Lue keskustelun säännöt.
Muistoja c-kaseteista
Kommentit (344)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistaako joku vielä sellaisen Mafian ohjelman kuin Faksimafia? Hitto, naurattaa ihan tuo nimi :)
Oli niin hienoa, kun studioon voi lähettää faksin! Faksi-Blondi ja Salovaara siinä olivat - tai äänessä taisi olla vain Salovaara. Kata Kärkkäinen oli tosin myös ihan äänessä siinä :)
En muista, toivottiinko siinä mitään biisejä. Itse kuuntelin sitä töissä, surkeasta kelloradiostani :)
Mä kuuntelin ANSSIa ja Salovaaraa, vaikka periaatteessa kai ois pitänyt tykätä vaan toisesta!
Sit ne teki joskus niitä kiertueita, ne tuli tekemään radio-ohjelmaa livenä(?) niihin samoihin paikkoihin missä bändit kävi soittamassa, tietty piti mennä paikalle, sain nimmaritkin, Anssi kirjoitti sen ihoon kun pyysin :)
Salovaara tuli perjantai-iltana radiosta, mut en muista milloin ANSSI tuli, muistaako joku?Mäkin kuuntelin molempia! Anssi tuli sunnuntai-iltapäivällä.
Salodangerilla oli kaksi vakioteinipoikasoittajaa, joilla oli jotkin omat hokemat. Toinen niistä oli "no huh huh", en muista toista? Ja joku kerta oli sitten jokin yhteinen Salovaara-Anssi spesiaali, jossa molemmat esiintyi vuorotellen ja teeskenteli että tulivat studioon aina niin että toinen olikin juuri lähtenyt pois tms.
Mulla on (ainakin oli) jollain kasetilla nauhotettuna semmonen johon on miksattu noita hokemia ja sanoja, no huh huh, se toinen, hässäkkä, härdelli, salodangeri... mulla soi päässä miten se biisi tai se miksaus menee, mut en muista miten sanat menee muuten kun aina väliin tulee tuo no huh huh!! (Vetelin kuivat, no huh huh!! Olikohan tuo se toinen hokema sit?)
Onkohan tuo kasetti vielä tallessa mulla jossain..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistaako joku vielä sellaisen Mafian ohjelman kuin Faksimafia? Hitto, naurattaa ihan tuo nimi :)
Oli niin hienoa, kun studioon voi lähettää faksin! Faksi-Blondi ja Salovaara siinä olivat - tai äänessä taisi olla vain Salovaara. Kata Kärkkäinen oli tosin myös ihan äänessä siinä :)
En muista, toivottiinko siinä mitään biisejä. Itse kuuntelin sitä töissä, surkeasta kelloradiostani :)
Mä kuuntelin ANSSIa ja Salovaaraa, vaikka periaatteessa kai ois pitänyt tykätä vaan toisesta!
Sit ne teki joskus niitä kiertueita, ne tuli tekemään radio-ohjelmaa livenä(?) niihin samoihin paikkoihin missä bändit kävi soittamassa, tietty piti mennä paikalle, sain nimmaritkin, Anssi kirjoitti sen ihoon kun pyysin :)
Salovaara tuli perjantai-iltana radiosta, mut en muista milloin ANSSI tuli, muistaako joku?Mäkin kuuntelin molempia! Anssi tuli sunnuntai-iltapäivällä.
Salodangerilla oli kaksi vakioteinipoikasoittajaa, joilla oli jotkin omat hokemat. Toinen niistä oli "no huh huh", en muista toista? Ja joku kerta oli sitten jokin yhteinen Salovaara-Anssi spesiaali, jossa molemmat esiintyi vuorotellen ja teeskenteli että tulivat studioon aina niin että toinen olikin juuri lähtenyt pois tms.
Mulla on (ainakin oli) jollain kasetilla nauhotettuna semmonen johon on miksattu noita hokemia ja sanoja, no huh huh, se toinen, hässäkkä, härdelli, salodangeri... mulla soi päässä miten se biisi tai se miksaus menee, mut en muista miten sanat menee muuten kun aina väliin tulee tuo no huh huh!! (Vetelin kuivat, no huh huh!! Olikohan tuo se toinen hokema sit?)
