Minä ja vävyn äiti

Jos joku asia on jollekin tärkeä hän jää elämään siihen omaan kuplaansa, jonne ei kannata selitellä yhtään mitään. Vertailu auttaa hänen itsetuntoaan, mutta sinulla taas on huumoria miten hautuumaalla ei koulutustaustaa kysellä.
En tiedä haluatko meiltä muilta neuvoa? Minä ainakin sanoisin, että kiva juttu, asia on käsitelty jo tosi monta kertaa ja mitäs jos keskityttäisiin välillä muihinkin juttuihin. 
Rajat pitää oikeasti vetää, koska tärkeintähän on että sinun ja hänen lapsensa ovat löytäneet toisensa ilman teidän äitien koulutustakin.

Omaa itsetuntoaanhan vävyn äiti paikkailee, kun nostaa asian jatkuvasti esiin. Hän on onnistunut mielestään tuossa mielessä elämässään. Sitä hän ei ole ehtinyt oppia, ettei omaa 'arvoaan' pidä yrittää nostaa muita painamalla. Se on pikkusieluisten ilkiöiden touhua.

Anna mennä toisesta korvasta akateemisen puheet saman tien ja keskity hyvään. Ei haittaa eläkkeellä enää ketään tittelin puute. 

Huonoitsetuntoiset liikkeellä, sekä ap että tämä "kollega".

Vävyn äiti vai lapsesi anoppi. Minä en lapsena jaksaisi kovin kauaa kuunnella tuollaista jatkuvaa vittuilua. Toki jos tuo anoppi on riittävän sekopää, niin kummasti myös koko suku hiljenee hänen lähettyvillään. 

Minä toteaisin, että valitettavasti en osannut valita vanhempiani yhtä hyvin kuin hän, vaan jouduin perheeseen, jonka vanhemmilla ei ollut mahdollisuutta kouluttaa lapsiaan.

Toisaalta ajattelisin, että jokin tarve tuolla toisella äidillä on nostaa omaa statustaan. Ehkä hän kuitenkin kokee jossain suhteessa alemmuutta sinuun verrattuna ja yrittää paikata sitä näin. Onko kotisi hienompi tai tarjoilusi paremmat kuin hänellä?

Niin kauan kun vävyn äiti ei ole siskosi on asiat hyvin.