Pahinta mitä nykyinen kumppanisi on sinulle koskaan tehnyt
Aloitan: Kerran riidan yhteydessä kutsui minua h*oraksi ja paiskasi maljakon seinään.
Kommentit (264)
Ei ostanut lupaamaansa luksusmerkkilaukkua koska ne olivat ehtineet loppua. Kyseinen laukkumalli, -koko ja -väri. :(
Lähdettiin silti kahden viikon päästä tuosta huonosta tilanteesta Pariisiin ja hän lupasi kiertää kaikki merkin liikkeet jotta löytäisi sen jonka olin kansainvälisessä muotilehdessä ja neljännessä liikkeessä tärppäsi, eli tilanne saatiin paikattua ja suhde myös :)
M34 kirjoitti:
Vaimoni teki abortin suhteemme alkupuolella kertomatta siitä minulle. Päätös oli toki hänen, mutta olisin halunnut tietää ja keskustella vaihtoehdoista. Nykyään meillä kaksi lasta, mutta joskus mietin, mitä jos olisi tämä ensimmäinen saanut syntyä.
Vaimosi m.u.rhasi syntymättömän lapsenne...
Hän on saattanut tehdä sen toistekkin..kun on kerran tehnyt niin toka kerta ei tunnu missään.
Kysy minkä sanoi ablortin syyksi?
korjaus: kansainvälisessä muotilehdessä nähnyt,
Vierailija kirjoitti:
Ei ostanut lupaamaansa luksusmerkkilaukkua koska ne olivat ehtineet loppua. Kyseinen laukkumalli, -koko ja -väri. :(
Lähdettiin silti kahden viikon päästä tuosta huonosta tilanteesta Pariisiin ja hän lupasi kiertää kaikki merkin liikkeet jotta löytäisi sen jonka olin kansainvälisessä muotilehdessä ja neljännessä liikkeessä tärppäsi, eli tilanne saatiin paikattua ja suhde myös :)
Oletko Martina?
Vierailija kirjoitti:
M34 kirjoitti:
Vaimoni teki abortin suhteemme alkupuolella kertomatta siitä minulle. Päätös oli toki hänen, mutta olisin halunnut tietää ja keskustella vaihtoehdoista. Nykyään meillä kaksi lasta, mutta joskus mietin, mitä jos olisi tämä ensimmäinen saanut syntyä.
Vaimosi m.u.rhasi syntymättömän lapsenne...
Hän on saattanut tehdä sen toistekkin..kun on kerran tehnyt niin toka kerta ei tunnu missään.
Kysy minkä sanoi ablortin syyksi?
isän rumuus ja loputon tyhmyys..
Vierailija kirjoitti:
M34 kirjoitti:
Vaimoni teki abortin suhteemme alkupuolella kertomatta siitä minulle. Päätös oli toki hänen, mutta olisin halunnut tietää ja keskustella vaihtoehdoista. Nykyään meillä kaksi lasta, mutta joskus mietin, mitä jos olisi tämä ensimmäinen saanut syntyä.
Vaimosi m.u.rhasi syntymättömän lapsenne...
Hän on saattanut tehdä sen toistekkin..kun on kerran tehnyt niin toka kerta ei tunnu missään.
Kysy minkä sanoi ablortin syyksi?
Ei ollu rahaa kortsuihin
Vierailija kirjoitti:
M34 kirjoitti:
Vaimoni teki abortin suhteemme alkupuolella kertomatta siitä minulle. Päätös oli toki hänen, mutta olisin halunnut tietää ja keskustella vaihtoehdoista. Nykyään meillä kaksi lasta, mutta joskus mietin, mitä jos olisi tämä ensimmäinen saanut syntyä.
Vaimosi m.u.rhasi syntymättömän lapsenne...
Hän on saattanut tehdä sen toistekkin..kun on kerran tehnyt niin toka kerta ei tunnu missään.
Kysy minkä sanoi ablortin syyksi?
Ablortti????????
Vierailija kirjoitti:
Joka päivä joudun pettymään, mies on puhumaton, ajoittain flegmaattinen suorastaan. On jättänyt omakotitalon työt minun vastuulleni, niin nk. miesten kuin naistenkin työt. Viimeksi alkuviikolla taas sanoin asiasta. On pahoillaan mutta ei kuitenkaan lupaa muuttua.
On valehdellut ja jättänyt kertomatta asioista.
