Lue keskustelun säännöt.
Lastentarhanopettajat vaativat 30%:n palkankorotusta.
07.04.2018 |
Laitoin tämän tuonne toiseenkin ketjuun mutta ehkä tämä on asiallista käsitellä omassa ketjussaan. Sen verran paljon potentiaalista yhteiskunnallista riskiä ja uhkakuvaa liittyy tämän kokoiseen palkankorotusvaatimukseen.
Pari kysymystä:
1. Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan lastentarhanopettajien kokonaisansio oli lokakuussa 2016 keskimäärin 2 612 €/kk. Onko tämä kuntatyönantajien valhe?
2. Keskimääräinen tehtäväkohtainen palkka oli 2 361 €/kk. Tämän lisäksi käsittääkseni maksetaan henkilökohtaista lisää. Maksetaanko?
3. Lastentarhanopettajat työskentelevät yleistyöajassa, jossa säännöllinen täysi työaika on 38 tuntia 45 min viikossa. He ansaitsevat vuosilomaa kunta-alan sopimusten mukaisesti (max 38 vuosilomapäivää vuodessa). Tämän lisäksi lastentarhanopettajilla on oikeus viiteen ylimääräiseen vapaapäivään vuodessa. Oletteko te, lto:t, valmiit tinkimään 38-43 päivän lomaoikeuksistanne ja siirtymään samaan 30 lomapäivään mikä yksityisellä sektorilla on käytössä ja nostamaan viikkotyöaikanne 40 tuntiin? Jos ette, niin miksi ette?
4. Lokakuussa 2016 lastentarhanopettajana työskenteli kunta-alalla yhteensä 13 200 henkilöä. Jos jokaisen palkka nostetaan 3000€, on kustannusvaikutus yhteiskunnalle noin 105 miljoonaa euroa vuositasolla. Millä tavoin te, lto:t, näkisitte että tämä 105 miljoonaa euroa vuositasolla kustannettaisiin? Nostaisitteko kunnallisveroprosenttia kaikilta vai ainoastaan päivähoitomaksuja?
5. Jos 3 vuoden opiskelun jälkeen lto:n palkan täytyy olla 3000€/kk, niin kuinka paljon pitäisi olla 5 vuotta opiskelleen opettajan palkka? Jos mennään samalla 30%:n palkankorotusehdotuksella, kuin mitä itsellenne vaaditte, niin 3800€:n keskipalkkaa ansaitsevien opettajien palkka on vastaavalla kaavalla nyt 4940€/kk. Suomessa on 62000 opettajaa. Kustannusvaikutus on noin 706 miljoonaa euroa vuositasolla. Nostetaanko kunnan veroprosenttia vai laitetaanko koulunkäynti maksulliseksi jotta pystymme kattamaan nämä kustannukset?
Lisäkysymyksiä ja vastauksia toivotaan.
Kommentit (1196)
Vierailija kirjoitti:
Sit lasten ryhmäkoot kasvavat myös 30%. Rahaa kun ei oikein ole.
Rahaa on. Helsinki olisi hyvin voinut alkaa maksaa lastentarhanopettajille kohtuullisempaa palkkaa, mutta päättivätkin mieluummin alentaa kuntaveroa, Kun on niin paljon rahaa kunnan kassassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi pyhä yksinkertaisuus, pitäisiköhän tämän "virikelapset vain pois päiväkodista ja lto lakko ei tunnu missään" kommentoijan ryhtyä päiväkodin johtajaksi ja miettiä sitten asiaa uudelleen 😁 meidän 22 lapsen ryhmässä ei ole yhtään lasta jonka vanhempi/vanhemmat olisi kotona..
Tyhjää sinä minulle riehut. Mutta tosiasia nyt vain näin menee kunnan hommissa. Ylisuuret palkkavaatimukset ovat tehneet sen, että kunnat kilvan yksityistää palveluitaan, koska yksityiset maksaa vähemmän. En ole päiväkodin johtaja, mutta sukulaiseni on ja hän on aivan samaa mieltä ja lisäksi hän on myös kunnallispolitiikassa.
Henkilökohtaisesti minulle on aivan sama, miten käy. Minulla ei ole lapsia enää päiväkodissa. Mutta yleisesti yritän keskustella tämän lakkouhon keskellä, miten tässä voi käydä, koska kunnat ovat köyhiä ja jos yksi ryhmä saa ruhtinaalliset korotukset, se tietää, että siltä alalta tehdään muita kiristyksiä tai myydään palvelut yksityisille, koska kunnallisveroa ei ole monellakaan kunnalla varaa enää korottaa
Tässä on kyllä totuuden siemen. Nämä julkisen puolen jatkuvat palkkakampanjat ovat sen verran raskaita, että moni päättäjä haluaisi mieluummin siirtää yksityiselle nämä. Siellä palkat muodostuvat markkinan ehdoilla, muiden tehokkuushyötyjen lisäksi.
