Lue keskustelun säännöt.
hei mieheni ex!
05.04.2018 |
Voisitko ystävällisesti aurata itse lumet talosi edestä, johon itse vaadit jäädä asumaan eronne jälkeen. Se olisi kohtuullista ottaen huomioon, että mieheni vielä maksaa lainanlyhennykset talosta. Voisitko myös hommata itsellesi paremman auton, ettei tarvitsisi lainata mieheni autoa matkojasi varten. Voisitko myös pitää kiinni sovituista lapsen tapaamisajoista, etkä peru tai muuttele niitä milloin minkäkin syyn vuoksi. Jos sinulla on hoitovuorollasi migreeni, kärsi se, äläkä hälyytä miestäni apuun joka kerta. Hyväksy se, että minun miehelläni ja sinun exälläsi on nyt uusi elämä ja hän on vihdoin onnellinen. Ps. Opettele myös tekemään ruokaa,äläkä pilaannuta elintarvikkeita jääkaappiin!
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se muka sitten jotenkin hienoa hampaat irvessä yrittää ja kestää vaikka toinen on sanonut useaan otteeseen, ettei suhteella edellytyksiä kun ei vaan ole tunteita enää? Ollaan valmiita jopa sietämään kulissiliittoa, kunhan ei vaan tulisi eroa. Sitten kun mies pitää päänsä ja haluaa erota, ulistaan kuinka hän on pilannut hänen ja lapsensa elämän. Onko lapselle sitten hyvä kasvaa kodissa, jossa heti näkee, etteivät vanhemmat enää tule toimeen keskenään. Ja sitten kun vihdoin kynsin hampain suostutaan eroon, tehdään kaikkensa vaikeuttaaksen toisen elämää.
Tossa on vähän samasta kyse kuin sinä yrittäsit sietää hammassärkyä vaan odottelemalla, että se joskus loppuisi. Pitäs tajuta hakeutua hoitoon, mutta sehän ei tunnu tässä kertakäyttösuhteiden aikakaudessa yhtään soveliaalta.
Niin tau sitten voisi ajatella näinkin, ettei jo moneen kertaan paikattua tai juurihoidettua hammasta kannata enää säilyttää, vaan se on.järkevintä repiä pois ja jatkaa elämää terveemmältä pohjalta. Ei pilalle mennyttä suhdettakaan väkisin kannata paikata, enemmän sitten sattuu, kun se kuitenkin loppuu.joskus on järkevintä antaa toisen mennä
Ihmiset hoitaa hampaitaan, samoin pitäs hoitaa suhdetta. Miksi se suhde pitäs antaa mennä pilalle? Että on taas helpompi erota?
No mut kyllähän kaikki tietävät että joskus vaikka kaikki osapuolet tekevät laikkensa, ei hammasta voi tai kannata enää pelastaa. Sama pätee ihmissuhteisiin. Silloin näistä "miksi söit karkkia etkä hoitanut hampaitasi" huutelijoita, voi verrata kulissiliitoissa viisasteleviin mammoihin. Huoh
Nämä lennosta vaihtajat eivät kuitenkaan käytännössä koskaan ole niitä kaikkensa oikeasti yrittäneitä, vaikka kuinka yrittävät itselleen muuta väittää. Avioliiton ja sitoutumisen vakavasti ottavat ihmiset suhtautuvat eroon vähän toisin.
Sitä minä en kyllä ymmärrä, miksi teidän pitää välttämättä yrittää esittää muuta kuin olette. Teidän käsityksenne sitoutumisesta nyt vaan on heppoisampi kuin joidenkin muiden. Ei se ole kiellettyä tai laitonta, toivottavaa olisi vaan että itse ymmärtäisitte sen ja etsisitte kaltaistanne. Jos jonkun toisen mielessä on tavoitteena sitoutua loppuelämäksi niin se on hänen oikeutensa.
Ja minä en ymmärrä miten kuvittelet tietäväsi niin hyvin muiden ihmisten tilanteen? Kyllä minä aikoinani sitouduin loppuelämäkseni ja rakastin todella paljon. Sitten kun tuli liittoon vastoinkäymisiä oikein urakalla, sairAuksia, taloudellista ahdinkoa jne.. kumpikaan ei vaan jaksanut. Kun sitten pari kk erilleen muuttamisesta kohtasin nykyisen mieheni, oli kuin olisin tullut kotiin. Olenne nyt olleey 30v yhdessä ja tiedän tasan tarkkaan että olemme ainakin ne toiset 30. On niin helppo tuomita, yleistää ja arvostella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se muka sitten jotenkin hienoa hampaat irvessä yrittää ja kestää vaikka toinen on sanonut useaan otteeseen, ettei suhteella edellytyksiä kun ei vaan ole tunteita enää? Ollaan valmiita jopa sietämään kulissiliittoa, kunhan ei vaan tulisi eroa. Sitten kun mies pitää päänsä ja haluaa erota, ulistaan kuinka hän on pilannut hänen ja lapsensa elämän. Onko lapselle sitten hyvä kasvaa kodissa, jossa heti näkee, etteivät vanhemmat enää tule toimeen keskenään. Ja sitten kun vihdoin kynsin hampain suostutaan eroon, tehdään kaikkensa vaikeuttaaksen toisen elämää.
