Olisiko omista luottoresepteistä koottu keittokirja (kansio) ihan huono idea lahjaksi 17v omilleen muuttavalle tytölle?

Riippuu nuoresta. Minua ei ole koskaan ruuanlaitto kiinnostanut, eikä siihen olisi auttanut satakaan reseptikirjaa.

Ihana idea! Jos sulla on aikaa toteutuksen kanssa, niin kokkaa ainakin osa ruuista kotonasi ja ota valokuvia niistä ja liitä mukaan reseptiin. Mutta ilman kuviakin tuollainen kansio olisi kiva lahja.

Vierailija kirjoitti:

Arvostan tuota ideaa. Toteuta se!

Ap:n kannattaisi ehkä kuitenkin miettiä arvostaako tyttö.

Minä sain lahjaksi keittokirjan joka oli täysin turha. Ohjeet oli tasoa 'paista kakku kypsäksi hyvässä lämmössä'. Toinen turha lahja oli elämänviisauden kirja. Leikkokukka+raha kivempi.

Samaa sarjaa kuin lorupussi.

Itselleni tuollainen reseptikirja olisi juuri niitä esineitä, joita roijaa muutosta toiseen 40 vuotta velvollisuudentunnosta, vaikka käyttöä ei olisi. Mutta joku muu tykkäsi, pitää luottaa siihen että tuntee lahjan saajan.

Hyvä idea jos reseptit ovat oikeaoppisia ja toimivia :)

Esim äitini pitää itseään loistavana kokkina, parempana kuin kukaan, mutta jo perusteet menevät täysin pieleen.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä lahja. Itse nuorempana yritin suvun naisilta utkailla niitä juurikin luotetuimpia reseptejä, mutta kun kertojille itselleen ne olivat niitä selkärangan jatkeita, eipä ne niin helposti kääntyneetkään kirjoitettuun muotoon. Ihmiset jotka kyllä osaavat lihapullat, aladobit, kakut ja pikkuleivät vääntää vaikka unissaan, eivät osanneet kertoa mitä niihin laitettiin ja kuinka paljon.

Vieläkin harmittaa. Tästä viisastuneena olen jo omia hyväksi koettuja reseptejä valmistusohjeineen ja -tapoineen kirjannut muistiin, ihan vaan siltä varalta jos oma jälkikasvu joskus ne tiedot haluaa.

Niitä voi olla vaikea pukea sanoiksi. Itsekin kokkaan aina näppituntumalla, resepteistä haen vain ideoita ja sovellan sitten sitä. Otin aikoinani nuorena nuo suvun reseptit haltuun siten, että pyysin, että voitaisiin kokata yhdessä jotain tiettyä ruokaa, jonka halusin oppia tekemään. Nyt oon itse samanlainen, en osaa tarkkaan sanoa miten minkäkin ruuan teen ja usein teenkin joka kerta vähän eri tavalla. 

Vierailija kirjoitti:

Ajatuksena ihan kiva, kunhan ne reseptit ei ole mitään tyyliin "sekoita chili con carne mausteseos jauhelihaan ja lisää vesi". Tiedätkö yhtään että meneekö sinun ja tytön makumaailmat yhteen? Tai onko mahdolliset tytön ruoka-allergiat otettu huomioon? Ite en olisi innoissani jos saisin kansiollisen reseptejä, joista en pitäisi tai jotka eivät olisi ruokavaliooni sopivia. Toivottavasti tyttökin pitää sinua tärkeänä ihmisenä, muuten lahja tuntuu vähän tungettelevalta (tässä näitä MINUN herkkuruokia joita MINÄ tykkään syödä).

Reseptit voisi antaa omille lapsille, hehän ovat niitä ruokia syöneetkin.

Lahjana jollekin muulle ei kovinkaan hyvä idea. Tulee juurikin tuollainen minä minä vaikutelma.

Tyttö on todennäköisesti käyttänyt nettiä koko ikänsä, joten siinäkin mielessä omituinen lahjavalinta. Tulee sellainen olo, että lahjansaajaa ei ole otettu huomioon.

Siis onko tyttö kehunut ruokiasi?

Muuttaessa omaan kotiin, joutuu tekemään useita tarpeellisia hankintoja vielä pitkään. Antaisin rahaa. Jonkun omat mielireseptit ovat tarpeettomia.