Onkohan tuo kasetti vielä tallessa mulla jossain..
Google apuun - ain't funny! https://www.youtube.com/watch?v=QZ4DDCuq7b0
Vierailija kirjoitti:
Mulle lähetti serkku Lahdesta nauhoitettuja kasetteja joita ei kellään kaverilla ollut keski-suomessa, ne ihmetteli "mikä Apulanta ja Tehosekoitin". Kukaan ei ollu kuullutkaan jostain Apulannasta, onko se joku bändi??
No, mä tykkäsin kuunnella silloin paljon muutakin kun mitä radiossa soitettiin ja monien kans läheteltiin nauhoitettuja kasetteja postissa ympäri suomea.
Tuo mikään c-kasetti aika ole ollut, ihan cd.llä näitä kuunneltu ja eivät olleet mitään ihmeellistä keski-Suomessa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistaako joku vielä sellaisen Mafian ohjelman kuin Faksimafia? Hitto, naurattaa ihan tuo nimi :)
Oli niin hienoa, kun studioon voi lähettää faksin! Faksi-Blondi ja Salovaara siinä olivat - tai äänessä taisi olla vain Salovaara. Kata Kärkkäinen oli tosin myös ihan äänessä siinä :)
En muista, toivottiinko siinä mitään biisejä. Itse kuuntelin sitä töissä, surkeasta kelloradiostani :)
Mä kuuntelin ANSSIa ja Salovaaraa, vaikka periaatteessa kai ois pitänyt tykätä vaan toisesta!
Sit ne teki joskus niitä kiertueita, ne tuli tekemään radio-ohjelmaa livenä(?) niihin samoihin paikkoihin missä bändit kävi soittamassa, tietty piti mennä paikalle, sain nimmaritkin, Anssi kirjoitti sen ihoon kun pyysin :)
Salovaara tuli perjantai-iltana radiosta, mut en muista milloin ANSSI tuli, muistaako joku?Mäkin kuuntelin molempia! Anssi tuli sunnuntai-iltapäivällä.
Salodangerilla oli kaksi vakioteinipoikasoittajaa, joilla oli jotkin omat hokemat. Toinen niistä oli "no huh huh", en muista toista? Ja joku kerta oli sitten jokin yhteinen Salovaara-Anssi spesiaali, jossa molemmat esiintyi vuorotellen ja teeskenteli että tulivat studioon aina niin että toinen olikin juuri lähtenyt pois tms.
Mulla on (ainakin oli) jollain kasetilla nauhotettuna semmonen johon on miksattu noita hokemia ja sanoja, no huh huh, se toinen, hässäkkä, härdelli, salodangeri... mulla soi päässä miten se biisi tai se miksaus menee, mut en muista miten sanat menee muuten kun aina väliin tulee tuo no huh huh!! (Vetelin kuivat, no huh huh!! Olikohan tuo se toinen hokema sit?)
Onkohan tuo kasetti vielä tallessa mulla jossain..Google apuun - ain't funny! https://www.youtube.com/watch?v=QZ4DDCuq7b0
Asiallista!!
Just tämä, vaikka aattelin ettei kukaan tajunnut mitään tuosta selityksestä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle lähetti serkku Lahdesta nauhoitettuja kasetteja joita ei kellään kaverilla ollut keski-suomessa, ne ihmetteli "mikä Apulanta ja Tehosekoitin". Kukaan ei ollu kuullutkaan jostain Apulannasta, onko se joku bändi??
No, mä tykkäsin kuunnella silloin paljon muutakin kun mitä radiossa soitettiin ja monien kans läheteltiin nauhoitettuja kasetteja postissa ympäri suomea.Tuo mikään c-kasetti aika ole ollut, ihan cd.llä näitä kuunneltu ja eivät olleet mitään ihmeellistä keski-Suomessa...
