Lue keskustelun säännöt.
Minulla on huono itsetunto, eikä sitä voi yksin parantaa, vaan tarttisin tukea, mutta sitä ei saa
06.04.2018 |
Tai en ainakan itse tiedä mitään tapoja, eikä kukaan ole koskaan aittanut minua siinä, ei ole ollut minulle niin hyvä, kannustava ja positiivinen, että itsetunto ois sillä parantunut. Huono itsetuntoni ei liity ulkonäkööni, vaan muuten kelpaamattomuuden tunteisiin.
Ihan naurettavaa edes esittää, että kelpaamattomuudentunne syntyisi ihmiselle hänen omana vikanaan. Tai että sen voisi yksin, itse selättää.
Kommentit (145)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt ihan ymmärrä ongelmaasi. Onko tässä nyt siis se, että koska kukaan ei tällä hetkellä ole seurustellut kanssasi, niin olet tässä ongelmassa? Tai ettet ole löytänyt sellaista henkilöä?
No, mielestäni silloin pitäisi katsoa omaa itseään RAKENTAVALLA tavalla eikä heittäytyä itsesääliin. Omaa persoonallisuutta ja asennetta voi muuttaa, eikä kukaan ulkopuolinen sinulle sitä voi tehdä. Ehkä olisi hyvä miettiä, missä mennään vikaan niiden suhteiden kanssa. Mitkä ovat niitä asioita, jotka olet huomannut työntävän ihmisiä poispäin sinusta ja alat niitä huoltamaan.
Ei tässä ole tuollaisesta kyse ollenkaaan. Vaan tunteesta, ettei kelpaa sellaisille, joille tietää, että kelpaisi ilman itsetunnon pilaamista, jonka pilaajana oli äiti. Tai joille uskaltaisi koittaa kelvata ilman itsetunnon pilaamista ja joiden kanssa voisi katsoa, ilman itsetunoon pilaamista ohan omana itsenään, niillä opeilla, joita itse arvostaa, eikä niillä, joita itseä on pakotettu arvostamaan, ja jotka palvelevat vain muita, että minne homma johtaa. Ja jos se ei johda mihin haluaa, niin ei tartte romahtaa, että "en kelvnnut", kuten nyt tarttisi. Koska niin on opetettu.
apKäytätkö aineita? Tekstisi on todella sekava.
En.
Asioita on todella vaikea selittää nopeasti ja lyhyesti.
apMiksi kirjoitat lyhyesti ja nopeasti? Käytä aikaa vastaamiseen ja lue, mitä kirjoitat.
Yp poistaa ketjujani kaiken aikaa.
apOnko sinulla skitsofrenia? Vaikutat aika harhaiselta.
Ai kuvittelet, että ketjujen poistaminen on harhauskomus? :DDD
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsetunto rakennetaan ihan itse, ap.
Läheisriippuvuus hoituu terapiassa, masennus lääkkeillä.
Mene pois, varaa lääkäriaika.
Täällä sinä vain provosoit päivästä toiseen ja huononnat itsetuntoasi. Odotatko että joku tekee sinusta ilmoituksen poliisille ja terveydenhoitoon, kun honkut 24/7 äitiäsi ja koko muuta ihmiskuntaa vihaamassa?
Ip-odoitteesi perusteella löydyt hetkessä ja sitten on virka-apusetiä ja valkotakkisetiä eteinen täynnä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt ihan ymmärrä ongelmaasi. Onko tässä nyt siis se, että koska kukaan ei tällä hetkellä ole seurustellut kanssasi, niin olet tässä ongelmassa? Tai ettet ole löytänyt sellaista henkilöä?
No, mielestäni silloin pitäisi katsoa omaa itseään RAKENTAVALLA tavalla eikä heittäytyä itsesääliin. Omaa persoonallisuutta ja asennetta voi muuttaa, eikä kukaan ulkopuolinen sinulle sitä voi tehdä. Ehkä olisi hyvä miettiä, missä mennään vikaan niiden suhteiden kanssa. Mitkä ovat niitä asioita, jotka olet huomannut työntävän ihmisiä poispäin sinusta ja alat niitä huoltamaan.