Hmm, tarviiko ruokiin ohjeet? Minä teen ne kyllä ihan 'omasta päästä'... Sinänsä siis aika hyödytön lahja.

Kiva idea, ja tosiaan niiden valmistamiseen tarvittavia pannuja, kattiloita yms. Kiva idea.

Ihana lahja ehdottomasti!

Muista kuitenkin ensin kysyä lapselta mitkä on ne parhaimmat ruuat jotka sinä olet tehnyt.

Oli kyse alku-, pää- tai jälkiruuista saati välipaloista...

Näin lapsi saa juuri niiden ruokien reseptit mistä tykkää...

Olisin omilleni muuttaessani arvostanut tuota :) ei ole mitenkään hölmöä tai out välittää lapsestaan :)

Tää on just sellainen "lahja", jonka antamisesta antaja on enemmän innostunut kuin saaja. Ja kaikki muut tädit ja vanhemmat naiset, ooh ja aah, tästä puhutaan töissä kahvitauollakin. Kuinka hieno aarre tuli koottua ja jossain seisoo se 17-kesäinen se mappi (MAPPI) sylissään ja miettii, että mihin tämän riippakiven laitan ja olisi edes antanut suhsikirjan.

Vierailija kirjoitti:

Ajatuksena ihan kiva, kunhan ne reseptit ei ole mitään tyyliin "sekoita chili con carne mausteseos jauhelihaan ja lisää vesi". Tiedätkö yhtään että meneekö sinun ja tytön makumaailmat yhteen? Tai onko mahdolliset tytön ruoka-allergiat otettu huomioon? Ite en olisi innoissani jos saisin kansiollisen reseptejä, joista en pitäisi tai jotka eivät olisi ruokavaliooni sopivia. Toivottavasti tyttökin pitää sinua tärkeänä ihmisenä, muuten lahja tuntuu vähän tungettelevalta (tässä näitä MINUN herkkuruokia joita MINÄ tykkään syödä).

Aijai.. hiekkaa joka paikka täynnä. Itsellänikin on näitä ongelmia, mutta heivaan sellaiset reseptit olkani yli, tulivat sitten vastaan kirjoissa, paperilla tai netissä.

Sinkkumies

Nykynuori sylkäsee naamalle tollasesta "lahjasta".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä lahja. Itse nuorempana yritin suvun naisilta utkailla niitä juurikin luotetuimpia reseptejä, mutta kun kertojille itselleen ne olivat niitä selkärangan jatkeita, eipä ne niin helposti kääntyneetkään kirjoitettuun muotoon. Ihmiset jotka kyllä osaavat lihapullat, aladobit, kakut ja pikkuleivät vääntää vaikka unissaan, eivät osanneet kertoa mitä niihin laitettiin ja kuinka paljon.

Vieläkin harmittaa. Tästä viisastuneena olen jo omia hyväksi koettuja reseptejä valmistusohjeineen ja -tapoineen kirjannut muistiin, ihan vaan siltä varalta jos oma jälkikasvu joskus ne tiedot haluaa.

 

Niitä voi olla vaikea pukea sanoiksi. Itsekin kokkaan aina näppituntumalla, resepteistä haen vain ideoita ja sovellan sitten sitä. Otin aikoinani nuorena nuo suvun reseptit haltuun siten, että pyysin, että voitaisiin kokata yhdessä jotain tiettyä ruokaa, jonka halusin oppia tekemään. Nyt oon itse samanlainen, en osaa tarkkaan sanoa miten minkäkin ruuan teen ja usein teenkin joka kerta vähän eri tavalla. 

Pointti näissä on se, että kertoo ne perusraaka-aineet joita käyttää. Niin sinäkin käytät, mutta sen kaiken ylimääräisen voi soveltaa omaan makuun. Ei ole pakko laittaa meiramia, jos tykkää tinjamista jne.

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Hyvä idea. Moni nelikymppinenkään ei osaa tehdä ruokaa kunnolla. Noin nuori pääsisi alkuun. Ehdottomasti anna sellainen hänelle.

Se että joku ei laita ruokaa nelikymppisenä, ei taatusti johdu siitä ettei hän ole saanut reseptejä lahjaksi muuttaessaan omaan kotiin.