Luen pääsykokeisiin- työkkäriltä työtarjous, neuvoja kaivataan!
Elikkä määräaikaiseni päättyi (pyysin, ettei jatketa, että voin lukea yliopiston pääsykokeisiin), olen täysin tulottomana joten nostan liitolta rahaa tämän 2kk. (Moraalitonta tai ei, mutta haluan kouluun ja pois duunarihommista).
Nyt sit sain työtarjouksen. Tein hakemuksen tarkotuksella todella huonosti kirjoitusvirheiden kera. Kyseessä siis vuokrafirma ja oman alan töitäni. Työllisyys alalla hyvä ja olen ammattitaitoinen.
No! Sieltäpä tuli viestiä, että soita HR tämä ja puh nro... Katsoin facesta että kyseessä nuori ja rennon näkoinen mies.
Selitänkö tilanteeni, että olen pääsykokeen jälkeen käytettävissä ja älä pliis kerro työkkärille (onko riski, että kertoo?) vai menenkö työhaastatteluun humalassa pukeutuneena pelleksi? Jos menen työhaastatteluun ja käyttäydyn tavallisesti "saan" työpaikan 100% varmuudella, koska alalla työntekijäpula, olen asiallinen ja minulla on ammattitaitoa.
Miten teen, että saan lukea pääsykokeisiin ja saan työttömyyyskorvauksen tältä 2 kuulauden ajalta?
Kommentit (181)
Vierailija kirjoitti:
Nyt lusmut hei. Monesti oon nähny junassa/bussissa työmatkalaisia jotka lukee pääsykoekirjoja. Jos oon istunu vaikkapa vastapäätä niin oon sivusilmällä huomannu niitä kirjojen nimiä ja on siellä niitä lääkiksen/mikrobiologian/oikiksen/fysiikan kirjoja yliopistohakuja varten.
Sitäpaitsi jos hakee esimerkiks lääkikseen niin lukeminen ei välttämättä riitä, voi olla täysin sopimaton persoona lääkäriks. Mitä eittämättä taitaapi olla jos koittaa luistaa velvollisuuksista ja vastuusta jo pääsykokeeseen lukiessa.
Lääkishakijana nauran perseeni irti tälle, sitä fysiikkaa ja kemiaa lähinnä lasketaan eikä sitä tehdä junassa sylissä. Siihen tarvitaan työpöytä ja työrauha. Mikrobiologia ei ole mikään huippuvaikea ala päästä vaan pelkästään bilsan kirjat, joita voi lukea, ei siis sovi tähän mitenkään esimerkiksi. Oikishakijatkaan ei lue missään junassa, ne istuu perse hiessä kirjastolla. Fysiikan hakijat samoin kuin lääkishakijat laskevat pääsykoelukemisensa. Älä puhu kun et mistään mitään tiedä, et ole näköjään koskaan edes vilkaissut fysiikan kirjaa. Teoriaosuus on pientä verrattuna tarvittavaan laskurutiiniin.
Käyt haastattelussa ja pieraiset. Tai menet iso tyyny mahan kohdalla puseron alla. Valittelet selkävaivoja.
et kuitenkaan pääse töihin niin turhaan ressaat. mutta mitä jos et pääsekään yliopistoon niin sulla ois ees ensi vuodeksi duuni
Mene sinne haastatteluun ja esitä masentunutta. Sano että olet menossa lääkäriin tutkimuksiin koska sun jaksaminen (fyysinen) on niin heikossa hapessa. Pahimmillaan ilmoittavat työkkäriin ja sä joudut korkeintaan sairaslomalle siellä (jolta saa saman tuen tietääkseni) mutta et ole silloin työnhakijatilastossa mukana.
Mä opiskelen lääkäriks. Voin sanoa että en olis päässy sisälle jos olisin töiden ohella joutunu lukemaan. No, joku vkolopputyö olis menetelly.