Älä neuvo muuttamaan itseään :D kuitenkin ulisee että ei ala itteään muuttaa toisten takia vaan heidän on hyväksyttävä hänet tämmösenä uniikkina lumihiutaleena :D
Tuosta tulikin mieleen ootko ap miettinyt miten käyttäydyt ihmisten kanssa? Puhutko paljon huonosta lapsuudesta syytellen muita koko ajan? Kai ymmärrät että liiallisen negatiivisuuden jakaminen karkottaa läheisimmätkin etäälle jossain vaiheessa. Eihän sitä loputtomiin jaksa.
No en, mutta sen olen huomannut, ettei mulla ole mitään annettavaa toisille. Lähinnä paha olo vaan. Sekään ei ole minun vikani. Sama ilmiö, kuin kuka tahansa sairastunut hylätään, koska jokin hänessä on toisille epämukavaa.
ap
Olet kriisissä. Keskity juuri nyt tietoiseen hengittämiseen rauhoittaaksesi itsesi. Päivä kerrallaan vain eteenpäin. Aika korjaa monia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt ihan ymmärrä ongelmaasi. Onko tässä nyt siis se, että koska kukaan ei tällä hetkellä ole seurustellut kanssasi, niin olet tässä ongelmassa? Tai ettet ole löytänyt sellaista henkilöä?
No, mielestäni silloin pitäisi katsoa omaa itseään RAKENTAVALLA tavalla eikä heittäytyä itsesääliin. Omaa persoonallisuutta ja asennetta voi muuttaa, eikä kukaan ulkopuolinen sinulle sitä voi tehdä. Ehkä olisi hyvä miettiä, missä mennään vikaan niiden suhteiden kanssa. Mitkä ovat niitä asioita, jotka olet huomannut työntävän ihmisiä poispäin sinusta ja alat niitä huoltamaan.
Älä neuvo muuttamaan itseään :D kuitenkin ulisee että ei ala itteään muuttaa toisten takia vaan heidän on hyväksyttävä hänet tämmösenä uniikkina lumihiutaleena :D
Tuosta tulikin mieleen ootko ap miettinyt miten käyttäydyt ihmisten kanssa? Puhutko paljon huonosta lapsuudesta syytellen muita koko ajan? Kai ymmärrät että liiallisen negatiivisuuden jakaminen karkottaa läheisimmätkin etäälle jossain vaiheessa. Eihän sitä loputtomiin jaksa.
Juu, huomasin tuon aika nopeasti, ettei neuvot kelpaa. Varmaan tuo toteamus "muuta itseäsi" voisi muotoilla toisellakin tavalla, kuten oman itsensä parantamisella, löytämisellä parempia keinoja päästä ongelmista ylitse ja niiden käsittelemiseen ja ym. Mutta tälle henkilölle ei mikään vinkki taas riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsetunto rakennetaan ihan itse, ap.
Läheisriippuvuus hoituu terapiassa, masennus lääkkeillä.
Mene pois, varaa lääkäriaika.Täällä sinä vain provosoit päivästä toiseen ja huononnat itsetuntoasi. Odotatko että joku tekee sinusta ilmoituksen poliisille ja terveydenhoitoon, kun honkut 24/7 äitiäsi ja koko muuta ihmiskuntaa vihaamassa?
Ip-odoitteesi perusteella löydyt hetkessä ja sitten on virka-apusetiä ja valkotakkisetiä eteinen täynnä.
Joo ja mä rakensinkin sitä, kun äitini tuli ja pilasi sen, mitä rakensin.
ap
Huonoa itsetuntoa voi alkaa parantaa tekemällä asioita, joissa onnistuu. Asteittain siirtyy helpommista asioista vaativampiin. Kun saa onnistumisen kokemuksia ja on itse tyytyväinen saavutuksiinsa, itsetunto nousee ja voi alkaa odottaa positiivista palautetta saavutuksistaan myös muilta. Kukaan ei kehu epäonnistumisia eikä saavutuksia, joihin henkilö itsekään ei ole tyytyväinen. Ei ole väliä, missä näitä asioita tekee. Voi tehdä työelämässä, harrastuksissa tai ihan vain yksityiselämässään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet kriisissä. Keskity juuri nyt tietoiseen hengittämiseen rauhoittaaksesi itsesi. Päivä kerrallaan vain eteenpäin. Aika korjaa monia asioita.
