokeneen miehen, kokemattomat kokemattoman. Eikä kukaan halua miestä, jonka mielestä moraali on eri miehelle ja naiselle. Se on aivan ehdoton ei joka ikiselle suomalaiselle naiselle.
Sinunkaltaisiasi naisia, tässä tapauksessa vielä 20 vuotiaina neitsyitä, on 6%. Eli olet todella harvinainen. Minä en taida tuntea ainuttakaan suomalaista, joka meni neitsyenä naimisiin.
Juuri näin. Ja nuo 6% eivät suinkaan kaikki mene neitsyenä naimisiin.
Huomionarvoista on että samanikäisistä miehistä neitsyitä on yli 20%. Eikä tässä oteta huomioon sitä että osa nuorista miehistä on käynyt maksullisella huomattuaan ettei saa tyttöystävää tai seksiseuraa.
Eli selkeästi seurustelusuhteiden ulkopuolella pieni joukko tasokkaita miehiä pyörittää suurta joukkoa naisia.
Toisaalta FINSEX-tutkimuksen mukaan parisuhteeseen alkaneista sekä miehillä että naisilla oli aiempien kumppanien mediaani jotain 7 vai 8? Eli tilanne siis tasoittuu. Sinänsä minua ei yllätä yhtään että ~20v miehissä on enemmän neitsyitä kun noitakin omia opiskelukavereita miettii. Aika paljon oli sellaisia jotka lähinnä pelailivat yötäpäivää wowia tai pleikkaa, miten ihmeessä he olisivat seksiä ehtineet harrastamaankaan? Noistakin toki valtaosa aikuistui pikkuhiljaa opintojen edetessä ja alkoi kiinnostaa muukin sosiaalinen elämä kuin virtuaalinen - ja alkoi kuvioihin tulla myös tyttöystäviä.
Syy-seuraus? Mun nuoruus meni lähinnä pelien/elokuvien/kirjojen parissa, koska huomasin että tytöt ei kiinnostu minusta, "luovutin" ja vietin enemmän ja enemmän aikaa kotona.. olin myös kiusattu, ei sekään auttanut..
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Kun puhutaan parisuhteesta eikä pelkästä seksistä jossa naisilla on sanoinkuvaamattoman helppoa löytää seuraa, naisilla on huomattavasti helpompaa.
Selitys on tämä: iässä jossa halu ja tarve pariutua on suurempi, naisella on nuoruuden tuoma etu. Miehellä vastaavaa etua ei ole. Termi "nuori nainen" sisältää jo itsessään oletuksen jostain tavoittelemisen arvoisesta. Termi "nuori mies" ei sisällä vastaavaa oletettua arvoa.
Jos katsotaan 35+ naisia, onko heillä etua miehiin nähden pariutumisessa? Ei - mutta kun naiset menettävät etunsa, he lakkaavat pelaamasta. Saatuaan jo haluamansa eli lapset ja puolet lähinnä miehen hankkimasta omaisuudesta, he voivat olla yksinkin.Mikä sinusta on se ikä jolloin halu ja tarve pariutua on suurempi? Minä veikkaan että se on kolmekymppisillä suurempi kuin 25-vuotiailla. Ylipäätään monet eivät nuorina tunne tarvetta parisuhteeseen, vaan haluavat pikemminkin elää sitä nuoruuttaan ennen vakiintumista. Kolmenkympin korvilla tilanne on jo toinen, nuoruudesta on nautittu, opiskelut opiskeltu ja työelämään päästy käsiksi, silloin elämäntilanne alkaa olla otollinen vakavalle parisuhteelle. Mutta ei kolmekymppisenä naisella enää mitään nuoruuden tuomaa etua miehiin nähden ole.
Tämä. Muttakun miehet eivät laske kolmekymppisiä naisia edes naisiksi. Miesten pariutumisongelmat johtuvat vain ja ainoastaan miesten omasta nirsoudesta. Jos miehille kelpaisi omanikäiset naiset, mitään ongelmaa ei olisi.
