Lue keskustelun säännöt.
Syntyvyys laskee taas. Milloin uskalletaan alkaa puhua lapsettomuuden oikeista syistä?
06.04.2018 |
Lapsettomien motiiveja halutaan lapsellistaa. Puhutaan vastuuttomuudesta, nuoruuden pitkittymisestä ja bilettämisestä. Perheellinen ehkä luulee, että kaikki lapsettomat ovat samanlaisia kuin he itse olivat joskus ennen lapsia. Ihminen kasvaa, kehittyy ja kypsyy ilman niitä lapsiakin. Perheellinen ei vain enää pysty erottamaan omaa kasvua perheellistymisestä
Ajattelen että jos elämä olisi hyvää ja ennustettavaa niin sitten voisi tehdä lapsen. Koska silloin elämästä tulisi varmaan myös aika arkista ja tylsää. Lapsiperhe-elämä olisi uusi hieno elämänvaihe. Mutta nyt kun pitää samaan aikaan opiskella, tehdä pätkää, kevytyrittäjyyttä ja sitten vielä muuttaa työn perässä niin mä vaan yritän pysyä mukana. Ei puhettakaan että pystyis ees huonekasvia hankkimaan saati lasta. En tunne itseäni vastuuttomaksi tai nuoruuteni pitkittäjäksi. Tunnen itseni stressaantuneeksi ja velvollisuudentunteiseksi.
Että en halua lapsia, koska ei kai kukaan halua itselleen mitään mikä on käytännössä mahdotonta? Jos ois vakityö niin sitten ne lapsihalut vois herätä. En halua lapsia mutta tuntuu että se ei tavallaan ole oma päätös.. Jos joku ymmärtää mitä tarkoitan?
Kommentit (426)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisin kyllä, että isompi syy kuin talous, on se että lapsiperhe-elämästä annetaan aika ankea kuva julkisuudessa ja somessa tätä on helppo ruokkia. Ja tottahan se onkin, monesta saa tinkiä lasten hyväksi. Ero vaikkapa omiin vanhempiin korostuu jo ihan siinä, että heidän ollessaan nuoria aikuisia, maailma oli aika paljon "tylsempi", jos miettii ihan tarjontaa vaikkapa matkailun, huvitusten, harrastusten, opiskelumahdollisuuksien jne osalta.
Itse en näe somessa lapsiperheestä kuin äärimmäisen vaaleanpunaisia, ihania ja omg-upeita kuvauksia. Kaikki on onnea ihanaa ja parasta.
Ei kukaan aikuinen ihminen ihan oikeasti jätä perhettä perustamatta siksi, että saa mielikuvia. Tämä on juuri sitä aloituksessa peräänkuulutettua motiivien tyhmentämistä, joka raivostuttaa. "Te ootte niin hölmöjä, tää on oikeesti ihanaa!" Ihminen tekee tosi vaativia ja rasittavia juttuja, ihan vain jos haluaa.
Jokaisella on kuitenkin ihan ensikäden kokemuksia lapsiperheestä: omansa. Ja monella se kokemus ei ole kovin hyvä.
Itse näen ympärilläni paljon onnellisia lapsiperheitä. Heille yhteistä on se, että lisääntymistä ei ole maltettu millään odottaa (lisääntyminen on ollut elämän ihan ykkösjuttuja; monillehan näin ei ole) tai sitten taloudellinen tilanne on vakaa (vakityöt molemmilla, omaisuutta esim. perintöjen tms kautta).
Lapsettomia yhdistää taloudellinen/tulevaisuuden epävakaus ja se, että lapset ei ole mikään elämän ykkösasia, jolloin perheellistyminen on yksi stressitekijä joka jätetään pois.
Kautta historian nuorilla on ollut taloudellisesti epävarmaa, ainoa poikkeus ehkä 80-luvulla lyhyt ajanjakso. Kyllä ne syyt olla haluamatta perhettä ovat muualla isossa mittakaavassa, vaikka joillakin toki talouskin on yksi syy tehdä vaikkapa vain yksi lapsi.
Jos lapsia ei halua, niin sitten ei halua. Turha siitä on lähteä yhteiskuntaa syyllistämään, senkun reippaasti myöntää, että muut asiat elämässä ovat tärkeämpiä.
Kiitoksia tästä. Luitko aloitusta? Oliko siinä kyse siitä, että muu elämä on jännempää?
Sosiaaliturvahan on käytännössä romahtanut noista mainitsemistasi ajoista. Lisäksi työelämä on pirstaleina ja arjen rasittavuus on ihan eri luokkaa. Ihan oikeasti minäkin luulen, että jos tietäisin esim. seuraavan 2 vuoden ajan saavani palkan tilille, jotta voin maksaa vuokrani, muuttaa ei tarvitse, ei tarvitse ryntäillä projektien perässä sinne tänne, ei tule tilannetta jossa kaikki mahdollisuudet realisoituu samaan aikaan (työpätkä, erillinen projekti, koulutus -> hommaa aamusta iltaan) niin voisin oikeasti ajatella hankkivani lapsen.
Se pitää vaan pystyä hyväksymään, että yhteiskunnan paine ja naisten kehitys koulutuksen saralla on luonut tilanteen, jossa kotiin yhtäkkiä äidiksi jääminen sosiaaliturvalla vastoin koko elämän suuunnitelmia ja yhteiskunnan odotuksia olisi jotenkin luontainen päätös.
Sosiaaliturva on korkeampi kuin koskaan Suomen historiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lama on kestänyt nyt 10 vuotta. Siinä on ihan riittävästi syytä. Ihmiset on tottuneet siihen että huomisesta ei tiedä, joten turha ostaa asuntoja, tehdä lapsia tai sitoutua yhtään mihinkään suurempaan koska siitä tulee sitten helposti ankkuri joka hukuttaa.
Ei nyt olla lamassa. Nousukautta on ollut jo jotain kolme vuotta. Tosin ei ole enää kuin pari kolme vuotta jäljellä ja sitten taas tulee taantuma.
