Lue keskustelun säännöt.
Suomessa työvoimapulaa - kun osaavia ja taitavia työntekijöitä ei löydy
05.04.2018 |
Työnantajat etsivät ja etsivät työntekijöitä, mutta sina jossain on vika, joko on esimerkiksi liian puutteklinen kielitaito tai sitten ei edes haluta töitä. Joku työnhakija oli jopa närkästynyt ja pahoittanut mielensä, kun työnantaja oli nätisti tarjonnut hänele töitä.
Kommentit (158)
Vierailija kirjoitti:
Työntekijät ovat unohtaneet, että TES palkka on vain minimi. Saa maksaa enemmän jos tuntuu, että ei 9,90/h palkalla löydy haluamaa autollista nollatuntisopimukseen suostuvaa henkilöä. Paikallista sopimista nääs, eikös tämän perään kuuluteta ihan hallitusta myöten.
Että ei menisi ihan työnantajien haukkumiseksi niin on niitä hyviäkin olemassa. Hain tässä joku aika sitten työpaikkaa ja työnantaja ihmetteli, että kait tämä sun palkkapyyntö on vitsi? Olin laittanut varman päälle alakanttiin kun mielissään olin haastatteluun pääsystä. Noh todettiin sitten, että on joku näpyttelyvirhe tullut ja lisättiin siihen tonni. Loppujen lopuksi tähän työpaikkaan en päässyt, mutta firmasta jäi silti hyvät mielikuvat. Pääsin sitten onneksi muualle.
Kaveri taas on jo ollut muutaman vuoden saman työnantajan palveluksessa ja taas onnistui palkan korotus ihan vaan pyytämällä ja perustelemalla. Työnantaja tajusi, että se lähtee muuten muualle ja joudutaan maksamaan vähintään sama raha uudelle samantasoiselle tekijälle PLUS sitten perehdyttämään se talon tapoihin. Eli halvempaa ja kannattavampaa nostaa sen nykyisen palkkaa.
Hauska juttu että palvelualalla työskentelevänä kysyin kerran PAM:lta (palvelualojen ammattiliitto), voinko halutessani pyytää pienempää palkkaa kuin työehto sopimuksessa lukee ja sieltä vastattiin, että kyllä jos se sopii sekä työantajalle että työntekijälle. Pyysin siis 10-13 euron tuntipalkkaa, mutta työantaja ei suostunut maksamaan pienepää summaa kuin mitä TES:ssä on määrätty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa oli vaatimuksina oma auto ja ajokortti. Sellaisia ei työmarkkinatuella makseta. Tulppa työllistymiseen onkin siis ajokortin ja autoilum liian korkea hinta.
Eiköhän se vika ole siinä että koulusta valmistuvilla nuorilla ei ole riittävää kielitaitoa, ei kokemusta, eikä valmiuksia työelämään. Lisäksi yrityksillä ei ole aikaa eikä resursseja perehdyttää ja kouluttaa uutta työntekijää talon tavoille.
Koulusta valmistuvilla nuorilla ei ole yleensä omaa autoa, vaikka joissakin ammattikouluissa ja lukioissa saa autokoulun teoriatunnit kurssiksi.
Moni työnantaja saa hyvän työntekijän ottamalla sen vasta koulusta valmistuneen ja antamalla suorittaa ammattitutkinnon oppisopimuksella.
Työnantajien epärealistiset vaatimukset on yksi syy työvoimapulaan. Ei ne rautaiset ammattilaiset ole työttöminä, jos vaan ovat kiinnostuneet työnteosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kun johonkin suorittavaankin työhön pitää olla joku huippuosaaja, joka tekee kaiken maailman sirkustemput 10 kielellä, niin eihän tavispuurtajalla ole mitään mahdollisuuksia. Sitten itketään, kun ei saada hyvää henkilökuntaa. Voisi yritykset vähän tarkistaa niitä vaatimuksiaankin. Onko sen varastotyöntekijän pakko osata myydä? Ei.