Minä nimittäin olen sellainen, että pitkän työ- tai koulupäivän päätteeksi olen henkisesti hyvin stressaantunut. Kaikki päivän aikana tapahtunut vaatii prosessointia. Kun opiskelin elvytystenttiä varten, joka ikisen harkan jälkeen jäin tunneiksi pohtimaan, mitä tein oikein ja väärin, miten toimisin nopeammin sitten kun toimin oikeassa elvytyksessä tilanteen johtajana (=lääkärinä). Kirjoitin kaiken ylös ja nyt vuotta myöhemmin olen iloinen, kun voin palata muistiinpanoihini ja koen olevani paljon itsevarmempi toimimaan oikeassa tilanteessa.
Tuo nyt oli vaan esimerkki siitä, että vaikka töitä oliskin se 8h päivässä, niin ei se tarkoita, että kaikki voi vaan tulla kotiin ja unohtaa kaiken ja heti ryhtyä lukemaan pääsykokeeseen. Mä joko tarviin rauhottumisaikaa (peiton alla sohvalla makaamista, että jaksan tehdä ruokaa) tai aikaa sille, että pää pyörii päivän tapahtumissa. En millään ehtis lukea pääsykokeeseen kuin vain jotain pari tuntia.
Nyt kuluneena lukuvuonna oon neljänä kuukautena tehny koulun ohella 23 h - 37 h /vko töitä, ja nuo neljä kuukautta ovat olleet kamalia. Oon unohdellut tärkeitä asioita ja menkat on menny sekasin. Nyt oon päättänyt, että teen töitä vain lomilla tai silloin, kun koulua on hyvin vähän.
Jos pitäs lääkiksen ohella lukea johonkin vaativaan kouluun, hajoaisin. Tosin tilanne olis aivan absurdi, ei mulla ole mitään syytä lukea johonkin pääsykokeeseen enää.
Ei sinulle kuulu työttömyyskorvaus, jos et ota töitä vastaan.
Kannattaako sinne lääkikseen tai oikikseen oikeasti hakea, jos ei edes osa-aikatyö pääsykoeaikana tule kyseeseen? Se työhän tulee olemaan ihan ympäripyöreitä päiviä ja työpäivän lisäksi pitää jatkuvasti opiskella sitä omaa alaa.
Kerro työhaastattelussa, että yrität miehesi kanssa vauvaa. Et varmasti saa paikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Mene sinne haastatteluun ja esitä masentunutta. Sano että olet menossa lääkäriin tutkimuksiin koska sun jaksaminen (fyysinen) on niin heikossa hapessa. Pahimmillaan ilmoittavat työkkäriin ja sä joudut korkeintaan sairaslomalle siellä (jolta saa saman tuen tietääkseni) mutta et ole silloin työnhakijatilastossa mukana.
Älä ikinä feikkaa masennusta ja hanki masennusmerkintää terveystietoihisi!! Se seuraa sua ikuisesti ja sua kohdellaan jatkossa ennakkoasenteella MT-ongelma tässäkin taustalla ja syynä!
Vierailija kirjoitti:
Mä opiskelen lääkäriks. Voin sanoa että en olis päässy sisälle jos olisin töiden ohella joutunu lukemaan. No, joku vkolopputyö olis menetelly.
Minä nimittäin olen sellainen, että pitkän työ- tai koulupäivän päätteeksi olen henkisesti hyvin stressaantunut. Kaikki päivän aikana tapahtunut vaatii prosessointia. Kun opiskelin elvytystenttiä varten, joka ikisen harkan jälkeen jäin tunneiksi pohtimaan, mitä tein oikein ja väärin, miten toimisin nopeammin sitten kun toimin oikeassa elvytyksessä tilanteen johtajana (=lääkärinä). Kirjoitin kaiken ylös ja nyt vuotta myöhemmin olen iloinen, kun voin palata muistiinpanoihini ja koen olevani paljon itsevarmempi toimimaan oikeassa tilanteessa.
Tuo nyt oli vaan esimerkki siitä, että vaikka töitä oliskin se 8h päivässä, niin ei se tarkoita, että kaikki voi vaan tulla kotiin ja unohtaa kaiken ja heti ryhtyä lukemaan pääsykokeeseen. Mä joko tarviin rauhottumisaikaa (peiton alla sohvalla makaamista, että jaksan tehdä ruokaa) tai aikaa sille, että pää pyörii päivän tapahtumissa. En millään ehtis lukea pääsykokeeseen kuin vain jotain pari tuntia.
