Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Parisuhteeni ajautuvat riitoihin aina samasta syystä. Miten ratkaisen tämän? Miten voisin itse toimia toisin?
08.04.2018 |
Minuun ihastuvat miehet ilmeisesti ihastuvat minussa itsenäisyyteeni, itsevarmuuteeni, jämäkkyyteeni, rohkeuteeni, siihen että olen jotenkin riippumaton (vastakohta takertuvalle), siihen että osaan ja uskallan pitää puoleni, siihen että minulla on selkeät mielipiteet ja tavoitteet, joita kohti pyrin, hyvään itsetuntooni jne ja siihen, että noista huolimatta olen samalla kuitenkin empaattinen kuuntelija ja muut huomioon ottava ja aika tasainen luonne. Moni on ihan suoraan sanonutkin ihastuvani minussa juuri noihin piirteisiini.
No sitten suhteen vakiinnuttua tuntuu, että nuo piirteeni ajavat suhteen riitoihin. Mies (miehet) ei enää jotenkin kestäkään sitä, että kykyni pitää puoleni ilmenee myös parisuhteessa eli osaan pitää puoleni myös parisuhteessa tarvittaessa. Miehiä selvästi ärsyttää, että minua ei voi kontrolloida (en tarkoita nyt mitään puhelimen kyttäämistä tms vaan minun muokkaamista johonkin perinteisen kuuliaisen naisen rooliin). Tulee riitoja siitä, että mies ei saakaan sanella kaapin paikkaa vaan edellytän, että kaikki asiat neuvotellaan ja sovitaan yhdessä. Miehiä ärsyttää, että haluan lähteä yksin vaikkapa lomamatkalle (siis aivan yksin) enkä välttämättä soittele sieltä hädissään monta kertaa päivässä neuvoja että miten selviäisin jostain tilanteesta. Suhde muuttuu jonkunlaiseksi tahtojen taisteluksi, jossa minusta tuntuu että minut yritetään nujertaa jonkun vallan alle ihan vain siksi, että en olisi liian itsenäinen. Miehestä (miehistä) taas kuulemma tuntuu, että en sitoudu oikeasti, olen hankala ja minulle ei "kelpaa mikään". Sama kaava toistuu suhteesta toiseen.
Osaisiko joku neuvoa, että miten voisin murtaa tuon kuvion? Mitä minun pitäisi muuttaa itsessäni? Älkää neuvoko, että valitse erilainen mies, koska olen yrittänyt sitä, joka kerta luulen, että tämä on nyt erilainen mies kuin eksäni.
Kommentit (434)
Pitkässä parisuhteessa toinen osapuoli on vain tyytyväinen, jos kokoat lipaston tai ostat pyykkikoneen. Kun arjessa on paljon työtä, on tyytyväinen, että toinenkin tekee jotain. Kuulostaa lapselliselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla on vääränlaisia miehiä. Ei minua kukaan mies ole yrittänyt määräillä ja käskeä vaan asioaita on keskusteltu ja sovittu yhdessä. Matkustetaan yhdessä ja toisinaan omien kavereiden kanssa.
On yhteisiä ja omia harrastuksia. Katsele sinulle sopivia miehiä.
Mieti asia toisinpäin, annatko samat vapaudet myös sitten kumppanillesi, mitä itse haluat toteuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen myös ollut aina itsenäinen teeseitse-nainen. Olen kohta 10 vuotta ollut puolisoni kanssa yhdessä ja tässä on pitänyt oppia muuttumaan jotta homma toimii. Ensinnäkin, älä kuohitse miestäsi vaan anna välillä miehen olla se mies ja pyydä apua jossain, esim. korjaushommassa. Parisuhde on kahden kauppa ja pitää oppia miettimään myös toisen näkökantaa. Ei siinä muu auta.
En tarkoituksella "kuohitse" miestä vaan elän parisuhteessa samanlaisena ihmisenä kuin olin sinkkunakin, siis luonteeltani samanlaisena. Jos olen ennen parisuhdetta itse hoitanut jonkun korjaushomman, niin en tule edes ajatelleeksi että parisuhteessa minun pitäisikin esittää että en osaa sitä tehdä vaan pyytää siihen miehen apua. Mutta voin tässä kyllä muuttaa itseäni, jos se ratkaisee ongelmani. Yritän jatkossa tulla ajatelleeksi tuota asiaa. Ap.