Silmiini osui pari viikkoa sitten ilmoitus, jossa haettiin kesäksi mansikan poimijoita. Siinä mainittiin, että oikeinkirjoitus huomioidaan hakemuksia lukiessa. Niin, hakivatko he marjanpoimijaa vai äidinkielenopettajaa?
Viime kesänä hain kesätöitä marjanpoimijaksi, muttaa vastauksena takaisin kuulla että merkonomin perustutkinnon suorittanut on ylikoulutettu mansikan poimijaksi. En ole myöskään päässyt jäätelökioskille, enkä kausityöntekijäksi, enkä kiire apulaiseksi koska olen niin monien mielestä merkonomina ylikoulutettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa oli vaatimuksina oma auto ja ajokortti. Sellaisia ei työmarkkinatuella makseta. Tulppa työllistymiseen onkin siis ajokortin ja autoilum liian korkea hinta.
Eiköhän se vika ole siinä että koulusta valmistuvilla nuorilla ei ole riittävää kielitaitoa, ei kokemusta, eikä valmiuksia työelämään. Lisäksi yrityksillä ei ole aikaa eikä resursseja perehdyttää ja kouluttaa uutta työntekijää talon tavoille.
Koulusta valmistuvilla nuorilla ei ole yleensä omaa autoa, vaikka joissakin ammattikouluissa ja lukioissa saa autokoulun teoriatunnit kurssiksi.
Moni työnantaja saa hyvän työntekijän ottamalla sen vasta koulusta valmistuneen ja antamalla suorittaa ammattitutkinnon oppisopimuksella.
Työnantajien epärealistiset vaatimukset on yksi syy työvoimapulaan. Ei ne rautaiset ammattilaiset ole työttöminä, jos vaan ovat kiinnostuneet työnteosta.
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa ole työvoimapulaa. On vain palkanmaksuhaluttomuus.
Suomalaiset pyytävät liian kovia palkkoja ja maan kilpailukyky körsii, siksi tarvittiin KiKy-soppari jotta Suomen kilpailukyky muihin maihin nähden työvoima kustannuksissa saataisiin kilpailu kelpoiseksi. Esimerkiksi Aasian maissa, palkat ovat huomattavasti pienempiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On totta, että työpaikat ja työnhakijat eivät aina kohtaa. Osittain työvoimapula on kyllä työnantajien itsensä (ja hallituksen) luoma tilanne. Hiljattain oli jossain mediassa juttu siitä, miten Lapin matkailuyrityksistä osa joutui supistamaan palvelujaan, koska osaavaa työvoimaa ei löydy. Hesarissa eräs työnhakija halusi tuoda esiin oman kantansa asiassa. Kyseinen henkilö oli valmistunut eräoppaaksi ja valmistuttuaan haki koulutustaan vastaava työtä eräästä Lapissa toimivasta matkailuyrityksestä. Uuden työntekijän palkkaaminen tyssäsi kuitenkin hakijan palkkatoiveeseen, joka oli 1800€/kk. Työnantaja katsoi, että tämä on aivan liian korkea summa! Vaikuttaa siltä, että hallituksen junailemat palkkatuetut tukitoimet, työkokeilut ym. ovat opettaneet työnantajan kikkailemaan henkilöstön palkkauksesssa. Miksi palkata joku 1800 euron kuukausipalkalla (joka ei mielestäni ole edes mitenkään erityisen korkea), kun samoihin hommiin voi ottaa palkkatuetun työllistetyn tai -mikä vielä parempi vaihtoehto- täysin ilmaisen henkilön muutaman kuukauden mittaiseen "työkokeiluun". Ja aina uuden, kun edellisen sopimus päättyy. Hallitus on luonut järjestelmän, jonka tarkoituksena kai oli luoda uusia työpaikkoja, mutta joka selvästi opettaa työnantajat keplottelemaan tuilla. Miksi tästä ei käydä keskustelua?
Vierailija kirjoitti:
"Kun kouluista ei valmistu valmiita tekijöitä
Vanhan ajan kirvesmiehiä ei enää ole olemassa, semmoisia, jotka osaisivat kaikki rakennusalan työt. Kaikki ovat enemmän tai vähemmän perässävedettäviä."