Sanoisin, että jos lastentarhanopettajista on krooninen pula, niin heidän etunsa olisi laaja yksityistäminen. Silloin palkat nousisivat markkinatasolle, mikä ketjusta saamani ymmärryksen mukaan olisi 500 euroa nykyistä korkeampi.
Itse asiassa yksityiset taitaa maksaa vähemmän. Lisäksi näissä se varhaiskasvattaja pesee vessanpönttöjä muun työn lisäksi. Mutta koska yksityistäminen tulee halvemmaksi, kunnan eläkepaikkoja on yhä vähemmän ja vähemmän. Tosiasia on, että kaikki Suomen lastentarhanopettajat eivät löydä hyvinpalkattua työtä muulta alalta, joten joutuvat siirtymään yksityiselle, jos meinaavat edes jostain töitä saada. Koulutuspaikkoja lisätään, lapsia syntyy koko ajan yhä vähemmän. Jossain vaiheessa työvoimapula kääntyy työttömyydeksi.
Mikä tässä nyt ei täsmää? Kunnilla valtava osaajapula, mutta silti yksityisellä voidaan maksaa vielä kuntiakin vähemmän?
Vierailija kirjoitti:
Se maksetaan sillä, että kunnat joutuvat ottamaan lisää velkaa. Joten palkankorotukset uppoavat kohonneisiin veroihin.
Näinhän se menisi. Kuinka tämä asia voi olla niin vaikea ymmärtää? Samoin se että vastuullisempia ja vaativampia töitä tekevät kunnan työntekijät tulevat vaatimaan vastaavanlaisen korotuksen koska koulutus- ja osaamiseron täytyy näkyä palkkauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi koulutetut naisvaltaiset alat, jotka ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisen tärkeitä (sairaanhoitajat, opettajat, lto:t jne) ansaitsevat saada kolmasosan pienempää palkkaa kuin vastaavan koulutuksen ja vaativuuden miesvaltaiset alat? Jos joku osaa perustella tämän en enää vaadi lisää palkkaa.
Pitääkö tämä paikkansa kunnissakin?
Yksityisellähän palkanmuodostus syntyy aivan muista asioista: siellä maksetaan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Jos tarvitset insinöörin, mutta sellainen vaatii viisi tonnia liksaa, niin sitten ei auta kuin palkata se, jos asiakkaalta saat vastaavat tuotot + pienen marginaalin. Sillä puolella ei oikein voi puhua eri alojen ”ansaitsemisesta”, koska kukaan yksittäinen taho ei näitä arvostuksia päätä. Asiakkaat, eli mekin, sen lopulta määrittävät.
Kyllä. Kunnissa ammattikoulutetut miehet menevät järjestään ohi korkeakoulutetuista naisista. Kandien ero nais- ja miesaloilla on helposti kolmannes. Tästä löytyy mielenkiintoista dataa mm. hashtagilla #ei leikkirahaa.
Tätä en ole koskaan ymmärtänyt hoitoaloilla. Verrataan omaa palkkaa ihan toiseen ammattiin. Olen itsekin hoitaja, mutta vertaan palkkaa mieshoitajaan ja hänellä se on sama. En vertaa palkkaani kunnan putkimieheen tms. koska sehän on ihan eri ammatti, kuin hoitajan ammatti. Jos haluan putkimiehen palkan, luen putkimieheksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi pyhä yksinkertaisuus, pitäisiköhän tämän "virikelapset vain pois päiväkodista ja lto lakko ei tunnu missään" kommentoijan ryhtyä päiväkodin johtajaksi ja miettiä sitten asiaa uudelleen 😁 meidän 22 lapsen ryhmässä ei ole yhtään lasta jonka vanhempi/vanhemmat olisi kotona..
Tyhjää sinä minulle riehut. Mutta tosiasia nyt vain näin menee kunnan hommissa. Ylisuuret palkkavaatimukset ovat tehneet sen, että kunnat kilvan yksityistää palveluitaan, koska yksityiset maksaa vähemmän. En ole päiväkodin johtaja, mutta sukulaiseni on ja hän on aivan samaa mieltä ja lisäksi hän on myös kunnallispolitiikassa.
Henkilökohtaisesti minulle on aivan sama, miten käy. Minulla ei ole lapsia enää päiväkodissa. Mutta yleisesti yritän keskustella tämän lakkouhon keskellä, miten tässä voi käydä, koska kunnat ovat köyhiä ja jos yksi ryhmä saa ruhtinaalliset korotukset, se tietää, että siltä alalta tehdään muita kiristyksiä tai myydään palvelut yksityisille, koska kunnallisveroa ei ole monellakaan kunnalla varaa enää korottaa
Tässä on kyllä totuuden siemen. Nämä julkisen puolen jatkuvat palkkakampanjat ovat sen verran raskaita, että moni päättäjä haluaisi mieluummin siirtää yksityiselle nämä. Siellä palkat muodostuvat markkinan ehdoilla, muiden tehokkuushyötyjen lisäksi.