Älä lähde muuttamaan itseäsi. Sinun ei todellakaan ole syytä heittäytyä avuttomaksi ja pyytää miestä tekemään asioita, jotka osaat tehdä itsekin. Jos mies ei sitä kestä, on vika hänen egossaan ja itsetunnossaan, ei sinussa. Naisen tehtävä terveessä parisuhteessa ei ole paapoa ja hyysätä miestä, jotta tämä saisi tuntea itsensä mieheksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksesi olisi voinut olla minun kirjoittama. Sanasta sanaan tunnistan ajatuksesi ja tunteesi. Ja kuten tyypillistä, sinutkin ymmärrettiin heti väärin.
Ei ole kyse itsekkyydestä. Se on täysin eri asia kuin itsekkyys.
Olen erittäin lämminhenkinen ja empaattinen ihminen. Välttelen viimeiseen saakka konflikteja ja yritän tulla aivan kaikkien kanssa toimeen.
MUTTA, olen monien mielestä itsekäs tässä itsenäisyydessäni!!
Olen kuullut niin paljon arvostelua juurikin yksin matkustelemisesta ja jatkuvasta itseni kehittämisestä jne.
Olin avioeroni jälkeen 5 vuotta yksin ja parisuhteet kaatuivat aina heti alkutaipaleella.
Syiksi mainittiin esimerkiksi: " sinä et tarvitse miestä mihinkään", "olet pelottavan rohkea ja itsenäinen".Älä muuta itseäsi!! Olet juuri hyvä tuollaisena. Kyllä löytyy vielä kumppani, jonka itsetunto kestää vahvan naisen. Sellainen mies kykenee myös näkemään sinussa myös ne syvimmät ajatukset ja tunteet.
Ei ole väärin olla itsenäinen.
Ja vielä loppuun! Ihan vain ajatukseksi!
Kukaan, joka ei tunne sinua kunnolla, ei tiedä syitä, jonka vuoksi olet kasvanut itsenäiseksi!Kiitos sinulle, mukavaa että joku ymmärsi tilanteen näin hyvin :) . Olen itsenäinen siksi, että minut on ihan tietoisesti kasvatettu itsenäiseksi ja toisaalta olen joutunut kasvamaan liian nuorena liian itsenäiseksi. Minut on jätetty juurikin noilla sanoilla monta kertaa, että "et tarvitse miestä mihinkään" tai että "et näköjään halua sitoutua kuitenkaan" ja minä olen ollut aivan ihmeissäni, että olenhan aivan täysillä halunnut sitoutua, miten muka toinen on käsittänyt minun niin väärin. Ap.
Itseasiassa tästä voi olla kysymys. Itsenäsyytesi ja riippumattomuutesi johtuu välttelevästä kiintymyksestä ja alitajuisesta pelosta olla riippuvainen kenestäkään. Todellisuudessa ihmiselämän tavoite ei ole olla riippumaton ja itsenäinen loputtomiin, vaan terve ja lämmin riippuvuus muista.
Tällöin omasta riippumattomuudesta tulee kyvyttömyyttä läheisyyteen. Siitä tulee lakihenkistä ja raskasta seuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä sinusta parisuhde on? Seuraavan ehdokkaan kanssa miettikää yhdessä jo heti alkuun, millaisen parisuhteen haluatte yhdessä? Parisuhde luodaan yhdessä, ei yksin eikä omilla itsekkäillä teoilla.
Vierailija kirjoitti:
Minä sinkkuna osasin hoitaa kaikki asiani. Nyt parisuhteessa en ymmärrä mitään autoista, en osaa voidella suksia, remontti asioista olen ulalla (vaikka hoidan niitä töissäni :-). Ruuanlaitosta esim. Kalojen käsittely ja grillaus ovat minulle täysiä mysteereitä ;-)
Ja mies tekee ja pätee noissa asioissa ihan kympillä... kokeiles tälläistä...
Sairasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna nyt lisää konkreettisia esimerkkejä, miksi miehet kokee sut liian itsenäisinä. Siis ton yksin matkalle lähtemisen lisäksi.
En tarvitse miehiä tai miesten neuvoja raha-asioihin, remonttiasioihin, huonekaluiden kasaamiseen, autoasioihin tms vaan hoidan nuo kaikki itse. Noista olen siis saanut kommenttia liiasta itsenäisyydestäni. Muita esimerkkejä en nyt keksi, koska ne olisi minun itse keksimiä, nuo on asioita joita minulle on suoraan sanottu.
