Koulutus ja imetyksen kesto, miksi...?
Minkähän takia vähemmän koulutetut naiset imettävät vauvojaan lyhyemmän ajan kuin korkeammin koulutetut?
Onko syynä:
- Eivät motivaation ja tiedon puutteen vuoksi pääse yli alkuvaikeuksista ja lopettavat ennen kuin ehtivät päästä kunnolla alkuun?
- Töiden tekeminen?
- Miehen imetyskielteisyys?
- Joku muu, mikä?
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska imetys on äitisuorituksen kulmakiviä ja statusseikka.
Minun tuttavapiirissäni on kyllä juuri päin vastoin. Kaikista vanhoista koulukavereista, opiskelukavereista, työkavereista ja harrastusporukoista ne kaikkeista vähiten kouluttautuneet ovat juuri näitä jotka imettävät vielä eskarilaisia eivätkö osaa tulkita mitään tutkimustietoa oikein vaan ottavat kaiken niin fanaattisesti kuin olla ja voi. Sormiruokalailukin viedään niin äärimmilleen että lapset varmasti saavat ruokailuvälineen käteensä ensimmäisen kerran vasta koulussa. Tuntuu, että kun ei ole koulutusta niin jollain pitää päteä ja se on sitten äitiys, imetys, sormiruokailu, lapsentahtisuu, you name it.
Itse asiassa noin se munkin tuttavissa menee :D ollaan melkein kaikki korkeakoulutettuja, mutta toki korkeakoulutettujen keskenkin on vaaaaaltavat erot koulutuksessa ja tieteellisessä lukutaidossa. Ja joo, kyllähän ne on ne vähemmän kriittiset jotka siihen imetykseen jonain ihmeenä uskoo.
Mutta ilmeisesti laajemmin tarkasteltuna tilastollisesti se imettäminen kuitenkin korreloi positiivisesti koulutuksen kanssa. Näin se taitaa olla maailmallakin, ainakin kunkin maan sisäisesti (köyhissä maissa missä äitejä on enemmän imetys on myös yleisempää kuin kehittyneissä maissa, joten tämä varmaan kääntäisi korrelaation toiseen suuntaan jos koko maailman väestöä tutkittaisiin könttänä).
Vierailija kirjoitti:
Minä en imettänyt sen takia, koska rintani olivat aivan rikki ja verillä usean kuukauden, kun yritin ja yritin, samalla itkin joka imetyksellä kivusta, kun sattui niin paljon. Silti jatkuvasti kaikkialta kuuli, että pitää vain jatkaa, muuten olen huono äiti. Lopulta päätin lopettaa itseni kiusaamisen, kun ei vauva tuntunut oppivan oikeaa otetta, ei edes vaikka käytiin imetyspolilla, joten siirryttiin korvikkeisiin ihan suosiolla, kun pumpulla en saanut yhtään maitoa rinnoista. Että ei kyllä ole tällä asialla mielestäni tekemistä kovinkaan paljoa koulutuksen kanssa.
No mitä mieltä sinä olet, miksi koulutetummat imettävät keskimäärin enemmän ja pidempään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan kyseessä on ihan yleinen tietoisuus terveistä elämäntavoista. Koulutetut ovat myös hoikempia.
Epäilemättä tuo vaikuttaa, mutta ihmettelen silti, kun oman hyvin rajallisen kokemukseni mukaan imetys on vauhtiin päästyään aivan ihanaa ja lisäksi helppoa (ainakin kotioloissa), kätevää ja halpaa. Melkein keljuttaa kun tietää, että joskus tästä on luovuttava.
Itse imetän nyt toista lastani. Ensimmäinen lopetti itse tissillä olon ennen 8kk ikää, tätä toista nyt imettänyt reilun kuukauden. Kyllä minulle ikävä kyllä tuo imetys on pakollinen välttämättömyys. Sujuu kyllä hyvin, ei ongelmia, mutta jostai syystä ei tunnu luontevalta tai ainakaan ihanalta. Tiedän että se on hyväksi lapsille ja onhan se toisaalta juu helppoa varsinkin yöllä kun ei tarvitse lähteä pulloa lämmittämään, joten siksi sitä teen. Rakastan lapsiani kovasti, en tiedä mistä johtuu, olisihan se ihanaa jos se olisi ihanaa.