Sanoisin, että jos lastentarhanopettajista on krooninen pula, niin heidän etunsa olisi laaja yksityistäminen. Silloin palkat nousisivat markkinatasolle, mikä ketjusta saamani ymmärryksen mukaan olisi 500 euroa nykyistä korkeampi.
Itse asiassa yksityiset taitaa maksaa vähemmän. Lisäksi näissä se varhaiskasvattaja pesee vessanpönttöjä muun työn lisäksi. Mutta koska yksityistäminen tulee halvemmaksi, kunnan eläkepaikkoja on yhä vähemmän ja vähemmän. Tosiasia on, että kaikki Suomen lastentarhanopettajat eivät löydä hyvinpalkattua työtä muulta alalta, joten joutuvat siirtymään yksityiselle, jos meinaavat edes jostain töitä saada. Koulutuspaikkoja lisätään, lapsia syntyy koko ajan yhä vähemmän. Jossain vaiheessa työvoimapula kääntyy työttömyydeksi.
Mikä tässä nyt ei täsmää? Kunnilla valtava osaajapula, mutta silti yksityisellä voidaan maksaa vielä kuntiakin vähemmän?
Koska kunnan hommissa kylvetään rahaa surutta ja siksi kunnan palvelut ovat tulleet niin kalliiksi, etteivät enää pärjää kilpailutuksessa yksityisten kanssa. Joten kunnat ostavat palvelut yksityisiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siksi koska palkankorotusta on helpompi pyytää ja sen voi jopa saada, jos osaa perustella pyyntönsä.
Pitää käyttää hyviä perusteluja. Esimerkiksi tutkinnot eivät ole sellainen. Suurin osa päättäjistä on elänyt kuplassa, jossa palkka tulee osaamisen ja sen kysynnän ja tarjonnan mukaan. Titteli voi olla vaikka Kiinan keisari (amk), mutta jos osaaminen ei ole kummempaa tai arvoa ei synny, niin palkkaakaan ei tule.
Ketään ei myöskään kiinnosta esimerkiksi se, minkälaista paperityötä milloinkin tehdään. Eiköhän se ole perusvaatimus, että työntekijä osaa lukea ja kirjoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sit lasten ryhmäkoot kasvavat myös 30%. Rahaa kun ei oikein ole.
Rahaa on. Helsinki olisi hyvin voinut alkaa maksaa lastentarhanopettajille kohtuullisempaa palkkaa, mutta päättivätkin mieluummin alentaa kuntaveroa, Kun on niin paljon rahaa kunnan kassassa.
Ehkä helsinkiläiset eivät halunneet nostaa verotustaan ja äänestivät sellaiset edustajat, jotka eivät sitä tehneet
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi koulutetut naisvaltaiset alat, jotka ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisen tärkeitä (sairaanhoitajat, opettajat, lto:t jne) ansaitsevat saada kolmasosan pienempää palkkaa kuin vastaavan koulutuksen ja vaativuuden miesvaltaiset alat? Jos joku osaa perustella tämän en enää vaadi lisää palkkaa.
Pitääkö tämä paikkansa kunnissakin?
Yksityisellähän palkanmuodostus syntyy aivan muista asioista: siellä maksetaan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Jos tarvitset insinöörin, mutta sellainen vaatii viisi tonnia liksaa, niin sitten ei auta kuin palkata se, jos asiakkaalta saat vastaavat tuotot + pienen marginaalin. Sillä puolella ei oikein voi puhua eri alojen ”ansaitsemisesta”, koska kukaan yksittäinen taho ei näitä arvostuksia päätä. Asiakkaat, eli mekin, sen lopulta määrittävät.
Kyllä. Kunnissa ammattikoulutetut miehet menevät järjestään ohi korkeakoulutetuista naisista. Kandien ero nais- ja miesaloilla on helposti kolmannes. Tästä löytyy mielenkiintoista dataa mm. hashtagilla #ei leikkirahaa.
Tätä en ole koskaan ymmärtänyt hoitoaloilla. Verrataan omaa palkkaa ihan toiseen ammattiin. Olen itsekin hoitaja, mutta vertaan palkkaa mieshoitajaan ja hänellä se on sama. En vertaa palkkaani kunnan putkimieheen tms. koska sehän on ihan eri ammatti, kuin hoitajan ammatti. Jos haluan putkimiehen palkan, luen putkimieheksi.
Selitä miksi hoitajan ammatti on vähemmän arvoinen kuin putkimiehen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä koko päivähoitosysteemi pitäisi purkaa ja rakentaa uudelleen Suomessa. Palattaisiin siihen perusasiaan, että päiväkoti on paikka, mikä tarjoaa hoitoa sen aikaa, kun vanhemmat ovat töissä. Koko höpötys varhaiskasvatuksesta poistettaisiin ja palattaisiin siihen perusasiaan, että lapset tarvitsevat syliä, huomiota, lämpöä ja ruokaa
Kun nimenomaan se laadukas varhaiskasvatus panostaa juuri näiden asioiden toteutumiseen - erityisesti lapsen emotionaaliseen hyvinvointiin, johon sisältyy muun muassa sensitiivisiä kasvattajia, jotka tarjoavat syliä, huomiota ja lämpöä. Lisäksi toteutetaan perushoidon tilanteissa (esim. juuri tämä mainitsemasi ruokailu) sellaista pedagogiikkaa, että lastet voivat hyvin päiväkodissa ollessaan.