Niiin ooon :'(( Kauankohan tilanteen paraneminen kestää...
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt ihan ymmärrä ongelmaasi. Onko tässä nyt siis se, että koska kukaan ei tällä hetkellä ole seurustellut kanssasi, niin olet tässä ongelmassa? Tai ettet ole löytänyt sellaista henkilöä?
No, mielestäni silloin pitäisi katsoa omaa itseään RAKENTAVALLA tavalla eikä heittäytyä itsesääliin. Omaa persoonallisuutta ja asennetta voi muuttaa, eikä kukaan ulkopuolinen sinulle sitä voi tehdä. Ehkä olisi hyvä miettiä, missä mennään vikaan niiden suhteiden kanssa. Mitkä ovat niitä asioita, jotka olet huomannut työntävän ihmisiä poispäin sinusta ja alat niitä huoltamaan.
Älä neuvo muuttamaan itseään :D kuitenkin ulisee että ei ala itteään muuttaa toisten takia vaan heidän on hyväksyttävä hänet tämmösenä uniikkina lumihiutaleena :D
Tuosta tulikin mieleen ootko ap miettinyt miten käyttäydyt ihmisten kanssa? Puhutko paljon huonosta lapsuudesta syytellen muita koko ajan? Kai ymmärrät että liiallisen negatiivisuuden jakaminen karkottaa läheisimmätkin etäälle jossain vaiheessa. Eihän sitä loputtomiin jaksa.
No en, mutta sen olen huomannut, ettei mulla ole mitään annettavaa toisille. Lähinnä paha olo vaan. Sekään ei ole minun vikani. Sama ilmiö, kuin kuka tahansa sairastunut hylätään, koska jokin hänessä on toisille epämukavaa.
ap
Sinusta saa todella itsekkään kuvan. Syytät vain muita, etkä kanna mistään vastuuta itse. Muiden pitäisi muuttua, ymmärtää ja tehdä, sinun ei pidä tehdä yhtään mitään.
Ehkä jonain päivänä ymmärrät, että tilanteesi on omasta asenteestasi johtuvaa. Ei kukaan halua itsekkään omaan napaan tuijottavan kanssa seurustella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huonoa itsetuntoa voi alkaa parantaa tekemällä asioita, joissa onnistuu. Asteittain siirtyy helpommista asioista vaativampiin. Kun saa onnistumisen kokemuksia ja on itse tyytyväinen saavutuksiinsa, itsetunto nousee ja voi alkaa odottaa positiivista palautetta saavutuksistaan myös muilta. Kukaan ei kehu epäonnistumisia eikä saavutuksia, joihin henkilö itsekään ei ole tyytyväinen. Ei ole väliä, missä näitä asioita tekee. Voi tehdä työelämässä, harrastuksissa tai ihan vain yksityiselämässään.
No ei se ihmissuhteissa auta.
ap
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä että keplaamattomuuden tunteesta pääsee ainoastaan sillä että alkaa kelpaamaan, ja se taas tosiaan vaatii muita.
Tämähän siinä on ongelma: Et ole ennen kelvannut edes vanhemmillesi = itsetunto on pskana. Sitten kun olisit jo siinä kunnossa, että jaksat vähän yrittää kelvata muille, se ei onnistu, koska sinun odotetaan olevan jo tietyllä tasolla kehityksessä, jotta kelpaat.
P*ska tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt ihan ymmärrä ongelmaasi. Onko tässä nyt siis se, että koska kukaan ei tällä hetkellä ole seurustellut kanssasi, niin olet tässä ongelmassa? Tai ettet ole löytänyt sellaista henkilöä?
No, mielestäni silloin pitäisi katsoa omaa itseään RAKENTAVALLA tavalla eikä heittäytyä itsesääliin. Omaa persoonallisuutta ja asennetta voi muuttaa, eikä kukaan ulkopuolinen sinulle sitä voi tehdä. Ehkä olisi hyvä miettiä, missä mennään vikaan niiden suhteiden kanssa. Mitkä ovat niitä asioita, jotka olet huomannut työntävän ihmisiä poispäin sinusta ja alat niitä huoltamaan.
