Lastentarhanopettajat vaativat 30%:n palkankorotusta.
Laitoin tämän tuonne toiseenkin ketjuun mutta ehkä tämä on asiallista käsitellä omassa ketjussaan. Sen verran paljon potentiaalista yhteiskunnallista riskiä ja uhkakuvaa liittyy tämän kokoiseen palkankorotusvaatimukseen.
Pari kysymystä:
1. Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan lastentarhanopettajien kokonaisansio oli lokakuussa 2016 keskimäärin 2 612 €/kk. Onko tämä kuntatyönantajien valhe?
2. Keskimääräinen tehtäväkohtainen palkka oli 2 361 €/kk. Tämän lisäksi käsittääkseni maksetaan henkilökohtaista lisää. Maksetaanko?
3. Lastentarhanopettajat työskentelevät yleistyöajassa, jossa säännöllinen täysi työaika on 38 tuntia 45 min viikossa. He ansaitsevat vuosilomaa kunta-alan sopimusten mukaisesti (max 38 vuosilomapäivää vuodessa). Tämän lisäksi lastentarhanopettajilla on oikeus viiteen ylimääräiseen vapaapäivään vuodessa. Oletteko te, lto:t, valmiit tinkimään 38-43 päivän lomaoikeuksistanne ja siirtymään samaan 30 lomapäivään mikä yksityisellä sektorilla on käytössä ja nostamaan viikkotyöaikanne 40 tuntiin? Jos ette, niin miksi ette?
4. Lokakuussa 2016 lastentarhanopettajana työskenteli kunta-alalla yhteensä 13 200 henkilöä. Jos jokaisen palkka nostetaan 3000€, on kustannusvaikutus yhteiskunnalle noin 105 miljoonaa euroa vuositasolla. Millä tavoin te, lto:t, näkisitte että tämä 105 miljoonaa euroa vuositasolla kustannettaisiin? Nostaisitteko kunnallisveroprosenttia kaikilta vai ainoastaan päivähoitomaksuja?
5. Jos 3 vuoden opiskelun jälkeen lto:n palkan täytyy olla 3000€/kk, niin kuinka paljon pitäisi olla 5 vuotta opiskelleen opettajan palkka? Jos mennään samalla 30%:n palkankorotusehdotuksella, kuin mitä itsellenne vaaditte, niin 3800€:n keskipalkkaa ansaitsevien opettajien palkka on vastaavalla kaavalla nyt 4940€/kk. Suomessa on 62000 opettajaa. Kustannusvaikutus on noin 706 miljoonaa euroa vuositasolla. Nostetaanko kunnan veroprosenttia vai laitetaanko koulunkäynti maksulliseksi jotta pystymme kattamaan nämä kustannukset?
Lisäkysymyksiä ja vastauksia toivotaan.
Kommentit (1196)
Siis onhan nykypäiväkodin olosuhteet ja myös vaatimukset muuttuneet aika paljon sitten "vanhojen hyvien aikojen", mikä asettaa itse asiassa koko henkilökunnalle isoja haasteita. Jos sivuutetaankin kaikista ongelmallisin asia eli liian suuret ryhmäkoot ja liian vähäinen miehitys, myös erityislasten määrä on kasvanut, mukana paketissa ovat intregroidut ryhmät erityishaasteineen, ja pienemmissäkin kunnissa isommista puhumattakaan alkaa olla lapsia, joilla on kielellisiä haasteita. Tietenkin välittävä hoito ja aikuisen läsnäolo ovat ensiluokkaisen tärkeitä päivähoidossa, mutta uskallan kyllä väittää, että tämän päivän päiväkotimaailmassa koulutuksella on merkitystä. Kaikki lapset kun eivät ole keskivertolapsia keskiverto-ongelmineen.
Puolustan tieteen asemaa varhaiskasvatuksessa myös sillä, että ainakin itse pidän tärkeänä, että lapset saavat ajanmukaista kasvatusta. Maalaisjärki on kasvatukselle varmasti hyvä pohja, mutta kun kasvatetaan suurta ryhmää muiden lapsia, on tärkeää, että kasvatusnäkemys on tuoretta. Kun aina se "näin on aina ennenkin tehty" kasvatus ei ole se paras vaihtoehto, eikä pahimmillaan edes lapsen edun mukaista.