Tossa on vähän samasta kyse kuin sinä yrittäsit sietää hammassärkyä vaan odottelemalla, että se joskus loppuisi. Pitäs tajuta hakeutua hoitoon, mutta sehän ei tunnu tässä kertakäyttösuhteiden aikakaudessa yhtään soveliaalta.
Niin tau sitten voisi ajatella näinkin, ettei jo moneen kertaan paikattua tai juurihoidettua hammasta kannata enää säilyttää, vaan se on.järkevintä repiä pois ja jatkaa elämää terveemmältä pohjalta. Ei pilalle mennyttä suhdettakaan väkisin kannata paikata, enemmän sitten sattuu, kun se kuitenkin loppuu.joskus on järkevintä antaa toisen mennä
Ihmiset hoitaa hampaitaan, samoin pitäs hoitaa suhdetta. Miksi se suhde pitäs antaa mennä pilalle? Että on taas helpompi erota?
No mut kyllähän kaikki tietävät että joskus vaikka kaikki osapuolet tekevät laikkensa, ei hammasta voi tai kannata enää pelastaa. Sama pätee ihmissuhteisiin. Silloin näistä "miksi söit karkkia etkä hoitanut hampaitasi" huutelijoita, voi verrata kulissiliitoissa viisasteleviin mammoihin. Huoh
Nämä lennosta vaihtajat eivät kuitenkaan käytännössä koskaan ole niitä kaikkensa oikeasti yrittäneitä, vaikka kuinka yrittävät itselleen muuta väittää. Avioliiton ja sitoutumisen vakavasti ottavat ihmiset suhtautuvat eroon vähän toisin.
Sitä minä en kyllä ymmärrä, miksi teidän pitää välttämättä yrittää esittää muuta kuin olette. Teidän käsityksenne sitoutumisesta nyt vaan on heppoisampi kuin joidenkin muiden. Ei se ole kiellettyä tai laitonta, toivottavaa olisi vaan että itse ymmärtäisitte sen ja etsisitte kaltaistanne. Jos jonkun toisen mielessä on tavoitteena sitoutua loppuelämäksi niin se on hänen oikeutensa.
On oikeus tottakai, mutta ilmeisesti sinun mielestäsi heillä (tai meillä) ei ole oikeutta epäonnistua, myöntää epäonnistumistaan, ja yrittää olla onnellinen uudestaan. Todella surullisen mustavalkoista, jos ei uskalleta lähteä suhteesta ehkäpä juuri sinun kaltaistesi tuomitsijoiden takia.
Sanoisin tähän ainoastaan sen, että kyllä nykyaikana on ihan hyviä tekohampaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin miksi miehesi lainaa exälleen autoa? Tai miksi antaa hänen pompottaa itseään? Älä vaan sano, että yyyh mies on niin kiltti. Eri asia olla hyvissä väleissä lasten takia, mutta siihen ei todellakaan vaadita auton lainailuja ym.
Minä lainaan ihan ystävällisyyttä. Se on kuitenkin minun auto ja oma päätös kelle lainaan. Ei siinä sen kummempaa takana.
Lainaatko vaikka tiedät sen satuttavat nykyistä puolisoasi?
Tunnut arvostavan exääsi enemmän!
Minulle riittäisä jo se, että puolisoni sanoisi jonkun asian satuttavan itseään niin tottakai lopettaisin tällaisen asian tekemisen, ei siinä sen kummempaa, mutta meitä on moneen junaan.
En kyllä suostuisi siihen, että mieheni lainailisi autoaan exälle ja kulkisi tekemässä myös lumityöt!
Kotona on aina sen verran hommaa, että se kaikki on siitä pois. Tehtiin taas eilen pari tuntia lumitöitä ja mikäli mieheni olisi sen jälkeen sanonut, että lähden tästä illaksi vielä exällekin tekemään niin silloin olisi kyllä jo neuvottelun paikka.
Onko sillä exällä joku vamma kun ei itse saa lumia kolattua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se muka sitten jotenkin hienoa hampaat irvessä yrittää ja kestää vaikka toinen on sanonut useaan otteeseen, ettei suhteella edellytyksiä kun ei vaan ole tunteita enää? Ollaan valmiita jopa sietämään kulissiliittoa, kunhan ei vaan tulisi eroa. Sitten kun mies pitää päänsä ja haluaa erota, ulistaan kuinka hän on pilannut hänen ja lapsensa elämän. Onko lapselle sitten hyvä kasvaa kodissa, jossa heti näkee, etteivät vanhemmat enää tule toimeen keskenään. Ja sitten kun vihdoin kynsin hampain suostutaan eroon, tehdään kaikkensa vaikeuttaaksen toisen elämää.