Mutta silti lastentarhanopettajat valittaa, että heillä on niin kiire, etteivät ehdi tehdä mitään. Missä välissä he antavat sitä sensitiivistä syliä ja muuta, kun kuulemma eivät ehdi edes paperitöitä tehdä kunnolla, kun juoksevat kahden, kolmen ryhmän välillä paikkaamassa sijaispulaa
Kiire johtuu siitä, että ryhmäkoot ovat liian isoja, ja sijaisia ei anneta tilata henkilökunnan sairastapauksissa. Sitä laadukasta varhaiskasvatusta pyritään toteuttamaan annetuilla vähäisillä resursseilla niin hyvin kuin mahdollista.
Ratkaisu ei ole päiväkotien palauttaminen alkujuurilleen, eli yksinkertaiseksi säilöpaikaksi, jossa vain välttämättömästä perushoidosta huolehditaan hoitajien voimin. Ryhmäkoot olisivat siinäkin tapauksessa yhtä isoja, eikä henkilökuntaa olisi sen enempää.
Asiaan auttaisi ryhmäkokojen pienentäminen, mutta sitä ei tule tapahtumaan. Pyritään silti pitämään varhaiskasvatus laadukkaana niissä puitteissa, mitkä tarjotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi pyhä yksinkertaisuus, pitäisiköhän tämän "virikelapset vain pois päiväkodista ja lto lakko ei tunnu missään" kommentoijan ryhtyä päiväkodin johtajaksi ja miettiä sitten asiaa uudelleen 😁 meidän 22 lapsen ryhmässä ei ole yhtään lasta jonka vanhempi/vanhemmat olisi kotona..
Tyhjää sinä minulle riehut. Mutta tosiasia nyt vain näin menee kunnan hommissa. Ylisuuret palkkavaatimukset ovat tehneet sen, että kunnat kilvan yksityistää palveluitaan, koska yksityiset maksaa vähemmän. En ole päiväkodin johtaja, mutta sukulaiseni on ja hän on aivan samaa mieltä ja lisäksi hän on myös kunnallispolitiikassa.
Henkilökohtaisesti minulle on aivan sama, miten käy. Minulla ei ole lapsia enää päiväkodissa. Mutta yleisesti yritän keskustella tämän lakkouhon keskellä, miten tässä voi käydä, koska kunnat ovat köyhiä ja jos yksi ryhmä saa ruhtinaalliset korotukset, se tietää, että siltä alalta tehdään muita kiristyksiä tai myydään palvelut yksityisille, koska kunnallisveroa ei ole monellakaan kunnalla varaa enää korottaa
Tässä on kyllä totuuden siemen. Nämä julkisen puolen jatkuvat palkkakampanjat ovat sen verran raskaita, että moni päättäjä haluaisi mieluummin siirtää yksityiselle nämä. Siellä palkat muodostuvat markkinan ehdoilla, muiden tehokkuushyötyjen lisäksi.
Sanoisin, että jos lastentarhanopettajista on krooninen pula, niin heidän etunsa olisi laaja yksityistäminen. Silloin palkat nousisivat markkinatasolle, mikä ketjusta saamani ymmärryksen mukaan olisi 500 euroa nykyistä korkeampi.
Itse asiassa yksityiset taitaa maksaa vähemmän. Lisäksi näissä se varhaiskasvattaja pesee vessanpönttöjä muun työn lisäksi. Mutta koska yksityistäminen tulee halvemmaksi, kunnan eläkepaikkoja on yhä vähemmän ja vähemmän. Tosiasia on, että kaikki Suomen lastentarhanopettajat eivät löydä hyvinpalkattua työtä muulta alalta, joten joutuvat siirtymään yksityiselle, jos meinaavat edes jostain töitä saada. Koulutuspaikkoja lisätään, lapsia syntyy koko ajan yhä vähemmän. Jossain vaiheessa työvoimapula kääntyy työttömyydeksi.
Mikä tässä nyt ei täsmää? Kunnilla valtava osaajapula, mutta silti yksityisellä voidaan maksaa vielä kuntiakin vähemmän?
Koska kunnan hommissa kylvetään rahaa surutta ja siksi kunnan palvelut ovat tulleet niin kalliiksi, etteivät enää pärjää kilpailutuksessa yksityisten kanssa. Joten kunnat ostavat palvelut yksityisiltä.
Mutta miksi ne kunnan paikat jäävät täyttämättä, jos sieltä saa paljon enemmän fyrkkaa kuin yksityiseltä? Tuskin nyt lastentarhanopettajia kiinnostaa, kuinka kustannustehokas mikäkin järjestelmä kunnille on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkotien palkat myös tulosvastuun piiriin. Palkkaa enemmän, jos tulee tulosta. Järjetöntä, että saavat saman palkan, jos seisovat vain pihalla juoruamassa ja toisessa paikassa tehdään tuloksellista työtä.