No, sitten palkkaukseen. Alahan tarvitsisi kipeästi muutoksia jo työolosuhteisiin, ja tällä hetkellä käydään kädenvääntöä esimerkiksi sosionomin (AMK) kelpoisuudesta lastentarhanopettajan työhön. Mutta se on valitettava fakta, että ala ei vedä, eikä tällä hetkellä suoraan sanottuna mikään ihme. Minusta palkankorotukselle on perusteet, niin kuin myös sille, että henkilökuntaa saisi lisätä, ja ryhmäkokoja pienentää. Nykyinen tilanne on kertakaikkisen mahdoton.
Vierailija kirjoitti:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005584982.html
Eikö tämän lakon pitänyt alkaa jo helmikuussa? Miten siinä kävi? Oliko lto.t lakossa?
Tuli sopu. Ei lakkoa. Varhaiskasvatuksessa on surkeat liitot.
Mä olen lapsiin ja nuoriin erikoistunut lähihoitaja, valmistunut 2001. Minulla ei ainakaan ollut pedagogisia opintoja lainkaan. En lastenhoitajaksi mennessä edes osannut kirjoittaa "pedagogiikka"-sanaa oikein. Mitä on didaktiikka? Sitä tuskin on ollut kun en tiedä sanaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesvaltaisilla aloilla maksetaan kohtuuttoman suuria palkkoja. Naisvaltaisten alojen paska palkka on jäänne niiltä ajoilta, kun oli erikseen "naisten palkka", koska nainen ei ole yhtä ihminen kuin mies. Mutta miksi vieläkin...?
Millä kuntasektorin miesvaltaisilla aloilla maksetaan kohtuuttoman suuria palkkoja?
No esimerkiksi kunnalla toimivat amk insinöörit tienaavat 1000e enemmän kuin lastentarhanopettajat. Jopa kunnan it-tukihenkilöt tienaavat reilusti enemmän ihan jollain medianomipohjalla.
Kumpia kunnan palveluksessa on vähemmän? Kummalla on pidempi koulutus? Kummalla on vaativammat työtehtävät?
vastaus: insinööri
Höpö höpö. Amk-inssillä on saman tasoinen koulutus kuin sosionomilla. Vaativuutta ja vastuuta ei voi edes verrata, lto:n duuni on moninkertaisesti vaativampaa... ja merkityksellisempää yhteiskunnalle.
Insinöörin tutkinto 240 op ja kasvatustieteen kandi 180 op, (sosionomi 210 op). Tutustu vaikka vähän insinöörin töihin ennen kuin määrittelet insinöörien tarpeellisuuden yhteiskunnalle. :D Vai oletko valmis luopumaan kaikesta, jonka tekemiseen on tarvittu insinööriä?
Insinöörit on toki tärkeitä,jopa amk-seillaiset, mutta ei ne todellakaan ole tonnia arvokkaampia kuntatyöntekijöitä kuin lto:t.
Kyllä ne valitettavasti taitavat olla. Ottaako noin koville, että insinöörien osaamisesta täytyy maksaa enemmän?
Jos haluaa insinöörin palkan, niin sitten vain lukemaan insinööriksi. Ei voi kuvitella, että siivoojakaan saisi lääkärin palkkaa vain siksi, että mä haluun.
Ei kaikki voi ruveta insinööreiksi, yhteiskunnassa on monenlaisia tehväiä jotka pitää hoitaa.Varhaiskasvattajat tekee tärkeää työtä ja on korkeamman palkan ansainneet.
En vastusta palkankorotuksia. Mutta vasta sitten, kun valtion talous on paremmassa kuosissa.
Taloudella ei ole mitään hätää. Oikeistohallitus vain tahtoo uskotella niin perustellakseen julkisten palveluiden yksityistämisen ja tuhoamisen.