Onhan meillä edelleen suurtyöttömyys, vaihtotase alijäämäinen ja valtio ottaa syömävelkaa rahoittaakseen hyvinvointipalvelut. Ei Suomella nyt kovin hyvin mene. Pörssiyritykset tietysti takovat tulosta mutta ne ovat nykyään pääosin ulkomaisessa omistuksessa eli tuotot menevät ulkomaille.
Findikaattorista voit itsekin todeta, että työttömyys ei ole historiallisesti kovin ylhäällä tällä hetkellä.
Mutta jos työ on nollatuntisopimusta ja lyhyttä pätkää. Työttömyystilastot näillä töillä saadaan laskuun, mutta perhettä ei elätä!
Samalla kuitenkin myös ostovoima on tasaisessa nousussa. Senkin voit katsoa findikaattorista.
Ostovoimaa on ihmisillä, joilla on ostovoimaa. Ongelma on se, että ostovoiman jatkuvuudesta ei ole takeita. Hyvä ostovoima ei auta, jos sen jatkuvuuteen ei voi luottaa.
Tuloerot ovat pienentyneet...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ovat todella lapsellisia todella pitkään nykyään.
Ei tämä pelkästään miehiä koske. Venytetty nuoruus koskee kaikkia.
Taas tämä maaginen "venytetty nuoruus". Onko se oikeasti mitään muuta kuin lapsiperheiden ärsyyntymistä? Lapsettomat ihmiset käy kuitenkin, kaikki tuntemani, töissä. Osa esim. hoitaa vanhempiaan tai tekee vapaaehtoistyötä. Onko kaikki ajankäyttö joka ei ole käytetty lapsiin, venytettyä nuoruutta?
Onko lapsiperhe, joka käy matkoilla, töissä, kavereilla, ulkona syömässä jne. venyttämässä nuoruuttaan? Miksi ei?
Ja kolmanneksi, miksi tämä maaginen nuoruuden venytys ja siihen liittyvät aktiviteetit olisivat negatiivisia asioita jos ihminen on vastuullinen aikuinen muuten?
Ihan samalla tavalla lapsiperheissä on sossupummeja, työttömiä, pleikan pelaajia, mäkkärimussuttajia ja vaikka mitä. Ihanko oikeasti nämä ihmiset ovat jotenkin ihailtavampia, koska he ovat perheellistyneet? Ja ne ahkerat lapsettomat "venyttää nuoruutta". Kuten ap?
Voi pyhä sylvi :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisin kyllä, että isompi syy kuin talous, on se että lapsiperhe-elämästä annetaan aika ankea kuva julkisuudessa ja somessa tätä on helppo ruokkia. Ja tottahan se onkin, monesta saa tinkiä lasten hyväksi. Ero vaikkapa omiin vanhempiin korostuu jo ihan siinä, että heidän ollessaan nuoria aikuisia, maailma oli aika paljon "tylsempi", jos miettii ihan tarjontaa vaikkapa matkailun, huvitusten, harrastusten, opiskelumahdollisuuksien jne osalta.
Itse en näe somessa lapsiperheestä kuin äärimmäisen vaaleanpunaisia, ihania ja omg-upeita kuvauksia. Kaikki on onnea ihanaa ja parasta.
Ei kukaan aikuinen ihminen ihan oikeasti jätä perhettä perustamatta siksi, että saa mielikuvia. Tämä on juuri sitä aloituksessa peräänkuulutettua motiivien tyhmentämistä, joka raivostuttaa. "Te ootte niin hölmöjä, tää on oikeesti ihanaa!" Ihminen tekee tosi vaativia ja rasittavia juttuja, ihan vain jos haluaa.
Jokaisella on kuitenkin ihan ensikäden kokemuksia lapsiperheestä: omansa. Ja monella se kokemus ei ole kovin hyvä.
Itse näen ympärilläni paljon onnellisia lapsiperheitä. Heille yhteistä on se, että lisääntymistä ei ole maltettu millään odottaa (lisääntyminen on ollut elämän ihan ykkösjuttuja; monillehan näin ei ole) tai sitten taloudellinen tilanne on vakaa (vakityöt molemmilla, omaisuutta esim. perintöjen tms kautta).
Lapsettomia yhdistää taloudellinen/tulevaisuuden epävakaus ja se, että lapset ei ole mikään elämän ykkösasia, jolloin perheellistyminen on yksi stressitekijä joka jätetään pois.
Kautta historian nuorilla on ollut taloudellisesti epävarmaa, ainoa poikkeus ehkä 80-luvulla lyhyt ajanjakso. Kyllä ne syyt olla haluamatta perhettä ovat muualla isossa mittakaavassa, vaikka joillakin toki talouskin on yksi syy tehdä vaikkapa vain yksi lapsi.
Jos lapsia ei halua, niin sitten ei halua. Turha siitä on lähteä yhteiskuntaa syyllistämään, senkun reippaasti myöntää, että muut asiat elämässä ovat tärkeämpiä.
Kiitoksia tästä. Luitko aloitusta? Oliko siinä kyse siitä, että muu elämä on jännempää?
Sosiaaliturvahan on käytännössä romahtanut noista mainitsemistasi ajoista. Lisäksi työelämä on pirstaleina ja arjen rasittavuus on ihan eri luokkaa. Ihan oikeasti minäkin luulen, että jos tietäisin esim. seuraavan 2 vuoden ajan saavani palkan tilille, jotta voin maksaa vuokrani, muuttaa ei tarvitse, ei tarvitse ryntäillä projektien perässä sinne tänne, ei tule tilannetta jossa kaikki mahdollisuudet realisoituu samaan aikaan (työpätkä, erillinen projekti, koulutus -> hommaa aamusta iltaan) niin voisin oikeasti ajatella hankkivani lapsen.
Se pitää vaan pystyä hyväksymään, että yhteiskunnan paine ja naisten kehitys koulutuksen saralla on luonut tilanteen, jossa kotiin yhtäkkiä äidiksi jääminen sosiaaliturvalla vastoin koko elämän suuunnitelmia ja yhteiskunnan odotuksia olisi jotenkin luontainen päätös.
Sosiaaliturva on korkeampi kuin koskaan Suomen historiassa.