Etkö tiennyt että jokainen varhaiskasvatukseen satsattu euro tuottaa takaisin useita euroja? Ei tietenkään heti,mutta tulevaisuudessa. Tätä on tutkittu.
"Tätä on tutkittu." Taas näitä myyttisiä tutkimuksia, joita kun menee lähemmin tarkastelemaan, huomaakin ettei tuollaista tulosta ole yksiselitteisesti ja yleistettävästi saatu. Toki, päihdeäidin lapseen laitettu varhaiskasvatuseuro voi hyvinkin säästää myöhempiä kuluja, tai sitten ei. Voimme arvella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi koulutetut naisvaltaiset alat, jotka ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisen tärkeitä (sairaanhoitajat, opettajat, lto:t jne) ansaitsevat saada kolmasosan pienempää palkkaa kuin vastaavan koulutuksen ja vaativuuden miesvaltaiset alat? Jos joku osaa perustella tämän en enää vaadi lisää palkkaa.
Pitääkö tämä paikkansa kunnissakin?
Yksityisellähän palkanmuodostus syntyy aivan muista asioista: siellä maksetaan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Jos tarvitset insinöörin, mutta sellainen vaatii viisi tonnia liksaa, niin sitten ei auta kuin palkata se, jos asiakkaalta saat vastaavat tuotot + pienen marginaalin. Sillä puolella ei oikein voi puhua eri alojen ”ansaitsemisesta”, koska kukaan yksittäinen taho ei näitä arvostuksia päätä. Asiakkaat, eli mekin, sen lopulta määrittävät.
Kyllä. Kunnissa ammattikoulutetut miehet menevät järjestään ohi korkeakoulutetuista naisista. Kandien ero nais- ja miesaloilla on helposti kolmannes. Tästä löytyy mielenkiintoista dataa mm. hashtagilla #ei leikkirahaa.
Tätä en ole koskaan ymmärtänyt hoitoaloilla. Verrataan omaa palkkaa ihan toiseen ammattiin. Olen itsekin hoitaja, mutta vertaan palkkaa mieshoitajaan ja hänellä se on sama. En vertaa palkkaani kunnan putkimieheen tms. koska sehän on ihan eri ammatti, kuin hoitajan ammatti. Jos haluan putkimiehen palkan, luen putkimieheksi.
Selitä miksi hoitajan ammatti on vähemmän arvoinen kuin putkimiehen?
Missä olen sanonut, että vähemmän arvoinen? Mutta työehtosopimuksissa on sovittu palkat ja olen tiennyt ne ennen alalle hakeutumista. En voi huutoäänestyksellä päättää, että haluankin sen palkan, minkä saa toisesta ammatista. Yksinkertaistettuna, jos haluan 5000 euroa kuussa, lähden lukemaan jotain muuta ammattia, missä saan sen palkan, että ala huutamaan, että minusta olisi kiva saada viidentonnin palkka, kun jossain muussakin ammatissa sen saa. Tässä ammatissa saa sekä mies, että nainen saman palkan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi koulutetut naisvaltaiset alat, jotka ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisen tärkeitä (sairaanhoitajat, opettajat, lto:t jne) ansaitsevat saada kolmasosan pienempää palkkaa kuin vastaavan koulutuksen ja vaativuuden miesvaltaiset alat? Jos joku osaa perustella tämän en enää vaadi lisää palkkaa.
Pitääkö tämä paikkansa kunnissakin?
Yksityisellähän palkanmuodostus syntyy aivan muista asioista: siellä maksetaan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Jos tarvitset insinöörin, mutta sellainen vaatii viisi tonnia liksaa, niin sitten ei auta kuin palkata se, jos asiakkaalta saat vastaavat tuotot + pienen marginaalin. Sillä puolella ei oikein voi puhua eri alojen ”ansaitsemisesta”, koska kukaan yksittäinen taho ei näitä arvostuksia päätä. Asiakkaat, eli mekin, sen lopulta määrittävät.
Kyllä. Kunnissa ammattikoulutetut miehet menevät järjestään ohi korkeakoulutetuista naisista. Kandien ero nais- ja miesaloilla on helposti kolmannes. Tästä löytyy mielenkiintoista dataa mm. hashtagilla #ei leikkirahaa.
Tätä en ole koskaan ymmärtänyt hoitoaloilla. Verrataan omaa palkkaa ihan toiseen ammattiin. Olen itsekin hoitaja, mutta vertaan palkkaa mieshoitajaan ja hänellä se on sama. En vertaa palkkaani kunnan putkimieheen tms. koska sehän on ihan eri ammatti, kuin hoitajan ammatti. Jos haluan putkimiehen palkan, luen putkimieheksi.
Selitä miksi hoitajan ammatti on vähemmän arvoinen kuin putkimiehen?