Tossa on vähän samasta kyse kuin sinä yrittäsit sietää hammassärkyä vaan odottelemalla, että se joskus loppuisi. Pitäs tajuta hakeutua hoitoon, mutta sehän ei tunnu tässä kertakäyttösuhteiden aikakaudessa yhtään soveliaalta.
Niin tau sitten voisi ajatella näinkin, ettei jo moneen kertaan paikattua tai juurihoidettua hammasta kannata enää säilyttää, vaan se on.järkevintä repiä pois ja jatkaa elämää terveemmältä pohjalta. Ei pilalle mennyttä suhdettakaan väkisin kannata paikata, enemmän sitten sattuu, kun se kuitenkin loppuu.joskus on järkevintä antaa toisen mennä
Ihmiset hoitaa hampaitaan, samoin pitäs hoitaa suhdetta. Miksi se suhde pitäs antaa mennä pilalle? Että on taas helpompi erota?
No mut kyllähän kaikki tietävät että joskus vaikka kaikki osapuolet tekevät laikkensa, ei hammasta voi tai kannata enää pelastaa. Sama pätee ihmissuhteisiin. Silloin näistä "miksi söit karkkia etkä hoitanut hampaitasi" huutelijoita, voi verrata kulissiliitoissa viisasteleviin mammoihin. Huoh
Nämä lennosta vaihtajat eivät kuitenkaan käytännössä koskaan ole niitä kaikkensa oikeasti yrittäneitä, vaikka kuinka yrittävät itselleen muuta väittää. Avioliiton ja sitoutumisen vakavasti ottavat ihmiset suhtautuvat eroon vähän toisin.
Sitä minä en kyllä ymmärrä, miksi teidän pitää välttämättä yrittää esittää muuta kuin olette. Teidän käsityksenne sitoutumisesta nyt vaan on heppoisampi kuin joidenkin muiden. Ei se ole kiellettyä tai laitonta, toivottavaa olisi vaan että itse ymmärtäisitte sen ja etsisitte kaltaistanne. Jos jonkun toisen mielessä on tavoitteena sitoutua loppuelämäksi niin se on hänen oikeutensa.
On oikeus tottakai, mutta ilmeisesti sinun mielestäsi heillä (tai meillä) ei ole oikeutta epäonnistua, myöntää epäonnistumistaan, ja yrittää olla onnellinen uudestaan. Todella surullisen mustavalkoista, jos ei uskalleta lähteä suhteesta ehkäpä juuri sinun kaltaistesi tuomitsijoiden takia.
Juuri näin! Sitten kun näiden tuomitsijoiden liitot epäonnistuu, on vika aina muissa
Voi voi.. Kakkonen kuvittelee olevansa jotain muuta kuin hetken viihdykettä. Oletko miettinyt miksi se mies tulee aina juoksujalkaa apuun kun pyydän, vaikka se ärsyttää sinua? ;) niin, siitä oikeasta perheestä pidetään aina huolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kyllä suostuisi siihen, että mieheni lainailisi autoaan exälle ja kulkisi tekemässä myös lumityöt!
Kotona on aina sen verran hommaa, että se kaikki on siitä pois. Tehtiin taas eilen pari tuntia lumitöitä ja mikäli mieheni olisi sen jälkeen sanonut, että lähden tästä illaksi vielä exällekin tekemään niin silloin olisi kyllä jo neuvottelun paikka.
Onko sillä exällä joku vamma kun ei itse saa lumia kolattua?
On, asennevamma
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin miksi miehesi lainaa exälleen autoa? Tai miksi antaa hänen pompottaa itseään? Älä vaan sano, että yyyh mies on niin kiltti. Eri asia olla hyvissä väleissä lasten takia, mutta siihen ei todellakaan vaadita auton lainailuja ym.
Minä lainaan ihan ystävällisyyttä. Se on kuitenkin minun auto ja oma päätös kelle lainaan. Ei siinä sen kummempaa takana.
Lainaatko vaikka tiedät sen satuttavat nykyistä puolisoasi?
Tunnut arvostavan exääsi enemmän!
Minulle riittäisä jo se, että puolisoni sanoisi jonkun asian satuttavan itseään niin tottakai lopettaisin tällaisen asian tekemisen, ei siinä sen kummempaa, mutta meitä on moneen junaan.
No en seurusteli sellaisen kanssa, joka yhdestä auton lainaamisesta närkästyy.
