Kertokaas uusperheelliset!!!!!!!

Lapset yleensä tottuvat tilanteisiin, eivätkä välttämättä osaa edes kaivataaikaa kahdenkeskiin hetkiin.

eli kyllä mielestäni tämäkin tyttö olisi ikionnellinen jos saisi tehdä jotain kivaa vain kahden isänsä kanssa. nämä muut sisarukset kun saavat olla isänsä kanssa aina.



ja p.s. ei ole ongelma minulle, harmittaa vaan.



t.ap

mutta jos isä ei ole ennenkään viettänyt niin alkaisiko hän uusperheessä viettämään aikaa lastenkanssa?

Mihinka ne sisarukset pitaisi laittaa siksi aikaa, kun sisarpuoli tulee kylaan?

Parasta on se ihan normaali elama uusperheissakin, ja perheen yhteinen oleminen..

jos äitipuoli " häviää" aina kun lapsipuoli on tulossa... Ei isällä eilkä lapsella ole mitään oikeutta olla vain kahdestaan. Jos eletään perheenä, ni ei kai se uusi kumppani nyt ulos lähde siksi aikaa. Yleensä tämä häiritsee ex-kumppaneita enemmän kuin lapsia.

Kun toinen tulee äidin syliin niin toinenkin haluaa heti perään...



Eikös se ole aika normaalia lapsiperheissä, että sisarukset ovat mustasukkaisia, olivat ne sitten puolikkaita tai ei...

Etta ex on jatkanut elamaansa, ja saanut lapsia uuden kumppanin kanssa?



Lapsille tallaiset asiat eivat yleensa ole ongelma..

Vietän molempien kanssa viikoittain kahdenkeskistä aikaa, näin tekee myös mieheni. Kyllä pitää uusperheellisenkin pystyä aikaansa jakamaan niin, että kaikki saavat jakamatonta huomiota. Ei pidä tehdä niin paljon lapsia, ettei tämä ei onnistu!

äitipuoli. Meillä ei todellakaan koroteta pallille mieheni lasta! Lapsi sitäpaitsi asuu meillä. Mutta ihan sama olisi tilanne muutenkin, kaikki lapset saavat huomiota, ei vain isin kulta.. uskomatonta että sitä lasta pitäisi eron jälkeen jotenkin " paapoa" erilailla kuin muita!

Veljensä kun ovat nimittäin partiotouhuissa viikonlopun. Tyttö tosin totesi meille tultuaan heti: " kiva kun saadaan olla tää viikonloppu kolmisin."

Joskus käyvät asioilla kahdestaan tai kahvilassa. Usein mukana myös minun lapseni ja välillä yhteinen. Toisaalta myös lomareissut tehdään aina kun kaikki lapset paikalla ja isommat viihtyvät yhdessä todella hyvin.

että saisivat edes jutella joskus rauhassa, ilman, että on niitä äitipuolen korvia kuulemassa... koska tällä lapsella on kurjat olot kotona isäpuolen takia ja isän luona äitipuolen takia... jotka eivät kohtele tätä pientä tyttöä kunnolla..

siksi mielestäni pitäisi suoda hetki, ilman mitään korokkeelle nostamista, niin vain isälle ja lapselle!!!!!



Jos kykenette, niin ajatelkaa joskus sitä lasta joka on " erotettu" ns. normaalista perheestä....

Voisi piankin käydä niin, että iso sisaruspuoli ei enää olisi pienten mielestä ollenkaan tervetullut heidän kotiinsa, jos he aina vierailun aikana jäisivät vaille isänsä huomiota. Ihan viisasta isältä, että hän noina yhteisinä viikonloppuina yrittää olla yhdessä kaikkien lastensa kanssa. Niin ei kukaan koe jäävänsä ulkopuoliseksi.

Miehelläni lisäksi lapsi aiemmasta liitosta. Minä nimenomaan korostan että mieheni täytyy viettää kahden keskista aikaa lapsensa kanssa kun hän on meillä. Esim. mieheni ottaa vapaata jos poika on meillä vaikka viikon. a)olen kotiäiti mutta en halua lisää velvollisuuksia b) lapsi tulee nimenomaan olemaan ja tapaamaan isäänsä ei minua. Lapsi on vallan ihana mutta minusta lapsi on niin vähän aikaa isällään että siitä täytyy tehdä spesiaalia. Tilanne tosin se että poika asuu naapuri maassa ja käy noin joka toinen/kolmas kuukausi. Mieheni on jo tottunut siihen että vaalin häntä olemaan poikansa kanssa (tyytyväinen) tosin luulen että jos antaisin mennä töihin niin olisi sekin hänelle ok.

Vierailija:

että saisivat edes jutella joskus rauhassa, ilman, että on niitä äitipuolen korvia kuulemassa... koska tällä lapsella on kurjat olot kotona isäpuolen takia ja isän luona äitipuolen takia... jotka eivät kohtele tätä pientä tyttöä kunnolla..

siksi mielestäni pitäisi suoda hetki, ilman mitään korokkeelle nostamista, niin vain isälle ja lapselle!!!!!

Jos kykenette, niin ajatelkaa joskus sitä lasta joka on " erotettu" ns. normaalista perheestä....

Niin etta isapuoli ja aitipuoli eivat kohtele lasta hyvin, ehka silloin olisi ihan perhepalaverin paikka ja aidin pitaisi miettia itsekin suhdettaan isapuoleen, jos lasta ei kohdella hyvin..