Ei todellakaan ole, jos tarkoitetaan minimsummia, joita luukuilta saa. Suhteessa palkansaajiin taso on romahtanut. Taaskin Orpo ilmoitti, että indeksikorotuksia ei tule. Kulut kasvavat, tuet eivät nouse.
EU:ltakin tulee moitteita.
Vierailija kirjoitti:
Miehet ovat todella lapsellisia todella pitkään nykyään. Kunnon ammattikouluja ei ole, kunnon töitä ei ole ja tästä seuraa se, että miehet eivät pääse miehistymään ja aikuistumaan. Eivät opi aikuisiksi vastuunkantajiksi. Elämää jatketaan kolmekymppisiksi pleikkaa pelaillen ja kavereitten kanssa ryypäten.
Juu, ja sama pätee naisiinkin. Samaa yläasteikäisille kuuluvaa niskojen nakkelua ja tuhahtelua jatketaan vaikka posket roikkuu jo polvissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tähän nykyiseen sääntösuomeen ei viitsi edes lapsia tehdä. Kaikki on sukupuolineutraalia, lapsia pidetään herroina, ei saa kasvattaa kuten ennen ku heti joku tekee lasun. Niin ei tänne kukaan lapsia halua.
Vierailija kirjoitti:
Miehet ovat todella lapsellisia todella pitkään nykyään. Kunnon ammattikouluja ei ole, kunnon töitä ei ole ja tästä seuraa se, että miehet eivät pääse miehistymään ja aikuistumaan. Eivät opi aikuisiksi vastuunkantajiksi. Elämää jatketaan kolmekymppisiksi pleikkaa pelaillen ja kavereitten kanssa ryypäten.
Mitä minun elämäni sinulle kuuluu? Käyn töissä ja vietän elämääni miten haluan, ei minulla ole mitään velvollisuutta ruveta lapsia tekemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarvitaan perheverotusta!!!
Ja myös lapsilisä- ja sosiaaliturvajärjestelmä uusiksi - ts. ensimmäisille lapsille suurempi tuki...
Nythän jotkut ulkom.taustaiset ainaistyöttömät moniavioiset ja ns. yksinhuoltajat tienaavat nousevin sossutuin kuin kansanedustajat konsanaan ja tuuttaavat lapsia kuin viimeistä päivää, toki lähtömaansa kulttuurikin vaikuttaa asiaan...
- ja pienituloinen suomalainen työntekijä ei tahdo pärjätä millään ja parempituloisilla työssäkäyvilläkin verotus ja erilaiset progressiot maksuissa...
- pitää suosia perheitä, joista edes toinen tai paremmassa tapauksessa molemmat käyvät töissä!
Vierailija kirjoitti:
No varmaan jollain 20%:lla vanhemmista on oikeasti asiat omien standardien mukaan sillä tasolla, että voisin olla heidän asemassaan. Näen työkseni vakavasti ongelmaisia lapsia ja heidän vanhempiaan. Aika usein mietin, että miten nuo ihmiset ovat voineet hankkia lapsia, kun itselle ei olisi koskaan tullut tuollaisessa tilanteessa mieleenkään (esim. omat mielenterveysongelmat, työttömyys, vaikeat elämäntilanteet ym.) Mutta kyllä vanhemmuudenkin ja siihen riittävät resurssit voi nähdä niin monella tavalla. Ihmiset usein kuvittelevat, että heillä on jotain erityistä annettavaa lapselle, vaikka moni ei pysty tarjoamaan edes sitä riittävää.
Niin, itse pitää itseään vain ja ainoastaan järkevänä, kun ei lähde haaveilemaan lapsista epävarmassa elämäntilanteessa. Talkoisiin on vaikea lähteä jos kyseessä on epävarmuutta, voiko tarjota lapselle hyvän elämän. Eikä halua tehdä omastaan mahdotonta, kuten ap sanoi. Ei tule kertakaikkisesti yhtään järkevää syytä mieleen, halua lukuunottamatta, mikä kannustaisi tähän. Ja sitä haluakaan ei löydy, em. syistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä jokainen lähtökohtaisesti hankkii lapsia omista lähtökohdistaan. Ei kait kukaan tänä päivänä ajattele lastentekoa sosiaalisena tai yhteiskunnallisena velvollisuutena.
Eikä missään tapauksessa pidäkään!
T: lasten vanhempi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monikohan näistä kolmekymppisistä PlayStation räplääjistä ikinä on henkisesti tarpeeksi kypsä isyyteen? Väitänkin että yksi syy syntyvyyden laskuun on nimenomaan miespuolisten henkisen kasvun viivästyminen. Moni tuntuu jäävän jonnekin 14-15 v tasolle jumiin peliohjain kainalossa.
Taantuma on ennemminkin tekosyy, sillä esim. 1960- ja 1970- luvuilla elettiin hyvin vaatimattomissa oloissa nykypäivään verrattuna. Ennemminkin kyse on arvomaailman muutoksesta, eli taloudellinen menestys asetetaan arvoasteikossa lasten saannin edelle.
T. 47 v isä
Minkä helvetin takia ryssiä elämänsä ollakseen "kunnon mies" kun voi elää itselleen?
Jälkikäteen, liian myöhään olen tuon ymmärtänyt että aika saatananmoinen pelle pitää olla jos pitää perheellistymistään/lisääntymistään suurimpana saavutuksenaan.
T: 45 faija
Entä jos ei oikein pidä mitään asiaa elämässään saavutuksena? En ehkä ole mielestäsi pelle, mutta mitä olen? Tuntuu aika surkealta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisin kyllä, että isompi syy kuin talous, on se että lapsiperhe-elämästä annetaan aika ankea kuva julkisuudessa ja somessa tätä on helppo ruokkia. Ja tottahan se onkin, monesta saa tinkiä lasten hyväksi. Ero vaikkapa omiin vanhempiin korostuu jo ihan siinä, että heidän ollessaan nuoria aikuisia, maailma oli aika paljon "tylsempi", jos miettii ihan tarjontaa vaikkapa matkailun, huvitusten, harrastusten, opiskelumahdollisuuksien jne osalta./quote]
Itse en näe somessa lapsiperheestä kuin äärimmäisen vaaleanpunaisia, ihania ja omg-upeita kuvauksia. Kaikki on onnea ihanaa ja parasta.
