kasvatan sekarotuisia koiria
Minulla on kyllä ihan omat standardini jalostuseläimille mutta kun seropien kasvatus aina on niin vastuutonta pentutehtailua niin haluaisin muiden, lähinnä rotufanaatikkojen ajatusta kuulla että mitkä kriteerit pitää täyttyä koirankasvatuksessa että se on hyväksyttävää?
Vai pitääkö niiden olla sukurutsattuja ja kennelliiton rekisterissä että kasvattaminen voi olla "oikeasti eettistä"?
Kommentit (18)
Ei kai siinä jos tutkii vanhemmat ja ehtii hyvät kodit penskoille. Ja tietty täyspäisiä ne vanhemmat!
Suomi on kyllä melkonen rotukoirien luvattu maa ja kennelliiton agenda tuntuu olevan mustamaalata kaikki paitsi 'puhtaat' rotukoirat 'tehtailuna' :D
Ja sitten on nämä hienosti brändätyt rotumixit joita myydään yli tonnilla kuten labradoodle ja jotkut koirasudet. :D
Mutta olen ihan samaa mieltä aloittajan kanssa, monet rodut on jo tiensä päässä eikä niitä pelasta kuin rajut rotujen sekoitukset jos sekään. Sekarotuisissa koirissa ei ole mitään paha jos vanhemmat on terveitä nupistaan ja rakenteeltaan ja pennuille löytyy vastuulliset kodit.
Tottahan toi on, mutta taidat nyt sohia kepillä muurahaispesää ja tiedätkin sen.
Onpa eettistä sinulta AP! Maailmassahan onkin vain noin 600 miljoona koditonta koiraa. Hienoa että kannat oman kortesi kekoon.
Tässä rotuhässäkässä on kadonnut järki. Itse suosin seropeja ja kesti hillittömän kauan löytää kasvattaja jolta uskalsin koiran ottaa. Hän kommunikoi hyvin, emon sai nähdä ja pennut käytettiin lääkärissä. Pitäisi oikeasti lisätä vastuullisten seropikasvattajien määrää.
Olenkin ihmetellyt miten kaikilla on nykyään rotukoira mutta tästähän se johtuu. Ei ollut näin paljon rotukoiria vielä kasarilla ja ysärillä. On menty jopa siihen pisteeseen että jotkut ihmiset vaivaantuvat kun kerron että oma koirani on sekarotuinen. Yksikin Jackrusselin omistaja ähkäisi "Jaa, noh, eihän se haittaa!". En kylläkään sanonut että haittaisi. :D
Vierailija kirjoitti:
Onpa eettistä sinulta AP! Maailmassahan onkin vain noin 600 miljoona koditonta koiraa. Hienoa että kannat oman kortesi kekoon.
Ja perhe tai omistaja joka etsii terveystutkituista vanhemmista olevaa Suomen oloihin ja kotikutoiseen harrastamiseen, vaelluksille ja lenkkeilyyn sopivaa tasapainoista koiraa lentää hakemaan yhden Romanian tai Intian kodittomista jos minä en teetä pentuetta n. joka toinen vuosi?
Entäpäs mopsit, bulldogit, pembroke, peke ja muut vammaiseksi jalostetut, ainakin itse voin hyvällä omallatunnolla sanoa etten lisäännytä kärsiviä eläimiä.
^^ itsekin oon sillon tällön törmännyt pettyneisiin reaktioihin kun omaa koiraa on ihailtu ja rotua käyttäessä selviää sen olevan roduton
'Aijaa.. on niin hieno että ajattelin sen olevan jotain rotua '
'No onpa kaunis vaikka on noin monta rotua '
Itse olen kyllä nähnyt vaikka millä mitalla kauniita sekarotuisia että en ihan tajua :'D
Vierailija kirjoitti:
^^ itsekin oon sillon tällön törmännyt pettyneisiin reaktioihin kun omaa koiraa on ihailtu ja rotua käyttäessä selviää sen olevan roduton
'Aijaa.. on niin hieno että ajattelin sen olevan jotain rotua '
'No onpa kaunis vaikka on noin monta rotua '
Itse olen kyllä nähnyt vaikka millä mitalla kauniita sekarotuisia että en ihan tajua :'D
Joo, sama! "On se silti kaunis koira". No niinpäs muuten onkin, kiitos kun sanoit, en olisi itse jaksanut tällaisesta sekarotuisesta uskoa mutta tsemppi on aina paikallaan. Tuon "On se silti kaunis koira" totesi viimeksi eräs rouva joka tuli kadulla kysymään onko koirani belgian paimenkoira kun on niin sievä.
Mulle on taas kommentoitu, että koirieni on ihan pakko olla sekarotuisia, kun ovat niin kauniita 😃
Sekarotuisethan on usein ne terveimmät, oppivaisimmat ja pisimpään elävät. Ja vielä persoonallisen näköisiä. Rotukoirillahan niitä rotutyypillisiä sairauksia on. Sekarotuiset tuntuu perivän vanhemmiltaan vain ne hyvät ominaisuudet, ei sairauksia.