Ei tässä ole tuollaisesta kyse ollenkaaan. Vaan tunteesta, ettei kelpaa sellaisille, joille tietää, että kelpaisi ilman itsetunnon pilaamista, jonka pilaajana oli äiti. Tai joille uskaltaisi koittaa kelvata ilman itsetunnon pilaamista ja joiden kanssa voisi katsoa, ilman itsetunoon pilaamista ohan omana itsenään, niillä opeilla, joita itse arvostaa, eikä niillä, joita itseä on pakotettu arvostamaan, ja jotka palvelevat vain muita, että minne homma johtaa. Ja jos se ei johda mihin haluaa, niin ei tartte romahtaa, että "en kelvnnut", kuten nyt tarttisi. Koska niin on opetettu.
apKäytätkö aineita? Tekstisi on todella sekava.
En.
Asioita on todella vaikea selittää nopeasti ja lyhyesti.
apMiksi kirjoitat lyhyesti ja nopeasti? Käytä aikaa vastaamiseen ja lue, mitä kirjoitat.
Yp poistaa ketjujani kaiken aikaa.
apOnko sinulla skitsofrenia? Vaikutat aika harhaiselta.
Ai kuvittelet, että ketjujen poistaminen on harhauskomus? :DDD
ap
No sekin mutta ylipäätään kirjotat kuin lataamoa tai lääkitystä tarvitseva henkilö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt ihan ymmärrä ongelmaasi. Onko tässä nyt siis se, että koska kukaan ei tällä hetkellä ole seurustellut kanssasi, niin olet tässä ongelmassa? Tai ettet ole löytänyt sellaista henkilöä?
No, mielestäni silloin pitäisi katsoa omaa itseään RAKENTAVALLA tavalla eikä heittäytyä itsesääliin. Omaa persoonallisuutta ja asennetta voi muuttaa, eikä kukaan ulkopuolinen sinulle sitä voi tehdä. Ehkä olisi hyvä miettiä, missä mennään vikaan niiden suhteiden kanssa. Mitkä ovat niitä asioita, jotka olet huomannut työntävän ihmisiä poispäin sinusta ja alat niitä huoltamaan.
Älä neuvo muuttamaan itseään :D kuitenkin ulisee että ei ala itteään muuttaa toisten takia vaan heidän on hyväksyttävä hänet tämmösenä uniikkina lumihiutaleena :D
Tuosta tulikin mieleen ootko ap miettinyt miten käyttäydyt ihmisten kanssa? Puhutko paljon huonosta lapsuudesta syytellen muita koko ajan? Kai ymmärrät että liiallisen negatiivisuuden jakaminen karkottaa läheisimmätkin etäälle jossain vaiheessa. Eihän sitä loputtomiin jaksa.
No en, mutta sen olen huomannut, ettei mulla ole mitään annettavaa toisille. Lähinnä paha olo vaan. Sekään ei ole minun vikani. Sama ilmiö, kuin kuka tahansa sairastunut hylätään, koska jokin hänessä on toisille epämukavaa.
apSinusta saa todella itsekkään kuvan. Syytät vain muita, etkä kanna mistään vastuuta itse. Muiden pitäisi muuttua, ymmärtää ja tehdä, sinun ei pidä tehdä yhtään mitään.
Ehkä jonain päivänä ymmärrät, että tilanteesi on omasta asenteestasi johtuvaa. Ei kukaan halua itsekkään omaan napaan tuijottavan kanssa seurustella.
Samaa voin sanoa teistä. Muut ihmiset jopa murra tunnelukkosi -testin mukaan pyytävät toisilta asioita, joita mä,en pyydä keneltäkään koskaan. Me oli joku tuki ja muu ttu. Ja sitten täällä on niitä nyyhkytarinoita, joissa "jätin mieheni kun se ei tukenut minua", eli ei todellakaan osata seistä omillaan, vaan muilta odotetaan hyväksyntää.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonoa itsetuntoa voi alkaa parantaa tekemällä asioita, joissa onnistuu. Asteittain siirtyy helpommista asioista vaativampiin. Kun saa onnistumisen kokemuksia ja on itse tyytyväinen saavutuksiinsa, itsetunto nousee ja voi alkaa odottaa positiivista palautetta saavutuksistaan myös muilta. Kukaan ei kehu epäonnistumisia eikä saavutuksia, joihin henkilö itsekään ei ole tyytyväinen. Ei ole väliä, missä näitä asioita tekee. Voi tehdä työelämässä, harrastuksissa tai ihan vain yksityiselämässään.