Nyt kuluneena lukuvuonna oon neljänä kuukautena tehny koulun ohella 23 h - 37 h /vko töitä, ja nuo neljä kuukautta ovat olleet kamalia. Oon unohdellut tärkeitä asioita ja menkat on menny sekasin. Nyt oon päättänyt, että teen töitä vain lomilla tai silloin, kun koulua on hyvin vähän.
Jos pitäs lääkiksen ohella lukea johonkin vaativaan kouluun, hajoaisin. Tosin tilanne olis aivan absurdi, ei mulla ole mitään syytä lukea johonkin pääsykokeeseen enää.
Mä toivon että susta tulee tutkija-lääkäri. Ihan sun itsesi vuoksi. Tuolla elämäntavalla hommat itsesi vain varhaiseen hautaan jos reflektoit joka ikinen päivä joka ikisen potilaan hoitopäätöksiä.
Pidä itsestäsi huolta !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt lusmut hei. Monesti oon nähny junassa/bussissa työmatkalaisia jotka lukee pääsykoekirjoja. Jos oon istunu vaikkapa vastapäätä niin oon sivusilmällä huomannu niitä kirjojen nimiä ja on siellä niitä lääkiksen/mikrobiologian/oikiksen/fysiikan kirjoja yliopistohakuja varten.
Sitäpaitsi jos hakee esimerkiks lääkikseen niin lukeminen ei välttämättä riitä, voi olla täysin sopimaton persoona lääkäriks. Mitä eittämättä taitaapi olla jos koittaa luistaa velvollisuuksista ja vastuusta jo pääsykokeeseen lukiessa.
Lääkishakijana nauran perseeni irti tälle, sitä fysiikkaa ja kemiaa lähinnä lasketaan eikä sitä tehdä junassa sylissä. Siihen tarvitaan työpöytä ja työrauha. Mikrobiologia ei ole mikään huippuvaikea ala päästä vaan pelkästään bilsan kirjat, joita voi lukea, ei siis sovi tähän mitenkään esimerkiksi. Oikishakijatkaan ei lue missään junassa, ne istuu perse hiessä kirjastolla. Fysiikan hakijat samoin kuin lääkishakijat laskevat pääsykoelukemisensa. Älä puhu kun et mistään mitään tiedä, et ole näköjään koskaan edes vilkaissut fysiikan kirjaa. Teoriaosuus on pientä verrattuna tarvittavaan laskurutiiniin.
Oikiksen 3. vuoden opiskelija täällä hei. Kyllä mä luen tenttiin milloin missäkin, mutta lähinnä nimenomaan junassa työmatkalla. Samoin pääsykokeisiin luin lähinnä kotona. Otin kuukauden palkatonta lomaa, että pääsin keskittymään pelkkiin pääsykoekirjoihin. Työn alla toki jo toinen korkeakoulututkinto, että lukulihaksia on jo ehditty treenata.
Mutta älä siis itsekään puhu asioista, mistä et ilmeisesti mitään tiedä. ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä on velvoittava työtarjous.
Eniten houkuttelisi soittaa ja kertoa tilanteeni rehellisesti. Aika mulkku saa olla jos kertoo työkkäriin? Onko mahdollista teidän mielestä?
Työtä en voi tehdä nyt. Täytyy lukea täyspäiväisesti.
Tässähän se olennainen juttu on. Tiesitkö, että työttömyysetuuksia saadakseen pitäisi voida tehdä sitä työtä. Jos et voi tehdä, et nosta etuuttakaan. Aika yksinkertaista.
Juuri näin. Kyse ei ole mistään kevyestä kikkailusta vaan nostat työttömyysetuutta väärin perustein mikäli et kuitenkaan ole työmarkkinoiden käytettävissä. Haet noille kahdelle kuukaudelle toimeentulotukea.
