Kertokaas uusperheelliset!!!!!!!
onko isällä ikinä mahdollisuutta viettää kahdenkeskistä aikaa sen lapsen kanssa joka asuu oman äitinsä luona mutta käy isällään sen pari kertaa kuussa.
olen huomannut veljeni tapauksessa, ettei tätä mahdollisuutta suoda hänelle eikä hänen tyttärelleen. ilkeä äitipuoli pitää siitä huolen... jopa lasta haettaessa tau kotiin vietäessä pitää koko pataljoona olla mukana.
onko normaalia??
Kommentit (31)
Useissa viesteissa kun toivotaan etta ISA viettaa ex-suhteen lapseensa aikaa yksin, mutta mielestani kaikkien laheisten aikuisten kahdenkeskinen aika on hyvaksi..
Hienolta kuulostaa teidan tilanne :-)
Kuulin tänään taas aiheesta saarnan, joten vähän niskavillat pystyssä.
Koko perheestäni olen ylpeä, ja harmittelen, että miehen ex:n kanssa tökkii...vielä seitsemän vuoden jälkeenkin.
Koskahan yhteiset lapset saa laatuaikaa iskän kanssa? Perheenä tässä eletään ja ollaan.
ehkä siksi erositte? Keskittykää taas omien tekojenne parantamiseen.
En ole uusperheellinen, mutta uusperheessä kasvanut lähes koko lapsuuteni. Jos edellisestä liitosta syntynyt lapsi tapaa harvoin toista vanhempaansa olisi suotavaa ja tärkeää, että lapsi saisi viettää edes muutaman pienen hetken vanhempansa kanssa aivan kahden. Toisille lapsille sitä kahdenkeskistä aikaa voi jakaa muulloin arjessa. Uusperhe on perhe, mutta se vieraileva lapsi on silti vain vieraileva, eikä saa samaa mahdollisuutta luoda suhdetta omaan vanhempaansa kuin ne muut lapset.
Perhe on perhe, se päättäköön miten viettää aikanasa, ei ex-puoliso!
Meitä oli 3 lasta ja kävimme isän luona harvoin, noin 2-3krt vuodessa. En ikinä odottanut kahden keskistä aikaa hänen kanssaan, vaan ihan mukavaa oli veljieni kanssa. Nykyisin hyvät välit, vaikka tapasimme harvoin.
jo ihan mun työn takia, eli aika pitkälti kun poika tulee niin ollaan (hyvällä tuurilla) kaikki muutama tunti yhdessä sit mies ja poika menee saunaan/nukkumaan ja mä häivyn töihin.
Poika joskus oli kysynyt et miks mä lähden aina pois kun hän tulee meille, oli helpottunut kun mies oli selittänyt että mun työni vaatii sitä ja etten muuten lähtis.
Katsotaan kuinka homma toimii kun meille tulee eka yhteinen lapsi, uskoisin silti että mies hommailee " miesten juttuja" pojan kanssa kahden jonkin verran. Ikäeroa tulee lapsilla olemaan sen verran että eivät missään vaiheessa ole varsinaisesti " samalla viivalla" .
Esim. hakee ja vie ilman muita perheenjäseniä. Lähes joka viennillä käyvät esim. kahvilla kahdestaan.
Välillä lähtevät käymään jossain kahdenkesken.
Käy jopa viikolla tapaamassa tyttöään silloin tällöin (siis kun sattuu työaikoihin sopimaan).
tätä " pallille korottamista" aika usea äiti kuitenkin haluaa. Ex-puolison on vaikeaa ymmärtää, että tämä uusi perhe ansaitsee myös paljon. Omalla kohdallani tilanne on se, että isän tyttö asuu meillä, mutta käy tapaamassa äitiään. Mulla on kaksi poikaa jotka ei tapaa isäänsä ollenkaan. Siitä huolimatta tyttö on todella kiittämätön ja hänellä pitäisi meilläkin olla joku erityisasema, ihan kuin hän lapsena olisi tärkeämpi kuin muut. Hänen äiti tätä vaatii ja tytölle markkinoi.. onneksi mies ei suostu vaan antaa aikaa kaikille tasapuolisesti. Mies ei myöskään koskaan sano pelkästään omaa lastaan rakkaaksi vaan kaikkia ja on monta kertaa sanonut tytölle että pojat on ihan yhtä rakkaita tässä perheessä.
... kerroin, että me molemmat - siis sekä mieheni ja minä - vietämme kahdenkeskeistä aikaa kaikkien lapsien kanssa. Tämä sisältää myös sen, että mieheni viettää tietenkin kahdenkeskeistä aikaa myös ex-avioliitostaan olevien lasten kanssa. Puhuin siis oman _perheemme_ tilanteesta ja toimintakulttuurista johon kuuluu tietenkin paitsi lapset myös äitipuoli. Mikäs siis tökkäs?