Vierailija kirjoitti:
Minkähän takia vähemmän koulutetut naiset imettävät vauvojaan lyhyemmän ajan kuin korkeammin koulutetut?
Onko syynä:
- Eivät motivaation ja tiedon puutteen vuoksi pääse yli alkuvaikeuksista ja lopettavat ennen kuin ehtivät päästä kunnolla alkuun?
- Töiden tekeminen?
- Miehen imetyskielteisyys?
- Joku muu, mikä?
Mitäs kun ensimmäistä lasta imetin 1,5-vuotta, ei alkuvaikeuksia, ei töiden tekemistä, ei imetysmyönteistä miestä, ei koulutusta!
Toista lasta imetin myös 1,5-vuotta, alkuvaikeuksia oli, töitäkin tein, mies oli imetysmyönteinen ja kouluakin olin ehtinyt käymään DI:ksi asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on vähän vastaava kysymys kuin miksi lääkärit "uskovat" rokotteisiin ja hoitajat ei (näin karkeasti laitettuna).
Rokotekriittiset vanhemmat on maailmalla korkeammin koulutettuja kuin muut. Tietyn tyyppiset korkeasti koulutetut poliittisen spektrin vasemmalle puolelle painottuvat, yleensä naiset ovat alttiita kaikenlaiselle huuhaalle. Sellaset Gwyneth Paltrow'n ihailijat, luomun ostajat, määrittelemätöntä "luonnollisuutta" arvostavat. Samaa porukkaa kuin akupunktion käyttäjät. Usein heidän touhunsa liittyvät jostain syystä nimenomaan huonosti perusteltuihin terveysväitteisiin.
Ja juuri he ihannoivat myös imettämistä. Jonka terveysväitteet myöskään eivät lepää kovin vahvalla tieteellisellä perustalla.
Sanon tämän vasemmistolaisena korkeasti koulutettuna terveydestä kiinnostuneena joogaa harrastavana ja lehtikaalia syövänä naisena joka uskoo imettämisen olevan hieman terveellisempää kuin muiden vaihtoehtojen, muttei kuitenkaan läheskään niin paljon kuin mitä väitetään. Moralistisia sävyjä asiaan ei minusta tarvitsisi liittää ollenkaan, mutta imettämistä puolustetaan todella usein ikävän vauhkossa hengessä.
Mitä me nyt "maailmalla" tarkoitamme? Esimerkiksi Afrikassa rokotekriittisyys on nimenomaan heikoimmin koulutettujen heiniä. Rokotusten uskotaan olevan valkoisen miehen salajuoni. Suomessakin tietty rokotekriittinen julkaisu on profiloitunut vähemmän koulutetun väen julkaisuksi erinäisine salaliittoteorioineen.
Ihan samanlainen yhteys on tupakoimattomuuden ja koulutuksen suhteen. Eniten tupakoivat vähiten koulutetut äidit. Korkeasti koulutetut tietävät paremmin, mikä on terveellistä.
Kyllä Kehitysmaissakin iso ongelma on se, että niin moni ei imetä. Korvikkeita myös markkinoidaan parempana kuin imetystä, mikä koituu monen vauvan kohtaloksi.
Ne jotka ei yleisesti ottaen kouluttaudu, ovat usein perheistä, joissa koulutusta ei juuri arvosteta. Onko niissä perheissä sitten arvostettu juuri muutakaan? Lapsi on kasvanut vähän oman onnensa nojassa ja aikuisena sillä on ehkä jokin suojelumekanismi päällä "ei minuakaan imetetty, ja ihan hyvä ihminen minusta kasvoi, ei ole allergioitakaan!" tai "ei minuakaan kukaan sylissä pitänyt ja ihan hyvä ihminen minusta kasvoi, turhaan minä omaa lastanikaan koko ajan kanniskelen" tai "ei minuakaan nukutettu, sinne vaan pullon kanssa petiin ja ihan hyvä ihminen minusta silti kasvoi, miksipä itse käyttäisin aikaa pinnasängyn vierellä hyssyttelemässä..."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en imettänyt sen takia, koska rintani olivat aivan rikki ja verillä usean kuukauden, kun yritin ja yritin, samalla itkin joka imetyksellä kivusta, kun sattui niin paljon. Silti jatkuvasti kaikkialta kuuli, että pitää vain jatkaa, muuten olen huono äiti. Lopulta päätin lopettaa itseni kiusaamisen, kun ei vauva tuntunut oppivan oikeaa otetta, ei edes vaikka käytiin imetyspolilla, joten siirryttiin korvikkeisiin ihan suosiolla, kun pumpulla en saanut yhtään maitoa rinnoista. Että ei kyllä ole tällä asialla mielestäni tekemistä kovinkaan paljoa koulutuksen kanssa.