Ei kukaan aikuinen ihminen ihan oikeasti jätä perhettä perustamatta siksi, että saa mielikuvia. Tämä on juuri sitä aloituksessa peräänkuulutettua motiivien tyhmentämistä, joka raivostuttaa. "Te ootte niin hölmöjä, tää on oikeesti ihanaa!" Ihminen tekee tosi vaativia ja rasittavia juttuja, ihan vain jos haluaa.
Jokaisella on kuitenkin ihan ensikäden kokemuksia lapsiperheestä: omansa. Ja monella se kokemus ei ole kovin hyvä.
Itse näen ympärilläni paljon onnellisia lapsiperheitä. Heille yhteistä on se, että lisääntymistä ei ole maltettu millään odottaa (lisääntyminen on ollut elämän ihan ykkösjuttuja; monillehan näin ei ole) tai sitten taloudellinen tilanne on vakaa (vakityöt molemmilla, omaisuutta esim. perintöjen tms kautta).
Lapsettomia yhdistää taloudellinen/tulevaisuuden epävakaus ja se, että lapset ei ole mikään elämän ykkösasia, jolloin perheellistyminen on yksi stressitekijä joka jätetään pois.
Ai niinkuin tälläkin palstalla aina hehkutetaan lapsiperheonnea? Eiku...
Tottakai some on yksi tekijä, joka muokkaa ihmisten ajatuksia. Se on niin keskeinen asia nykyään lähes jokaiselle, vaikkei olisi edes mikään somen suurkuluttaja. Kun lehdetkin huutavat prismaperheistä, lapsiperheiden ongelmista, koulujen ja päiväkotien ahdingosta, lastensuojelun ongelmista, terveydenhuollon resurssien vähentämisestä jne, tottakai mielipide pikku hiljaa muokkautuu kielteiseen suuntaan vähitellen. Keskusteluissa, blogeissa jne asia vaan korostuu, koska ihminen hakeutuu sellaisille foorumeille, joissa saa vastakaikua omille ajatuksilleen. Tämän takia erilaiset melko äärimmäisetkin ajattelumallit saavat helpommin nykyään jalansijaa ja vastakaikua kuin ennen. On helppo sulkeutua sinne omaan somekuplaan samanmielisten kanssa.
Kyllä. Ja lisäisin vielä, että toisaalta moni (etenkin nuori) seuraa somejulkkisten luksuselämää, missä matkustellaan, syödään aina ulkona, on jatkuvasti uudet kalliit vaatteet... Ja halutaan samaa. Kun tällaisessa ympäristössä elää teinistä asti, tai nuoremmastakin, ei ne lapset ja tavallinen elämä tunnu oikein miltään. Mielipide muokkautuu pikku hiljaa matkan varrella, ja siinä vaiheessa kun ollaan parhaassa lisääntymisiässä, ajatus tuntuu kovin kaukaiselta. Tähän kun lisätään monia muita seikkoja, joita tässäkin ketjussa on tuotu esiin, en yhtään ihmettele, että kulttuuri ja asenteet ovat muokkautuneet perhevastaisemmiksi.
Mutta nyt eletään niitä aikoja, kun perheenperustamisiässä ovat ensimmäiset sukupolvet, joiden elämään some on kuulunut koko ajan. Ei se voi olla vaikuttamatta.
En ole ikinä tykännyt lapsista, enkä tykkää nykyäänkään. Sisaruksen lapsista välitän, mutta olen iloinen kun ei tarvitse viettää heidän kanssaan 24/7. Aikaisemmin ajattelin että hankkisin 1 tai max 2 lasta kun olen lähemmäs 30. Nyt Suomen taloudellisen epävarmuuden, naisiin kohdistuneiden paineiden ja maailman epävakauden takia olen koko ajan valmistamassa itseäni vapaaehtoiseen lapsettomuuteen. Olen onnellisessa parisuhteessa, jossa mies on myös samoilla linjoilla. Jos joskus haluaa lapsen, tehköön sen jonkun toisen kanssa. T. N24
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisin kyllä, että isompi syy kuin talous, on se että lapsiperhe-elämästä annetaan aika ankea kuva julkisuudessa ja somessa tätä on helppo ruokkia. Ja tottahan se onkin, monesta saa tinkiä lasten hyväksi. Ero vaikkapa omiin vanhempiin korostuu jo ihan siinä, että heidän ollessaan nuoria aikuisia, maailma oli aika paljon "tylsempi", jos miettii ihan tarjontaa vaikkapa matkailun, huvitusten, harrastusten, opiskelumahdollisuuksien jne osalta.
Itse en näe somessa lapsiperheestä kuin äärimmäisen vaaleanpunaisia, ihania ja omg-upeita kuvauksia. Kaikki on onnea ihanaa ja parasta.
Ei kukaan aikuinen ihminen ihan oikeasti jätä perhettä perustamatta siksi, että saa mielikuvia. Tämä on juuri sitä aloituksessa peräänkuulutettua motiivien tyhmentämistä, joka raivostuttaa. "Te ootte niin hölmöjä, tää on oikeesti ihanaa!" Ihminen tekee tosi vaativia ja rasittavia juttuja, ihan vain jos haluaa.
Jokaisella on kuitenkin ihan ensikäden kokemuksia lapsiperheestä: omansa. Ja monella se kokemus ei ole kovin hyvä.
Itse näen ympärilläni paljon onnellisia lapsiperheitä. Heille yhteistä on se, että lisääntymistä ei ole maltettu millään odottaa (lisääntyminen on ollut elämän ihan ykkösjuttuja; monillehan näin ei ole) tai sitten taloudellinen tilanne on vakaa (vakityöt molemmilla, omaisuutta esim. perintöjen tms kautta).
Lapsettomia yhdistää taloudellinen/tulevaisuuden epävakaus ja se, että lapset ei ole mikään elämän ykkösasia, jolloin perheellistyminen on yksi stressitekijä joka jätetään pois.