Pitää minua koko ajan jollain tavalla etäällä vaikka olemme tosi läheisiä. Olen ilmeisesti myös itsestäänselvyys. Mietin suhteen järkevyyttä/järjettömyyttä päivittäin.Ensimmäiset 3 vuotta olivat erilaisia, kohta 8vuotta yhdessä.
Lyhyesti: pahinta on päivittäinen välinpitämättömyys.
Masennus??
Vaimo kommunikoi huutamalla.
Meillä on tytöllä paha uhmis, jonka kanssa molemmilla meillä on hermot riekaleina. Se on saanut vaimon huutamaan, ja nyt hän huutaa joka päivä minullekin. Ei tarvitse muuta syytä kuin sen, että maitotölkki on pöydällä liian kaukana.
Tai siis ei vaimo huuda, hän karjuu kuin jalopeura tai alikersantti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ja miksi te hyvät ihmiset olette päätyneet tuommoisiin suhteisiin? Eikö tuommoisesta "häiriökäyttäytymisestä" ole ollut merkkejä jo suhteen alussa vai oletteko vaan työntäneet ne sivuun koska ette ole halunneet olla sinkkuna.
Tätä ketjua lukiessa tulee ensimmäisenä huojentunut fiilis että onneksi ei itse ole tummoisessa suhteessa ja on sinkkuna. Ensireaktion jälkeen tulee huoli teistä ihmisistä jotka katsotte pahoinpitelyä, pettämistä yms. sairasta läpi sormien.
Huoh. Aina tämä sama hyväosaisen ymmärtämätön kommentti.
Ei niitä merkkejä etukäteen aina ole, tai jos on, niitä ei ymmärrä. Parisuhdeväkivalta on salakavala prosessi, ja tähtäimenä on, että kohde ymmärtää asian vasta kun on myöhäistä tai todella vaikeaa paeta oman henkisen jaksamisen vuoksi. Silloin on jo syntynyt ikään kuin riippuvuussuhde. Ja se on sairautta, jota terve mieli ei käsitä, tosin useimmilla ihmisillä on jotain riippuvuuksia.
En jaksa selittää taas kaikkia muita vaikuttavia asioita, joita ovat esim kasvatus, elämäntilanne, persoona... Pelko eron jälkeisestä ajasta. Itse valitsin tuon viimeisen ja erosin, mutta eipä tämä vainotuksi tuleminen ja exän pelkääminenkään kovin paljon parempaa ole kuin sairas suhde.
Viimeistään sitten kun tulee se ensimmäinen lyönti, niin asiassa ei liene enää mitään salakavalaa tai epäselvää? Takki niskaan.
Kultsini jättää sukkia, kenkiä, laukun jne. keskelle käytävää tai lattiaa. Siitä olen monesti sanonut, ei vain meinaa oppia siitä tavasta pois.
Vierailija kirjoitti:
MINÄ en ikinä olisi tuollaisten kanssa, MINÄ olen erinomainen. Te olette surkeita. Olen tosinainen!
Ei tarvitse olla edes erinomainen, ihan tavallinen itsekunnioitus riittää. Kannattaa varmaan tutustua sellaiseen. Olen tosimies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi joskus ikinä tehnyt jotain pahaa, niin ei oltais yhdessä!! Arvostakaa itseänne perkele, ja lähtekää huonosta suhteesta!
No en ole missään suhteessa tällä hetkellä, vaikka tähän ketjuun kommentoinkin. Mutta en tiedä, muuttuuko mikään silti eri miehen myötä (toki väkivalta ym. on eri asia, sillä suurin osa on kuitenkin ei-väkivaltaisia miehiä). Onhan tässä jo elämää nähnyt, ja usein samat asiat tulevat vastaan.
Monissa miehissä ei ole sellaista joustavuutta, ymmärrystä, tasavertaisuutta, molemminpuolisuutta, epäitsekkyyttä, analyyttisyytta ja kompromissihalua, jota minä kaipaan. Kaikki tuntuu olevan vaan sitä, että minäminä ja mut kun mä haluun ja mut kun mä en tykkää, kun teet noin. Mentaliteetti tuntuu hyvin usein olevan se, että nallekarkit nyt eivät vaan mene tasan, ja näin se vaan menee. Mies jakelee käskyjä, joita sitten nainen noudattaa tai sitten laitetaan lusikat jakoon, jos ei noudata. Harvoin sitä törmää mieheen, jonka kanssa onnistuisi palaveri siitä, että okei, tehdäänpä tässä nyt kunnon pelisäännöt eli minä haluaisin näin, mitä sinä haluaisit, käviskö sulle tämä, no ok, tässä ois demokraattinen kompromissi. En ymmärrä logiikkaa, miksi täytyisi elää toisen ehdoilla ja miksi taas ne omat ehtoni ovat jotenkin huonommat. Miksi toinen ei itse suin surminkaan jousta niihin?