Eli siis meneekö tilanne jotenkin niin, että olet kokoamassa huonekalua, mies tarjoaa apua, sanot ettet tarvitse ja mies yrittää pakottaa sinut ottamaan avun vastaan? Alkavatko siinä tilanteessa väittää että et osaa koota huonekalua/he osaavat paremmin vai että olet liian itsenäinen? Tämä alkoi kiinnostaa.
Tilanteet menee niin, että menemme vaikka yhdessä Ikeaan ostamaan uuden lipaston. Kannamme sen sisään, ja miehen pitää lähteä johonkin ennalta sovittuun työjuttuun tai harrastukseen tms. Kun hän palaa kotiin, niin olen koonnut sen lipaston valmiiksi. Sitten mies (ilmeisesti) pahastuu(?) ja pari kuukautta myöhemmin sanoo, että en tarvitse häntä näköjään mihinkään. Tai ostamme uuden pyykkikoneen, josta on sovittu, että minä maksan (vuorostani) sen ja kassalla tilaan siihen oston yhteydessä asennuspalvelun asiaa mieheltä mitenkään kyselemättä (koska niin olen tehnyt aina, en edes ajattele että en tilaisi samalla asennusta), mies siis seisoo vieressä ja suuttuu sitten autossa kotimatkalla että kulutan rahaa (huom. minun rahaa) turhaan ja minä hermostun että miksi alat määräillä sitä että mihin käytän oman palkkani, ei se ole sinulta pois. Ap.
Ok, tuo olisi kyllä todella ärsyttävää! (siis naisena tuossa tilanteessa)
. Ymmärrän harmisi.
Sun pitää vain löytää yhtä itsenäinen ja menevä ihminen rinnallesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä kommenttini varmaan sohaisee muurahaispesää, mutta juuri nuo piirteet ovat kaikissa ns vanhoissa piioissa, jotka tunnen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen myös ollut aina itsenäinen teeseitse-nainen. Olen kohta 10 vuotta ollut puolisoni kanssa yhdessä ja tässä on pitänyt oppia muuttumaan jotta homma toimii. Ensinnäkin, älä kuohitse miestäsi vaan anna välillä miehen olla se mies ja pyydä apua jossain, esim. korjaushommassa. Parisuhde on kahden kauppa ja pitää oppia miettimään myös toisen näkökantaa. Ei siinä muu auta.
En tarkoituksella "kuohitse" miestä vaan elän parisuhteessa samanlaisena ihmisenä kuin olin sinkkunakin, siis luonteeltani samanlaisena. Jos olen ennen parisuhdetta itse hoitanut jonkun korjaushomman, niin en tule edes ajatelleeksi että parisuhteessa minun pitäisikin esittää että en osaa sitä tehdä vaan pyytää siihen miehen apua. Mutta voin tässä kyllä muuttaa itseäni, jos se ratkaisee ongelmani. Yritän jatkossa tulla ajatelleeksi tuota asiaa. Ap.
Ei sinun tarvitse kuohita itseäsi eikä muuttua hihitteleväksi bimboksi vain saadaksesi miehen. Parisuhteeseen kuuluu keskinäinen kunnioitus, ja sinun vain pitäisi löytää mies, joka arvostaa omatoimisuuttasi.
Parisuhteen pitäisi tuottaa jotain hyvää ja lisäarvoa omaan elämään. Sinä elät aivan varmasti mukavampaa elämää itsenäisenä sinkkuna kuin epätoivoisesti miestä miellyttävänä vaimona.
En ihan ymmärrä tätä logiikkaa: "Joustan ja annan miehen päättää tilanteissa, joissa mies haluaa kysyä mielipidettäni ja ottaa mielipiteeni huomioon. " Siis juuri silloin sinä muutut joojoo-naiseksi, kun mies tarvitsisi sinun mielipidettäsi eikä haluaisi päättää yksin. Silloin vänkäät vastaan ( =neuvottelet), kun asia on miehelle niin tärkeä, että haluaa päättää yksin. Ymmärrän kyllä, että miehen määräily ärsyttää. Mutta yhtä paljon ärsyttää vastaus "ihan mitä vaan" esimerkiksi kysymykseen "mitä ruokaa laittaisin". Tulee tunne, että tuo ei välitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sun pitää vain löytää yhtä itsenäinen ja menevä ihminen rinnallesi.