Meillä riittää tilaa ja rahaa. Veroprosenttinikin on vasta 32%
Teille jotka toitotatte koko ajan että lastenhoitajat tekevät päiväkodissa samaa kuin lto niin esimerkiksi näitä tehtäviä lh ei tee: Vasut tai leopsit ja Eskot, S2-seurantalomakkeet, yhteistyö palavereineen mm. neuvolan, perheneuvolan, lastensuojelun, koulun, lastenpsykan ja eri terapeuttien kanssa. Jos lapsella todetaan kasvun ja oppimisen tuen tarvetta niin paperimäärä lisääntyy entisestään. Harva lh näitä hommia kadehtii..
Vierailija kirjoitti:
Yhtä asiaa en ymmärrä, kun täälläkin näyttää olevan moni ja puhutaan siitä että lto:n ammattia ei arvosteta, niin miksi ainakin itse olen kokenut päinvastoin. Paljon kiitellään ja annetaan positiivista palautetta, onpa itketty olkaanikin vasten kun olin ollut lapsen ryhmän lto ja vaihdoin työpaikkaa, kuulemma kova ikävä tulee. Minulle on pääasia että oman ryhmäni lapset ja vanhemmat ovat tyytyväisiä, ajatelkoon sitten muut mitä lystää.
Kiitos sinulle. Sinunlaisia lastentarhanopettajia tarvittaisiin enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitaja, voisitko vasta samalla paljonko teillä oli koulussa pedagogisia ja didaktisia opintoja?
Alani on mielenterveys ja päihde. Joten nämä eivät kuulu toimenkuvaani. Joten pelkästään perusta kasvun tukemisen jaksolla.
Työskentelen vastaanotto-osastolla psykiatrisessa sairaalassa.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen lapsiin ja nuoriin erikoistunut lähihoitaja, valmistunut 2001. Minulla ei ainakaan ollut pedagogisia opintoja lainkaan. En lastenhoitajaksi mennessä edes osannut kirjoittaa "pedagogiikka"-sanaa oikein. Mitä on didaktiikka? Sitä tuskin on ollut kun en tiedä sanaa.
Minä olen suorittanut opettajan pedagogiset ja olen nyt aineenopettaja lukiossa. Voin kertoa, ettei termin "didaktiikka" sisällöstä ole yhteisymmärrystä ja selvyyttä edes kasvatustieteen sisällä. Vanhentunut termi oli opetusoppi. Didaktiikaksi itse käsitän opettamisen pikku niksit, jotka ovat osittain muotijuttuja. Nyt on esim. jo toistakymmentä vuotta ainakin, kenties pidempäänkin, normaalikouluissa opetettu opetusharjoittelijoita kysymään m-kysymyksiä oppilailta. Tämä on niinkun didaktiikkaa :-D. Ko-, -kö- kysymyksiä ei pidä kysyä :-) No, oppilaat ja opiskelijat ovatkin ehdollistuneet m-kysymyksiin ja samoin ehdollistuneet vaikenemaan, jos heille osoittaa ko-kysymyksen, ja näin didaktisesta niksistä on tullut itseään toteuttava.
Entäpä sitten pedagogiikka. Eipä ole yhtään selvempi eikä vähemmän kiistanalainen käsite sekään. Ilmeisesti kuitenkin käyttökelpoinen termi edunvalvonnassa, kun sitä näkyy kylvettävän joka suuntaan.
Varsinainen substanssi on kasvatuksessa ja opetuksessa muualla kuin noissa käsitteissä ja niiden käytössä.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen lapsiin ja nuoriin erikoistunut lähihoitaja, valmistunut 2001. Minulla ei ainakaan ollut pedagogisia opintoja lainkaan. En lastenhoitajaksi mennessä edes osannut kirjoittaa "pedagogiikka"-sanaa oikein. Mitä on didaktiikka? Sitä tuskin on ollut kun en tiedä sanaa.
Vaikket olisi niitä opiskellut, niin noin kauan töissä olleena ihan taatusti käytät työssäsi pedagogiikkaa ja didaktiikkaa, ja varmasti osaat myös perustella, miksi toimit lasten kanssa tietyllä tavalla. Älä vähättele osaamistasi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen lapsiin ja nuoriin erikoistunut lähihoitaja, valmistunut 2001. Minulla ei ainakaan ollut pedagogisia opintoja lainkaan. En lastenhoitajaksi mennessä edes osannut kirjoittaa "pedagogiikka"-sanaa oikein. Mitä on didaktiikka? Sitä tuskin on ollut kun en tiedä sanaa.