Olen kyllä sanonut heti, että olen eksän kanssa edelleen hyvissä väleissä. Ollaan ystäviä eikä mitään muuta. Ehkä miehet ovat ymmärtäväisempiä kuin naiset. Yleensä ovat olleet hyvillään, että tulen eksän kanssa toimeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se muka sitten jotenkin hienoa hampaat irvessä yrittää ja kestää vaikka toinen on sanonut useaan otteeseen, ettei suhteella edellytyksiä kun ei vaan ole tunteita enää? Ollaan valmiita jopa sietämään kulissiliittoa, kunhan ei vaan tulisi eroa. Sitten kun mies pitää päänsä ja haluaa erota, ulistaan kuinka hän on pilannut hänen ja lapsensa elämän. Onko lapselle sitten hyvä kasvaa kodissa, jossa heti näkee, etteivät vanhemmat enää tule toimeen keskenään. Ja sitten kun vihdoin kynsin hampain suostutaan eroon, tehdään kaikkensa vaikeuttaaksen toisen elämää.
Tossa on vähän samasta kyse kuin sinä yrittäsit sietää hammassärkyä vaan odottelemalla, että se joskus loppuisi. Pitäs tajuta hakeutua hoitoon, mutta sehän ei tunnu tässä kertakäyttösuhteiden aikakaudessa yhtään soveliaalta.
Niin tau sitten voisi ajatella näinkin, ettei jo moneen kertaan paikattua tai juurihoidettua hammasta kannata enää säilyttää, vaan se on.järkevintä repiä pois ja jatkaa elämää terveemmältä pohjalta. Ei pilalle mennyttä suhdettakaan väkisin kannata paikata, enemmän sitten sattuu, kun se kuitenkin loppuu.joskus on järkevintä antaa toisen mennä
Ihmiset hoitaa hampaitaan, samoin pitäs hoitaa suhdetta. Miksi se suhde pitäs antaa mennä pilalle? Että on taas helpompi erota?
No mut kyllähän kaikki tietävät että joskus vaikka kaikki osapuolet tekevät laikkensa, ei hammasta voi tai kannata enää pelastaa. Sama pätee ihmissuhteisiin. Silloin näistä "miksi söit karkkia etkä hoitanut hampaitasi" huutelijoita, voi verrata kulissiliitoissa viisasteleviin mammoihin. Huoh
Nämä lennosta vaihtajat eivät kuitenkaan käytännössä koskaan ole niitä kaikkensa oikeasti yrittäneitä, vaikka kuinka yrittävät itselleen muuta väittää. Avioliiton ja sitoutumisen vakavasti ottavat ihmiset suhtautuvat eroon vähän toisin.
Sitä minä en kyllä ymmärrä, miksi teidän pitää välttämättä yrittää esittää muuta kuin olette. Teidän käsityksenne sitoutumisesta nyt vaan on heppoisampi kuin joidenkin muiden. Ei se ole kiellettyä tai laitonta, toivottavaa olisi vaan että itse ymmärtäisitte sen ja etsisitte kaltaistanne. Jos jonkun toisen mielessä on tavoitteena sitoutua loppuelämäksi niin se on hänen oikeutensa.
Ja minä en ymmärrä miten kuvittelet tietäväsi niin hyvin muiden ihmisten tilanteen? Kyllä minä aikoinani sitouduin loppuelämäkseni ja rakastin todella paljon. Sitten kun tuli liittoon vastoinkäymisiä oikein urakalla, sairAuksia, taloudellista ahdinkoa jne.. kumpikaan ei vaan jaksanut. Kun sitten pari kk erilleen muuttamisesta kohtasin nykyisen mieheni, oli kuin olisin tullut kotiin. Olenne nyt olleey 30v yhdessä ja tiedän tasan tarkkaan että olemme ainakin ne toiset 30. On niin helppo tuomita, yleistää ja arvostella.
Täällä joku ylpeili kuinka oli iskenyt nykyisensä silloin kun kummatkin olivat vielä naimisissa. Kuten viestistäni varmasti ilmenee, se koskee nimenomaan näitä lennosta vaihtajia, jotka ihmettelevät silmät pyöreinä miksi joku sitoutumisen vakavammin näkevä ei pääse erosta hetkessä yli vaan sortuu takertumaan liittoonsa. Minä en ole missään sanonut, että itse eroamisessa olisi mitään väärää. Mutta siinä on, että nämä tuuliviirieroajat kehtaavat halveksia niitä joille se sitoutuminen tarkoitti enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se muka sitten jotenkin hienoa hampaat irvessä yrittää ja kestää vaikka toinen on sanonut useaan otteeseen, ettei suhteella edellytyksiä kun ei vaan ole tunteita enää? Ollaan valmiita jopa sietämään kulissiliittoa, kunhan ei vaan tulisi eroa. Sitten kun mies pitää päänsä ja haluaa erota, ulistaan kuinka hän on pilannut hänen ja lapsensa elämän. Onko lapselle sitten hyvä kasvaa kodissa, jossa heti näkee, etteivät vanhemmat enää tule toimeen keskenään. Ja sitten kun vihdoin kynsin hampain suostutaan eroon, tehdään kaikkensa vaikeuttaaksen toisen elämää.
Tossa on vähän samasta kyse kuin sinä yrittäsit sietää hammassärkyä vaan odottelemalla, että se joskus loppuisi. Pitäs tajuta hakeutua hoitoon, mutta sehän ei tunnu tässä kertakäyttösuhteiden aikakaudessa yhtään soveliaalta.