Joo varmaan oli jo Cd-levyjäkin silloin, olikin.
Mut MÄ kuulin ekaa kertaa Apulantaa ja Tehosekoitinta kun serkku oli nauhottanut ne mulle kasetille, ja lähetti postissa, sen mielestä hyvää musaa.
Joo, ja onhan "hei hei mitä kuuluu" Apiksen ekalta levyltä ja oli suosittu biisi silloin, niinkun on kai vieläkin, mut jokatapauksessa kun sain sen kasetin ja tykkäsin siitä, moni ei vielä ollut kuullut Apulannasta, mut tulihan siitä suosittu sen ekan levyn myötä, ja lopulta kaikki tiesi bändin..
Nykyisin ei tarvii lähetellä postissa kasetteja jos haluaa suositella kaukana asuvalle kaverille jotain biisiä :)
Cd:t oli kalliita, joten jonkun verran vielä aluksi cd aikana nauhoitettiin levyjä kasetille , parhaat ja suosikkibändien kasetit/levyt ostin.
No, kasetteja ehdin aikanaan ostaa ja nauhoittaa kymmeniä ja cd levyjäkin oli lopulta ihan älytön määrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistaako joku vielä sellaisen Mafian ohjelman kuin Faksimafia? Hitto, naurattaa ihan tuo nimi :)
Oli niin hienoa, kun studioon voi lähettää faksin! Faksi-Blondi ja Salovaara siinä olivat - tai äänessä taisi olla vain Salovaara. Kata Kärkkäinen oli tosin myös ihan äänessä siinä :)
En muista, toivottiinko siinä mitään biisejä. Itse kuuntelin sitä töissä, surkeasta kelloradiostani :)
Mä kuuntelin ANSSIa ja Salovaaraa, vaikka periaatteessa kai ois pitänyt tykätä vaan toisesta!
Sit ne teki joskus niitä kiertueita, ne tuli tekemään radio-ohjelmaa livenä(?) niihin samoihin paikkoihin missä bändit kävi soittamassa, tietty piti mennä paikalle, sain nimmaritkin, Anssi kirjoitti sen ihoon kun pyysin :)
Salovaara tuli perjantai-iltana radiosta, mut en muista milloin ANSSI tuli, muistaako joku?Mäkin kuuntelin molempia! Anssi tuli sunnuntai-iltapäivällä.
Salodangerilla oli kaksi vakioteinipoikasoittajaa, joilla oli jotkin omat hokemat. Toinen niistä oli "no huh huh", en muista toista? Ja joku kerta oli sitten jokin yhteinen Salovaara-Anssi spesiaali, jossa molemmat esiintyi vuorotellen ja teeskenteli että tulivat studioon aina niin että toinen olikin juuri lähtenyt pois tms.
Mulla on (ainakin oli) jollain kasetilla nauhotettuna semmonen johon on miksattu noita hokemia ja sanoja, no huh huh, se toinen, hässäkkä, härdelli, salodangeri... mulla soi päässä miten se biisi tai se miksaus menee, mut en muista miten sanat menee muuten kun aina väliin tulee tuo no huh huh!! (Vetelin kuivat, no huh huh!! Olikohan tuo se toinen hokema sit?)
Onkohan tuo kasetti vielä tallessa mulla jossain..Google apuun - ain't funny! https://www.youtube.com/watch?v=QZ4DDCuq7b0
Asiallista!!
Just tämä, vaikka aattelin ettei kukaan tajunnut mitään tuosta selityksestä..
Ja löytyihän sieltä youtubesta Salovaara-megamix 1/2 :n lopusta myös kovin tuttu megamix, taitaa mennä tää ilta kuunnellessa ja fiilistellessä noita :)
Hassua et noi on jäänyt niin hyvin mieleen, vaik oon kuunnellut noita viimeksi suunnilleen 20 vuotta sitten.