Kolmekymppinen nainen kelpaa mainiosti 45-> miehelle. Se ikä on naisten valtti ja toisaalta kirous kun sitä alkaa kertyä. Siksi tulisi tarkoin harkita kauanko meinaa karusellissä pyöriä, nollatutkintoa opiskella jne. Jo lässähtänyt, nuoruutensa hehkun menettänyt ja ennen kaikkea katkeroitunut +30v nainen ei monia ikäisiään miehiä säväytä. Jo jos vielä vetkuttavat ja jatkavat ronkelointia tuonkin rajapyykin jälkeen, niin hedelmöityshoidot sun muut odottavat.
Kuten edellä sanottiin, miehet ovat liian nirsoja. Jokainen mies saa parisuhteen helposti, jos miehelle kelpaa omanikäinen ja omantasoinen nainen.
Karusellit ja nollatutkinnot kuulostavat omituisilta. Itse olen neitsyt, koulutuksena peruskoulu. Miehille en ole koskaan kelvannut. Miehille kelpaavat vain kauniit ja itsevarmat naiset. Sellaisilla naisilla on paljon ottajia.
Minulle ainakin kelpasi omanikäinen nainen - siis 25-vuotiaaksi asti. Nyt 31-vuotiaana kelpaisi hieman nuorempi, siis max 25-vuotias. Kyse ei ole siitä etteikö 31-vuotiaissa olisi haluttavia naisia, FWB on minua vanhempi.
1. Minua ei kiinnosta nainen joka on sitä mieltä että parisuhde kanssani olisi uhraus jota ennen pitää saada "elää", mahdollisesti seksiä täysin erilaisten miesten kanssa. Minua kiinnostaa nainen joka haluaa "elää", siis esim. harrastaa ja matkailla, minun kanssani.
2. Minua ei kiinnosta nainen joka tarvitsee miestä perheprojektiinsa. Minua kiinnostaa nainen joka haluaa minut silloinkin kun ei tarvitse miestä tavoitteidensa toteuttamiseksi.
3. Minua ei kiinnosta nainen jolla on taustalla irtosuhteita tai yksikin panosuhde (ja kyllä, itse harrastan molempia jos mahdollista, naisille kun miehen kokemus ja osaaminen ratkaisee enemmän kuin siveellisyys).
4. Haluan naisen jonka kanssa ei tule kiire lisääntyä ennen kuin on hitasuduttu kunnolla yhteen. Pari vuotta on tähän aivan liian lyhyt aika.
En siis halua vaihenaista joka jakaa elämänsä osiin joiden aikana häntä viihdyttävät erilaiset miehet. Elämänkumppani tarkoittaa sitä että jaetaan yhdessä niin matkat ja harrastukset kuin lapsiperheen arkikin.
Jos naista ei ole kiinnostanut seurustelu kunnollisen miehen kanssa 25-vuotiaaksi mennessä, nämä kaikki harvemmin toteutuvat.
Sinun sinkkuutesi syy on ainakin selvästi se, että olet erittäin nirso ja vaativa, etkä kelpuuta oman tasoistasi naista vaan vaadit naiselta paljon enemmän kuin itseltäsi. Jokainen tietysti saa vaatia mitä haluaa, mutta sinuna harkitsisin riman laskemista, jos parisuhteen haluat.
Esimerkiksi tuo ikäjuttu on varmasti ongelma eikä ainakaan parane mitä enemmän itse ikäännyt. Jos naisen pitää olla vähintään kuusi vuotta sinua nuorempi, se on tilastollisesti aika rajaava tekijä, sillä 80%:ssa avioliitoista Suomessa puolisoiden välinen ikäero on maksimissaan viisi vuotta. Ja mitä vanhemmaksi itse käyt, sitä vaikeampaa sinun on luonnollisestikin löytää maksimissaan 25-vuotias nainen, joka on halukas perustamaan perheen kanssasi vasta sitten, kun alat itse kolkuttelemaan keski-ikää.
