Lue keskustelun säännöt.
Ratkaiskaa mun ja miehen ikuisuusväittely kattolumista.
04.04.2018 |
Jos katolle talven aikana sataa lunta 30cm. Onko se 30cm:n lumimäärä painavampi keväällä kun aurinko paistaa ja lumi alkaa sulaa märäksi?
Entäs jos keväällä sataa jumalattomasti vettä sen 30cm:n lumimassan päälle? Onko lumimassa silloin raskaampi?
Tasakatto kyseessä
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Jos on 30 cm kevyttä pakkaslunta, niin onhan se todella paljon kevyempää kuin 30 cm välillä sulanutta ja jäätynyttä lunta, johon on vielä satanut vettä sekaan.
Helppo on havainnollistaa lumitöissä. Ota lapiollinen kevyttä pakkaslunta, ja vertaa lapiolliseen pakkautunutta karhun nostamaa jäälaattaa. Aika iso ero.
?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monta, monta vuotta lumitöitä tehneenä voin sanoa että kyllä märkä lumi painaa hitosti enemmän kuin pakkaslumi.
No tuo nyt on itsestään selvyys.
Mutta ap kysyi painaako se sama määrä pakkaslunta sulaneena enemmän.
Ei paina!
Vierailija kirjoitti:
Kokeilepa nostaa lumilapiolla 10 cm kerros juuri satanutta pakkaslunta ja sitten sama lumikerros muutamaa tuntia myöhemmin, kun sää on ollut jonkin aikaa selvästi plussan puolella. Painoero on iso, minkä huomasin karvaasti, kun viivyttelin muutaman tunnin lumitöihin lähdön kanssa. Lunta ei ollut tössä välissä satanut enää lisää.
Ero tulee siitä, kuinka paljon vettä lumeen on sitoutunut.
Olisit kolannut pienemmän pinta-alan kerralla. Luonnollisesti täysi kolallinen nuoskalunta painaa enemmän kuin täysi kolallinen pakkaslunta.
No ok, vielä yksi yritys ja lopetan natkuttamisen..
Marraskuun ja helmikuun välissä talomme, kuin myös naapurustomme katoille satelee lunta ihan rauhassa sen 30 senttiä kenenkään huomaamatta. Maaliskuun alkaessa ja ensimmäisten lämpimien päivien koittaessa katto onkin täynnä "painavaa" lunta ja siellä naapuri jos toinenkin on katolla kolien kanssa. Miksi just keväällä märillä kelillä?
Eikö sen massan pitänyt olla sama niin alku-kuin lopputalvestakin?
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monta, monta vuotta lumitöitä tehneenä voin sanoa että kyllä märkä lumi painaa hitosti enemmän kuin pakkaslumi.
No tuo nyt on itsestään selvyys.
Mutta ap kysyi painaako se sama määrä pakkaslunta sulaneena enemmän.
Ei paina!
Ei tietenkään, se nyt on itsestäänselvää. Mutta kun se ei ole sama määrä, jos siihen sataa vettä sekaan, tai talven aikana lisää lunta. Vaikka pinnan korkeus ei nouse yhtään, massa lisääntyy huomattavasti kevättalven aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ok, vielä yksi yritys ja lopetan natkuttamisen..
Marraskuun ja helmikuun välissä talomme, kuin myös naapurustomme katoille satelee lunta ihan rauhassa sen 30 senttiä kenenkään huomaamatta. Maaliskuun alkaessa ja ensimmäisten lämpimien päivien koittaessa katto onkin täynnä "painavaa" lunta ja siellä naapuri jos toinenkin on katolla kolien kanssa. Miksi just keväällä märillä kelillä?
Eikö sen massan pitänyt olla sama niin alku-kuin lopputalvestakin?
-ap
Ei se massa ole sama, koska on satanut paljon lisää. Pinnan korkeus ei vaan nouse, koska tavara on paljon tiiviimpää.
Minua motivoi katon auraukseen se, että lumi toimii tehokkaana eristeenä. Meillä on talossa loiva harjakatto, jossa oli vanha huopakate. Kun vanhaa heikost eristettyä taloa lämmitetään sisältä ja katolla makaa lumipatja, sulaa katon pintaan pakkasellakin vesikerros. Jos katto vähänkin vuotaa, vesi pääsee sisään. Nyt on kate uusittu ja viime talvet ovat olleet niin vähälumisia, että kattoa ei ole tarvinnut kolata.
Ja kyllä, minunkin mieheni on mestari keksimään syitä miksei kolaaminen kannata. :-D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeilepa nostaa lumilapiolla 10 cm kerros juuri satanutta pakkaslunta ja sitten sama lumikerros muutamaa tuntia myöhemmin, kun sää on ollut jonkin aikaa selvästi plussan puolella. Painoero on iso, minkä huomasin karvaasti, kun viivyttelin muutaman tunnin lumitöihin lähdön kanssa. Lunta ei ollut tössä välissä satanut enää lisää.
Ero tulee siitä, kuinka paljon vettä lumeen on sitoutunut.
Se lumi on mennyt kasaan kun on kosteaa, ja jos nostat lapiolla 10cm sitä märkää lunta siinä on enemmän sitä lunta kuin se kevyt pakkaslumi. Kyllä se lumi menee kasaan kun se muuttuu märäksi, eihän lumihiutale pysy samanlaisena kun se alkaa muuttua vedeksi.
