Minulla on huono itsetunto, eikä sitä voi yksin parantaa, vaan tarttisin tukea, mutta sitä ei saa
Tai en ainakan itse tiedä mitään tapoja, eikä kukaan ole koskaan aittanut minua siinä, ei ole ollut minulle niin hyvä, kannustava ja positiivinen, että itsetunto ois sillä parantunut. Huono itsetuntoni ei liity ulkonäkööni, vaan muuten kelpaamattomuuden tunteisiin.
Ihan naurettavaa edes esittää, että kelpaamattomuudentunne syntyisi ihmiselle hänen omana vikanaan. Tai että sen voisi yksin, itse selättää.
Kommentit (145)
Huomenta äitihullu, hereillä jo!?
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä että keplaamattomuuden tunteesta pääsee ainoastaan sillä että alkaa kelpaamaan, ja se taas tosiaan vaatii muita.
Niinpä, ja kiva kiva, kun se riippuu toisista.
Toiset sen kelpaamattomuudentunteen ovat vieläpä aikaansaaneetkin, niin tekeepä mieli nyt odottaa heiltä jotain ystävällistä itselle, eli ei.
ap
Yritä löytää ystäviä jotka arvostaa sinua
Joskus sinun täytyy ottaa riski ja alkaa luottamaan ihmisiin ja olemaan aidosti oma itsesi. Sitä varten sinun täytyy ensin kelvata itsellesi.
Varmaan kaikille tulee ihmissuhteissa tunne, ettei kelpaa jollekulle, niin miksi muut ihmiset ovat saaneet tukea siihen ajatteluun, että se on sen toisen ongelma, ellen mä kelpaa sille, ja mä en????!!! Mun äidistä se oli mun vika, jos en kelvannut jollekulle! Varsinkin hänelle itselleen!
Hänessä, tai kenessäkään muussa ei ollut koskaan mitään vikaa, vaan aina muka minussa. Ihmisille ja hän itsekin oikeutti oikeus olla mulle sikoja ja pitää itseään sitten mua siihen syynä!
ap
Vierailija kirjoitti:
Yritä löytää ystäviä jotka arvostaa sinua
No ttu oon yrittänyt ei se heistä ole kiinni.
ap
Vierailija kirjoitti:
Joskus sinun täytyy ottaa riski ja alkaa luottamaan ihmisiin ja olemaan aidosti oma itsesi. Sitä varten sinun täytyy ensin kelvata itsellesi.
Miksi kelpaisin, jos olen muiden mielestä pelkkä paskaläjä? Mitä hyötyä siitä ikinä on?
ap
Täällä palstallakin ihmiset on olleet mulle sikoja ja kuvittelevt minun olevan syypää siihen!
ap
No, eipä tietenkään kaikki ole ollleet. En ikinä huolisi ystäväkseni heitä, jotka käyttäytyivät kuin siat minua kohtaan.
ap
Vierailija kirjoitti:
No, eipä tietenkään kaikki ole ollleet. En ikinä huolisi ystäväkseni heitä, jotka käyttäytyivät kuin siat minua kohtaan.
ap
Ja ihmettelen, että heillä ylipäätään ystäviä on. Heidän ystävilleen siis kelpaa paskakasa ystäväksi, selkeästikin, koska sellaisia he ovat, täysiä paskakasoja.
ap
,mun mieskin on ihan turha mulle, ei osannut auttaa mun kelpaamattomuudentunteissa mua. Esim. äitiydessä. Ihan uunona vaan olettaa, että mä koen kelpaavani! No en todellakaan kokenut. Ja ei ole miehen vika, mutta eipä hänestä siihen mitään apuakaan ollut. Olettaa vaan, että hänellä on vierellään hminen, joka uskoo kelpaaavansa! Ja elää itsekkkäästi sen mukaan! Vähän vois huomioida toisen vakavan puutteen kelpaamisen tunteissa, ettei niitä ole, ja tukea!!!!!!! Jos muka rakastais minua.
ap
Mieheen olen aivan erityisen pettynyt. En jätä sille penniäkään, jos löydän uuden, sellaisen, joka osaa auttaa ja tukea mua kelpaamattomuudentunteissa.
ap
Itsetuntoon auttaa vaa se että itse hyväksyt itsesi ja lopetat ajattelemasta mitä muut ovat mieltä sinusta. Jokainen saa varmasti myös positiivisitä palautetta, mutta eivät osaa tarttua siihen, sillä itse pitävät itseään huonona ihmisenä. Miten monesti kuulee, kun kehutaan toista, vaikkapa kauniiksi, niin vastaukseksi saa "en ole. Älä liioittele." Terapia voisi auttaa.
Oli pakko erota miehestä, koska mies ei osannut auttaa mua vaan tällisteli kuin lehmä uutta veräjää, että mikähän mulla on.
ap
Vierailija kirjoitti:
Itsetuntoon auttaa vaa se että itse hyväksyt itsesi ja lopetat ajattelemasta mitä muut ovat mieltä sinusta. Jokainen saa varmasti myös positiivisitä palautetta, mutta eivät osaa tarttua siihen, sillä itse pitävät itseään huonona ihmisenä. Miten monesti kuulee, kun kehutaan toista, vaikkapa kauniiksi, niin vastaukseksi saa "en ole. Älä liioittele." Terapia voisi auttaa.