Lähtökohtana voitaneen pitää, että kukaan ei huvikseen maksa ylimääräistä kenellekään. Jos nyt perustan firman, niin putkimies maksaa minulle enemmän kuin lähihoitaja. Ei auta kuin kaivaa kuvetta. Ilman mitään arvonmäärityksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi pyhä yksinkertaisuus, pitäisiköhän tämän "virikelapset vain pois päiväkodista ja lto lakko ei tunnu missään" kommentoijan ryhtyä päiväkodin johtajaksi ja miettiä sitten asiaa uudelleen 😁 meidän 22 lapsen ryhmässä ei ole yhtään lasta jonka vanhempi/vanhemmat olisi kotona..
Tyhjää sinä minulle riehut. Mutta tosiasia nyt vain näin menee kunnan hommissa. Ylisuuret palkkavaatimukset ovat tehneet sen, että kunnat kilvan yksityistää palveluitaan, koska yksityiset maksaa vähemmän. En ole päiväkodin johtaja, mutta sukulaiseni on ja hän on aivan samaa mieltä ja lisäksi hän on myös kunnallispolitiikassa.
Henkilökohtaisesti minulle on aivan sama, miten käy. Minulla ei ole lapsia enää päiväkodissa. Mutta yleisesti yritän keskustella tämän lakkouhon keskellä, miten tässä voi käydä, koska kunnat ovat köyhiä ja jos yksi ryhmä saa ruhtinaalliset korotukset, se tietää, että siltä alalta tehdään muita kiristyksiä tai myydään palvelut yksityisille, koska kunnallisveroa ei ole monellakaan kunnalla varaa enää korottaa
Tässä on kyllä totuuden siemen. Nämä julkisen puolen jatkuvat palkkakampanjat ovat sen verran raskaita, että moni päättäjä haluaisi mieluummin siirtää yksityiselle nämä. Siellä palkat muodostuvat markkinan ehdoilla, muiden tehokkuushyötyjen lisäksi.
Sanoisin, että jos lastentarhanopettajista on krooninen pula, niin heidän etunsa olisi laaja yksityistäminen. Silloin palkat nousisivat markkinatasolle, mikä ketjusta saamani ymmärryksen mukaan olisi 500 euroa nykyistä korkeampi.
Itse asiassa yksityiset taitaa maksaa vähemmän. Lisäksi näissä se varhaiskasvattaja pesee vessanpönttöjä muun työn lisäksi. Mutta koska yksityistäminen tulee halvemmaksi, kunnan eläkepaikkoja on yhä vähemmän ja vähemmän. Tosiasia on, että kaikki Suomen lastentarhanopettajat eivät löydä hyvinpalkattua työtä muulta alalta, joten joutuvat siirtymään yksityiselle, jos meinaavat edes jostain töitä saada. Koulutuspaikkoja lisätään, lapsia syntyy koko ajan yhä vähemmän. Jossain vaiheessa työvoimapula kääntyy työttömyydeksi.
Mikä tässä nyt ei täsmää? Kunnilla valtava osaajapula, mutta silti yksityisellä voidaan maksaa vielä kuntiakin vähemmän?
Koska kunnan hommissa kylvetään rahaa surutta ja siksi kunnan palvelut ovat tulleet niin kalliiksi, etteivät enää pärjää kilpailutuksessa yksityisten kanssa. Joten kunnat ostavat palvelut yksityisiltä.
Mutta miksi ne kunnan paikat jäävät täyttämättä, jos sieltä saa paljon enemmän fyrkkaa kuin yksityiseltä? Tuskin nyt lastentarhanopettajia kiinnostaa, kuinka kustannustehokas mikäkin järjestelmä kunnille on.
Tämä ongelma tulee ratkeamaan koulutusta lisäämällä. Hakijoita koulutukseen kyllä riittää pilvin pimein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä koko päivähoitosysteemi pitäisi purkaa ja rakentaa uudelleen Suomessa. Palattaisiin siihen perusasiaan, että päiväkoti on paikka, mikä tarjoaa hoitoa sen aikaa, kun vanhemmat ovat töissä. Koko höpötys varhaiskasvatuksesta poistettaisiin ja palattaisiin siihen perusasiaan, että lapset tarvitsevat syliä, huomiota, lämpöä ja ruokaa
Kun nimenomaan se laadukas varhaiskasvatus panostaa juuri näiden asioiden toteutumiseen - erityisesti lapsen emotionaaliseen hyvinvointiin, johon sisältyy muun muassa sensitiivisiä kasvattajia, jotka tarjoavat syliä, huomiota ja lämpöä. Lisäksi toteutetaan perushoidon tilanteissa (esim. juuri tämä mainitsemasi ruokailu) sellaista pedagogiikkaa, että lastet voivat hyvin päiväkodissa ollessaan.