Toinen ongelma on sitten tuo varsin kaksinaismoralistinen siveellisyyden vaatimus naiselle, vaikka itse et siveellisesti katso tarpeelliseksi käyttäytyä. Minua itseasiassa kiinnostaisi tietää, että miksi vaadit naiselta siveellisyyttä? Mitä ongelmaa parisuhteen kannalta mielestäsi siinä on, että naisella on ollut vaikka muutama irtosuhde sinkkuvuosinaan jos se sama asia ei ole ongelma kuitenkaan silloin, kun sinulla itselläsi on niitä irtosuhteita ollut?
Siksi koska haluan romanttisen naisen, en naista joka nauttii seksistä johon ei liity syvempiä tunteita.
Naiset päättävät mitä he arvostavat miehessä. Jos siveellisyyden puutteeni painaa enemmän vaakakupissa kuin irtosuhteissa saatu itsevarmuus, viettelytaidot ja seksikokemus - naisella on täysi oikeus suosia siveellisiä demiseksuaalineitsytsetiä. En valita.
Miehet päättävät mitä arvostavat naisissa, naiset päättävät mitä arvostavat miehissä.Olen nainen, joka ei arvosta irtosuhteita ja haluan että puolisoni jakaa kanssani tämän arvomaailman. Itsevarmuus on toki plussaa, mutta ei silloin jos se on hankittu ympäriinsä paneskelemalla ilman tunteita. Viettelytaidot eivät minuun vetoa, koska en halua miestä, joka tuntee tarvetta vietellä kenetkään muun kuin minut. Ja seksikokemukset ovat negatiivinen piirre jos ne on hankittu muuten kuin vakavassa ja sitoutuneessa parisuhteessa, sillä kuten jo sanoin, en arvosta irtosuhteita.
Sinä et siis olisi minulle sopiva kumppani, koska sinä arvostat ja harrastat irtosuhteita ja vaikutat muutenkin enemmän ns. pelimieheltä arvomaailmasi suhteen kuin tasa-arvoista ja rakastavaa, yksiavioista parisuhdetta haluavalta mieheltä. Ehkä olen vanhanaikainen, mutta jos mies tykkää tunteettomasta irtoseksistä niin paljon, että hakeutuu irtosuhteisiin toistuvasti, epäilen hänen kykyään pysyä uskollisena pitkässä juoksussa. Ja sama pätee tietenkin myös naisiin.
Eli sinuun vetoaa itsevarmuus ja viettelytaidot, kunhan niitä ei käytetä muihin eikä niitä ole hankittu irtosuhteilemalla. Ok.
Kun tapaat miehen, köytätkö hänet valheenpaljastuskoneeseen ja kysyt entisten seksikumppanien määrän? Niinpä.
Toisin sanottuna, jos mies X haluaa sinut, hänen kannattaa mieluummin irtosuhteilla kuin olla irtosuhteilematta. Mies Y saattaa ehkä olla riittävän itsevarma ja viettelytaitoinen ilman irtosuhteitakin, mutta hänenkin olisi fiksuinta hankkia näitä ominaisuuksia lisää. Seksihistoriasta voi sitten kertoa myöhemmin, tai jättää kertomatta.
Huoh. Sanoin että itsevarmuus on plussaa ja että viettelytaidot nimenomaan EIVÄT vetoa. Itsevarmuutta ei minusta muuten ole mikään "pakko pokata mimmejä" -tyyli, jossa haetaan ihailua muilta miehiltä ja itsetunto kohoaa mitä kovemmalta naistenkaatajalta muiden miesten silmissä vaikuttaa. Oikeaa itsevarmuutta on se, että uskaltaa olla aidosti oma itsensä, vaikka sillä ei keräisikään pisteitä wannabe-pelimiesten kultapossukerhossa. Minut vietellään olemalla oma itsensä, ei luottamalla joihinkin päälleliimattuihin viettelytaitoihin, joiden tarkoituksena on saada "naiset avaamaan jalkansa".