Niin tau sitten voisi ajatella näinkin, ettei jo moneen kertaan paikattua tai juurihoidettua hammasta kannata enää säilyttää, vaan se on.järkevintä repiä pois ja jatkaa elämää terveemmältä pohjalta. Ei pilalle mennyttä suhdettakaan väkisin kannata paikata, enemmän sitten sattuu, kun se kuitenkin loppuu.joskus on järkevintä antaa toisen mennä
Ihmiset hoitaa hampaitaan, samoin pitäs hoitaa suhdetta. Miksi se suhde pitäs antaa mennä pilalle? Että on taas helpompi erota?
No mut kyllähän kaikki tietävät että joskus vaikka kaikki osapuolet tekevät laikkensa, ei hammasta voi tai kannata enää pelastaa. Sama pätee ihmissuhteisiin. Silloin näistä "miksi söit karkkia etkä hoitanut hampaitasi" huutelijoita, voi verrata kulissiliitoissa viisasteleviin mammoihin. Huoh
Nämä lennosta vaihtajat eivät kuitenkaan käytännössä koskaan ole niitä kaikkensa oikeasti yrittäneitä, vaikka kuinka yrittävät itselleen muuta väittää. Avioliiton ja sitoutumisen vakavasti ottavat ihmiset suhtautuvat eroon vähän toisin.
Sitä minä en kyllä ymmärrä, miksi teidän pitää välttämättä yrittää esittää muuta kuin olette. Teidän käsityksenne sitoutumisesta nyt vaan on heppoisampi kuin joidenkin muiden. Ei se ole kiellettyä tai laitonta, toivottavaa olisi vaan että itse ymmärtäisitte sen ja etsisitte kaltaistanne. Jos jonkun toisen mielessä on tavoitteena sitoutua loppuelämäksi niin se on hänen oikeutensa.
On oikeus tottakai, mutta ilmeisesti sinun mielestäsi heillä (tai meillä) ei ole oikeutta epäonnistua, myöntää epäonnistumistaan, ja yrittää olla onnellinen uudestaan. Todella surullisen mustavalkoista, jos ei uskalleta lähteä suhteesta ehkäpä juuri sinun kaltaistesi tuomitsijoiden takia.
Juuri näin! Sitten kun näiden tuomitsijoiden liitot epäonnistuu, on vika aina muissa
Kukahan se tässä muita syyttää? Ap:n mielestä miehessään ei ollut mitään vikaa, vaimo pihtasi ja oli ilkeä. Mies vaan hyvää hyvyyttään nytkin maksaa lainoja ja kolaa pihaa. Exä vaatii miestä hoitamaan omia lapsiaan. Ihan hirveää! Mies raukka vs. kauhea exä. Eli kyllä se tais kuitenkin olla niin että ne lähtijät aika usein pistää kaiken syyn jätetyn niskoille. Jos kaikki on yritetty ja yhdessä todettu, että liittoa ei voi pelastaa niin siinä ei enää tarvita syyllisiä. Jos taas ottaa hatkat uuden naisen/miehen takia niin aika usein vika "löydetään" siitä jätetystä. Koska sitä omaa paskamaista käytöstä pitää jotenkin selitellä. En mä olis hairahtanut jos se toinen olis ollut sellainen ja sellainen. En minä ole paha, enkä minä pettänyt lupauksiani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se muka sitten jotenkin hienoa hampaat irvessä yrittää ja kestää vaikka toinen on sanonut useaan otteeseen, ettei suhteella edellytyksiä kun ei vaan ole tunteita enää? Ollaan valmiita jopa sietämään kulissiliittoa, kunhan ei vaan tulisi eroa. Sitten kun mies pitää päänsä ja haluaa erota, ulistaan kuinka hän on pilannut hänen ja lapsensa elämän. Onko lapselle sitten hyvä kasvaa kodissa, jossa heti näkee, etteivät vanhemmat enää tule toimeen keskenään. Ja sitten kun vihdoin kynsin hampain suostutaan eroon, tehdään kaikkensa vaikeuttaaksen toisen elämää.
Tossa on vähän samasta kyse kuin sinä yrittäsit sietää hammassärkyä vaan odottelemalla, että se joskus loppuisi. Pitäs tajuta hakeutua hoitoon, mutta sehän ei tunnu tässä kertakäyttösuhteiden aikakaudessa yhtään soveliaalta.
Niin tau sitten voisi ajatella näinkin, ettei jo moneen kertaan paikattua tai juurihoidettua hammasta kannata enää säilyttää, vaan se on.järkevintä repiä pois ja jatkaa elämää terveemmältä pohjalta. Ei pilalle mennyttä suhdettakaan väkisin kannata paikata, enemmän sitten sattuu, kun se kuitenkin loppuu.joskus on järkevintä antaa toisen mennä
Ihmiset hoitaa hampaitaan, samoin pitäs hoitaa suhdetta. Miksi se suhde pitäs antaa mennä pilalle? Että on taas helpompi erota?