Mutta silti lastentarhanopettajat valittaa, että heillä on niin kiire, etteivät ehdi tehdä mitään. Missä välissä he antavat sitä sensitiivistä syliä ja muuta, kun kuulemma eivät ehdi edes paperitöitä tehdä kunnolla, kun juoksevat kahden, kolmen ryhmän välillä paikkaamassa sijaispulaa
Kiire johtuu siitä, että ryhmäkoot ovat liian isoja, ja sijaisia ei anneta tilata henkilökunnan sairastapauksissa. Sitä laadukasta varhaiskasvatusta pyritään toteuttamaan annetuilla vähäisillä resursseilla niin hyvin kuin mahdollista.
Ratkaisu ei ole päiväkotien palauttaminen alkujuurilleen, eli yksinkertaiseksi säilöpaikaksi, jossa vain välttämättömästä perushoidosta huolehditaan hoitajien voimin. Ryhmäkoot olisivat siinäkin tapauksessa yhtä isoja, eikä henkilökuntaa olisi sen enempää.
Asiaan auttaisi ryhmäkokojen pienentäminen, mutta sitä ei tule tapahtumaan. Pyritään silti pitämään varhaiskasvatus laadukkaana niissä puitteissa, mitkä tarjotaan.
Eli kiire loppuu teillä just siihen, kun saatte 700 euroa kuukaudessa lisää palkkaa. Mielenkiintoista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi pyhä yksinkertaisuus, pitäisiköhän tämän "virikelapset vain pois päiväkodista ja lto lakko ei tunnu missään" kommentoijan ryhtyä päiväkodin johtajaksi ja miettiä sitten asiaa uudelleen 😁 meidän 22 lapsen ryhmässä ei ole yhtään lasta jonka vanhempi/vanhemmat olisi kotona..
Tyhjää sinä minulle riehut. Mutta tosiasia nyt vain näin menee kunnan hommissa. Ylisuuret palkkavaatimukset ovat tehneet sen, että kunnat kilvan yksityistää palveluitaan, koska yksityiset maksaa vähemmän. En ole päiväkodin johtaja, mutta sukulaiseni on ja hän on aivan samaa mieltä ja lisäksi hän on myös kunnallispolitiikassa.
Henkilökohtaisesti minulle on aivan sama, miten käy. Minulla ei ole lapsia enää päiväkodissa. Mutta yleisesti yritän keskustella tämän lakkouhon keskellä, miten tässä voi käydä, koska kunnat ovat köyhiä ja jos yksi ryhmä saa ruhtinaalliset korotukset, se tietää, että siltä alalta tehdään muita kiristyksiä tai myydään palvelut yksityisille, koska kunnallisveroa ei ole monellakaan kunnalla varaa enää korottaa
Tässä on kyllä totuuden siemen. Nämä julkisen puolen jatkuvat palkkakampanjat ovat sen verran raskaita, että moni päättäjä haluaisi mieluummin siirtää yksityiselle nämä. Siellä palkat muodostuvat markkinan ehdoilla, muiden tehokkuushyötyjen lisäksi.
Sanoisin, että jos lastentarhanopettajista on krooninen pula, niin heidän etunsa olisi laaja yksityistäminen. Silloin palkat nousisivat markkinatasolle, mikä ketjusta saamani ymmärryksen mukaan olisi 500 euroa nykyistä korkeampi.
Itse asiassa yksityiset taitaa maksaa vähemmän. Lisäksi näissä se varhaiskasvattaja pesee vessanpönttöjä muun työn lisäksi. Mutta koska yksityistäminen tulee halvemmaksi, kunnan eläkepaikkoja on yhä vähemmän ja vähemmän. Tosiasia on, että kaikki Suomen lastentarhanopettajat eivät löydä hyvinpalkattua työtä muulta alalta, joten joutuvat siirtymään yksityiselle, jos meinaavat edes jostain töitä saada. Koulutuspaikkoja lisätään, lapsia syntyy koko ajan yhä vähemmän. Jossain vaiheessa työvoimapula kääntyy työttömyydeksi.
Mikä tässä nyt ei täsmää? Kunnilla valtava osaajapula, mutta silti yksityisellä voidaan maksaa vielä kuntiakin vähemmän?
Koska kunnan hommissa kylvetään rahaa surutta ja siksi kunnan palvelut ovat tulleet niin kalliiksi, etteivät enää pärjää kilpailutuksessa yksityisten kanssa. Joten kunnat ostavat palvelut yksityisiltä.
Mutta miksi ne kunnan paikat jäävät täyttämättä, jos sieltä saa paljon enemmän fyrkkaa kuin yksityiseltä? Tuskin nyt lastentarhanopettajia kiinnostaa, kuinka kustannustehokas mikäkin järjestelmä kunnille on.