Eli jos mies minut haluaa, ei kannata irtosuhteilla, siitä ei kerää mitään sellaista mitä pitäisin suuressa arvossa. Ja päinvastoin, silloin vaan tekee itsensä mieheksi jota en halua. En tietenkään voi tietää varmuudella puhuuko mies totta seksikokemuksistaan, mutta uskoisin että se kyllä tutustuttaessa tulee monella eri tavalla ilmi toisen käytöksestä.
Miten sinä muuten ajattelit varmistaa sen, että se sinun unelmiesi nainen ei valehtele sinulle edellisistä seksikokemuksistaan? Entä odotatko sinä naiselta rehellisyyttä tässä asiassa, vaikka itse aiot mitä ilmeisimmin valehdella hänelle omista kokemuksistasi ja arvomaailmastasikin? Arvostatko sä rehellisyyttä ja luotettavuutta parisuhteessa ollenkaan? Vai onko nekin sellaisia juttuja, joihin vain naisilla on mielestäsi velvollisuus?
Tietenkin olen rehellinen, jos asiasta kysytään.
Minähän muuten olin 25-vuotiaaksi asti kuten sinä. Romanttinen ja kiltti mies. Halusin vain parisuhteen, en hakenut irtosuhteita saati panosuhteita.
Osaatko arvata kuinka moni nainen kiinnostui suhteesta kanssani? Tai ylipäätään mistään romanttis-seksuaalisesta?
Ei yksikään.
Ihan yhtä lailla ne kiltit ja ujot tytöt syttyivät menevämmistä, määrätietoisesti kohti seksiä pyrkivistä itsevarmoista miehistä jotka kokemuksensa turvin "saivat heidät rentoutumaan".
Nyt tilanne on monin verroin parempi. Hankkiuduin poikuudesta eroon maksullisella ja onnistuin lopulta saamaan irtosuhteita ja jopa FWB-suhteen. Ne olivat fiksuja päätöksiä, olin 25-vuotiaaksi asti todella hölmö.
ps. kerrohan minulle neitsytnainen, jos sinun pitäisi valita, kumman haluaisit "vievän" seksissä? Miehen vai naisen?Olin mieheni tavatessani neitsyt, ja tunnen monia muitakin, jotka ovat pitäneet tärkeänä odottaa sitä oikeaa.
En koskaan olisi huolinut miestä, jolla olisi ollut irtosuhteita tai jopa prostituutiota taustalla. Ja tiedän, ettei kukaan muukaan tuntemani kaltaiseni nainen olisi huolinut. Mieheni oli neitsyt kun tapasimme. Arvostin sitä. Kumpikaan ei vienyt, vaan opettelemme yhdessä. Olisi ollut todella ällöttävää, jos mies olisi jotain pornoa katsonut ja luullut, että miehen pitää olla itsevarma ja viedä. Yäk.
Keskity sinä kertomaan, mitä sinä miehenä haluat, äläkä yritä naisten puolesta väittää, mitä me haluamme.
Mutta yleisesti niin, että kokeneet naiset haluavat kokeneen miehen, kokemattomat kokemattoman. Eikä kukaan halua miestä, jonka mielestä moraali on eri miehelle ja naiselle. Se on aivan ehdoton ei joka ikiselle suomalaiselle naiselle.
Sinunkaltaisiasi naisia, tässä tapauksessa vielä 20 vuotiaina neitsyitä, on 6%. Eli olet todella harvinainen. Minä en taida tuntea ainuttakaan suomalaista, joka meni neitsyenä naimisiin.
Juuri näin. Ja nuo 6% eivät suinkaan kaikki mene neitsyenä naimisiin.
Huomionarvoista on että samanikäisistä miehistä neitsyitä on yli 20%. Eikä tässä oteta huomioon sitä että osa nuorista miehistä on käynyt maksullisella huomattuaan ettei saa tyttöystävää tai seksiseuraa.
Eli selkeästi seurustelusuhteiden ulkopuolella pieni joukko tasokkaita miehiä pyörittää suurta joukkoa naisia.