No mitä mieltä sinä olet, miksi koulutetummat imettävät keskimäärin enemmän ja pidempään?
Uskon, että keskimäärin heillä on enemmän maalaisjärkeä ja kykyä sisäistää asiat eri tavalla. Minä en ole korkeasti koulutettu, mutta silti yritin ja todellakin halusin imettää ja onnistua siinä. Omatuntoni soimasi minua kuukausia, kun lopetin yrittämisen, enkä pystynyt ruokkimaan omaa lastani luonnollisesti.
Vieläkin joskus on huono olo tuon takia, vaikka tiedän, etten voinut siihen vaikuttaa enempää. Pidin vauvaa jatkuvasti ihokontaktissa ja tein kaikkeni, että maito nousisi. Kyllähän se nousi, mutta pumpulla ei tullut ulos yhtään mitään, eikä vauva saanut kuin vähän maitoa imettyä, joten ei se ollut minun vikani, mutta silti tuntuu siltä.
Onneksi lapsi on ollut hyvin terve, en halua tietää, kuinka paljon syyttäisin itseäni, jos lapsi sairastelisi, koska tiedän kuitenkin miten tärkeää äidinmaito on pienille ja ehkäisee sairauksia jne.
Koulutetut panevat enemmän painoarvoa tutkimustiedolle ja ovat ehkä valmiita/jaksavat nähdä hieman enemmän vaivaa tavoitteen toteuttamiseksi.
Itse olen korkeakoulutettu ja imetin suositusten mukaan kun kerran pystyin, vaikka en koskaan erityisesti nauttinut siitä. Hyödyt lapselle ovat niin selvät.
Imetystä voi hankaloittaa esimerkiksi sekin, ettei syystä tai toisesta saa vauvaa heti vierihoitoon, mutta tämäkin taitanee olla sellainen seikka, joka kuitenkin osuu ihmisen kohdalle koulutustaustasta huolimatta (eli ei selitä tilastoja). Ja eihän imetys ole mikään äitiyden mitta, mutta toki ymmärrän aloituksen. Imetys on terveellisin vaihtoehto ja siksi toki on hyvä miettiä syitä, miksi joillain ei imetys onnistu, vaikka olisi sen alunperin toivonut onnistuvan.
Varmaan nämä tässä jo mainitut asiat selittävät paljon tilannetta. Imetyksen onnistuminen voi vaatia suuren tietomäärän, esimerkiksi siitä mitkä ovat oikeita merkkejä, kun maito ei riitä. Edelleen monet tulkitsevat vauvan huonot yöunet, koliikit ym. maidon riittämättömyydeksi. Ja aika monia naisia erityisesti vanhemmat naiset painostavat antamaan korviketta ja väittävät ettei maito riitä, kun vauva itkee syötön jälkeen jne. Voisiko jopa olla, että kouluttautunut herkemmin kyseenalaistaakin kaiken maailman isotätien, äitiensä ja anoppiensa hoito-ohjeet? Tai kouluttautunut on herkemmin asennoitunut niin, että imetykseen pitää etsiä ns. kirjoitettua tietoa muiden kuuntelemisen sijaan (kun se tiedonhankinta oikeasti on monien vauvojen kohdalla ihan tarpeen, nimimerkillä itsekin maidon riittävyyttä stressannut)?