Kautta historian nuorilla on ollut taloudellisesti epävarmaa, ainoa poikkeus ehkä 80-luvulla lyhyt ajanjakso. Kyllä ne syyt olla haluamatta perhettä ovat muualla isossa mittakaavassa, vaikka joillakin toki talouskin on yksi syy tehdä vaikkapa vain yksi lapsi.
Jos lapsia ei halua, niin sitten ei halua. Turha siitä on lähteä yhteiskuntaa syyllistämään, senkun reippaasti myöntää, että muut asiat elämässä ovat tärkeämpiä.
Kiitoksia tästä. Luitko aloitusta? Oliko siinä kyse siitä, että muu elämä on jännempää?
Sosiaaliturvahan on käytännössä romahtanut noista mainitsemistasi ajoista. Lisäksi työelämä on pirstaleina ja arjen rasittavuus on ihan eri luokkaa. Ihan oikeasti minäkin luulen, että jos tietäisin esim. seuraavan 2 vuoden ajan saavani palkan tilille, jotta voin maksaa vuokrani, muuttaa ei tarvitse, ei tarvitse ryntäillä projektien perässä sinne tänne, ei tule tilannetta jossa kaikki mahdollisuudet realisoituu samaan aikaan (työpätkä, erillinen projekti, koulutus -> hommaa aamusta iltaan) niin voisin oikeasti ajatella hankkivani lapsen.
Se pitää vaan pystyä hyväksymään, että yhteiskunnan paine ja naisten kehitys koulutuksen saralla on luonut tilanteen, jossa kotiin yhtäkkiä äidiksi jääminen sosiaaliturvalla vastoin koko elämän suuunnitelmia ja yhteiskunnan odotuksia olisi jotenkin luontainen päätös.
Sosiaaliturva on korkeampi kuin koskaan Suomen historiassa.
Ei todellakaan ole, jos tarkoitetaan minimsummia, joita luukuilta saa. Suhteessa palkansaajiin taso on romahtanut. Taaskin Orpo ilmoitti, että indeksikorotuksia ei tule. Kulut kasvavat, tuet eivät nouse.
EU:ltakin tulee moitteita.
Huoh, olette niin pihalla kuin olla ja voi, jos väitätte että nykyään olisi heikompi sosiaaliturva kuin aikaisemmin. Ja nimenomaan ero palkansaajiin on tasoittunut, eikai muuten tuloloukuista edes puhuttaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lama on kestänyt nyt 10 vuotta. Siinä on ihan riittävästi syytä. Ihmiset on tottuneet siihen että huomisesta ei tiedä, joten turha ostaa asuntoja, tehdä lapsia tai sitoutua yhtään mihinkään suurempaan koska siitä tulee sitten helposti ankkuri joka hukuttaa.
Ei nyt olla lamassa. Nousukautta on ollut jo jotain kolme vuotta. Tosin ei ole enää kuin pari kolme vuotta jäljellä ja sitten taas tulee taantuma.
Onhan meillä edelleen suurtyöttömyys, vaihtotase alijäämäinen ja valtio ottaa syömävelkaa rahoittaakseen hyvinvointipalvelut. Ei Suomella nyt kovin hyvin mene. Pörssiyritykset tietysti takovat tulosta mutta ne ovat nykyään pääosin ulkomaisessa omistuksessa eli tuotot menevät ulkomaille.
Findikaattorista voit itsekin todeta, että työttömyys ei ole historiallisesti kovin ylhäällä tällä hetkellä.
Mutta jos työ on nollatuntisopimusta ja lyhyttä pätkää. Työttömyystilastot näillä töillä saadaan laskuun, mutta perhettä ei elätä!
Samalla kuitenkin myös ostovoima on tasaisessa nousussa. Senkin voit katsoa findikaattorista.
Miten ostovoima on kehittynyt eri tulodesiileissä? Entä lapsiperheissä?
No sellaista tilastoa en tiedä, mutta tässä hieman jaoteltuna http://findikaattori.fi/fi/60. Kasvua on suunnilleen tasaisesti kaikissa ryhmissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisin kyllä, että isompi syy kuin talous, on se että lapsiperhe-elämästä annetaan aika ankea kuva julkisuudessa ja somessa tätä on helppo ruokkia. Ja tottahan se onkin, monesta saa tinkiä lasten hyväksi. Ero vaikkapa omiin vanhempiin korostuu jo ihan siinä, että heidän ollessaan nuoria aikuisia, maailma oli aika paljon "tylsempi", jos miettii ihan tarjontaa vaikkapa matkailun, huvitusten, harrastusten, opiskelumahdollisuuksien jne osalta./quote]
Itse en näe somessa lapsiperheestä kuin äärimmäisen vaaleanpunaisia, ihania ja omg-upeita kuvauksia. Kaikki on onnea ihanaa ja parasta.
Ei kukaan aikuinen ihminen ihan oikeasti jätä perhettä perustamatta siksi, että saa mielikuvia. Tämä on juuri sitä aloituksessa peräänkuulutettua motiivien tyhmentämistä, joka raivostuttaa. "Te ootte niin hölmöjä, tää on oikeesti ihanaa!" Ihminen tekee tosi vaativia ja rasittavia juttuja, ihan vain jos haluaa.
Jokaisella on kuitenkin ihan ensikäden kokemuksia lapsiperheestä: omansa. Ja monella se kokemus ei ole kovin hyvä.
Itse näen ympärilläni paljon onnellisia lapsiperheitä. Heille yhteistä on se, että lisääntymistä ei ole maltettu millään odottaa (lisääntyminen on ollut elämän ihan ykkösjuttuja; monillehan näin ei ole) tai sitten taloudellinen tilanne on vakaa (vakityöt molemmilla, omaisuutta esim. perintöjen tms kautta).
Lapsettomia yhdistää taloudellinen/tulevaisuuden epävakaus ja se, että lapset ei ole mikään elämän ykkösasia, jolloin perheellistyminen on yksi stressitekijä joka jätetään pois.
Ai niinkuin tälläkin palstalla aina hehkutetaan lapsiperheonnea? Eiku...