BeachBoy kirjoitti:
Menneessä nuoruudessani kuuntelin kesällä tapaamani viehättävän nuoren neitosen kanssa aiemmin keväällä armeijassa nauhoittamaani kasetti (tai kahta). Taisin jopa keretä rakastua tähän tyttöön ja hetken jopa epäilin että tunne saattaa olla molemmin puolinen - ensi kertaa elämässäni. Kasetilla oli mm Banglesin Eternal Flame kappale ja Debbie Gibsonin Lost in your eyes. Tyttö lähti parin viikon tapailun jälkeen pitkäksi aikaa ulkomaille emmekä enää koskaan tavanneet tämän jälkeen vaikka hieman kirjoittelimmekin. Elämä vei vain erilleen. Aina kun kuulen nuo kappaleet ne tuovat minulle hänet mieleen. Kasetit ja muistot ovat minulla edelleen tallessa ja joskus mietin että mahtaako hän ajatella myös minua jossain..
Veikkaan että kyllä se nainen jossain sinuakin vielä muistelee vaikka varmasti onkin naimisissa ja lapset pyörivät helmoissa jos ei peräti lapsen lapset..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljon muistoja. Olihan se kuin kissan rääkkäystä, kun siskoni lauloivat nuotin vierestä kuullokkeet päässänsä.
Sinkkumies
Nauhoittelin biisejä kasetille vaikka en tiennyt mitä ne oli, koska päällehän voi aina nauhoittaa. Ja silloin yks ilta kuulin eka kertaa Apulantaa, biisi oli Poistuisitko mun elämästäni. Kolahti kyllä heti ja olin fani siitä lähtien :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä kun ei edes ollut nettiä josta etsiä tietoa, piti vaan mennä sitten etsimään sen bändin levyä levykaupasta tai Anttilasta jos kuuli jonkun hyvän biisin. Niihin meni sitten suurin osa rahoista mitä sain vanhemmilta. Jossain Suosikissa tai Soundissa saattoi olla jotain tietoa joskus.
Vanha kasetti wouwasi. Lopulta mankka imi, rypytti ja katkaisi nauhan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anttilan alelaarista sai halvalla alekasetteja. Sieltä vain valitsi mutu-tuntumalla tuntemattomia bändejä, ja joitakin hyviä löytöjä kuuntelen yhä Spotifystä.
Olin huoltoasemalla äidin kanssa, maksettiin bensaa kassalle niin kokeilin onneani ja kysyin äidiltä ostaisiko mulle kasetin. Yllättäen vastaus oli kyllä, ja valitsin siitä huoltiksen hyllystä Queenin Greatest hits 2:n.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isoveli kuunteli kasetilta ”lady in black”, mun mielestä oli ihan mielettömän hyvää musaa. Vuosia myöhemmin kuulin sen uudestaan ja ihan kökköähän se oli 😁
Sietämätöntä oli pienenä kun kasetti vaihtoi puolta kesken lempibiisin... ja tämä siis 2000-luvulla t. Z-sukupolven edustaja joka samaan aikaan käytteli nasevasti Paintia ja c-kasetteja
Ysärillä meillä oli se tavallinen musta Philipsin kasettiradio. Kassulle nauhoitettiin ensin Novalta, myöhemmin tuoreelta NRJ:ltä parhaat biisit, ja tapoihini kasvavana ääniteknikkona kuului nauhoitella 'sampleja', siis pääosin max muutaman sekunnin pätkiä. Paria muutakin harrastusta harjoitin lapsuusmakkarissa mankallani...
Huomasin, että kasettitilassa pause-näppäimen puoleenväliin painaminen teki jänniä efektejä, nimittäin se nopeutti kelojen pyörintää, jotenka jos nauhoituksen aikana nopeutit kelojen pyörintää, kuulosti radionauhoite äärimmäisen hitaalta, ja vain kohdissa joissa pausea oli näppäilty.
Laitoin usein nukkumaan mennessäni kasetin soimaan, sillä puolen loppuessa, naksahduksen saattelemana, olin jo syvässä unessa.
Jatkoa:
...huomasin myös, että kuulokkeiden liittäminen mic-liitäntään mahdollisti huonolaatuisen äänityksen.