Minä olen suorittanut opettajan pedagogiset ja olen nyt aineenopettaja lukiossa. Voin kertoa, ettei termin "didaktiikka" sisällöstä ole yhteisymmärrystä ja selvyyttä edes kasvatustieteen sisällä. Vanhentunut termi oli opetusoppi. Didaktiikaksi itse käsitän opettamisen pikku niksit, jotka ovat osittain muotijuttuja. Nyt on esim. jo toistakymmentä vuotta ainakin, kenties pidempäänkin, normaalikouluissa opetettu opetusharjoittelijoita kysymään m-kysymyksiä oppilailta. Tämä on niinkun didaktiikkaa :-D. Ko-, -kö- kysymyksiä ei pidä kysyä :-) No, oppilaat ja opiskelijat ovatkin ehdollistuneet m-kysymyksiin ja samoin ehdollistuneet vaikenemaan, jos heille osoittaa ko-kysymyksen, ja näin didaktisesta niksistä on tullut itseään toteuttava.
Entäpä sitten pedagogiikka. Eipä ole yhtään selvempi eikä vähemmän kiistanalainen käsite sekään. Ilmeisesti kuitenkin käyttökelpoinen termi edunvalvonnassa, kun sitä näkyy kylvettävän joka suuntaan.
Varsinainen substanssi on kasvatuksessa ja opetuksessa muualla kuin noissa käsitteissä ja niiden käytössä.
Onko tästä mitään karvalakkimallin esimerkkiä?
Terv. utelias
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen lapsiin ja nuoriin erikoistunut lähihoitaja, valmistunut 2001. Minulla ei ainakaan ollut pedagogisia opintoja lainkaan. En lastenhoitajaksi mennessä edes osannut kirjoittaa "pedagogiikka"-sanaa oikein. Mitä on didaktiikka? Sitä tuskin on ollut kun en tiedä sanaa.
Minä olen suorittanut opettajan pedagogiset ja olen nyt aineenopettaja lukiossa. Voin kertoa, ettei termin "didaktiikka" sisällöstä ole yhteisymmärrystä ja selvyyttä edes kasvatustieteen sisällä. Vanhentunut termi oli opetusoppi. Didaktiikaksi itse käsitän opettamisen pikku niksit, jotka ovat osittain muotijuttuja. Nyt on esim. jo toistakymmentä vuotta ainakin, kenties pidempäänkin, normaalikouluissa opetettu opetusharjoittelijoita kysymään m-kysymyksiä oppilailta. Tämä on niinkun didaktiikkaa :-D. Ko-, -kö- kysymyksiä ei pidä kysyä :-) No, oppilaat ja opiskelijat ovatkin ehdollistuneet m-kysymyksiin ja samoin ehdollistuneet vaikenemaan, jos heille osoittaa ko-kysymyksen, ja näin didaktisesta niksistä on tullut itseään toteuttava.
Entäpä sitten pedagogiikka. Eipä ole yhtään selvempi eikä vähemmän kiistanalainen käsite sekään. Ilmeisesti kuitenkin käyttökelpoinen termi edunvalvonnassa, kun sitä näkyy kylvettävän joka suuntaan.
Varsinainen substanssi on kasvatuksessa ja opetuksessa muualla kuin noissa käsitteissä ja niiden käytössä.
Onko tästä mitään karvalakkimallin esimerkkiä?
Terv. utelias
Siis m-kysymykset ovat mitä, miksi, miten, milloin, minkä, mille jne. Ns. avoimia kysymyksiä, joihin pullamussukkamme kokevat helpommaksi vastata kuin rajoittaviin ko-/kö-kysymyksiin: Onko jokin tärkeämpi/suurempi/vanhempi kuin jokin muu, haluatteko/ymmärrättekö jne.