Tottakai some on yksi tekijä, joka muokkaa ihmisten ajatuksia. Se on niin keskeinen asia nykyään lähes jokaiselle, vaikkei olisi edes mikään somen suurkuluttaja. Kun lehdetkin huutavat prismaperheistä, lapsiperheiden ongelmista, koulujen ja päiväkotien ahdingosta, lastensuojelun ongelmista, terveydenhuollon resurssien vähentämisestä jne, tottakai mielipide pikku hiljaa muokkautuu kielteiseen suuntaan vähitellen. Keskusteluissa, blogeissa jne asia vaan korostuu, koska ihminen hakeutuu sellaisille foorumeille, joissa saa vastakaikua omille ajatuksilleen. Tämän takia erilaiset melko äärimmäisetkin ajattelumallit saavat helpommin nykyään jalansijaa ja vastakaikua kuin ennen. On helppo sulkeutua sinne omaan somekuplaan samanmielisten kanssa.
Kyllä. Ja lisäisin vielä, että toisaalta moni (etenkin nuori) seuraa somejulkkisten luksuselämää, missä matkustellaan, syödään aina ulkona, on jatkuvasti uudet kalliit vaatteet... Ja halutaan samaa. Kun tällaisessa ympäristössä elää teinistä asti, tai nuoremmastakin, ei ne lapset ja tavallinen elämä tunnu oikein miltään. Mielipide muokkautuu pikku hiljaa matkan varrella, ja siinä vaiheessa kun ollaan parhaassa lisääntymisiässä, ajatus tuntuu kovin kaukaiselta. Tähän kun lisätään monia muita seikkoja, joita tässäkin ketjussa on tuotu esiin, en yhtään ihmettele, että kulttuuri ja asenteet ovat muokkautuneet perhevastaisemmiksi.
Mutta nyt eletään niitä aikoja, kun perheenperustamisiässä ovat ensimmäiset sukupolvet, joiden elämään some on kuulunut koko ajan. Ei se voi olla vaikuttamatta.
Tää on aika samankuuloinen argumentti kuin kouluampumiset ja videopelit. Vanhemmat ihmiset osoittaa syyttävän sormensa sinne, mistä ei ymmärrä yhtään mitään jotta oikeasti tärkeisiin asioihin ei tulisi mitään muutosta.
"Nuorten kotitalouksilla tulokehitys heikkoa"
https://www.stat.fi/til/tjt/2015/02/tjt_2015_02_2017-03-24_kat_004_fi.h…
"Nuorten kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu on heikentynyt tuntuvasti, kun samalla vanhempien ikäluokkien tulokehitys on ollut keskimäärin vahvaa."
https://www.eurojatalous.fi/fi/2016/artikkelit/pitkittynyt-taantuma-hei…
"Nuorten heikon tulokehityksen taustalla on työttömyys, silpputyö sekä edeltäviä sukupolvia heikompi pääsy työmarkkinoille. Taantuma on vaikuttanut erityisesti 1980-luvulla ja myöhemmin syntyneiden työmarkkina-asemaan."
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/taantuma-heikentaa-nuorten…
"Nuorten työllistymisvaikeudet alkavat näkyä lapsiperheiden toimeentulossa"
http://www2.supertk.fi/?cat=22&lang=fi&year=2005&skip=0&hotid=81
On saavutettu siinä suhteessa merkittävä yhteiskunnallinen murros, että enää nuoremman sukupolven taloudellinen tilanne ei ole parempi kuin edellisen.
https://uutisvuoksi.fi/mielipide/paakirjoitukset/8a5a62cf-c2ad-4364-9f7…
Kuten sanottu, lopettakaa lapsettomien motiivien naiivistaminen tai sitten hyväksykää se, että Suomi on kuoleva maa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisin kyllä, että isompi syy kuin talous, on se että lapsiperhe-elämästä annetaan aika ankea kuva julkisuudessa ja somessa tätä on helppo ruokkia. Ja tottahan se onkin, monesta saa tinkiä lasten hyväksi. Ero vaikkapa omiin vanhempiin korostuu jo ihan siinä, että heidän ollessaan nuoria aikuisia, maailma oli aika paljon "tylsempi", jos miettii ihan tarjontaa vaikkapa matkailun, huvitusten, harrastusten, opiskelumahdollisuuksien jne osalta./quote]
Itse en näe somessa lapsiperheestä kuin äärimmäisen vaaleanpunaisia, ihania ja omg-upeita kuvauksia. Kaikki on onnea ihanaa ja parasta.
Ei kukaan aikuinen ihminen ihan oikeasti jätä perhettä perustamatta siksi, että saa mielikuvia. Tämä on juuri sitä aloituksessa peräänkuulutettua motiivien tyhmentämistä, joka raivostuttaa. "Te ootte niin hölmöjä, tää on oikeesti ihanaa!" Ihminen tekee tosi vaativia ja rasittavia juttuja, ihan vain jos haluaa.
Jokaisella on kuitenkin ihan ensikäden kokemuksia lapsiperheestä: omansa. Ja monella se kokemus ei ole kovin hyvä.
Itse näen ympärilläni paljon onnellisia lapsiperheitä. Heille yhteistä on se, että lisääntymistä ei ole maltettu millään odottaa (lisääntyminen on ollut elämän ihan ykkösjuttuja; monillehan näin ei ole) tai sitten taloudellinen tilanne on vakaa (vakityöt molemmilla, omaisuutta esim. perintöjen tms kautta).
Lapsettomia yhdistää taloudellinen/tulevaisuuden epävakaus ja se, että lapset ei ole mikään elämän ykkösasia, jolloin perheellistyminen on yksi stressitekijä joka jätetään pois.
Ai niinkuin tälläkin palstalla aina hehkutetaan lapsiperheonnea? Eiku...