Yksi mikä myös tuli mieleeni, että tilastojen mukaan alemmin kouluttautuneiden keskuudessa mielenterveysongelmat ovat yleisempiä. Johtui tämä mistä johtui, niin ymmärrän kyllä hyvin, kuinka masennuksesta kärsivälle äidille voi imetys olla liikaa. Ja silloin toki pitääkin keskittyä itseensä ja luomaan olosuhteet omalle tervehtymiselle hyväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on vähän vastaava kysymys kuin miksi lääkärit "uskovat" rokotteisiin ja hoitajat ei (näin karkeasti laitettuna).
Rokotekriittiset vanhemmat on maailmalla korkeammin koulutettuja kuin muut. Tietyn tyyppiset korkeasti koulutetut poliittisen spektrin vasemmalle puolelle painottuvat, yleensä naiset ovat alttiita kaikenlaiselle huuhaalle. Sellaset Gwyneth Paltrow'n ihailijat, luomun ostajat, määrittelemätöntä "luonnollisuutta" arvostavat. Samaa porukkaa kuin akupunktion käyttäjät. Usein heidän touhunsa liittyvät jostain syystä nimenomaan huonosti perusteltuihin terveysväitteisiin.
Ja juuri he ihannoivat myös imettämistä. Jonka terveysväitteet myöskään eivät lepää kovin vahvalla tieteellisellä perustalla.
Sanon tämän vasemmistolaisena korkeasti koulutettuna terveydestä kiinnostuneena joogaa harrastavana ja lehtikaalia syövänä naisena joka uskoo imettämisen olevan hieman terveellisempää kuin muiden vaihtoehtojen, muttei kuitenkaan läheskään niin paljon kuin mitä väitetään. Moralistisia sävyjä asiaan ei minusta tarvitsisi liittää ollenkaan, mutta imettämistä puolustetaan todella usein ikävän vauhkossa hengessä.
Mitä me nyt "maailmalla" tarkoitamme? Esimerkiksi Afrikassa rokotekriittisyys on nimenomaan heikoimmin koulutettujen heiniä. Rokotusten uskotaan olevan valkoisen miehen salajuoni. Suomessakin tietty rokotekriittinen julkaisu on profiloitunut vähemmän koulutetun väen julkaisuksi erinäisine salaliittoteorioineen.
Olet oikeassa, tuossa kohtaa olisi pitänyt erotella rikkaat ja köyhät maat. Väitteeni koski siis vain länsimaita. Mutta huomaan olleeni muutenkin väärässä, kun googlailin hetken asiaa, tilanne näyttää muuttuneen länsimaissakin. Vaikka rokotevastainen liike alkoi keskimääräistä korkeammin koulutettujen liberaalien äitien voimin, se on levinnyt ja kasvanut voimakkaammin vähemmän koulutetuissa ja siitä on tullut sukupuolen ja poliittisen kannan suhteen neutraali.
Alkoholi ja tupakka, kouluttamaton ei aina jaksa olla ilman kuin max. raskausajan.
Lähihoitaja
-esikoinen, 1kk
-kuopus, 1v2kk
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on vähän vastaava kysymys kuin miksi lääkärit "uskovat" rokotteisiin ja hoitajat ei (näin karkeasti laitettuna).
Rokotekriittiset vanhemmat on maailmalla korkeammin koulutettuja kuin muut. Tietyn tyyppiset korkeasti koulutetut poliittisen spektrin vasemmalle puolelle painottuvat, yleensä naiset ovat alttiita kaikenlaiselle huuhaalle. Sellaset Gwyneth Paltrow'n ihailijat, luomun ostajat, määrittelemätöntä "luonnollisuutta" arvostavat. Samaa porukkaa kuin akupunktion käyttäjät. Usein heidän touhunsa liittyvät jostain syystä nimenomaan huonosti perusteltuihin terveysväitteisiin.
Ja juuri he ihannoivat myös imettämistä. Jonka terveysväitteet myöskään eivät lepää kovin vahvalla tieteellisellä perustalla.