Mistä ihmeestä tämä luku tuli? Väestöliiton tutkimuksen mukaan miehet menettävät neitsyyden keskimäärin 16-17 -vuotiaana. Jos 20 % 20 -vuotiaista on neitsyitä, sehän tarkoittaisi, että suunnilleen sama verran on niitä, jotka menettävät neitsyytensä 12-14-vuotiaana. Aika hurjalta kuulostaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen psykologi ja työkseni arvioin/tutkin persoonallisuushäiriöisiä ihmisiä. Melkeen naurattaa ajatus, että minuun uppoaisi joku "pelimiesoppaan" sisäistäneen baaripokaajan manipulointiyritys.
Psykologit ne vasta vietävissä ovatkin keskimäärin ja tuo sinun vastauksesi kertoo sen parhaiten etteivät useimmat tajua yhtään mistä naiseniskemisessä tai pelimies"taktiikoissa" on oikeasti kyse.
Huono pelimies ei sinua ehkä iske, mutta hyvä takuuvarmasti halutessaan - sinun ollessasi noin sokea laatuasi.
Vela -72 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kuulun juuri niihin kliseisiin sinkkunaisiin, eli kaupungissa asuva, korkeasti koulutettu kolmekymppinen. Miehen kyllä saisin vaikka viidessä minuutissa ja seksiä sormia napsauttamalla. Ongelma on, että parisuhteeseen kelpuutan vain fiksun, hyvät käytöstavat kotona oppineen, itsestään jossain määrin huolta pitävän, omaan silmääni kivannäköisen miehen.
Jos tämmöisiä on kolme-nelikymppisinä sinkkuina, he ovat "parisuhdemarkkinoilla" niin kovaa valuuttaa, että löytävät helposti minua nuoremman ja nätimmän. Olen tästä todella tietoinen ja varmasti itsekin miehenä toimisin samoin, joten en voi tuomitakaan.
Viihdyn sen verran hyvin yksin etten tyydy kehenkään, josta en aidosti innostu. Tulen varmasti sinkuksi jäämäänkin, kun ihmeitäkään ei tässä universumissa tapahdu, mutta minkäs teet. Elämän realiteetit on mitä on ja onneksi elämästä voi nauttia ilman parisuhdettakin.
Kaikki riippuu siitä onko sun silmää miellyttävä mies sellainen, joka miellyttää muiden silmää. Kolmen ensimmäisen kriteerin perusteella löytyy sinkkumiehiä vaikka miten paljon
Perinteinen komeus ja miehekkyys on eräänlainen kynnyskriteeri. Sen jälkeen alkavat (parisuhteeseen) vaikuttaa nuo muut asiat.
Fiksuudella, käytöstavoilla ja itsestään huolehtimisella ei yksinään vielä saa yhden yhtä naista.
Huvittaa nämä absoluuttisina totuuksina lauotut kynnysarvohöpinät. Itse olen 169cm "pitkä", lievästi keskivartalolihava ruipelo jolla on pyöreät, leuattomat ja susirumat kasvot ja jonka hiuksetkin alkoivat harventua päälaelta jo lukiossa mutta silti naisseuraa on aina riittänyt niin irto- kuin parisuhteisiinkin. Eli jos joku kynnysarvo on niin kynnys on kyllä sen verran matala että siihen tavallinenkaan mies harvemmin kompastuu kun kerran minäkin olen sen yli vaivattomasti kontannut.
Tässä! Oli niin mainio kuvaus.
Naiselle pariutumiseen, eli pysyvään parisuhteeseen, puolisoksi ja lasten isäksi, ehdottoman tärkeää on luonne.
Luotettava, ystävällinen ja huolehtiva, normaalin älykäs ja hauska ihminen.hupiseksiin kelpaa joku leveäharteinen hulttiokin satunnaisesti, mutta hullukaan ei luota elämäänsä sellaisen käsiin.
Mutta miksi seksiin vaaditaan leveäharteinen hulttio, kun taas suhteeseen/elättäjäksi kelpaa hintelä mutta luotettava mies?