Ap selittää maksaneensa kassan maksuja ja koittaa sillä oikeuttaa loisimisen mutta hei haloo, se on ihan murto-osa siitä sun ansiosidonnaisesta mikä tulee oikeasti sieltä kassalta ja suurimman osan maksaa kela! Koko systeemi pitäis romuttaa tai sitten muuttaa ainakin sellaiseksi että kela ei maksa kenellekään yhtään sen enempää kuin toiselle vaikka kuinka olisi työttömyyskassan jäsen, maksakoot kassa sitten erotuksen kun niin työntekijän asialla ovat.
Tuo 8 tuntia töitä, 8 tuntia opiskelua ja 8 tuntia nukkumista on aivan naurettavaa. Jos mietitään minun perusduuniani, menen viimeistään yhdeksäksi töihin. Täytyy herätä viimeistään 45 minuuttia ennen lähtöä, jotta herään tarpeeksi enkä ole koko päivää pöhnässä. Yleensä herään aikasemmin, mutta jos ap:n tilanteessa olisin niin 45min riittäisi. Kuvitellaan, että en aamulla siis tekisi muuta kuin työeväät, söisin, pesisin hampaat ja pukisin päälleni. Aamulla aika menee todella vilkkaasti. Sitten tunti työmatkaa ja tunti työmatkaa kotiin. Sitten kaupassakäynti (tämä ei onneksi joka päivä), ruoanteko (ei joka päivä). Sitten kaikki vessassa käynnit, syömiset, pienet siivoukset, pieni lenkillä käynti (itselleäni aina pakko hieman jalotella), niin varisee kyllä paljon tuosta kahdeksasta tunnista pois.
Ei tuollainen suunnitelma vaan ole ikinä niin mustavalkoinen.
Nyt varmasti joku tulee valittamaan, että ei tarvitse aamulla 45 minuuttia yms. Mä olen itse sellainen ihminen, että en ole yhtään aamuvirkku ja jos joskus nukkunut pommiin, niin olen pihalla koko päivän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt lusmut hei. Monesti oon nähny junassa/bussissa työmatkalaisia jotka lukee pääsykoekirjoja. Jos oon istunu vaikkapa vastapäätä niin oon sivusilmällä huomannu niitä kirjojen nimiä ja on siellä niitä lääkiksen/mikrobiologian/oikiksen/fysiikan kirjoja yliopistohakuja varten.
Sitäpaitsi jos hakee esimerkiks lääkikseen niin lukeminen ei välttämättä riitä, voi olla täysin sopimaton persoona lääkäriks. Mitä eittämättä taitaapi olla jos koittaa luistaa velvollisuuksista ja vastuusta jo pääsykokeeseen lukiessa.
Lääkishakijana nauran perseeni irti tälle, sitä fysiikkaa ja kemiaa lähinnä lasketaan eikä sitä tehdä junassa sylissä. Siihen tarvitaan työpöytä ja työrauha. Mikrobiologia ei ole mikään huippuvaikea ala päästä vaan pelkästään bilsan kirjat, joita voi lukea, ei siis sovi tähän mitenkään esimerkiksi. Oikishakijatkaan ei lue missään junassa, ne istuu perse hiessä kirjastolla. Fysiikan hakijat samoin kuin lääkishakijat laskevat pääsykoelukemisensa. Älä puhu kun et mistään mitään tiedä, et ole näköjään koskaan edes vilkaissut fysiikan kirjaa. Teoriaosuus on pientä verrattuna tarvittavaan laskurutiiniin.
Oikiksen 3. vuoden opiskelija täällä hei. Kyllä mä luen tenttiin milloin missäkin, mutta lähinnä nimenomaan junassa työmatkalla. Samoin pääsykokeisiin luin lähinnä kotona. Otin kuukauden palkatonta lomaa, että pääsin keskittymään pelkkiin pääsykoekirjoihin. Työn alla toki jo toinen korkeakoulututkinto, että lukulihaksia on jo ehditty treenata.
Mutta älä siis itsekään puhu asioista, mistä et ilmeisesti mitään tiedä. ;)
Eli et pääsykokeisiin lukenut työmatkalla junassa vaan otit ja tarvitsit siihen kuukauden vapaata?
Oikeassahan tuo jota moiti oli.