Pitäisi kiinnostaa, koska kyse on teidän työpaikoista. Hassua, jos ihmisiä ei kiinnosta tippaakaan, millä rahalla heidän palkat maksetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä koko päivähoitosysteemi pitäisi purkaa ja rakentaa uudelleen Suomessa. Palattaisiin siihen perusasiaan, että päiväkoti on paikka, mikä tarjoaa hoitoa sen aikaa, kun vanhemmat ovat töissä. Koko höpötys varhaiskasvatuksesta poistettaisiin ja palattaisiin siihen perusasiaan, että lapset tarvitsevat syliä, huomiota, lämpöä ja ruokaa
Kun nimenomaan se laadukas varhaiskasvatus panostaa juuri näiden asioiden toteutumiseen - erityisesti lapsen emotionaaliseen hyvinvointiin, johon sisältyy muun muassa sensitiivisiä kasvattajia, jotka tarjoavat syliä, huomiota ja lämpöä. Lisäksi toteutetaan perushoidon tilanteissa (esim. juuri tämä mainitsemasi ruokailu) sellaista pedagogiikkaa, että lastet voivat hyvin päiväkodissa ollessaan.
Mutta silti lastentarhanopettajat valittaa, että heillä on niin kiire, etteivät ehdi tehdä mitään. Missä välissä he antavat sitä sensitiivistä syliä ja muuta, kun kuulemma eivät ehdi edes paperitöitä tehdä kunnolla, kun juoksevat kahden, kolmen ryhmän välillä paikkaamassa sijaispulaa
Kiire johtuu siitä, että ryhmäkoot ovat liian isoja, ja sijaisia ei anneta tilata henkilökunnan sairastapauksissa. Sitä laadukasta varhaiskasvatusta pyritään toteuttamaan annetuilla vähäisillä resursseilla niin hyvin kuin mahdollista.
Ratkaisu ei ole päiväkotien palauttaminen alkujuurilleen, eli yksinkertaiseksi säilöpaikaksi, jossa vain välttämättömästä perushoidosta huolehditaan hoitajien voimin. Ryhmäkoot olisivat siinäkin tapauksessa yhtä isoja, eikä henkilökuntaa olisi sen enempää.
Asiaan auttaisi ryhmäkokojen pienentäminen, mutta sitä ei tule tapahtumaan. Pyritään silti pitämään varhaiskasvatus laadukkaana niissä puitteissa, mitkä tarjotaan.
Eli kiire loppuu teillä just siihen, kun saatte 700 euroa kuukaudessa lisää palkkaa. Mielenkiintoista
Luehan tekstini uudestaan, koska missään kohtaa mielestäni ei niin sanottu. Ei tietenkään palkankorotus vähennä kiirettä päiväkodin arjessa. Sen sijaan palkankorotus lisäisi lastentarhanopettajan työn arvostusta ja toisaalta sitä kautta myös motivaatiota ja jaksamista rankassa työssä. Lisäksi yliopistokoulutetut lto:t jäisivät todennäköisemmin varhaiskasvatuksen kentälle töihin, jolloin varhaiskasvatuksen laadun takaaminenkin olisi todennäköisempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi koulutetut naisvaltaiset alat, jotka ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisen tärkeitä (sairaanhoitajat, opettajat, lto:t jne) ansaitsevat saada kolmasosan pienempää palkkaa kuin vastaavan koulutuksen ja vaativuuden miesvaltaiset alat? Jos joku osaa perustella tämän en enää vaadi lisää palkkaa.
Pitääkö tämä paikkansa kunnissakin?
Yksityisellähän palkanmuodostus syntyy aivan muista asioista: siellä maksetaan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Jos tarvitset insinöörin, mutta sellainen vaatii viisi tonnia liksaa, niin sitten ei auta kuin palkata se, jos asiakkaalta saat vastaavat tuotot + pienen marginaalin. Sillä puolella ei oikein voi puhua eri alojen ”ansaitsemisesta”, koska kukaan yksittäinen taho ei näitä arvostuksia päätä. Asiakkaat, eli mekin, sen lopulta määrittävät.
Kyllä. Kunnissa ammattikoulutetut miehet menevät järjestään ohi korkeakoulutetuista naisista. Kandien ero nais- ja miesaloilla on helposti kolmannes. Tästä löytyy mielenkiintoista dataa mm. hashtagilla #ei leikkirahaa.
Tätä en ole koskaan ymmärtänyt hoitoaloilla. Verrataan omaa palkkaa ihan toiseen ammattiin. Olen itsekin hoitaja, mutta vertaan palkkaa mieshoitajaan ja hänellä se on sama. En vertaa palkkaani kunnan putkimieheen tms. koska sehän on ihan eri ammatti, kuin hoitajan ammatti. Jos haluan putkimiehen palkan, luen putkimieheksi.
Selitä miksi hoitajan ammatti on vähemmän arvoinen kuin putkimiehen?
Toinen lukee satuja lapsille ja pyyhkii pyllyt sillä aikaa kun aikuiset on töissä. Toinen varmistaa ettei kaupunkilaiset saavat vettä juodakseen ja sen pyllynpyyhintään käytetyn paperin huuhdeltua vessasta. Huomaatko eron tarpeessa?
Touhula päiväkoteja syntyy kuin sieniä sateella tällä hetkellä. Heillä on yksityisen alan työehtosopimus, joten kiireen vilkkaa hakemaan niihin töihin.
Yksi keskustelija jo hermostunut...