Ja juu, KAIKILLE lapsille omaa aikaa kumpienkin vanhempien kanssa yksin, ilman mitaan korokkeelle asettamista..

kun harvoin näkee. Tietenkään ei koko viikonloppua tarvitse omistatua vain etä lapselle mutta voisi vaikka lähteä kävelylle, uimaan tms kerra/vkl kaksin. Itse olen 4 oman lapsen ja 2 lapsipuolen äiti ja vaikka lapsia on monta pyrin siihen että joka viikko ehdin olla jokaisen oman lapsen kanssa hetken kaksistaankin eli otan lenkille, kauppaa, kotitöihin ym välillä yhden lapsen kerrallaan mukaan. Silloin on aikaa jutustella aremmistakin asioista ja pysyy paremmin selvillä mitä lapsen elämään kuuluu. Kun etä lapsia on meillä otan joskus heitäkin mukaan mm. kauppareissuun ilman omia lapsi. Näin pysyy pienellä vaivalla suhteet hyvinä.



Äiti tai isäpuoli joka ei tajua lapsen tarvetta hetkeen oman vanhemman kanssa kaksin on sairastunut pahaan mustasukkaisuuteen ja omistushaluun.

Eihän se ole mitään korokkeelle asettamista, jos tämä edellisestä liitosta oleva lapsi viettää aikaa VAIN isänsä kanssa! Kyse ei varmaankaan ollut siitä, että ap. toivoisi isän olevan tämän yhden lapsen kanssa KOKO viikonlopun, vaan PIENEN osan siitä...!



Käytännössä tämä voisi olla juuri esim. kotimatka äidin luokse/ se että he menevät kaksin käymään kävelyllä/ isä ottaa hänet kauppareissulle mukaan/ he pelaavat kaksi keittössä jotakin lautapeliä/ käyvät jäätelöllä, leffassa tmv.



Minusta on täysi normaalia, että vanhemmat viettävät lasten aknssa aikaa erikseen... Sääliksi käy jos näin ei joka perheessä ole... Minä muistan omasta lapsuudestani, että jos äiti/isä lähti kaupassa käymään yksinään, ei hän ottanut kun yhden meistä (kolme lasta, kaikki täys-sisaruksia) mukaan. Joskus mentiin vaateostoksille/lefaan/jätskille/ongelle/ pyöräilemään/kävelylle/luettiin kirjaa/palattiin korttia tmv. porukalla, mutta usein vain yksi meistä pääsi äidin(isän mukaan. Tämä on TODELLA tärkeätä, ja emme olleet mustasukkaisia tmv. koska tiesimme, että jokaisen vuoro tulee kyllä:) Lapsi travitsee JAKAMATONTA aikaa isän/äidin kanssa! Puolentunnin koiran kävelytsykin riittää, ja jos jotakin on sydämellä, niin voihan esim. lenkkiä hiukan pidentää... Kiertää pidempää kautta kotiin...;)

kaksi lasta, jotka ovat luonamme joka toinen viikonloppu ja lomia. Huolehdimme siitä, että molemmilla vanhemmilla on kahdenkeskistä aikaa jokaisen lapsen kanssa, eikös " normaali" perheissäkin näin toimita? Myös minä haluan viettää kahdenkeskistä aikaa mieheni lasten kanssa, kuuluvathan he perheeseeni. Välillä puuhastelemme arkijuttuja välillä " humputtelemme" kaupungilla, näyttelyissä, elokuvissa jne. Sitä paitsi on mukava harrastaa tyttöjuttuja; omat " viralliset" lapseni kun ovat poikia.



Meillä tämä toimii hyvin, paitsi ei tyttöjen äidin mielestä. Hänestä minä vietän liikaa mieheni tyttärien kanssa :-( Hänen silmissään olen siis paha äitipuoli.

Kummallista, etta osa ei tunnu ymmartavan, miten lahi- ja etalapset ovat eriarvoisessa asemassa. Eihan se ole etalapsen " paapomista" , jos huolehditaan, etta myos han saa jotain omia hetkia etavanhemman kanssa tapaamisaikoinaan. Kylla mina ainakin aitipuolena ymmarran, etta meidan yhteiset lapset on ne paapotut, kun saavat olla kaiket illat ja lomat jne. omien rakkaiden vanhempiensa kanssa. Mielellani suon mieheni edellisen liiton tyttarelle miehen aikaa ihan ilman meita muita silloin kuin han meilla on.



Ja teen samaa kuin 18, eli joskus mina kayn tyton kanssa " hompsottelemassa" eli han lahtee kaupungille minun mukaan ja kaydaan jossain jatskilla tai muuta sellaista pienta. Koetetaan myos muutaman kerran vuodessa jarjestaa sellaisia hetkia, etta etatyttokin saisi kummatkin rakkaat vanhempansa - ja sisaruksensa ja vanhempien uudet puolisot tietysti myos - samaan paikkaan mukavissa merkeissa. Meilla on perinteena Tapaninkahvit, tyton synttarit ja kesalla jotkut grillaukset. Tytto on aina niin onnellinen, etta oikein sydameen koskee.



Vaikka itse olen uusperheen aiti ja aitipuoli, niin kylla mina olen sita mielta, etta lapset joutuu erokuvioissa aina aika koville ja meidan aikuisten tehtava onkin heita " paapoa" , etta selviavat siina kuviossa. Enka talla " paapomisella" tarkoita mitaan alytonta hemmottelua tai sita, etteiko olisi rajoja ja saantoja - ihan samalla lailla etatytto meilla joutuu tekemaan kotitoita jne. kuin muutkin lapset eika saa kaikki toivomaansa materiaa. Mutta tuota aikaa ja omaa huomiota hanelle kylla suon. Eika meidan etatytto ainakaan ole siita pilalle mennyt, painvastoin, on aivan mahtava isosisko naiden minun lapsilleni eli hanen puolisisaruksilleen.

eihan siihen hyvanen aika lasketa aitipuolta mukaan...;-)