Pihalle oli satanut muutama sentti pakkaslunta. Aloitin lumityöt, ja lumi tuntui ihanan kevyeltä lapioida. Tuli kuitenkin muuta tekemistä, ja keskeytin lumityöt. Muutaman tunnin päästä menin jatkamaan lumitöitä. Siinä vaiheessa oli jo ollut lämpötila pitkään plussan puolella, mutta yhtään lumihiutaletta ei ollut satanut lisää. Täsmälleen sama lumi painoi nyt älyttömästi, ainakin kaksi kertaa niin paljon kuin aikaisemmin samana päivänä. En keksi muuta selitystä kuin sen, että lumeen oli sitoutunut lisää vettä. Lumen kokoonpainuminen (jota ei edes ollut huomattavissa) ei tätä selittänyt, sillä tein lumityöt ihan samalla tavalla lapioimalla lunta maata myöten kuin aikaisemmin samana päivänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No totta munassa kostea lumi painaa enemmän kuin kuiva lumi.
Niin painaa, mutta onko sitä sama määrä? Ei. Kevyt lumi on 10cm kasassa ja sama määrä märkää lunta ei ole kuin ehkä 5cm kerros.
No totta munassa on eri määrä, jos on ensin 30 cm kuivaa lunta ja sitten 30 cm kosteaa lunta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeilepa nostaa lumilapiolla 10 cm kerros juuri satanutta pakkaslunta ja sitten sama lumikerros muutamaa tuntia myöhemmin, kun sää on ollut jonkin aikaa selvästi plussan puolella. Painoero on iso, minkä huomasin karvaasti, kun viivyttelin muutaman tunnin lumitöihin lähdön kanssa. Lunta ei ollut tössä välissä satanut enää lisää.
Ero tulee siitä, kuinka paljon vettä lumeen on sitoutunut.
Olisit kolannut pienemmän pinta-alan kerralla. Luonnollisesti täysi kolallinen nuoskalunta painaa enemmän kuin täysi kolallinen pakkaslunta.
Ei minulla edes ole kolaa, vaan vain lumilapio. Ihan samalta pinta-alalta minä keräsin lapiollisen lunta kuin molemmilla kerroilla.
Luojan kiitos on jyrkkä harjakatto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysymys lienee siinä, että lumi alkuksi sataa maahan sitten se painaantuu kun lämpötila käy korkeammalla. Tämän jälkeen sykli toistuu monta kertaa talven aikana. Lumi siis tiivistyy talven aikana jolloin 30 cm kerrokseen menee enemmän lunta kuin jos ajatellaan, että 30cm sataisi yhtenä yönä maahan.
Varmaan jokainen on jossain vaiheessa todennut että lumisotaa on hankala käydä pakkalumella. Pakkasella lumen olomuoto ei ole niin tiheä eli samaan tilavuuteen silmämääreisesti menevä lumi on massaltaan kevyempää kuin ns. märkä lumi mistä on helpompi tehdä lumipalloja.
Kevääseen menessä katolle on siis muodostunut lunta paljon enemmän kuin miltä se näyttää vasta sataneen kerrokseen verrattuna.
Keväällä myös lumet lähtee helpommin liikkumaan mikä aiheuttaa dynaamista kuormitusta kattorakenteisiin. Suosittelen puodottelemaan lunta katolta.
"Jos katolle talven aikana sataa lunta 30cm. Onko se 30cm:n lumimäärä painavampi keväällä kun aurinko paistaa ja lumi alkaa sulaa märäksi?"
Eihän siihen mistään painoa tule lisää, ellei sen enempää sada. Tosin se 30 cm uutta lunta painuu kasaan ja kerroksen paksuus on jotain 13 cm, mutta saman verran se painaa.
"Entäs jos keväällä sataa jumalattomasti vettä sen 30cm:n lumimassan päälle? Onko lumimassa silloin raskaampi?"
Jumalaton vesimäärä tietenkin painaa oman painonsa, mutta sen alkuperäisen lumimassan paino säilyy ennallaan riippumatta siitä sulaako se vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä on saman verran vesimolekyylejä ja vaikka aineen olomuoto on sama (eli kiinteä vesi, toisinsanoen jää) niin tilavuus huomioon ottaen on pakkautunut lumi raskaampaa.
Se mikä voi aiheuttaa sekavuutta on se, että määrä ja olosuhteet eivät tietenkään pysy samana ja jos pakkaslumi ehtii tavalla tai toisella tiivistymään talven kuluessa, ei silmällä näe mitään eroa alkutalven 30 cm pakkaslumikerroksen ja lopputalven 30 cm tiivistyneen lumen kerroksen välillä, vaikka kuorma olisi kasvanutkin.
Kannattaa siis ajaa lumet pois useita kertoja talven aikana.
Vierailija kirjoitti:
Kumpaa kolaat mieluummin pakkaslunta vai märkää nuoskalunta?
Tässä on vähän sama kuin siinä, että ottaa litran hiekkaa ja litran pumpulia, kumpi painaa enemmän. Jos on 10 cm pakkaslunta, se on kevyempää kuin 10 cm nuoskalunta. Taasen 10 kg pakkaslunta vie isomman tilan kuin 10 kg nuoskalunta.
Vierailija kirjoitti:
Eihän siihen mistään painoa tule lisää, ellei sen enempää sada. Tosin se 30 cm uutta lunta painuu kasaan ja kerroksen paksuus on jotain 13 cm, mutta saman verran se painaa.
Jonkin verran imee itseensä ilmankosteutta vaikka ei sataisikaan.
Monta, monta vuotta lumitöitä tehneenä voin sanoa että kyllä märkä lumi painaa hitosti enemmän kuin pakkaslumi.