Kerro olevasi raskaana. Älä kättele, älä ota katsekontaktia tai sitten tuijotat silmiin tosi pitkään. Kysy haastattelijalta onko hän sinkku. Kaiva muka vaivihkaa nenää. Raavi persettä.
Vierailija kirjoitti:
Tuo 8 tuntia töitä, 8 tuntia opiskelua ja 8 tuntia nukkumista on aivan naurettavaa. Jos mietitään minun perusduuniani, menen viimeistään yhdeksäksi töihin. Täytyy herätä viimeistään 45 minuuttia ennen lähtöä, jotta herään tarpeeksi enkä ole koko päivää pöhnässä. Yleensä herään aikasemmin, mutta jos ap:n tilanteessa olisin niin 45min riittäisi. Kuvitellaan, että en aamulla siis tekisi muuta kuin työeväät, söisin, pesisin hampaat ja pukisin päälleni. Aamulla aika menee todella vilkkaasti. Sitten tunti työmatkaa ja tunti työmatkaa kotiin. Sitten kaupassakäynti (tämä ei onneksi joka päivä), ruoanteko (ei joka päivä). Sitten kaikki vessassa käynnit, syömiset, pienet siivoukset, pieni lenkillä käynti (itselleäni aina pakko hieman jalotella), niin varisee kyllä paljon tuosta kahdeksasta tunnista pois.
Ei tuollainen suunnitelma vaan ole ikinä niin mustavalkoinen.
Nyt varmasti joku tulee valittamaan, että ei tarvitse aamulla 45 minuuttia yms. Mä olen itse sellainen ihminen, että en ole yhtään aamuvirkku ja jos joskus nukkunut pommiin, niin olen pihalla koko päivän.
Sinä olet ihminen, jolle riittää vähän ja pienesti, mutta esim. oikikseen menevät ovat tosissaan ja tietävät, että jokainen itsekeksitty tekosyy tyyliin nyt pitää siivota tarkoittaa vain sitä, että ei oikeasti halua opiskelemaan unelma-alaansa. Kaikilla on tunnin työmatka, kaikki ravaavat vähän väliä vessassa, kaikkien on käytävä lenkillä (koska jostain syystä ei voi nousta bussista pysäkkiä aikaisemmin ja kävellä loppumatkaa) jne. joten töiden ohessa on mahdotonta lukea pääsykokeisiin. Siksi täytyy saada lukuloma ja veronmaksajat maksamaan kunnon korvaus!
Oikeastaan ihan se ja sama, mitä ap tekee, koska ei hän kuitenkaan pääse opiskelemaan haluamalleen alalle. Tuolla asenteella ei tehdä voittajia! Kun suunnilleen 500 tekee aidosti kaikkensa saadakseen opiskelupaikan ja heistä noin 100 onnistuu täydellisesti, niin sisään pääsevät ne, joilla siihen on eniten tahtoa. Siihen joukkoon ap ei kuulu! Mutta kärvistele ihmeessä pari kuukautta turhaan, ehkä se kasvattaa sinua ihmisenä.
Vierailija kirjoitti:
Mikset tee niin kuin kaikki muutkin eli: käytät säästöjäsi elämiseen tai teet jotain osa-aikaista tai keikkaa tms. jos tuloja haluat? Ei se pääsykokeisiin lukeminen vie 60h/vko, tai jos vie, niin tulos ei voi olla kovin hyvä. Moni lukee kokopäivätyön ohella.
Oletko tietoinen, että esim. oikikseen luetaan ihan oikeasti se 8-10 h per päivä?
Tää. Täältä vauva.fi:stä ei hyviä neuvoja saa. Ihmiset ei ymmärrä, miten henkisesti kuluttavaa vaikkapa lääkikseen haku on. Lähes aina ne joilla on kokopäivätyö siinä lukemisen ohella, jää ulkopuolelle, ellei jopa hännille. Seuraa unelmiasi ja kuseta järjestelmää minkä ehdit, niin kauan kuin täällä laittomat dyynipaviaanit saa hirveitä korvauksia laittomasta oleskelusta, niin sinä voit ottaa elämiseesi rahat, jotta saat yliopistopaikan.