Juuri näin! Tässä on vastaus.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde on kompromissien tekemistä molempien tunteet huomioon eikä vaan tee sitä mitä itse haluaa niin kun itse haluaa
Juuri näin. Moni sekoittaa keskenään itsenäisyyden ja itsekkyyden.
Toisen vuoksi voi tehdä asioita ja oikeasti itsenäinen uskaltaa ja pystyy näin myös tehdä eikä pelkää että toinen jotenkin kahlitsee tai " nielaisee" .
Esimerkiksi tuo yksin matkustaminen.
Jos se on sinulle elinehto syystä tai toisesta, niin sinun ei pidä luopua siitä. Mutta jos matkustat yksin vain korostaaksesi sitä että olet itsenäinen eikä sinua komennella eikä kahlita, niin voisit miettiä uudelleen. Ei varmaan ole noin mustavalkoista mutta tämä nyt oli vain esimerkki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksesi olisi voinut olla minun kirjoittama. Sanasta sanaan tunnistan ajatuksesi ja tunteesi. Ja kuten tyypillistä, sinutkin ymmärrettiin heti väärin.
Ei ole kyse itsekkyydestä. Se on täysin eri asia kuin itsekkyys.
Olen erittäin lämminhenkinen ja empaattinen ihminen. Välttelen viimeiseen saakka konflikteja ja yritän tulla aivan kaikkien kanssa toimeen.
MUTTA, olen monien mielestä itsekäs tässä itsenäisyydessäni!!
Olen kuullut niin paljon arvostelua juurikin yksin matkustelemisesta ja jatkuvasta itseni kehittämisestä jne.
Olin avioeroni jälkeen 5 vuotta yksin ja parisuhteet kaatuivat aina heti alkutaipaleella.
Syiksi mainittiin esimerkiksi: " sinä et tarvitse miestä mihinkään", "olet pelottavan rohkea ja itsenäinen".Älä muuta itseäsi!! Olet juuri hyvä tuollaisena. Kyllä löytyy vielä kumppani, jonka itsetunto kestää vahvan naisen. Sellainen mies kykenee myös näkemään sinussa myös ne syvimmät ajatukset ja tunteet.
Ei ole väärin olla itsenäinen.
Ja vielä loppuun! Ihan vain ajatukseksi!
Kukaan, joka ei tunne sinua kunnolla, ei tiedä syitä, jonka vuoksi olet kasvanut itsenäiseksi!Kiitos sinulle, mukavaa että joku ymmärsi tilanteen näin hyvin :) . Olen itsenäinen siksi, että minut on ihan tietoisesti kasvatettu itsenäiseksi ja toisaalta olen joutunut kasvamaan liian nuorena liian itsenäiseksi. Minut on jätetty juurikin noilla sanoilla monta kertaa, että "et tarvitse miestä mihinkään" tai että "et näköjään halua sitoutua kuitenkaan" ja minä olen ollut aivan ihmeissäni, että olenhan aivan täysillä halunnut sitoutua, miten muka toinen on käsittänyt minun niin väärin. Ap.
Sinä muistutat myös minua. Minusta tuli itsenäinen jo nuorena enkä halunnut pyytää apua vaan pärjätä yksin.Osittain syynä siihen oli se että huomasin ettei miehistä ollut apua jos sitä joskus tarvitsin eli luottamus miesten kykyihin ja haluun auttaa meni. Toivon että polullesi osuu jossain vaiheessa mies joka sinua ymmärtää ja hyväksyy sinut tuollaisena kuin olet. Oikean ihmisen tavatessasi huomannet että välillä vastuuta voi luovuttaa toisellekin kun hän osoittautuu sen arvoiseksi. Huonekalujen kokoamien on ihan kivaa ajanvietettä sekä yksin että yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla ei nyt vaan kemiat kohtaa noiden miesten kanssa. Sit kun löydät ”sen oikean” niin loppuu väännöt asioista ja kaikki sujuu enemmänkin luonnollisesti ja oikein.
Noi sun nykyiset suhteet on vaan sitä kun kaksi toisilleen sopimatonta ihmistä väen vängällä haluaa olla ”parisuhteessa”.Voi olla, mutta mistä tunnistan itselleni sopivan miehen? Olen oikeasti yrittänyt avoimin mielin tapailla hyvin erilaisia miehiä. Mutta ei ollenkaan kaikki miehet minuun ihastu, enkä minä kaikkiin.