No mut kyllähän kaikki tietävät että joskus vaikka kaikki osapuolet tekevät laikkensa, ei hammasta voi tai kannata enää pelastaa. Sama pätee ihmissuhteisiin. Silloin näistä "miksi söit karkkia etkä hoitanut hampaitasi" huutelijoita, voi verrata kulissiliitoissa viisasteleviin mammoihin. Huoh
Nämä lennosta vaihtajat eivät kuitenkaan käytännössä koskaan ole niitä kaikkensa oikeasti yrittäneitä, vaikka kuinka yrittävät itselleen muuta väittää. Avioliiton ja sitoutumisen vakavasti ottavat ihmiset suhtautuvat eroon vähän toisin.
Sitä minä en kyllä ymmärrä, miksi teidän pitää välttämättä yrittää esittää muuta kuin olette. Teidän käsityksenne sitoutumisesta nyt vaan on heppoisampi kuin joidenkin muiden. Ei se ole kiellettyä tai laitonta, toivottavaa olisi vaan että itse ymmärtäisitte sen ja etsisitte kaltaistanne. Jos jonkun toisen mielessä on tavoitteena sitoutua loppuelämäksi niin se on hänen oikeutensa.
On oikeus tottakai, mutta ilmeisesti sinun mielestäsi heillä (tai meillä) ei ole oikeutta epäonnistua, myöntää epäonnistumistaan, ja yrittää olla onnellinen uudestaan. Todella surullisen mustavalkoista, jos ei uskalleta lähteä suhteesta ehkäpä juuri sinun kaltaistesi tuomitsijoiden takia.
Tämä nyt taitaa mennä aika kovaa ohi sen mihin alunperin kommentoin.
Vierailija kirjoitti:
Se on nykytrendi, kun pihtaavat vaimot haluavat kynsin hampain roikkua kiinni miehissään, omakotitaloissaan, pakastetuissa mansikoissaan, autoissaan, kynttilälyhdyissään, Muumi-mukeissaan eli KULISSEISSA!
Hitto mitä katkeruutta tämän kirjoittaja osoittaa. Voi kuule kun ei se salarakas (varattu) tainnu susta välittää, voi voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmasi ärsyttävä tilanne, mutta kyllä lähtisin kuitenkin siitä että miehesi mahdollistaa tuon toiminnan ihan itse hyppimällä exänsä pillin mukaan. Oma mieheni oli exän pillin mukaan hyppivä, kun oli ollut sinkku ne 3 vuotta, jotka eli eron jälkeen ennen kuin tulin kuvioihin mukaan. Ja koska mieheni on kiltti, eikä hänellä oikeastaan ollut paljon muuta kuin työ kuvioissa, niin hänen oli helppo "joustaa", niin hän teki kaikenlaista pöljää mitä exä keksi pyytää.
Katselin sitä puolisen vuotta tapailun alussa, ja kun tultiin siihen tulokseen että meistä saattaisi tulla hyvä pari, jos mentäisiin ihan kunnolla kimppaan, niin sanoin että on muutama asia jonka pitää muuttua ensin, ennen kuin seurustelu vakavammalla tasolla on mahdollista. Yksi näistä asioista oli nimen omaan se että exän pillin mukaan tanssiminen loppuu.
Kova homma se on ollut, mutta ehkä tässä 3 vuotta väännettyämme aletaan olemaan jo pikkuisen voiton puolella :)
Exällä on koko ajan ollut uusi mies kuvioissa, jo ennen eroa, mutta heti kun miehensä lähtee työreissulle niin alkaa minun mieheni hyppyytysyritys. Pyynnöt ja käskyt ovat kyllä harventuneet aiemmasta, jolloin puhelin soi joka päivä, ja aina manguttiin jotain.
Nyt vielä kun saataisiin exän päähän taottua että se sopimus joka tapaamisista on kirjoitettu, on lasten tapaamisoikeus isäänsä, eikä äidin viikonloppumenoja varten allekirjoitettu. Edelleen n. joka toinen viikko pitäisi mieheni "joustaa", mutta tämä jousto ei koskaan toimi molempiin suuntiin, joten ei "jousteta" enää mekään. Ja on tehty myös miehen kanssa sotasuunnitelmia, eli yhden kerran kun exä joustaa, niin joustetaan takaisinpäin, mutta ei yhtään enempää, koska sitten taas lähtee exällä käsistä, ja kuvittelee että hänen viikonloppuryyppäämisen takia on oikeus vaatia miestäni ottamaan töistä palkatonta vapaata.