ÖÖÖÖööööö..... Kyllä ne vanhankin ajan kirvesmiehet jostain aloittivat, ensin oppipoikana nauloja suoristellen ja lautoja kantaen, sitten pikkuhiljaa työn ohessa, vuosien ja vuosikymmenten kokemuksen jälkeen oppi hallitsemaan "kaikki rakennusalan työt". Eikä silloin ollut edes koko amista, vaan opittiin työn ohessa.
Eikä ne mihinkään ole kadonneet, mutta yleensä ovat töissä siellä missä aina ovat olleet, tai jos sattuu olemaan vapailla markkinoilla niin juuri valmistuneen lautapojan palkka ei todellakaan riitä.
Ratkaisu: amis kestämään 25 vuotta niin alkaa tulla valmista ammattilaista.
Syy on siinä, että amiksessa EI OPETA MITÄÄN! Ei mitään. Meillä on raksa-alan keskikokoinen yritys ja amiksesta tulleiden taidot on katastrofaaliset. Lähiopetus on minimissä, kaikki valmistuvat osaamatta yhtään mitään. Eikä kyse ole osaamisesta, mutta kun edessä on tavallisesta amiksesta valmistunut talonrakentaja, niin ei löydy mitään työvaihetta, jota voisi sanoa edes joskus tehneensä osaamisesta puhumattakaan.
-Oletko listoittanut? En
- Oletko laittanut laminaattia tai parkettia? En
- Oletko laatoittanut? En
-Oletko tehnyt pohjia rakennukseen tai valuja? En
- Oletko tehnyt kattotöitä? En
jne.
Nämä jätkät myöntää suoraan, etteivät ole tehneet koko amisaikana mitään hyödyllistä. Manailevat itse, että olisipa edes yksi työvaihe, josta voisi sanoa osaavansa edes alkeet....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistakaa äänestää Kokoomusta, Keskustaa tai Perussuomalaisia myös ensi vaaleissa, niin työn hinta saadaan oikein kunnolla laskuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On totta, että työpaikat ja työnhakijat eivät aina kohtaa. Osittain työvoimapula on kyllä työnantajien itsensä (ja hallituksen) luoma tilanne. Hiljattain oli jossain mediassa juttu siitä, miten Lapin matkailuyrityksistä osa joutui supistamaan palvelujaan, koska osaavaa työvoimaa ei löydy. Hesarissa eräs työnhakija halusi tuoda esiin oman kantansa asiassa. Kyseinen henkilö oli valmistunut eräoppaaksi ja valmistuttuaan haki koulutustaan vastaava työtä eräästä Lapissa toimivasta matkailuyrityksestä. Uuden työntekijän palkkaaminen tyssäsi kuitenkin hakijan palkkatoiveeseen, joka oli 1800€/kk. Työnantaja katsoi, että tämä on aivan liian korkea summa! Vaikuttaa siltä, että hallituksen junailemat palkkatuetut tukitoimet, työkokeilut ym. ovat opettaneet työnantajan kikkailemaan henkilöstön palkkauksesssa. Miksi palkata joku 1800 euron kuukausipalkalla (joka ei mielestäni ole edes mitenkään erityisen korkea), kun samoihin hommiin voi ottaa palkkatuetun työllistetyn tai -mikä vielä parempi vaihtoehto- täysin ilmaisen henkilön muutaman kuukauden mittaiseen "työkokeiluun". Ja aina uuden, kun edellisen sopimus päättyy. Hallitus on luonut järjestelmän, jonka tarkoituksena kai oli luoda uusia työpaikkoja, mutta joka selvästi opettaa työnantajat keplottelemaan tuilla. Miksi tästä ei käydä keskustelua?