Minusta tuntuu, että ongelmakohta on se, että minuun ihastuu miehet, jotka kokevat itsenäisyyteni/itsevarmuuteni jonkunlaisena voitettavana haasteena, kiinnostavan erilaisena piirteenä naisessa, jonka he haluavat päästä sitten alistamaan valtansa alle. Ap.
Voi olla näinkin.
Mutta myös niin että sellaiset miehet ihastuvat jotka tuntevat jotain turvallisuutta tms sellaisen ihmisen seurassa joka on itsevarma ja itsenäinen. Mutta eivät etukäteen ymmärräkään sitä että teet sitten oikeasti myös sellaisia itsenäisiä päätöksiä joista nuo miehet eivät pidä.
Naiset aika usein muokkaavat käytöstään ja tekemisiään miesten mieleiseksi.
Tarvitset ns. tossun alla olevan miehen. Sellaisen, jota saat määräillä ja jonka kanssa saat päättää kaikesta itsenäisesti ja jolla ei ole mielipidettä mihinkään asiaan. Tuskinpa lipaston kokoaminen itse on pohjimmainen syy. Ilmeneekö voimakastahtoisuutesi ja itsenäisyytesi kenties muiden alistamisena ja lyttäämisenä? Onko teidän kompromissit sitä, että riitelette ja kumpikaan ei anna periksi? Huudatko paljon ja menetät hermosi pienestä? Entä jos miehesikin tykkää koota huonekaluja ja värkätä asioita. Sinä vahvana ja itsekkäänä koet sen loukkaukseksi. Miksi et voi joustaa ja antaa joskus miehesi tehdä jotain?
Vierailija kirjoitti:
Tämä kommenttini varmaan sohaisee muurahaispesää, mutta juuri nuo piirteet ovat kaikissa ns vanhoissa piioissa, jotka tunnen.
Miehet ovat silleen vielä jämähtäneet vanhoihin malleihin että osalle on tärkeää tuntea itsensä tarpeelliseksi. Nainen joka pystyy samaan kuin mies eikä pyydä apua vaan tekee itsenäisesti päätökset on osalle miehistä enemmänkin uhka miehisyydelle kuin mahdollisuus tasaveroiseen suhteeseen.Ns. vanhatpiiat ovat itsenäisiä pärjääviä naisia ja nostan heille hattua. Ei tuollaisen naisen pitäisi olla mikään kummajainen nykymaailmassa. On ihan ok koota huonekalut itse ja tilata kodinkoneen asennus sen sijaan että odottaisi x aikaa jolloin mies EHKÄ vaivautuu asian tekemään. Päinvastoin oma-aloitteisuus vähentää nalkutusta ja lisää onnelllisuutta, ainakin naisen onnellisuutta. Jos mies ei sitä kestä, miettiköön miksi ja oppikoon uutta. Parisuhteen pitää perustua tasaveroisuuteen eikä olla mikään suhde jossa toinen päättää ja toinen hoivaa. Valitettavasti osa miehistä ei ole tätä käsittänyt.
Mihin tarvitset miestä? Miten osoitat että hän on sinulle tärkeä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna nyt lisää konkreettisia esimerkkejä, miksi miehet kokee sut liian itsenäisinä. Siis ton yksin matkalle lähtemisen lisäksi.
En tarvitse miehiä tai miesten neuvoja raha-asioihin, remonttiasioihin, huonekaluiden kasaamiseen, autoasioihin tms vaan hoidan nuo kaikki itse. Noista olen siis saanut kommenttia liiasta itsenäisyydestäni. Muita esimerkkejä en nyt keksi, koska ne olisi minun itse keksimiä, nuo on asioita joita minulle on suoraan sanottu.
Se että joku ei omasta mielestään tarvitse neuvoja tiettyyn asiaan ei tarkoita vielä mitään. Vaikea kuvitella, että miehiä ärsyttäisi jos hoitaa nuo asiat moitteettomasti. Mutta ehkä jos tolkskailet ja toimit tyhmästi kysymättä neuvoa... no se voi ärsyttää.
Alue: Aihe vapaa
Ehkä sulle ei ole löytynyt vielä sellaista, joka antaa sun lentää vapaana vaikka eläisitte parisuhteessa.
Yleensä parisuhde vaatii sitoutumista ja hyvin paljon joustavuutta, myös toisen ihmisen kannalta asioiden ajattelemista ja huomioimista.