Vierailija kirjoitti:
Varmasi ärsyttävä tilanne, mutta kyllä lähtisin kuitenkin siitä että miehesi mahdollistaa tuon toiminnan ihan itse hyppimällä exänsä pillin mukaan. Oma mieheni oli exän pillin mukaan hyppivä, kun oli ollut sinkku ne 3 vuotta, jotka eli eron jälkeen ennen kuin tulin kuvioihin mukaan. Ja koska mieheni on kiltti, eikä hänellä oikeastaan ollut paljon muuta kuin työ kuvioissa, niin hänen oli helppo "joustaa", niin hän teki kaikenlaista pöljää mitä exä keksi pyytää.
Katselin sitä puolisen vuotta tapailun alussa, ja kun tultiin siihen tulokseen että meistä saattaisi tulla hyvä pari, jos mentäisiin ihan kunnolla kimppaan, niin sanoin että on muutama asia jonka pitää muuttua ensin, ennen kuin seurustelu vakavammalla tasolla on mahdollista. Yksi näistä asioista oli nimen omaan se että exän pillin mukaan tanssiminen loppuu.
Kova homma se on ollut, mutta ehkä tässä 3 vuotta väännettyämme aletaan olemaan jo pikkuisen voiton puolella :)
Exällä on koko ajan ollut uusi mies kuvioissa, jo ennen eroa, mutta heti kun miehensä lähtee työreissulle niin alkaa minun mieheni hyppyytysyritys. Pyynnöt ja käskyt ovat kyllä harventuneet aiemmasta, jolloin puhelin soi joka päivä, ja aina manguttiin jotain.
Nyt vielä kun saataisiin exän päähän taottua että se sopimus joka tapaamisista on kirjoitettu, on lasten tapaamisoikeus isäänsä, eikä äidin viikonloppumenoja varten allekirjoitettu. Edelleen n. joka toinen viikko pitäisi mieheni "joustaa", mutta tämä jousto ei koskaan toimi molempiin suuntiin, joten ei "jousteta" enää mekään. Ja on tehty myös miehen kanssa sotasuunnitelmia, eli yhden kerran kun exä joustaa, niin joustetaan takaisinpäin, mutta ei yhtään enempää, koska sitten taas lähtee exällä käsistä, ja kuvittelee että hänen viikonloppuryyppäämisen takia on oikeus vaatia miestäni ottamaan töistä palkatonta vapaata.
Juuri näin, tyypillinen hirviö-ex
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se muka sitten jotenkin hienoa hampaat irvessä yrittää ja kestää vaikka toinen on sanonut useaan otteeseen, ettei suhteella edellytyksiä kun ei vaan ole tunteita enää? Ollaan valmiita jopa sietämään kulissiliittoa, kunhan ei vaan tulisi eroa. Sitten kun mies pitää päänsä ja haluaa erota, ulistaan kuinka hän on pilannut hänen ja lapsensa elämän. Onko lapselle sitten hyvä kasvaa kodissa, jossa heti näkee, etteivät vanhemmat enää tule toimeen keskenään. Ja sitten kun vihdoin kynsin hampain suostutaan eroon, tehdään kaikkensa vaikeuttaaksen toisen elämää.
Tossa on vähän samasta kyse kuin sinä yrittäsit sietää hammassärkyä vaan odottelemalla, että se joskus loppuisi. Pitäs tajuta hakeutua hoitoon, mutta sehän ei tunnu tässä kertakäyttösuhteiden aikakaudessa yhtään soveliaalta.
Niin tau sitten voisi ajatella näinkin, ettei jo moneen kertaan paikattua tai juurihoidettua hammasta kannata enää säilyttää, vaan se on.järkevintä repiä pois ja jatkaa elämää terveemmältä pohjalta. Ei pilalle mennyttä suhdettakaan väkisin kannata paikata, enemmän sitten sattuu, kun se kuitenkin loppuu.joskus on järkevintä antaa toisen mennä
Ihmiset hoitaa hampaitaan, samoin pitäs hoitaa suhdetta. Miksi se suhde pitäs antaa mennä pilalle? Että on taas helpompi erota?
No mut kyllähän kaikki tietävät että joskus vaikka kaikki osapuolet tekevät laikkensa, ei hammasta voi tai kannata enää pelastaa. Sama pätee ihmissuhteisiin. Silloin näistä "miksi söit karkkia etkä hoitanut hampaitasi" huutelijoita, voi verrata kulissiliitoissa viisasteleviin mammoihin. Huoh
Nämä lennosta vaihtajat eivät kuitenkaan käytännössä koskaan ole niitä kaikkensa oikeasti yrittäneitä, vaikka kuinka yrittävät itselleen muuta väittää. Avioliiton ja sitoutumisen vakavasti ottavat ihmiset suhtautuvat eroon vähän toisin.
Sitä minä en kyllä ymmärrä, miksi teidän pitää välttämättä yrittää esittää muuta kuin olette. Teidän käsityksenne sitoutumisesta nyt vaan on heppoisampi kuin joidenkin muiden. Ei se ole kiellettyä tai laitonta, toivottavaa olisi vaan että itse ymmärtäisitte sen ja etsisitte kaltaistanne. Jos jonkun toisen mielessä on tavoitteena sitoutua loppuelämäksi niin se on hänen oikeutensa.