Sanon tämän vasemmistolaisena korkeasti koulutettuna terveydestä kiinnostuneena joogaa harrastavana ja lehtikaalia syövänä naisena joka uskoo imettämisen olevan hieman terveellisempää kuin muiden vaihtoehtojen, muttei kuitenkaan läheskään niin paljon kuin mitä väitetään. Moralistisia sävyjä asiaan ei minusta tarvitsisi liittää ollenkaan, mutta imettämistä puolustetaan todella usein ikävän vauhkossa hengessä.
Mitä me nyt "maailmalla" tarkoitamme? Esimerkiksi Afrikassa rokotekriittisyys on nimenomaan heikoimmin koulutettujen heiniä. Rokotusten uskotaan olevan valkoisen miehen salajuoni. Suomessakin tietty rokotekriittinen julkaisu on profiloitunut vähemmän koulutetun väen julkaisuksi erinäisine salaliittoteorioineen.
Olet oikeassa, tuossa kohtaa olisi pitänyt erotella rikkaat ja köyhät maat. Väitteeni koski siis vain länsimaita. Mutta huomaan olleeni muutenkin väärässä, kun googlailin hetken asiaa, tilanne näyttää muuttuneen länsimaissakin. Vaikka rokotevastainen liike alkoi keskimääräistä korkeammin koulutettujen liberaalien äitien voimin, se on levinnyt ja kasvanut voimakkaammin vähemmän koulutetuissa ja siitä on tullut sukupuolen ja poliittisen kannan suhteen neutraali.
Rokotekriittisillä on länsimaissa usein keulakuvanaan julkisuudessa korkeasti koulutettu henkilö, usein jopa lääkäri. Siitä saa helposti sellaisen mielikuvan, että liike olisi koulutetun väestön suosiossa.
Siellä rivipoppoossa on sitten enemmän sitä porukkaa, joka uskoo, että lyijykynät äänestyskopissa ovat merkki siitä, että Suomessa manipuloidaan vaalituloksia.
Täällä jo mainittiinkin tuo vanhempien naisten verkoston mahdollinen negatiivinen vaikutus imetykseen. Perinteisestihän mummot ja isomummot ovat auttaneet ja kannustaneet imetyksessä, mutta Suomessa tilanne on tällä hetkellä niin hassu, että synnytysikäisillä naisilla on paremmat teoriatiedot imetyksestä kuin äideillään. Ja kun kysymyksessä on herkkä aihe itse kullekin, vanhemman naisen "tuki" imetysasioissa kääntyy helposti itseään vastaan.
Korkeasti koulutetut naiset saavat lapsensa vanhempina kuin vähemmän koulutetut. Ja usein koulutus ja työ ovat vieneet heidät hyvinkin kauas kotiseudusta ja turvaverkoista. Ollaan tosiaankin kirjatiedon ja nettiyhteisön (ja onneksi nykyään myös imetyspoliklinikoiden) avun varassa. Ja ehkä ollaan myös totuttu pitämään oma pää ja luottamaan omaan näkemykseen, kun takana on työelämää vaativissakin tehtävissä.
Vierailija kirjoitti:
Imetystä voi hankaloittaa esimerkiksi sekin, ettei syystä tai toisesta saa vauvaa heti vierihoitoon, mutta tämäkin taitanee olla sellainen seikka, joka kuitenkin osuu ihmisen kohdalle koulutustaustasta huolimatta (eli ei selitä tilastoja). Ja eihän imetys ole mikään äitiyden mitta, mutta toki ymmärrän aloituksen. Imetys on terveellisin vaihtoehto ja siksi toki on hyvä miettiä syitä, miksi joillain ei imetys onnistu, vaikka olisi sen alunperin toivonut onnistuvan.
Varmaan nämä tässä jo mainitut asiat selittävät paljon tilannetta. Imetyksen onnistuminen voi vaatia suuren tietomäärän, esimerkiksi siitä mitkä ovat oikeita merkkejä, kun maito ei riitä. Edelleen monet tulkitsevat vauvan huonot yöunet, koliikit ym. maidon riittämättömyydeksi. Ja aika monia naisia erityisesti vanhemmat naiset painostavat antamaan korviketta ja väittävät ettei maito riitä, kun vauva itkee syötön jälkeen jne. Voisiko jopa olla, että kouluttautunut herkemmin kyseenalaistaakin kaiken maailman isotätien, äitiensä ja anoppiensa hoito-ohjeet? Tai kouluttautunut on herkemmin asennoitunut niin, että imetykseen pitää etsiä ns. kirjoitettua tietoa muiden kuuntelemisen sijaan (kun se tiedonhankinta oikeasti on monien vauvojen kohdalla ihan tarpeen, nimimerkillä itsekin maidon riittävyyttä stressannut)?