Jos ko-/kö-kysymystä ei voi suoraan muuttaa m-kysymykseksi, niin pitäisi ainakin aloittaa, että: "Mitä sanotte siitä, onko.." :-D
Näin siis norsseissa todella.
Minulle lastenhoitajana sopii että pyyhin pöydät, pyllyt ja lokerot, ulkoilen ja nukutan. Mutta vastapainoksi lto saa tehdä vasut, käydä niihin liittyvät keskustelut, olla yhteydessä yhteistyötahoihin, hoitaa suunnittelun ja vastata toiminnan toteutuksesta. Eli lto vetää lapsille päivän toiminnan. Minä olen sivuosassa oleva statisti. En vedä pienryhmiä enkä suunnittele torstain jumppaa tai vedä sitä.
Mutta tämäpä ei käykään lto:lle, yhtäkkiä olen pätevä suunnittelemaan ja vetämään jumpan, keskustelemaan vasusta ja lapsen tuen tarpeesta jne. Minun mielestäni se ei kuulu minulle vaan uuden vakalain myötä vain ja ainoastaan lto:lle.
Kyllä, olen ilomielen 2000e palkallani ryhmän "apulainen" ja lto saa minun puolestani tehdä ne "oikeat" työt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen lapsiin ja nuoriin erikoistunut lähihoitaja, valmistunut 2001. Minulla ei ainakaan ollut pedagogisia opintoja lainkaan. En lastenhoitajaksi mennessä edes osannut kirjoittaa "pedagogiikka"-sanaa oikein. Mitä on didaktiikka? Sitä tuskin on ollut kun en tiedä sanaa.
Vaikket olisi niitä opiskellut, niin noin kauan töissä olleena ihan taatusti käytät työssäsi pedagogiikkaa ja didaktiikkaa, ja varmasti osaat myös perustella, miksi toimit lasten kanssa tietyllä tavalla. Älä vähättele osaamistasi!
En tosiaan vähättele osaamistani. Ja minulla on tosiaan työkalupakissani kaikenlaista. Mutta kun vertaan pedagogisen tietotaitoni ohuutta työparini (varhaiskasvatuksen maisteri) pedagogiseen tietotaitoon, niin pakkohan se on tunnustaa, että ei me ammatillisesti olla mitenkään samalla viivalla. Se sopii minulle, koska olen kouluttautunut nimenomaan lastenhoitajaksi, en opettajaksi. Jos joskus opettajaksi haluaisin hakeutuisin opettajakoulutukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
700 euron kustannusvaikutus (karkeasti laskettuna):
Suomessa on noin 13000 eltoa tai ltoa. 700e * 12,5 * 13000 = noin 110 miljoonaa. Tämä jaettuna Suomen väkimäärällä: 110 miljoonaa/5,5 miljoonaa = 20 euroa. Voidaan olettaa, että joka toinen suomalainen maksaa veroja, joten kustannusvaikutus on keskimäärin 40 euroa/veronmaksaja. Keskitulot ovat noin 3200 euroa kuukaudessa, eli 40000 vuodessa. 40€/40000€ = 0,1%.Kuntien veroprosentin nostopaine olisi siis noin 0,1 prosenttiyksikköä, jos eltot ja ltot saisivat 700 euroa lisää palkkaa.
Sinä siis oikesti kuvittelet että tarhatätien 30% palkankorotus ei toisi toteutuessaan vastaavanlaisen korotuspaineen kaikille muillekin? Oletko tyhmä vai ainoastaan yksinkertainen? Luuletko ettei esim luokanopettajat vaatisi 50%:n korotusta? Onhan heidän koulutus- ja osaamistasokin korkeammalla.
Miksi asia häiritsee sua noin paljon? Menee ihan ihon alle? Mun puolesta luokanopettaja voi myös vaatia lisää. Se on sitten sen ajan murhe. En edes tiedä milloin luokanopettaja saanut korotusta/ etuja viimeksi?
Tietenkin siksi, että tyyppi on maksajan roolissa. Eikö sinua yhtään häiritsisi, että verojasi nostettaisi satasilla vuodessa, kuten tuossa skenaariossa?