No ei se ihmissuhteissa auta.
ap
Kyllä auttaa. Ihmisillä on taipumus pitää enemmän sellaisista ihmisistä, joilla on hyvä itsetunto, kuin sellaisista, joilla on huono itsetunto. Huonolla itsetunnolla varustetut ihmiset koetaan hyvin helposti riippakiviksi, jotka pahimmassa tapauksessa takertuvat, vaikka toinen haluaisi jo päästä kokonaan ihmissuhteesta eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt ihan ymmärrä ongelmaasi. Onko tässä nyt siis se, että koska kukaan ei tällä hetkellä ole seurustellut kanssasi, niin olet tässä ongelmassa? Tai ettet ole löytänyt sellaista henkilöä?
No, mielestäni silloin pitäisi katsoa omaa itseään RAKENTAVALLA tavalla eikä heittäytyä itsesääliin. Omaa persoonallisuutta ja asennetta voi muuttaa, eikä kukaan ulkopuolinen sinulle sitä voi tehdä. Ehkä olisi hyvä miettiä, missä mennään vikaan niiden suhteiden kanssa. Mitkä ovat niitä asioita, jotka olet huomannut työntävän ihmisiä poispäin sinusta ja alat niitä huoltamaan.
Ei tässä ole tuollaisesta kyse ollenkaaan. Vaan tunteesta, ettei kelpaa sellaisille, joille tietää, että kelpaisi ilman itsetunnon pilaamista, jonka pilaajana oli äiti. Tai joille uskaltaisi koittaa kelvata ilman itsetunnon pilaamista ja joiden kanssa voisi katsoa, ilman itsetunoon pilaamista ohan omana itsenään, niillä opeilla, joita itse arvostaa, eikä niillä, joita itseä on pakotettu arvostamaan, ja jotka palvelevat vain muita, että minne homma johtaa. Ja jos se ei johda mihin haluaa, niin ei tartte romahtaa, että "en kelvnnut", kuten nyt tarttisi. Koska niin on opetettu.
apKäytätkö aineita? Tekstisi on todella sekava.
En.
Asioita on todella vaikea selittää nopeasti ja lyhyesti.
apMiksi kirjoitat lyhyesti ja nopeasti? Käytä aikaa vastaamiseen ja lue, mitä kirjoitat.
Yp poistaa ketjujani kaiken aikaa.
apOnko sinulla skitsofrenia? Vaikutat aika harhaiselta.
Ai kuvittelet, että ketjujen poistaminen on harhauskomus? :DDD
apNo sekin mutta ylipäätään kirjotat kuin lataamoa tai lääkitystä tarvitseva henkilö.
Voistko pidättäytyä arvostelemasta minua? Jos ei sinulle kelpaa se, miten kirjoitan, niin painu itse muualle. Vai ootko sä itsekäs prinsessa tässä sen mittari, miten mä kirjoitan?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt ihan ymmärrä ongelmaasi. Onko tässä nyt siis se, että koska kukaan ei tällä hetkellä ole seurustellut kanssasi, niin olet tässä ongelmassa? Tai ettet ole löytänyt sellaista henkilöä?
No, mielestäni silloin pitäisi katsoa omaa itseään RAKENTAVALLA tavalla eikä heittäytyä itsesääliin. Omaa persoonallisuutta ja asennetta voi muuttaa, eikä kukaan ulkopuolinen sinulle sitä voi tehdä. Ehkä olisi hyvä miettiä, missä mennään vikaan niiden suhteiden kanssa. Mitkä ovat niitä asioita, jotka olet huomannut työntävän ihmisiä poispäin sinusta ja alat niitä huoltamaan.
Älä neuvo muuttamaan itseään :D kuitenkin ulisee että ei ala itteään muuttaa toisten takia vaan heidän on hyväksyttävä hänet tämmösenä uniikkina lumihiutaleena :D
Tuosta tulikin mieleen ootko ap miettinyt miten käyttäydyt ihmisten kanssa? Puhutko paljon huonosta lapsuudesta syytellen muita koko ajan? Kai ymmärrät että liiallisen negatiivisuuden jakaminen karkottaa läheisimmätkin etäälle jossain vaiheessa. Eihän sitä loputtomiin jaksa.