Tempputyöllistäminen alkoi jo 1990-luvun laman aikana eli ei ole mikään uusi juttu. Yhteiskunta alkoi rahoittaa työntekijöiden palkkaamista tavoitteena, että kukaan ei tipahtaisi kokonaan työelämän ulkopuolelle. Tämä jäi kuitenkin työnantajille normaaliksi tavaksi työllistää ja vain aloilla, joilla oli huutava pula työntekijöistä, maksettiin enää normaalia palkkaa. Nykyisin ei haluta maksaa enää niilläkään aloilla vaan mieluummin ruikutetaan lehdissä, miten on työvoimapula, kun työttömät haluaisivat ihan normaalin työsuhteen, jossa työnteosta työnantaja maksaisi palkan ilman, että yhteiskunnan pitää tukea palkanmaksua/työntekijän elämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa ole työvoimapulaa. On vain palkanmaksuhaluttomuus.
Suomalaiset pyytävät liian kovia palkkoja ja maan kilpailukyky körsii, siksi tarvittiin KiKy-soppari jotta Suomen kilpailukyky muihin maihin nähden työvoima kustannuksissa saataisiin kilpailu kelpoiseksi. Esimerkiksi Aasian maissa, palkat ovat huomattavasti pienempiä.
Juttu nyt vaan on niin, että palkkojen alentamisesta on seurauksensa. Ensinnäkin valtio menettää verotuloja, koska pienemmästä palkasta maksat luonnollisesti myös vähemmän veroja. Näillä verovaroilla valtio järjestää palveluita, kuten terveydenhuollon ja koulutuksen. Samoin infrastruktuuri, kuten tiestö, koulurakennukset, sairaalat ym. rakennetaan ja ylläpidetään näillä varoilla. Matalan palkkatason maissa nämä(kin) asiat ovat hieman toisella mallilla kuin meillä Suomessa.
Toiseksi, pienempi palkka merkitsee pienempää ostovoimaa. Eli ihmiset kuluttavat vähemmän. Vähäisempi kulutus merkitsee työpaikkojen menettämistä varsinkin palvelualoilta, kuten kaupoista ja ravintola-alalta. Kasvava työttömyys puolestaan lisää valtion menoja.
Eli tietty palkkataso on edellytys sille, että systeemi pyörii. Niin se vaan on. Ja haluaisinpa nähdä, että kuka heistä, jotka ensimmäisinä ovat itkemässä Suomen korkeaa palkkatasoa on valmis luopumaan osasta omaa palkkaansa. Niin. Eipä heitä juurikaan ole. Kun palkanalennuksista puhutaan, barrikadeille ovat valmiita nousemaan kaikki säätyyn ja yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kun johonkin suorittavaankin työhön pitää olla joku huippuosaaja, joka tekee kaiken maailman sirkustemput 10 kielellä, niin eihän tavispuurtajalla ole mitään mahdollisuuksia. Sitten itketään, kun ei saada hyvää henkilökuntaa. Voisi yritykset vähän tarkistaa niitä vaatimuksiaankin. Onko sen varastotyöntekijän pakko osata myydä? Ei.
No jokaisen on ainakin osattava myydä itsensä työpaikalle ja perustella hyvin, miksi juuri jänet pitäisi palkata. Hyvä myyntipuhe jissipuheen muodossa on työhaastattelisza kaiken aa ja oo.
Tässä viestissä tulikin hyvin esille mikä työelämässä on aivan perseellään. Jotain helvetin rituaalitanssia, pitää olla hyvä työhaastattelussa, ei niinkään työssä. Kaikki vain siksi, että työnantajalla on niin paljon valinnanvaraa että jokaiseen pestiin on aivan helvetisti hakijoita. Ja onhan se mukavaa että jollekin haastattelijaklopille saadaan töitä, ”rekryn ammattilaiset” löytää hei JUST TEILLE fantsun uuden laudankantajan.
Lapsellista, niin lapsellista
Juuri tuon takia vähän väliä tulee todella koomisia hakemuksia, jossa erilaisin sanakääntein etsitään fiksua, filmaamista, paineensietokykyistä, oikean koulutuksen ja vähintään 5 -vuoden työkokemuksen omaavaa loistotyyppiä, jonka on myytävä itsensä saadaksern työpaikan liike-elämän huippupaikalta. Esikarsinta suoritetaan videopuhelulla/videohakemuksella, jossa on annettava karismaattinen kuva itsestään. Tämän läpäistyä ryhmähaastattelu, jossa taas osa tippuu pois, loppujen päästessä viimeiseen koitokseen, eli yksilöhaastatteluun.