Hassua, kun minulla on täsmälleen sama kokemus, mutta naisista? Ehkäpä tämä ei olekaan sukupuolikysymys?
Pahin tekemättä jättäminen, ettei kosinut mua, kun olimme ihan täydellisessä miljöössä ja tilanteessa.
Pahin teko varmaan se, että tuo välillä auton parkkiin sellaiseen kohtaan, missä ei saa olla kauaa ja joudutaan varta vasten siirtämään sitä sadan metrin päähän pitkäaikaisparkkiin. Tääkin piti ihan oikein miettiä.
tretweert kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi joskus ikinä tehnyt jotain pahaa, niin ei oltais yhdessä!! Arvostakaa itseänne perkele, ja lähtekää huonosta suhteesta!
No en ole missään suhteessa tällä hetkellä, vaikka tähän ketjuun kommentoinkin. Mutta en tiedä, muuttuuko mikään silti eri miehen myötä (toki väkivalta ym. on eri asia, sillä suurin osa on kuitenkin ei-väkivaltaisia miehiä). Onhan tässä jo elämää nähnyt, ja usein samat asiat tulevat vastaan.
Monissa miehissä ei ole sellaista joustavuutta, ymmärrystä, tasavertaisuutta, molemminpuolisuutta, epäitsekkyyttä, analyyttisyytta ja kompromissihalua, jota minä kaipaan. Kaikki tuntuu olevan vaan sitä, että minäminä ja mut kun mä haluun ja mut kun mä en tykkää, kun teet noin. Mentaliteetti tuntuu hyvin usein olevan se, että nallekarkit nyt eivät vaan mene tasan, ja näin se vaan menee. Mies jakelee käskyjä, joita sitten nainen noudattaa tai sitten laitetaan lusikat jakoon, jos ei noudata. Harvoin sitä törmää mieheen, jonka kanssa onnistuisi palaveri siitä, että okei, tehdäänpä tässä nyt kunnon pelisäännöt eli minä haluaisin näin, mitä sinä haluaisit, käviskö sulle tämä, no ok, tässä ois demokraattinen kompromissi. En ymmärrä logiikkaa, miksi täytyisi elää toisen ehdoilla ja miksi taas ne omat ehtoni ovat jotenkin huonommat. Miksi toinen ei itse suin surminkaan jousta niihin?
Hassua, kun minulla on täsmälleen sama kokemus, mutta naisista? Ehkäpä tämä ei olekaan sukupuolikysymys?
Molemmissa sukupuolissa on mielenvikaisia varmaan suunnilleen yhtä paljon. Mutta vain naiset voivat yleistää mielenvikaisten miesken kanssa seurustellessaan, että "kaikki miehet ovat samanlaisia".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka päivä joudun pettymään, mies on puhumaton, ajoittain flegmaattinen suorastaan. On jättänyt omakotitalon työt minun vastuulleni, niin nk. miesten kuin naistenkin työt. Viimeksi alkuviikolla taas sanoin asiasta. On pahoillaan mutta ei kuitenkaan lupaa muuttua.
On valehdellut ja jättänyt kertomatta asioista.
Pitää minua koko ajan jollain tavalla etäällä vaikka olemme tosi läheisiä. Olen ilmeisesti myös itsestäänselvyys. Mietin suhteen järkevyyttä/järjettömyyttä päivittäin.Ensimmäiset 3 vuotta olivat erilaisia, kohta 8vuotta yhdessä.
Lyhyesti: pahinta on päivittäinen välinpitämättömyys.
Masennus??
Ehkä mies ei halunnut omakotitaloa mutta teki vaimolle mieliksi?
Vertaili entiseen tyttöystävään ja pimitti, ettei ollut päässyt yli eksästä. Valehteli yhdenillanjutustaan ennen minua. Ei haitannut yhdenillanjuttu, haittasi valehtelu.
Jäi kiinni nettipornon katselusta. Sitä ennen luulin kuukausia, että mies on vain väsynyt ja stressaa eikä halua sen takia mitään yhteistä aikaa jota suorastaan vältteli. Olen vihainen edelleen, että kulutti meidän molempien aikaa valehtelemalla.
Haukkunut yksinkertaiseksi lutkaksi kännissä ja tekstaillut salaa exälleen.
Alkanut urppaamaan kesken hyvän blossitteluillan.