No en, mutta sen olen huomannut, ettei mulla ole mitään annettavaa toisille. Lähinnä paha olo vaan. Sekään ei ole minun vikani. Sama ilmiö, kuin kuka tahansa sairastunut hylätään, koska jokin hänessä on toisille epämukavaa.
apSinusta saa todella itsekkään kuvan. Syytät vain muita, etkä kanna mistään vastuuta itse. Muiden pitäisi muuttua, ymmärtää ja tehdä, sinun ei pidä tehdä yhtään mitään.
Ehkä jonain päivänä ymmärrät, että tilanteesi on omasta asenteestasi johtuvaa. Ei kukaan halua itsekkään omaan napaan tuijottavan kanssa seurustella.
Samaa voin sanoa teistä. Muut ihmiset jopa murra tunnelukkosi -testin mukaan pyytävät toisilta asioita, joita mä,en pyydä keneltäkään koskaan. Me oli joku tuki ja muu ttu. Ja sitten täällä on niitä nyyhkytarinoita, joissa "jätin mieheni kun se ei tukenut minua", eli ei todellakaan osata seistä omillaan, vaan muilta odotetaan hyväksyntää.
ap
Jatka samaa rataa ap, olet tuossa tilanteessasi vielä 10v kuluttuakin. Tässä tilanteesa en sääli ketään muuta, kuin lapsiasi, jotka joutuvat sinun itsekkään asentaasti johtuen kärsimään ja jopa kasvamaan vinoon. Toivottavasti he saavat apua ja eivät kasva samanlaisiksi, kuin sinä olet. Tosin yhden asian tiedän.. he tulevat tulevaisuudessa syyttämään sinua yhtä paljon ongelmistaan, kun sinä äitiäsi.
Oletko, Kivikissaäiti, jo käynyt terapiassa?
Ap jos oot totta niin itsesi ja lastesi takia hae apua, ammattiapua. Käy edes pari kertaa juttelemassa.
Aloita harrastus missä vähän väkisin joutuu kontaktiin muiden ihmisten kanssa, jumppa? Tanssi? Jos lapset pieniä niin lähde viikottain vaikka uimaan, leikkikentälle ja yritä jutella muille vanhemmille jos yksinäisyys vaivaa. Eihän siitä välttämättä semmoista kaveruutta synny mutta jos saatte keskustelun aikaan niin onhan se jonkinlaista hyväksymistä/kelpaamista.
Jos tämänkin viestin lyttäät niin oo yksinäs huonon itsetuntos kanssa kun ei kanssa kirjottajien tuet, näkökulmat ja asialliset vinkit kelpaa. Ei sua pysty auttaa jollet halua apua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonoa itsetuntoa voi alkaa parantaa tekemällä asioita, joissa onnistuu. Asteittain siirtyy helpommista asioista vaativampiin. Kun saa onnistumisen kokemuksia ja on itse tyytyväinen saavutuksiinsa, itsetunto nousee ja voi alkaa odottaa positiivista palautetta saavutuksistaan myös muilta. Kukaan ei kehu epäonnistumisia eikä saavutuksia, joihin henkilö itsekään ei ole tyytyväinen. Ei ole väliä, missä näitä asioita tekee. Voi tehdä työelämässä, harrastuksissa tai ihan vain yksityiselämässään.
No ei se ihmissuhteissa auta.
apKyllä auttaa. Ihmisillä on taipumus pitää enemmän sellaisista ihmisistä, joilla on hyvä itsetunto, kuin sellaisista, joilla on huono itsetunto. Huonolla itsetunnolla varustetut ihmiset koetaan hyvin helposti riippakiviksi, jotka pahimmassa tapauksessa takertuvat, vaikka toinen haluaisi jo päästä kokonaan ihmissuhteesta eroon.
Eli vika on muissa ihmisissä, kun suhtautuvat noin epäkypsästi ja itsekkäästi.
ap
En mä mitään hyvää itsetuntoa heille voi opettaa, kun mullakaan ei ole sitä. Mutta voin olla pilaamatta sitä heiltä, mitä he muualta saavat, toisin kuin äitini pilasi sen, mitä mä sain muualta.
ap