Tottakai some on yksi tekijä, joka muokkaa ihmisten ajatuksia. Se on niin keskeinen asia nykyään lähes jokaiselle, vaikkei olisi edes mikään somen suurkuluttaja. Kun lehdetkin huutavat prismaperheistä, lapsiperheiden ongelmista, koulujen ja päiväkotien ahdingosta, lastensuojelun ongelmista, terveydenhuollon resurssien vähentämisestä jne, tottakai mielipide pikku hiljaa muokkautuu kielteiseen suuntaan vähitellen. Keskusteluissa, blogeissa jne asia vaan korostuu, koska ihminen hakeutuu sellaisille foorumeille, joissa saa vastakaikua omille ajatuksilleen. Tämän takia erilaiset melko äärimmäisetkin ajattelumallit saavat helpommin nykyään jalansijaa ja vastakaikua kuin ennen. On helppo sulkeutua sinne omaan somekuplaan samanmielisten kanssa.
Kyllä. Ja lisäisin vielä, että toisaalta moni (etenkin nuori) seuraa somejulkkisten luksuselämää, missä matkustellaan, syödään aina ulkona, on jatkuvasti uudet kalliit vaatteet... Ja halutaan samaa. Kun tällaisessa ympäristössä elää teinistä asti, tai nuoremmastakin, ei ne lapset ja tavallinen elämä tunnu oikein miltään. Mielipide muokkautuu pikku hiljaa matkan varrella, ja siinä vaiheessa kun ollaan parhaassa lisääntymisiässä, ajatus tuntuu kovin kaukaiselta. Tähän kun lisätään monia muita seikkoja, joita tässäkin ketjussa on tuotu esiin, en yhtään ihmettele, että kulttuuri ja asenteet ovat muokkautuneet perhevastaisemmiksi.
Mutta nyt eletään niitä aikoja, kun perheenperustamisiässä ovat ensimmäiset sukupolvet, joiden elämään some on kuulunut koko ajan. Ei se voi olla vaikuttamatta.
Tää on aika samankuuloinen argumentti kuin kouluampumiset ja videopelit. Vanhemmat ihmiset osoittaa syyttävän sormensa sinne, mistä ei ymmärrä yhtään mitään jotta oikeasti tärkeisiin asioihin ei tulisi mitään muutosta.
"Nuorten kotitalouksilla tulokehitys heikkoa"
https://www.stat.fi/til/tjt/2015/02/tjt_2015_02_2017-03-24_kat_004_fi.h…
"Nuorten kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu on heikentynyt tuntuvasti, kun samalla vanhempien ikäluokkien tulokehitys on ollut keskimäärin vahvaa."
https://www.eurojatalous.fi/fi/2016/artikkelit/pitkittynyt-taantuma-hei…
"Nuorten heikon tulokehityksen taustalla on työttömyys, silpputyö sekä edeltäviä sukupolvia heikompi pääsy työmarkkinoille. Taantuma on vaikuttanut erityisesti 1980-luvulla ja myöhemmin syntyneiden työmarkkina-asemaan."
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/taantuma-heikentaa-nuorten…
"Nuorten työllistymisvaikeudet alkavat näkyä lapsiperheiden toimeentulossa"
http://www2.supertk.fi/?cat=22&lang=fi&year=2005&skip=0&hotid=81
On saavutettu siinä suhteessa merkittävä yhteiskunnallinen murros, että enää nuoremman sukupolven taloudellinen tilanne ei ole parempi kuin edellisen.
https://uutisvuoksi.fi/mielipide/paakirjoitukset/8a5a62cf-c2ad-4364-9f7…
Kuten sanottu, lopettakaa lapsettomien motiivien naiivistaminen tai sitten hyväksykää se, että Suomi on kuoleva maa.
Tämä selittää myös sen kuilun aika pienenkin ikäeron ihmisissä. Yli nelikymppiset porskuuttaa ja luulee, että maailma on samanlainen kaikelle. Sitten tullaan momsplainaamaan, kuinka jengi on vastuutonta.
Tuloromahdus: 1980–1995 syntyneiden ”petos” totta Suomessakin – ”Suuret ikäluokat pelastivat nahkansa”
Pitkään jatkunut taantuma uhkaa katkaista sukupolvesta toiseen jatkuneen elintason kasvun Suomessa. Nuorten kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu on heikentynyt tuntuvasti, kun samalla vanhempien ikäluokkien tulokehitys on ollut keskimäärin vahvaa, Suomen Pankin analyysissä todetaan.
Pankin analyysin mukaan alle 35-vuotiaiden kotitalouksien elintaso ei juurikaan ole noussut vuosien 1990 ja 2013 välillä. Sen sijaan ”sitä vanhempien mutta alle 55-vuotiaiden kotitalouksien tulotaso on kuitenkin noussut noin 10 prosenttia korkeammaksi kuin edeltävällä sukupolvella”.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisin kyllä, että isompi syy kuin talous, on se että lapsiperhe-elämästä annetaan aika ankea kuva julkisuudessa ja somessa tätä on helppo ruokkia. Ja tottahan se onkin, monesta saa tinkiä lasten hyväksi. Ero vaikkapa omiin vanhempiin korostuu jo ihan siinä, että heidän ollessaan nuoria aikuisia, maailma oli aika paljon "tylsempi", jos miettii ihan tarjontaa vaikkapa matkailun, huvitusten, harrastusten, opiskelumahdollisuuksien jne osalta./quote]
Itse en näe somessa lapsiperheestä kuin äärimmäisen vaaleanpunaisia, ihania ja omg-upeita kuvauksia. Kaikki on onnea ihanaa ja parasta.
Ei kukaan aikuinen ihminen ihan oikeasti jätä perhettä perustamatta siksi, että saa mielikuvia. Tämä on juuri sitä aloituksessa peräänkuulutettua motiivien tyhmentämistä, joka raivostuttaa. "Te ootte niin hölmöjä, tää on oikeesti ihanaa!" Ihminen tekee tosi vaativia ja rasittavia juttuja, ihan vain jos haluaa.
Jokaisella on kuitenkin ihan ensikäden kokemuksia lapsiperheestä: omansa. Ja monella se kokemus ei ole kovin hyvä.
Itse näen ympärilläni paljon onnellisia lapsiperheitä. Heille yhteistä on se, että lisääntymistä ei ole maltettu millään odottaa (lisääntyminen on ollut elämän ihan ykkösjuttuja; monillehan näin ei ole) tai sitten taloudellinen tilanne on vakaa (vakityöt molemmilla, omaisuutta esim. perintöjen tms kautta).