Yksi mikä myös tuli mieleeni, että tilastojen mukaan alemmin kouluttautuneiden keskuudessa mielenterveysongelmat ovat yleisempiä. Johtui tämä mistä johtui, niin ymmärrän kyllä hyvin, kuinka masennuksesta kärsivälle äidille voi imetys olla liikaa. Ja silloin toki pitääkin keskittyä itseensä ja luomaan olosuhteet omalle tervehtymiselle hyväksi.
Erittäin hyviä havaintoja tässä tekstissä!
Täytyy vielä mainita että monet mummot (puhutaan nyt 1900 alkupuoliskolla syntyneistä) taas kannustivat pitkään imetykseen. Kun ei ollut mitään korvikkeita. Jossain vaiheessa vaan perimätieto on imetyksen osalta hävinnyt. Vähän sama kun ennen vanhaan naiset synnyttivät konttausasennossa, mutta "hienot naiset" sängyssä maaten. Ja tämä on jäänyt nykypolville uudeksi normaaliksi vaikka ei olekaan se paras vaihtoehto. 🤔
Vierailija kirjoitti:
Minä en imettänyt sen takia, koska rintani olivat aivan rikki ja verillä usean kuukauden, kun yritin ja yritin, samalla itkin joka imetyksellä kivusta, kun sattui niin paljon. Silti jatkuvasti kaikkialta kuuli, että pitää vain jatkaa, muuten olen huono äiti. Lopulta päätin lopettaa itseni kiusaamisen, kun ei vauva tuntunut oppivan oikeaa otetta, ei edes vaikka käytiin imetyspolilla, joten siirryttiin korvikkeisiin ihan suosiolla, kun pumpulla en saanut yhtään maitoa rinnoista. Että ei kyllä ole tällä asialla mielestäni tekemistä kovinkaan paljoa koulutuksen kanssa.
No mutta onhan sillä tekemistä koulutuksen kanssa, koska tilastot niin selkeästi sanovat. Totta kai on kouluttamattomia äitejä, jotka imettävät pitkään ja koulutettuja äitejä, jotka eivät, mutta keskimäärin yhteys on olemassa.
Imetys ei ole mikään pakko (tiedän, että paljon painostusta on) ja toivoisin, että kukaan ei kiduttaisi itseään yrittämällä väkisin - vauvan äitiys on herkkä laji ja on tärkeää, että siitä pystyy nauttimaan.
Mutta minustakin on kiinnostavaa, että vaikka vähemmän koulutetut ovat kotona pitempään, he imettävät vähemmän aikaa. Ei liene todennäköistä, että koulutus korreloisi fyysisistä seikoista johtuviin imetysvaikeuksiin. Suomessa myöskin kaikki tuntevat imetyksen edut ja saavat ainakin jonkin verran tukea imetykseen.
Kävi tuossa ennen joulua häiritsemään kun osallistuin jouluapua keräykseen kuinka jokaisessa perheessä jossa oli alle vuoden ikäinen vauva, pyydettiin nan korvikkeita vauvalle. Luulisi että vähävaraiselle se kaikista paras keino olisi imettää jolloin, tadaa vauvan ruokkiminen olisi ilmaista. Toki tiedän että kaikilla imetys ei onnistu, joskus ihan fysiologisista syistä ja jokaisen vauvan imetystaival oli se sitten 3kk tai 1v, on yhtä tärkeä. Itsellä imetys oli järkyttävää tuskaa ensimmäisen kuukauden ja kaikkea mahdollista siihen lisäksi liittyi, mutta olen niin onnellinen että sain sen onnistumaan.
Sulla on vanhoja koulukavereita, opiskelukavereita, työkavereita ja harrastuskavereita, jotka imettävät eskarilaisia? Ainakin sulla täytyy olla todella laaja tuttavapiiri.