Kauneus on ulkoinen avu, jonka ei pitäisi mitata ihmisarvoa. Siitä kehuminen ei siis tee ketään sen kelpaavammaksi kellekään, jos arvomaailma on kunnossa.
ap
Ehkä sun pitäisi ensin kelvata itsellesi. Oletko itsesi mielestä hyvä tyyppi? Jos olet, miksi? Jos et ole, mistä se johtuu? Jos et ole, miten tilannetta voisi lähteä purkamaan?
Jos olet itsesi mielestä hyvä tyyppi, lähde rakentumaan siitä. Small talkaa kaupan kassajonossa ja hymyile. Saat siinä positiivisen palautteen itsestäsi. Kun puhelinmyyjä soittaa, juttelekin hänelle rennosti ja kivasti, tunnet itsesi hyväksi ihmiseksi.
Lakkaa tekemästä vahingollisia asioita ja tee lisää hyviä.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sun pitäisi ensin kelvata itsellesi. Oletko itsesi mielestä hyvä tyyppi? Jos olet, miksi? Jos et ole, mistä se johtuu? Jos et ole, miten tilannetta voisi lähteä purkamaan?
Jos olet itsesi mielestä hyvä tyyppi, lähde rakentumaan siitä. Small talkaa kaupan kassajonossa ja hymyile. Saat siinä positiivisen palautteen itsestäsi. Kun puhelinmyyjä soittaa, juttelekin hänelle rennosti ja kivasti, tunnet itsesi hyväksi ihmiseksi.
Lakkaa tekemästä vahingollisia asioita ja tee lisää hyviä.
Kaipaisin syvällisempää hyväksytyksitulemisen tunnetta kuin tuo. Ehkä itsessäni on tiedostamatonta, jota en tunne, enkä hyväksy. Miksi on tiedostamatonta? Äitini syy. On pelotellut pienen lapsen uskomaan, että hänessä on jotain pahaa, mistä äitikään ei halua tietää mitään.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sun pitäisi ensin kelvata itsellesi. Oletko itsesi mielestä hyvä tyyppi? Jos olet, miksi? Jos et ole, mistä se johtuu? Jos et ole, miten tilannetta voisi lähteä purkamaan?
Jos olet itsesi mielestä hyvä tyyppi, lähde rakentumaan siitä. Small talkaa kaupan kassajonossa ja hymyile. Saat siinä positiivisen palautteen itsestäsi. Kun puhelinmyyjä soittaa, juttelekin hänelle rennosti ja kivasti, tunnet itsesi hyväksi ihmiseksi.
Lakkaa tekemästä vahingollisia asioita ja tee lisää hyviä.
Kaipaisin syvällisempää hyväksytyksitulemisen tunnetta kuin tuo. Ehkä itsessäni on tiedostamatonta, jota en tunne, enkä hyväksy. Miksi on tiedostamatonta? Äitini syy. On pelotellut pienen lapsen uskomaan, että hänessä on jotain pahaa, mistä äitikään ei halua tietää mitään.
ap
Se lähtee rakentumaan pienestä. Jos painat 150 kg, tie 75 kiloon on pitkä. Jos haluat oppia jonkun ertyistaidon, et opi sitä viikossa.
Se on paska tsägä, että sinä jouduit tuohon tilanteeseen. Kaikilla on jotain paskaa tsägää, jonka kanssa on vaan pärjättävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sun pitäisi ensin kelvata itsellesi. Oletko itsesi mielestä hyvä tyyppi? Jos olet, miksi? Jos et ole, mistä se johtuu? Jos et ole, miten tilannetta voisi lähteä purkamaan?
Jos olet itsesi mielestä hyvä tyyppi, lähde rakentumaan siitä. Small talkaa kaupan kassajonossa ja hymyile. Saat siinä positiivisen palautteen itsestäsi. Kun puhelinmyyjä soittaa, juttelekin hänelle rennosti ja kivasti, tunnet itsesi hyväksi ihmiseksi.
Lakkaa tekemästä vahingollisia asioita ja tee lisää hyviä.
Kaipaisin syvällisempää hyväksytyksitulemisen tunnetta kuin tuo. Ehkä itsessäni on tiedostamatonta, jota en tunne, enkä hyväksy. Miksi on tiedostamatonta? Äitini syy. On pelotellut pienen lapsen uskomaan, että hänessä on jotain pahaa, mistä äitikään ei halua tietää mitään.
apSe lähtee rakentumaan pienestä. Jos painat 150 kg, tie 75 kiloon on pitkä. Jos haluat oppia jonkun ertyistaidon, et opi sitä viikossa.
Se on paska tsägä, että sinä jouduit tuohon tilanteeseen. Kaikilla on jotain paskaa tsägää, jonka kanssa on vaan pärjättävä.
Kyllähän se tietenkin rakentuu pienestä, mutta ei mulla ole vaikeaa saada tuon tasoista ystävällisyyttä itseäni kohtaan. Se ei vain edelleenkään ole minkäälainen tae syvällisemmästä välittämisestä, vaikka ihmiseen tutustuisikin. Ja siis jos joku arvioisi, etten kelpaa hänelle tutustuttuaan minuun hyvin niin se olisi tietenkin paljon kamalampaa, juin se, että kassa ei sano päivää.
ap
Olen sitä mieltä että keplaamattomuuden tunteesta pääsee ainoastaan sillä että alkaa kelpaamaan, ja se taas tosiaan vaatii muita.