Meillä on suvussa aina ollut seropeja. Viimeisin eli 17-vuotiaaksi ja oli välkky kuin mikä. Siksi halusin sellaisen itsekin. 10-vuotias tuo nyt on mutta jo silloin aikanaan oli vaikeaa hommata sekarotuista kun tunnuttiin ajattelevan että sellaista etsivällä ei ole mitään tasovaatimuksia. Ja edelleen se sama asenne vaivaa.
Millä takaat, että pentujen vanhemmat ovat suvultaan terveisiä ja mitä sairauksia on suvussa ollut? Tai luonteet, miten ovat luonteen kannalta hyviä siitos uroksia / narttuja?
Entä ostajan oikeudet, kenelle syyt, jos pentu kuolee sairauksiin alle 6kk ikäisenä?
ei sillä, että olisin sekarotuisia vastaan, mutta mietin enemmän noita sairauksia ym. Tiedän, että monet täällä sanovat, että seropit ovat terveempiä, mutta sehän johtuu siitä, ettei heidän linjoja tarkkailla samalla tavalla, kuin rotukoirien. Näin sairauksista, luonnevioista ym ei ole missään tietoja.
Sun seropien perinnöllisiä ominaisuuksia ja sairauksia ei pysty selvittämään millään. Olet puoskari ja helppoheikki verrattuna vakaviin ja koirien hyvinvointiin ja terveyteen sitoutuneisiin rotukasvattajiin verrattuna.
Tämän varmaan halusitkin kuulla, koska täällä sitä oikein kerjäsit?
Vierailija kirjoitti:
Sekarotuisethan on usein ne terveimmät, oppivaisimmat ja pisimpään elävät. Ja vielä persoonallisen näköisiä. Rotukoirillahan niitä rotutyypillisiä sairauksia on. Sekarotuiset tuntuu perivän vanhemmiltaan vain ne hyvät ominaisuudet, ei sairauksia.
No ei nyt ihan näinkään.
Monimuotoinen geenipoolin omaavat sekametelisopat ja sattumanvaraisten risteytymien tuloksena syntyvät koirat tai vaikka paariakoirat /kyläkoirat ovat keskimäärin terveempiä kuin _useimmat_ puhtaat rodut, mutta toivottavasti kukaan ei omia seropejaan lisäännytä pelkästään tähän myyttiin perustuen.
Vähintään osa suvusta pitäisi aina tutkia, mielellään muitakin koiria kuin se isä-äiti-polvi (eli esimerkiksi emän ja isän sisaruksia) niiden sairauksien osalta jotka kyseisessä koiratyypissä ovat tyypillisiä tai riskinä.
Toki suuri osa roduista on ajettu umpikujaan sisäsiitoksella ja näyttelyvoittojen ja trendien perässä juoksemisella, mutta hyviäkin rotuja on jäljellä.
Vierailija kirjoitti:
Millä takaat, että pentujen vanhemmat ovat suvultaan terveisiä ja mitä sairauksia on suvussa ollut? Tai luonteet, miten ovat luonteen kannalta hyviä siitos uroksia / narttuja?
Entä ostajan oikeudet, kenelle syyt, jos pentu kuolee sairauksiin alle 6kk ikäisenä?
ei sillä, että olisin sekarotuisia vastaan, mutta mietin enemmän noita sairauksia ym. Tiedän, että monet täällä sanovat, että seropit ovat terveempiä, mutta sehän johtuu siitä, ettei heidän linjoja tarkkailla samalla tavalla, kuin rotukoirien. Näin sairauksista, luonnevioista ym ei ole missään tietoja.
Koiran voi geenitestata (embark, mydogdna jne) useiden eri sairauksien osalta ja näin saada myös (embark) tietoon mysteeriseropin rotuja jos päätyisi sellaista käyttämään.
Itse en ole ainakaan vielä käyttänyt tuntemattomista taustoista olevaa koiraa, mutta nyt kaksi sellaista on jotka kiinnostavat joten geenitestaan jos luustotulokset tulevat hyvänä takaisin.
Jos heitetään nyt vaikka että käyttäisin siperianhuskya ja saksanpaimenkoiraa niin kyllähän niiden suvut ovat tiedossa.
Sekarotuisia voi myös luustokuvata ja silmäpeilata aivan samoin kuin suljettuun populaatioon syntyneitä koiria.
Luonnettahan nyt voi varsin helposti kokenut omistaja tai kasvattaja arvioida koirastaan. Virallisessa luonnetestissä ei loista monentyyppinen puhdaskaan rotu, koska testi on alunperin kehitetty enemmän palveluskoiria silmälläpitäen.
Jos kasvatti kuolisi _perinnölliseen_ sairauteen tai elimelliseen vikaan alle puolivuotiaana niin palauttaisin tilanteesta riippuen puolet hinnasta, maksaisin pennun avaamisen evirassa tai tarjoaisin uutta pentua tilalle.
Sekarotuiset ovat kyllä myöskin terveempiä kokonaisuudessaan kuin suuri/n osa rotukoirista.