Ei, vaan tyyppi kertoi jo aiemmin tässä keskustelussa ettei itse soveltunut eikä päässyt aikanaan alalle joten hänestä itsestään ei tullut lto:ta. Nyt kiukkuaa asiasta tällä foorumilla. Ihan kuin olis töissä hiekkalaatikon reunalla tätä keskustelua lukiessaan. 😮
Vastasin jo aiemmin. Nuorena tuli haettua moniin paikkoihin ja opistotasoinen lto koulutus oli yksi niistä. Muistaakseni vuosi 81. En päässyt testeistä lävitse, mikä oli hyvä asia, koska en todellakaan sovellu alalle. Työurani olen tehnyt ihan numeroiden ja papereiden parissa, mikä on sopinut minulle hyvin.
Siksi pohdin, että olisiko tälle alalle, kuten monelle muullekkin ihan hyvä palauttaa soveltuvuuskokeet, koska niin monelle ihmiselle tulee yllätyksenä, mitä työ oikeasti on.
Soveltuvuuskoe on olemassa ja käytössä jo pääsykokeissa. Kunnat ovat säästäneet varhaiskasvatuksesta liikaa; lapsiryhmät ääriään myöten täynnä,tilat vanhoja ja epäkäytännöllisiä, sisäilmaongelmia, sijaisia ei saada tai oteta vaikka työntekijöitä puuttuu, työntekijät ostavat pienistä palkoistaan itse oppimateriaaleja. Paskoilla resursseilla saa paskaa laatua ja tämä on aika shokki uusille työntekijöille.
Lisään vielä: työn kuormittavuus ja palkka eivät siis kohtaa millään tavalla. Pelkällä palkalla näitä ei korjata, pitäisi tulla muitakin muutoksia vaikka palkkakuopassa ollaankin ja sitä voisi vähän nostaa.
Tästä ketjusta voisi kehittää juomapelin. Voisi juoda ainakin aina sillon kun joku puhuu palkkakuopasta.
Hyvä idea. Jatketaan siis keskustelua lastentarhanopettajien palkkakuopasta.
-kippis-
Niinpä. Tai juoman vois ottaa joka kerta kun joku kirjoittaa että "kuka vaan voi hoitaa lapsia (lapsiryhmää)" tai "ltot vaan pyörittelee papereita" tai "ei niillä vasuilla ole mitään merkitystä päiväkodin arjessa". V*ttu ku olisin kännissä....
Vierailija kirjoitti:
Minulle lastenhoitajana sopii että pyyhin pöydät, pyllyt ja lokerot, ulkoilen ja nukutan. Mutta vastapainoksi lto saa tehdä vasut, käydä niihin liittyvät keskustelut, olla yhteydessä yhteistyötahoihin, hoitaa suunnittelun ja vastata toiminnan toteutuksesta. Eli lto vetää lapsille päivän toiminnan. Minä olen sivuosassa oleva statisti. En vedä pienryhmiä enkä suunnittele torstain jumppaa tai vedä sitä.
Mutta tämäpä ei käykään lto:lle, yhtäkkiä olen pätevä suunnittelemaan ja vetämään jumpan, keskustelemaan vasusta ja lapsen tuen tarpeesta jne. Minun mielestäni se ei kuulu minulle vaan uuden vakalain myötä vain ja ainoastaan lto:lle.
Kyllä, olen ilomielen 2000e palkallani ryhmän "apulainen" ja lto saa minun puolestani tehdä ne "oikeat" työt.
Siis kyllähän vasuista ja tuen tarpeesta tulee keskustella koko tiimin kanssa. Samoin toimintaa suunnitellaan tiimin kanssa yhdessä, ja hoitajakin voi ottaa vastuuta jostain osa-alueesta, jonka hallitsee hyvin. Harmi jos sinulla on tuollainen asenne, että olet vain sivussa oleva apulainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle lastenhoitajana sopii että pyyhin pöydät, pyllyt ja lokerot, ulkoilen ja nukutan. Mutta vastapainoksi lto saa tehdä vasut, käydä niihin liittyvät keskustelut, olla yhteydessä yhteistyötahoihin, hoitaa suunnittelun ja vastata toiminnan toteutuksesta. Eli lto vetää lapsille päivän toiminnan. Minä olen sivuosassa oleva statisti. En vedä pienryhmiä enkä suunnittele torstain jumppaa tai vedä sitä.