Lopulta vain se yksi onnekas voi olla seuraava....
Kassamyyjä töihin kutsuttaessa -sopimuksella.
Todennäköisesti se ykkössuosikki ehtii päästä johonkin muualle töihin ennen kuin kahdeksanvaiheinen hakuprosessi on saatu finaaliin asti.
Tuli vaan mieleen, että mies haki työttömänä osa-aikaisen (n 5-15h/vk) kassamyyjän paikkaa saadakseen edes "jalkaa oven väliin".
Haastattelussa kaipasivat vähintään kahta suosittelijaa 👍
Yksi suosittelu mieheltä löytyi, muttei riittänyt tämän huipputehtävän täyttämiseksi :)Suosittelijoiden vaatimenen näyttää nykyään olevan peruskauraa, eli kannattaa miettiä valmiiski vähintään kaksi nimeä jotka voi antaa suosittelijoiksi.
Vinkki: suosittelijaksi ei kelpaa omat perheenjäsenet tai lähisukulaiset, ei myöskään kaikki ustävät. Parasta on jos suosittelijalla on jokin yhteys haettavaan työpaikkaan tai vielä parempi jos suosittelijat ovat talon sisältä.
Kuitenkin pomon lapsi on paras/sopivin hakija kunnan/valtion paikkaan. En tiedä ketä käyttu suosittelijoinaan.
Juuri näin. Vantaan virastosss, pomon perässävedettävä jälkikasvu joka kesä "töissä". Kukakohan on suosittelija? 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On totta, että työpaikat ja työnhakijat eivät aina kohtaa. Osittain työvoimapula on kyllä työnantajien itsensä (ja hallituksen) luoma tilanne. Hiljattain oli jossain mediassa juttu siitä, miten Lapin matkailuyrityksistä osa joutui supistamaan palvelujaan, koska osaavaa työvoimaa ei löydy. Hesarissa eräs työnhakija halusi tuoda esiin oman kantansa asiassa. Kyseinen henkilö oli valmistunut eräoppaaksi ja valmistuttuaan haki koulutustaan vastaava työtä eräästä Lapissa toimivasta matkailuyrityksestä. Uuden työntekijän palkkaaminen tyssäsi kuitenkin hakijan palkkatoiveeseen, joka oli 1800€/kk. Työnantaja katsoi, että tämä on aivan liian korkea summa! Vaikuttaa siltä, että hallituksen junailemat palkkatuetut tukitoimet, työkokeilut ym. ovat opettaneet työnantajan kikkailemaan henkilöstön palkkauksesssa. Miksi palkata joku 1800 euron kuukausipalkalla (joka ei mielestäni ole edes mitenkään erityisen korkea), kun samoihin hommiin voi ottaa palkkatuetun työllistetyn tai -mikä vielä parempi vaihtoehto- täysin ilmaisen henkilön muutaman kuukauden mittaiseen "työkokeiluun". Ja aina uuden, kun edellisen sopimus päättyy. Hallitus on luonut järjestelmän, jonka tarkoituksena kai oli luoda uusia työpaikkoja, mutta joka selvästi opettaa työnantajat keplottelemaan tuilla. Miksi tästä ei käydä keskustelua?
Tempputyöllistäminen alkoi jo 1990-luvun laman aikana eli ei ole mikään uusi juttu. Yhteiskunta alkoi rahoittaa työntekijöiden palkkaamista tavoitteena, että kukaan ei tipahtaisi kokonaan työelämän ulkopuolelle. Tämä jäi kuitenkin työnantajille normaaliksi tavaksi työllistää ja vain aloilla, joilla oli huutava pula työntekijöistä, maksettiin enää normaalia palkkaa. Nykyisin ei haluta maksaa enää niilläkään aloilla vaan mieluummin ruikutetaan lehdissä, miten on työvoimapula, kun työttömät haluaisivat ihan normaalin työsuhteen, jossa työnteosta työnantaja maksaisi palkan ilman, että yhteiskunnan pitää tukea palkanmaksua/työntekijän elämistä.