Rima on elämänkumppanille paljon korkeampi, mutta kun niitä rajoittavia muuttujia ei tarvitse seksiseuran kohdalla optimoida, voi ottaa sitten helposti saatavilla olevista vaihtoehdoista viihdyttävimmän.
Eli keskimäärin naisella elämänkumppani ei ole niin viihdyttävä ja seksikäs kuin aiemmat hupipanot?
Ikävä uutinen parisuhteessa oleville miehille. Toki ei mikään uusi havainto tämä.
Kai sinä nyt ymmärrät, että yhden illan ja yön voi kuka tahansa teeskennellä olevansa millainen tahansa? Yhdenyönsuhteen kanssa ei keskustella syvällisiä eikä tyypistä opi tuntemaan mitään. Parisuhteessa vuosikin on lyhyt aika oppia toinen, lisäksi ihmiset nyt muuttuvat vuosien myötä. Huumorintajulla ja sen laadulla, arvoilla, tulevaisuuden suunnitelmilla, alkoholin käytöllä, haluaako lapsia vai ei, pitkävihaisuudella tai millään ei ole merkitystä muutaman tunnin tapaamisessa, mutta vuosikymmenien suhteessa on.
Et voi olla noin yksinkertainen mitä esität.
Tuohan se pointti oli. Yhden yön panoissa valitaan mies seksikkyyden perusteella, parisuhteessa aivan kaiken muunkin perusteella. Siksi todennäköistä on, että kaiken muunkin perusteella valittu ei ole kaiken lisäksi se seksikkäin. Varsinkin, kun seksiä nainen saa helposti monilta, mutta suhteita ei niinkään.
Rajaatko sinä seksikkyyden yksinomaan ulkoisen olemuksen kapeaan uomaan ja siksi oletat naisten tekevän samoin? Vai miksi oletat että se kaikki muu, joka parisuhteessa on merkityksellistä, ei olisi hyvinkin oleellinen osa kumppanin seksikkyyttä?
Lisäksi kompastut siihen oletukseen, että ne naisten hupipanot olisivat aina ulkonäöltään jotain huippuyksilöitä. Todellisuudessa mä veikkaan, että valtaosa tavistiinojen irtosuhteista ovat olleet ihan tavisteemujen kanssa, eivät minkään unelmien satuprinssien viettelytaitojen opinnäytteenä toimimista.
Tämä minuakin jaksaa huvittaa. Kalsarimalleja ja jykeväleukaisia lentäjäkirurgejahan ne miehet ovat, jotka viikonloppuisin keravalaisista ja mäntsäläläisistä kuppiloista bongaavat yhden yön seuraa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussahan ennen kaikkea on siis nyt selvinnyt se, että tulevaisuus on huoraavissa ja kumppaneidensa suhteen erittäin nirsoissa naisissa, jotka kaiken lisäksi viihtyvät hyvin yksin (Tinderinsä ja lukemattomien vakipanojensa kanssa)
Onko siis mikään ihme etteivät ihmiset enää perusta perheitä nykypäivänä kun on tällaista vaimomateriaalia?
Kyse on siitä että miesten vs naisten halu saada kumppani on erilainen eri iässä.
Miehen halu saada kumppani, oli se sitten tyttöystävä tai puhtaasti seksikumppani, on kovimmillaan n. 17-25v tienoilla. Naisen halu saada mies on kovimmillaan biologisen kellon tikittäessä, piikki lienee n. 28-32v tienoilla. Vanhana naisen halu on kovempi silloin kun tarvitaan turvaa, nykytilanteessa tilanne saattaa olla kääntynyt toisin päin elintason noustua ja toisaalta miesten kärsiessä aikaisemmin terveysongelmista.
Ennen molemmat sukupuolet tekivät kompromisseja ja elivät koko elämänsä yhdessä. Nyt naiset haluavat vaiheittaisen elämän: 1. Juoksut 2. Vakiintuminen 3. Menot
Yhä useammalle naiselle tavallinen betamies kelpaa vain vaiheessa 2. Muutama komistus hoitaa viihdyttämisen kun naiset ovat kauneimmillaan, sivistynyt viikonloppurakastaja vanhempana.