Lapsettomia yhdistää taloudellinen/tulevaisuuden epävakaus ja se, että lapset ei ole mikään elämän ykkösasia, jolloin perheellistyminen on yksi stressitekijä joka jätetään pois.
Ai niinkuin tälläkin palstalla aina hehkutetaan lapsiperheonnea? Eiku...
Tottakai some on yksi tekijä, joka muokkaa ihmisten ajatuksia. Se on niin keskeinen asia nykyään lähes jokaiselle, vaikkei olisi edes mikään somen suurkuluttaja. Kun lehdetkin huutavat prismaperheistä, lapsiperheiden ongelmista, koulujen ja päiväkotien ahdingosta, lastensuojelun ongelmista, terveydenhuollon resurssien vähentämisestä jne, tottakai mielipide pikku hiljaa muokkautuu kielteiseen suuntaan vähitellen. Keskusteluissa, blogeissa jne asia vaan korostuu, koska ihminen hakeutuu sellaisille foorumeille, joissa saa vastakaikua omille ajatuksilleen. Tämän takia erilaiset melko äärimmäisetkin ajattelumallit saavat helpommin nykyään jalansijaa ja vastakaikua kuin ennen. On helppo sulkeutua sinne omaan somekuplaan samanmielisten kanssa.
Kyllä. Ja lisäisin vielä, että toisaalta moni (etenkin nuori) seuraa somejulkkisten luksuselämää, missä matkustellaan, syödään aina ulkona, on jatkuvasti uudet kalliit vaatteet... Ja halutaan samaa. Kun tällaisessa ympäristössä elää teinistä asti, tai nuoremmastakin, ei ne lapset ja tavallinen elämä tunnu oikein miltään. Mielipide muokkautuu pikku hiljaa matkan varrella, ja siinä vaiheessa kun ollaan parhaassa lisääntymisiässä, ajatus tuntuu kovin kaukaiselta. Tähän kun lisätään monia muita seikkoja, joita tässäkin ketjussa on tuotu esiin, en yhtään ihmettele, että kulttuuri ja asenteet ovat muokkautuneet perhevastaisemmiksi.
Mutta nyt eletään niitä aikoja, kun perheenperustamisiässä ovat ensimmäiset sukupolvet, joiden elämään some on kuulunut koko ajan. Ei se voi olla vaikuttamatta.
Tää on aika samankuuloinen argumentti kuin kouluampumiset ja videopelit. Vanhemmat ihmiset osoittaa syyttävän sormensa sinne, mistä ei ymmärrä yhtään mitään jotta oikeasti tärkeisiin asioihin ei tulisi mitään muutosta.
"Nuorten kotitalouksilla tulokehitys heikkoa"
https://www.stat.fi/til/tjt/2015/02/tjt_2015_02_2017-03-24_kat_004_fi.h…
"Nuorten kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu on heikentynyt tuntuvasti, kun samalla vanhempien ikäluokkien tulokehitys on ollut keskimäärin vahvaa."
https://www.eurojatalous.fi/fi/2016/artikkelit/pitkittynyt-taantuma-hei…
"Nuorten heikon tulokehityksen taustalla on työttömyys, silpputyö sekä edeltäviä sukupolvia heikompi pääsy työmarkkinoille. Taantuma on vaikuttanut erityisesti 1980-luvulla ja myöhemmin syntyneiden työmarkkina-asemaan."
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/taantuma-heikentaa-nuorten…
"Nuorten työllistymisvaikeudet alkavat näkyä lapsiperheiden toimeentulossa"
http://www2.supertk.fi/?cat=22&lang=fi&year=2005&skip=0&hotid=81
On saavutettu siinä suhteessa merkittävä yhteiskunnallinen murros, että enää nuoremman sukupolven taloudellinen tilanne ei ole parempi kuin edellisen.
https://uutisvuoksi.fi/mielipide/paakirjoitukset/8a5a62cf-c2ad-4364-9f7…
Kuten sanottu, lopettakaa lapsettomien motiivien naiivistaminen tai sitten hyväksykää se, että Suomi on kuoleva maa.
Kuten sanoin, some yms ovat yksi selittävä tekijä. En ole itse olennaisesti vanhempaa ikäluokkaa ja työssäni teen some- ja mediatutkimusta, joten tiedän kyllä mistä puhun. Ei median vaikutusta ihmisten asenteisiin voi kieltää, vaikka kuinka haluaisi ajatella kaikkien motiivien olevan kovinkin "yleviä" ja meidän muodostavan mielipiteemme itse ja vailla ulkoista vaikutusta.
Ei ne "vikisekään" syntyvyyden laskusta kuin korkeintaan näon vuoksi. Syntyvyyden lasku on valtionjohdon yksi tavoitteista, vikistään vain silmänlumeeksi, jotta ihmiset luulisivat kysymyksen olevan jostain muusta. Koko homma alkoi jo -60 luvulla maaseudun tyhjentämisellä. Olot tehtiin lainsäädännön keinoin niin helveti*lisiksi että maaseudulla ei pysty enää elämään. Entiset itsenäiset maalaiset ahtautuivat töiden perässä, jota maaseudella ei enää lainsäädännön takia ollut, kaupunkeihin jolloin heistä itsestään tuli lampaita, joita on helppo hallita. Nyt sama tehdään kaupungeissakin, eli lainsäädännöllä tehdään työntekeminen mahdottomaksi, tai ainakin hyvin vaikeaksi ja harvojen etuoikeudeksi, tavoitteena saada valtavat kaupunkien "lammaslaumat" nöyräksi ja lyödyksi orjatyövoimaksi. Ei tapahtumat mitään vahinkoja ole tai asioita joihin on vain ajauduttu. Valtionjohto ei mitään vihaa niin paljon kuin itsenäisiä omista asioistaan itse päättäviä kunnollisia kansalaisia, heidän tuhoamiseksi käytetään kaikki mahdolliset keinot, ja jollei olemassa olevat keinot riitä, lainsäädännöllä tehdään lisää keinoja. Tässä pitäisi ihmisten jo kiireesti herätä, ja lakata nuolemasta sitä kättä joka kurkkua puristaa.