70- ja 80-luvulla olin töissä kirjastossa. Ekat lainattavat kasetit siellä oli lasten satukasetteja. Sitten laajennettiin jo lasten musiikkiin ja lopulta kaikkeen muuhunkin. Kasetit syrjäytti nopeesti LP-levyt, vaikka kyllä niitäkin lainattiin.
Olin siihen aikaan expertti kasettien korjaamisessa. Asiakas valitti, että tää ei kuulu hyvin, joten kasetti päätyi mun työpöydälleni. Kuinkahan monet kerrat olen pyöritellyt nauhat lattialle asti, että on löytynyt se huono kohta, joko rypyssä tai kierteellä, siis kääntynyt nurinpäin. Silloin toivon aina, että nauhat olisi eri puolilta eri väriset. Kun kävi aika usein niinkin, että kun katkenneen kohdan sai liimatuksi yhteen ja lasetin kelattua alkuun ja alkoi kuunnella, niin se olikin väärin päin. Joskus sitä väärin päin kääntynyttä kohtaa ei vaan löytynyt mistään. Joskus piti avata koko kotelo, jotkut oli sentään ruuveilla kiinni, mutta muut piti vaan irrottaa liimauksesta ja liimata korjaamisen jälkeen taas kiinni. Oli se näpertämistä, mutta silloin oli aikaa kaikkeen. Joskus silloinkin tuli laitettua korjaamisen jälkeen rullat väärinpäin sisään. Tuli sitä muutamankin kerran heitettyä koko höskä poistoon.
Aika jännä juttu muuten, että kasettinauhasta sai poistaa aika isonkin pätkän ilman, että sitä taas kuunneltaessa edes huomasi. Puhekaseteissa sen erityisesti sai todeta, että jotain puolen metrin pätkänkin poistaminen ei kuunneltaessa merkinnyt kuin ehkä yhden tai kahden sanan poisjäämistä.
Mulla on kaikki omat kasetit tallessa vieläkin. Niissä on jotain nostalgista. Kasetithan oli itse asiassa aika lyhytaikainen juttu. Oma lukunsa oli ne niinsanotut huoltoasemakasetit, joissa oli aina ehkä yksi tai kaksi tunnettua ja suosittua laulua tai esiintyjää, loput pelkkää himphamppua, covereita ja sen sellaista, mutta kun niitäkin autossa kesäyössä kuunteli, niin tuli ne tutuiksi nekin.
Paras teippi katkenneen kasettinauhan yhteenliittämiseen oli muuten tavallinen ruskea pakettiteippi. Kaikkea kun tuli kokeiltua silloin. Teippi ei saanut olla liian paksua, mutta silti sen piti olla pitävää. Nauhan pystyi myös liimaamaan ihan tavallisella erikeeperilläkin, mutta sitä liimaa ei saanut sitten jäädä pintaan yhtään.
Nostalgisia muistoja!
Onko muuten ihmisillä enää kasettisoittimia? Mulla onneksi sattuu vielä olemaan.
Carola Häggvistin ja Herreysin kasetit oli pakko saada.
"Rässää läijää täpeeseen!"
=D
Tää oli kavereiden kanssa aina kommenttimme siihen kun Commodore 64 pyysi painamaan Play:tä "Press Play on Tape".
Siinä sitten peli latautui tietokoneen RAM-muistiin ja peli alkoi.
Välillä piti pienellä ruuvimeisselillä säätää jotain ruuvia Commodoren kassettiaseman lukupäässä, kun jokin "taajuus" oli väärä. Kokeilemalla se selvisi.
Blue Max, Commando, Who Dares Wins, Monty Mole, Snoopy, Rambo, Boulderdash ja Dig Dug ovat vain muutamia niistä kaikista upeista peleistä mitä Commulla pelattiin!
Kaverilta lainaamani Raid Over Moscow C-kasetti on edelleen kotonani. =)
(Jostain syystä toi viimeinen peli oli erittäin suosittu Suomessa... ;) )