Eri asia varmasti jos kasvattelee jotain kahden rodun trendimiksauksia mutta usean polven sekarotuiset ovat terveempiä.
Se ei silti ole mikään syy jättää mitään koiraa tutkimatta ennen jalostuskäyttöä, ellei nyt esim. vanhemmat ja isovanhemmat ole molemmin puolin tutkittu hyvin tuloksin ja yhdistelmän koirat ovat nimenomaan perusterveitä. Itse silti tutkin ihan oman mielenrauhan takia.
Vierailija kirjoitti:
Sun seropien perinnöllisiä ominaisuuksia ja sairauksia ei pysty selvittämään millään. Olet puoskari ja helppoheikki verrattuna vakaviin ja koirien hyvinvointiin ja terveyteen sitoutuneisiin rotukasvattajiin verrattuna.
Tämän varmaan halusitkin kuulla, koska täällä sitä oikein kerjäsit?
No ei vaan haluaisin kuulla, että millaista seropien kasvatuksen pitää olla jotta se olisi yhtä eettistä ja jaloa kuin rotupien.
Tää ei nyt myöskään ollut hyvä imitaatio viesteistä joita saan jopa omilta sukulaisilta tästä aiheesta, paljon jäi puuttumaan raivotautista mesoamista siitä kuinka neljän rodun miksaus perii kaikkien rotujensa kaikki sairaudet ja on lisäksi arvaamaton ja hämmentynyt koska ei tiedä millainen koira hänen nyt kuuluu olla, voimakkaat vietit taistelee keskenään ja koira ei tiedä onko paimen vai noutaja ja näinollen pian raatelee jonkun ahdistuksissaan. :)
En vain tajua miten niin iso osa koiraharrastajista voi olla niin aivopestyjä uskomaan että koira on suunnilleen mielenterveysongelmainen ja monivammainen hermoraunio jos se ei saa kuulua johonkin jaloon insestipopulaatioon ja tiedä näin paikkaansa ja saa loistogeenejä.
Kai tätä yli vuosikymmenen kuunneltuaan vaan alkaa tulemaan korvista ja haluaisin kuulla perustelut sille miksi sellaista kuin vastuullinen seropikasvatus ei ole olemassakaan?
unohtamatta tietenkään että toisin kuin ilmeisesti rotukoirien kasvatus, seropien kasvatus on suurta rahanahneutta vaikka pennun hinta olisi alle puolet rotukoiran hinnasta huolimatta huomattavasti kattavammista terveystuloksista.
Viimeksi kun edes etsin urosta nartulle niin saldona oli yhden ok tarjouksen lisäksi useita turhia tarjouksia mutta lisäksi yksi tappouhkaus ja kolme kritisoivaa viestiä, eri sähköpostiosoitteista mutten ihmettelisi jos ainakin pari olisi ollut samalta tyypiltä.
Veikkaan ja näin olen tutuilta rotukasvattajilta (paimenkoira,kaksi seurakoirarotua, husky) kuullut ettei heille tule ikinä pentujen myynti-ilmoituksien tai urosten etsimisen osalta uhkailua tai neuvoja leikkauttaa koirat ja olla ikinä kasvattamatta enää mitään. Tai jotain sähköpostia että aiotaan lähettää eläinsuojelu paikalle koska taloudessa on tarkoituksella kasvatettu seropipentue tai sellainen suunnitteilla. Viranomaisten visiittiä odotellessa.
Rotukasvattajan ei myöskään tarvitse kasvatustyön esilletullessa olla perustelemassa MIKSI kasvattaa tiettyä rotua, kuinka kehtaa, voiko taata pennun terveyden seuraavaksi viideksitoista vuodeksi, mitä jos pentu silti sairastuu, entä jos se on luonnevikainen, mikä on idea kasvatustyön takana.
Ihan kuin rotupiskejä kasvattavalla olisi aina jokin pyhä elämää suurempi kutsumus pelastaa se oma lemppari sisäsiittoisten populaatioiden joukosta. Itseasiassa tämä on myös joidenkin silmissä jalo peruste.
"On pakko tinkiä silmien, polvien tai lonkkien terveydestä tai hammaspuutoksista koska rotu on niin harvinainen että sen pelastamiseksi on tehtävä myös kompromisseja"
Rotukasvattajan ei myöskään tarvitse pohtia uskaltaako perustaa kasvatukselleen blogin tai nettisivut, eikä palstoilla anneta ruotia rotukenneliä nimeltä vaikka omistajat olisi tuomittu usean kymmenen koiran kiduttamisesta vaan ketjut sensuroidaan äkkiä.
Sekarotuisten kasvattajia sen sijaan ruoditaan mitä mielikuvituksellisimmin sanankääntein vuodesta toiseen jos ovat kehdanneet pistää sivut pystyyn antaakseen tietoa kasvatustoiminnastaan. Ei ihmekään ettei moni meistä halua julkisesti tästä kertoa. Aika absurdia kun sitä nyt näin miettii.