Mitään tähän lisäämättä tai tästä poisjättämättä. Asia on juuri näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jaksa uskoa että kyse olisi osaamisen puutteesta. Miten muka olisi selitettävissä että 70-luvulla miltei kaikki olivat töissä, ja nyt sitten työnantajat kehtaavat väittää että kukaan ei muka enää osaisi mitään. Meinaavatko että ihmiset ovat muuttuneet osaamattomiksi tässä vuosikymmenten aikana? Erittäin vaikea väite nieltäväksi.
Sehän on niin nykyisin asenne, että heti työttömäksi jäätyäsi, muutut laiskaksi, tyhmäksi, sohvalla makaavaksi ja kaljaa kittaavaksi elätiksi. Huolimatta siitä, että sinulla voi olla 30-40 v. työura takanasi. T. 55v. työtön elätti, jolla 37v. työuraa takana.
Vierailija kirjoitti:
Luulisi, että näille työnantajille olisi hyödyksi tuollaisissa artikkeleissa kertoa oman firmansa nimi, että ne oikeasti halukkaat voivat ottaa yhteyttä (ja tietysti ihan jutun uskottavuudenkin kannalta). Jostain syystä niitä firmojen nimiä ei koskaan mainita, mutta esim työttömät ovat aina jutuissa omalla nimellään ja naamallaan.
Olen mielestäni lukenut useita juttuja, joissa työnantajat ihan nimellä ja naamalla kertoneet näistä ongelmista. En voi nimetä yhtään, koska ei ole ollut itselle ajankohtaista eikä ole jäänyt mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Jaaha, tuolla helsinkiläiselle ohjelmistoalan yrittäjälle kelpaisi "hyvällä asenteella Kainuusta muuttanut entinen metsuri". No, miksi ei kelpaa työhaluinen muuttovalmis entinen koodari Pirkanmaalta?
Hakenut olen Helsinkiinkin töihin, tuloksetta. Onko 55 vuotta sitten liikaa ikää jo? Vai miestäkö halutaan?
Kyllä osaajia tarjolla on. Työnantajat vain ovat kovin nirsoja. Ei tuokaan yittäjä sitten uskalla yhteystietojaan kertoa? Tarjoutuisin töihin heti.
Kyllä +50 palkataan ja juuri koodareiksi, esim. Vincit hakee
Vierailija kirjoitti:
On totta, että työpaikat ja työnhakijat eivät aina kohtaa. Osittain työvoimapula on kyllä työnantajien itsensä (ja hallituksen) luoma tilanne. Hiljattain oli jossain mediassa juttu siitä, miten Lapin matkailuyrityksistä osa joutui supistamaan palvelujaan, koska osaavaa työvoimaa ei löydy. Hesarissa eräs työnhakija halusi tuoda esiin oman kantansa asiassa. Kyseinen henkilö oli valmistunut eräoppaaksi ja valmistuttuaan haki koulutustaan vastaava työtä eräästä Lapissa toimivasta matkailuyrityksestä. Uuden työntekijän palkkaaminen tyssäsi kuitenkin hakijan palkkatoiveeseen, joka oli 1800€/kk. Työnantaja katsoi, että tämä on aivan liian korkea summa! Vaikuttaa siltä, että hallituksen junailemat palkkatuetut tukitoimet, työkokeilut ym. ovat opettaneet työnantajan kikkailemaan henkilöstön palkkauksesssa. Miksi palkata joku 1800 euron kuukausipalkalla (joka ei mielestäni ole edes mitenkään erityisen korkea), kun samoihin hommiin voi ottaa palkkatuetun työllistetyn tai -mikä vielä parempi vaihtoehto- täysin ilmaisen henkilön muutaman kuukauden mittaiseen "työkokeiluun". Ja aina uuden, kun edellisen sopimus päättyy. Hallitus on luonut järjestelmän, jonka tarkoituksena kai oli luoda uusia työpaikkoja, mutta joka selvästi opettaa työnantajat keplottelemaan tuilla. Miksi tästä ei käydä keskustelua?