Ja minä en ymmärrä miten kuvittelet tietäväsi niin hyvin muiden ihmisten tilanteen? Kyllä minä aikoinani sitouduin loppuelämäkseni ja rakastin todella paljon. Sitten kun tuli liittoon vastoinkäymisiä oikein urakalla, sairAuksia, taloudellista ahdinkoa jne.. kumpikaan ei vaan jaksanut. Kun sitten pari kk erilleen muuttamisesta kohtasin nykyisen mieheni, oli kuin olisin tullut kotiin. Olenne nyt olleey 30v yhdessä ja tiedän tasan tarkkaan että olemme ainakin ne toiset 30. On niin helppo tuomita, yleistää ja arvostella.
Täällä joku ylpeili kuinka oli iskenyt nykyisensä silloin kun kummatkin olivat vielä naimisissa. Kuten viestistäni varmasti ilmenee, se koskee nimenomaan näitä lennosta vaihtajia, jotka ihmettelevät silmät pyöreinä miksi joku sitoutumisen vakavammin näkevä ei pääse erosta hetkessä yli vaan sortuu takertumaan liittoonsa. Minä en ole missään sanonut, että itse eroamisessa olisi mitään väärää. Mutta siinä on, että nämä tuuliviirieroajat kehtaavat halveksia niitä joille se sitoutuminen tarkoitti enemmän.
Ööö,missään vaiheessa viestiä ei kyllä ollut mitään ylpeilyä. Vain todettiin asia. Sen sijaan sinun viestistäsi oli heti luettavissa tuomitseva ja vähättelevä asenne, kuinka sinä tiedät että suoraan suhteeseen hyppääjät sitä tai tätä... ei kannattaisi olla noin ylimielinen, voi vielä osua omaan nilkkaan.
Olisi varmaan hankalaa elää kierrätysmiehen kanssa, jos ei käsittäisi, että tälle lapset ovat tärkeitä.
N, sinkku
Vierailija kirjoitti:
Hei ex mieheni nykyinen, voisitko olla puuttumatta mun ja eksäni välisiin aisioihin,auton lainaamisiin,tai lastenhoitovuoroihin kun jos toinen vanhempi on sairauden vuoksi kyvytön hoitamaan oamlla vuorollaan niin sen toisen niikö pitää paikkaa siinä kohtaa vai pitäiskö jättää lapset heitteille vai etkö tajunnu tätä ko otit miehen jolla lapsia ennestään.Koita hommaa itses vaikka raskaaksi jos saisit sitten enemmän huomiota ja mitä tulee muuhun apuun niin katsos kun on niitä yhteisiä muksuja niin sitä on valmis jo sen takia jeesaamaan toista, mielummin hyvät välitä ko huonot.Sun jutustas paistaa mustasukkaisuus,älä pelkää kyl me ollaan ihan erottu eikä palata yhteen kohan hoidetaan vaan sisvistyneesti asioita,sä toki tykkäisit jos riideltäis ja oltais huonoissa väleissä niin voisit mammapalstalla valittaa kuinka kauhee miehen eksä on.Kasva aikuiseks
Kyllä meillä se vastu lapsista on sillä lähillä. Eli jos lähille tulee flunssa, niin hän ne lapset hoitaa, koska hänelle siitä maksetaan. HETI kun äiti suostuu siihen että lapset ovat 50/50 vanhemmillaan, ja elatusmaksut joko poistetaan kokonaan, tai ne siirtyvät isälle, ja lapsilisät toki myös, niin me alamme hoitaa niitä muksuja lähin roolissa. Silloin ei tarvitse äitin miettiä enää että kuka hoitaa kun hänellä on 36.9 astetta "kuumetta" kahta jo hyvinkin kouluikäistä lasta, vaan hän saa tehdä niin kuin mielii, ja olla muksujensa kanssa joka toinen viikonloppu, niin kuin isä nyt on. MIKSI tämä ei käy? Ja kun se ei kerran käy, niin MIKSI pitää sitten itkeä, kun vaihtoehtoa on äidille tarjottu. Lapset muuttaisivat mielellään meille, mutta äiti ei päästä. Hienoa.
Vierailija kirjoitti:
Kuulkaas kitkerät nyksät, näistä kaikista ongelmista olisitte päässeet sillä että olisitte suosiolla etsineet oman miehen ettekä olisi tukeneet kriisissä kituuttavan avioliiton väliin. Helppo ymmärtää, miksei se mieskään pysty pohjimmiltaan teitä halpoja opportunisteja arvostamaan.
Meillä exä yrittää myös pompottaa, vaikka hän ITSE löysi uuden miehen ennen kuin erosi.
Mites se suu nyt sitten pannaan?
Ehkä siinä tapauksessa useimmat älyävät kuitenkin pitää mölyt maassaan eivätkä marmata siitä ehdoin tahdoin itse valitusta tilanteesta..?