Diili on tavallisen betamiehen kannalta todella surkea, ja miehet ovat tajuamassa tämän.Väität siis, että 17-25 vuotiaat miehet haaveilevat vakaasta ja pitkästä parisuhteesta, jossa on yhteisiä toiveita avioliitosta ja perheen perustamisesta? Ja että he haaveilisivat tällaisesta enemmän kuin saman ikäiset naiset?? Olet ilmeisesti harhainen.
Arvaa mitä, kevytsuhteita ne nuoret kollit haluavat. Tyttiksiä joiden kanssa seukkailla että saa seksiä. Ei niitä mikään sen vakavampi vielä noin nuorena kiinnosta, koska ei ole vielä mikään kiire. Ja ihan samanlaisista suhteista nuoret naiset haaveilevat. Ei naisillekaan seurustelu ole olemassa vain lapsien tekoa varten, vaan nuorina hyvinkin paljon seksiä varten. Seksi on aina huomattavasti isompi riski naiselle kuin miehelle ja jo sen takia suurin osa naisista ei halua pyörittää mitään satojen miesten kullikarusellia siihen asti kun biologinen kello alkaa tikittämään. Juuri siksi hekin haluavat niitä kevytseukkailuja, ihan kuten ikäisensä miehetkin. Vakiintuneen ja pitkäaikaiseksi toivotun parisuhteen aika tulee useille myöhemmin, sukupuoleen katsomatta.
Väitteesi kertoo ainoastaan millaisista miehistä sinä kiinnostuit nuorena. Komeista pahiksista, jotka halusivat vain irtosuhteita.
Tämä ei suinkaan ole mitä kaikki tai edes useimmat nuoret miehet, tai pojat, haluavat. Seksiä haluavat tietenkin, mutta seksiä tyttöystävän kanssa. Niin minäkin halusin, ja sain.
Älä viitsi tahallasi vääristellä sanomisiani kiitos. En puhunut sanaakaan mistään pelkkiä irtosuhteita haluavista komeista pahiksista, saati väittänyt että itse olisin koskaan ollut sellaisista kiinnostunut.
Puhuin juuri siitä mistä sinäkin: sekä nuoret miehet että nuoret naiset haluavat ns. kevyempiä seurustelusuhteita. Siis seurustelua, jossa ei ole vielä ajankohtaista puhua avioitumisesta tai perheen perustamisesta. Seurustelua, joka perustuu yhdessä oloon, seksiin ja ajan viettämiseen sekä kaksin että kavereiden kanssa muiden nuorten seurassa. Toiveet elämältä ja myös seurustelusuhteelta ovat tuossa iässä aika huolettomia ja sellaisia ne tietenkin saavat ollakin.
Kuitenkin se väite, että naiset haluaisivat seurustella vain perhepaketti mielessään ei pidä paikkaansa. Se on pelkkää tahallista naisten mustamaalaamista ja panettelua 121212:n puolelta. Hänen kanssaan on niin moni nainen lukuisissa eri ketjuissa näistä asioista keskustellut, että kyllä hän tietää naisten oman mielipiteen asiaan. Se että hän silti toistaa omaa virheellistä ja naisia halveksivaa mantraansa, osoittaa selvästi sen, että hänen tarkoituksenaan ei ole keskustella, ainoastaan purkaa naisvihaansa johonkin.
Sinun versiosi pelimiestaidoista eivät todellakaan ole aina eduksi. Aito ja toimiva ihmissuhde perustuu aina rehellisyyteen ja kunnioitukseen - sinä tarjoat tilalle valehtelua, manipulointia ja näyttelemistä. Tuollaisella narsistisella ja esineellistävällä tulokulmalla lopputulos on parhaimmillaankin vain korkeintaan keskinkertaista irtoseksiä ja onttoja, lyhyeksi jääviä parisuhteita.