Lapissahan on paljon itäeurooppalaisia kausityöntekijöitä, palkka niin huikea, kuin peräti 2 €/h.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa ole työvoimapulaa. On vain palkanmaksuhaluttomuus.
Suomalaiset pyytävät liian kovia palkkoja ja maan kilpailukyky körsii, siksi tarvittiin KiKy-soppari jotta Suomen kilpailukyky muihin maihin nähden työvoima kustannuksissa saataisiin kilpailu kelpoiseksi. Esimerkiksi Aasian maissa, palkat ovat huomattavasti pienempiä.
Vai Aasian maissa, kas kun ei Etiopiassa. Suomelle löytyy huomattavasti sopivampiakin vertailukohtia kuin Aasian maat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kun kouluista ei valmistu valmiita tekijöitä
Vanhan ajan kirvesmiehiä ei enää ole olemassa, semmoisia, jotka osaisivat kaikki rakennusalan työt. Kaikki ovat enemmän tai vähemmän perässävedettäviä."
ÖÖÖÖööööö..... Kyllä ne vanhankin ajan kirvesmiehet jostain aloittivat, ensin oppipoikana nauloja suoristellen ja lautoja kantaen, sitten pikkuhiljaa työn ohessa, vuosien ja vuosikymmenten kokemuksen jälkeen oppi hallitsemaan "kaikki rakennusalan työt". Eikä silloin ollut edes koko amista, vaan opittiin työn ohessa.
Eikä ne mihinkään ole kadonneet, mutta yleensä ovat töissä siellä missä aina ovat olleet, tai jos sattuu olemaan vapailla markkinoilla niin juuri valmistuneen lautapojan palkka ei todellakaan riitä.
Ratkaisu: amis kestämään 25 vuotta niin alkaa tulla valmista ammattilaista.Syy on siinä, että amiksessa EI OPETA MITÄÄN! Ei mitään. Meillä on raksa-alan keskikokoinen yritys ja amiksesta tulleiden taidot on katastrofaaliset. Lähiopetus on minimissä, kaikki valmistuvat osaamatta yhtään mitään. Eikä kyse ole osaamisesta, mutta kun edessä on tavallisesta amiksesta valmistunut talonrakentaja, niin ei löydy mitään työvaihetta, jota voisi sanoa edes joskus tehneensä osaamisesta puhumattakaan.
-Oletko listoittanut? En
- Oletko laittanut laminaattia tai parkettia? En
- Oletko laatoittanut? En
-Oletko tehnyt pohjia rakennukseen tai valuja? En
- Oletko tehnyt kattotöitä? En
jne.
Nämä jätkät myöntää suoraan, etteivät ole tehneet koko amisaikana mitään hyödyllistä. Manailevat itse, että olisipa edes yksi työvaihe, josta voisi sanoa osaavansa edes alkeet....
Tuossa näkyy käytännössä koulutuksessa tehdyt säästöt. Ja lisää tulee.
Suomen korkeaan koulutukseen perustuva kilpailukyky on tulevaisuuden vitsi!
Missähän fantasiamaailmassa nämä työnantajat elävät? Oppilaitokset eivät ole koskaan tuottaneet rautaisia ammattilaisia. Tutkintotodistus on kuin ajokortti ja yhtä vähän kuin ajokortin juuri saanut on taitava ammattiautoilija on tutkintotodistuksen saanutkin taitava ammattilainen. Oppilaitokset antavat alalta perustaidot ja osaaminen syntyy vasta vuosien työnteon aikana. Jos nuoria vastavalmistuneita ei haluta palkata, ei ole tulevaisuudessakaan rautaisia ammattilaisia. Ja mikäli työnantaja haluaa rautaisen ammattilaisen, pitää muistaa, että sellainen on lähempänä viittäkymmentä kuin kolmeakymmentä. Joten oma vika, jos se viiskymppinen ei kelpaa.