Mutta tämäpä ei käykään lto:lle, yhtäkkiä olen pätevä suunnittelemaan ja vetämään jumpan, keskustelemaan vasusta ja lapsen tuen tarpeesta jne. Minun mielestäni se ei kuulu minulle vaan uuden vakalain myötä vain ja ainoastaan lto:lle.
Kyllä, olen ilomielen 2000e palkallani ryhmän "apulainen" ja lto saa minun puolestani tehdä ne "oikeat" työt.
Siis kyllähän vasuista ja tuen tarpeesta tulee keskustella koko tiimin kanssa. Samoin toimintaa suunnitellaan tiimin kanssa yhdessä, ja hoitajakin voi ottaa vastuuta jostain osa-alueesta, jonka hallitsee hyvin. Harmi jos sinulla on tuollainen asenne, että olet vain sivussa oleva apulainen.
Eiköhän sen apulaisen pitäisi saada ylimääräinen palkka siitä, jos joutuu tekemään toimenkuvaansa kuulumattomia lastentarhanopettajan tehtäviä. Ainakin muilla aloilla näin toimitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle lastenhoitajana sopii että pyyhin pöydät, pyllyt ja lokerot, ulkoilen ja nukutan. Mutta vastapainoksi lto saa tehdä vasut, käydä niihin liittyvät keskustelut, olla yhteydessä yhteistyötahoihin, hoitaa suunnittelun ja vastata toiminnan toteutuksesta. Eli lto vetää lapsille päivän toiminnan. Minä olen sivuosassa oleva statisti. En vedä pienryhmiä enkä suunnittele torstain jumppaa tai vedä sitä.
Mutta tämäpä ei käykään lto:lle, yhtäkkiä olen pätevä suunnittelemaan ja vetämään jumpan, keskustelemaan vasusta ja lapsen tuen tarpeesta jne. Minun mielestäni se ei kuulu minulle vaan uuden vakalain myötä vain ja ainoastaan lto:lle.
Kyllä, olen ilomielen 2000e palkallani ryhmän "apulainen" ja lto saa minun puolestani tehdä ne "oikeat" työt.
Siis kyllähän vasuista ja tuen tarpeesta tulee keskustella koko tiimin kanssa. Samoin toimintaa suunnitellaan tiimin kanssa yhdessä, ja hoitajakin voi ottaa vastuuta jostain osa-alueesta, jonka hallitsee hyvin. Harmi jos sinulla on tuollainen asenne, että olet vain sivussa oleva apulainen.
Mutta miten voin suunnitella jos koulutukseni ei riitä? Minulla ei ole mitään vahvaa perusaluetta muuta kuin perushoito, siinä olen hyvä, sylissä, lohdutuksessa, vaatteiden huollossa ja pukeutumisessa. Enkä oikein ymmärrä miksi vetäisin ja suunnittelisin toimintaa kuten lto kun en kuitenkaan saa lton palkkaa. Onhan se jossain näyttävä palkan erokin. Tähän on menossa toiminta päiväkodeissa ja minä lastenhoitajan otan uudistuksen ilolla vastaan.
Sosionomithan myös poistetaan päiväkodeista. Heillähän ei ole riittävää pätevyyttä varhaiskasvatukseen. Siksi pitäisi opettajien palkat nousta rutkasti ja saada epäpätevät pois alalta.
Minä olen pph ja teen vasut, joita muuten on päiväkodissakin kehuttu, hoidan ja opetan S2-lapsia, pidän yhteyttä neuvolaan, tunnistan kielenkehityksen ongelmat ja hoidankin niitä niin hyvin, että harvaa lasta on edes tarvinnut lähettää puheterapeutille, ja tietysti kaikki muut hoito-, opetus- ja kasvatustyöt kuuluu mulle. Peruspalkka on n. 1700. Ihme, ettei noita asioita voi päiväkodissa lastenhoitaja tehdä, kun ne kuuluu pph:nkin toimenkuvaan.
Ei tee!