Sanoja, joilla eri merkityksiä Suomen (murrealueilla)

Vierailija kirjoitti:

Jossain murteessa eli tarkoittaa tai -sanaa. Yksi tai kaksi voidaan sanoa yksi eli kaksi.

Minulle tuo kuulostaa järjettömältä. Aivan kuin sanoisi, että yksi onkin kaksi.

Tätä alla olevaa kommenttiani ei julkaistu, joten kirjoitan sen uudelleen sensuroituna:

Jossain murteessa ämmä tarkoittaa mummoa.

Verhat tarkoittaa vaatteita.

Ja joskus hyvin kauan sitten on ky* pä tarkoittanut suoraa ja korkeaa honkaa.

"Eli" sanan käyttö tulee venäjältä jossa tai/vai on ili.

Vierailija kirjoitti:

Kehdata.

Jossain päin (ehkä itä-suomessa) kehtaaminen tarkoittaa jaksamista, viitsimistä. Esim. ”En kehtaa tehdä ruokaa” = en jaksa tehdä ruokaa.

Minulle (etelä-suomesta) kehtaaminen tarkoittaa, että ei uskalla tehdä jotain, koska se hävettää. Esim. ”En kehtaa mennä saunaan ihastuksen kanssa” = en uskalla mennä saunaan ihastuksen kanssa.

Kehata, haluta tai viitsiä Savossa. Oli muutaki tekemistä niin en kehanna ruveta siihen.

Iletä, rohjeta tai tohtia, en ilennä männä sinne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kehdata.

Jossain päin (ehkä itä-suomessa) kehtaaminen tarkoittaa jaksamista, viitsimistä. Esim. ”En kehtaa tehdä ruokaa” = en jaksa tehdä ruokaa.

Minulle (etelä-suomesta) kehtaaminen tarkoittaa, että ei uskalla tehdä jotain, koska se hävettää. Esim. ”En kehtaa mennä saunaan ihastuksen kanssa” = en uskalla mennä saunaan ihastuksen kanssa.

Kaenuussa ei aenakaa kehata tehä, eli viititä.

Se seuvun asuttivatki oikiat immeiset jo lik viissattoo vuotta tuakse päi

Vierailija kirjoitti:

tinttailla = etelä-pohjanmaalla(?) tarkoittaa kiukuttelua, muille tulee mielleyhtymä verbiin tintata, eli tarkoittaa lyömistä

Myös merkitys tintata viinaa eli ryypätä rankasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä täällä Oulussa punkka on sellanen ihan perus lapsen amme. Tarkoittaako se petiä jossain muualla?

Tää on ollut mulle aina vaikea käsittää kun täällä puhutaan tosiaan ammeesta nimellä punkka. Amme on amme tai korkeintaan vanna :) punkka taasen on peti eli sänky.

Olen Pohjois-Pohjanmaalta ja olen ymmärtänyt punkan kumminkin päin, mutta punkka on kyllä ehdottomasti lasten amme! Eli isompi kuin ämpäri ja pienempi kuin kylpyamme yleensä. Mut kylpyammekin vois olla punkka!

Sänky ois peti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä täällä Oulussa punkka on sellanen ihan perus lapsen amme. Tarkoittaako se petiä jossain muualla?

Tää on ollut mulle aina vaikea käsittää kun täällä puhutaan tosiaan ammeesta nimellä punkka. Amme on amme tai korkeintaan vanna :) punkka taasen on peti eli sänky.

Olen Pohjois-Pohjanmaalta ja olen ymmärtänyt punkan kumminkin päin, mutta punkka on kyllä ehdottomasti lasten amme! Eli isompi kuin ämpäri ja pienempi kuin kylpyamme yleensä. Mut kylpyammekin vois olla punkka!

Sänky ois peti.

Ollaanko Pohjois-Pohjanmaalla samaa murreseutua kuin alempana Satakunnassa? Minulla nimittäin oli pienenä saunassa vaaleansininen punkka, sellainen pitkänomainen pesuvati. Pyöreitä pesuvateja kutsuttiin fateiksi, äffällä. Asuimme Rauman ympäristössä mutta vanhempani olivat kotoisin Luvialta ja varsinkin isän perheessä ruotsin kielestä peräisin olevia sanoja ja sanamuunnoksia oli aina käytetty paljon, sillä sukujuuret olivat Ahvenanmaalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä täällä Oulussa punkka on sellanen ihan perus lapsen amme. Tarkoittaako se petiä jossain muualla?

Tää on ollut mulle aina vaikea käsittää kun täällä puhutaan tosiaan ammeesta nimellä punkka. Amme on amme tai korkeintaan vanna :) punkka taasen on peti eli sänky.

Olen Pohjois-Pohjanmaalta ja olen ymmärtänyt punkan kumminkin päin, mutta punkka on kyllä ehdottomasti lasten amme! Eli isompi kuin ämpäri ja pienempi kuin kylpyamme yleensä. Mut kylpyammekin vois olla punkka!

Sänky ois peti.

Ollaanko Pohjois-Pohjanmaalla samaa murreseutua kuin alempana Satakunnassa? Minulla nimittäin oli pienenä saunassa vaaleansininen punkka, sellainen pitkänomainen pesuvati. Pyöreitä pesuvateja kutsuttiin fateiksi, äffällä. Asuimme Rauman ympäristössä mutta vanhempani olivat kotoisin Luvialta ja varsinkin isän perheessä ruotsin kielestä peräisin olevia sanoja ja sanamuunnoksia oli aina käytetty paljon, sillä sukujuuret olivat Ahvenanmaalta.

Porin seudullakin vati on fati. Lapsen ammeesta olen kuullut joskus käytettävän myös sanaa vanna.

Ainakin Porin seudulla monet normisanatkin äännetään yhä joskus jopa tarpeettomasti ruotsalaisittain, esimerkiksi mannaryynit ovat mannakryynejä jne. Murresanat ovat lähes kaikki ruotsista väännettyjä ja siten vieraita muilta tulleille, esimerkiksi killata, räknätä ja omassa perhepiirissäni suosiossa ollut änteerätä. Mutta pikku hiljaa nämäkin haihtuvat, esimerkiksi vanhempi polvi puhuu yksinomaan flikoista, oma ikäpolveni vain likoista.

Jännä on muuten kanssa tuo Luvian ja Porin raja - naapureita, mutta murteen nuotti muuttuu yhtäkkiä kuin nuolella leikaten.

Vierailija kirjoitti:

Ämpäri - sanko.

Jossain sanotaan ämpäri, jossain sanko.

Itä-Suomessa sanotaan ämpäriä tai sanoa myös peilariksi

Aikoinaan lapista kotoisin ollut opiskelukaveri ihmetteli itä-suomessa käytettävää sanaa sontikka, joka siis tarkoittaa sateenvarjoa. Luulin sitä ihan yleisesti käytössä olevaksi sanaksi.

Vierailija kirjoitti:

Väyrynen.

Kaupungissa sana tarkoittaa naurettavaa pelleä, jolla on suuret luulot ja ylipöhöttynyt ego.

Maaseudulla se tarkoittaa viisasta valtiomiestä.

Ei välttämättä, saattaa merkitä myös kokovartalokyrpää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä täällä Oulussa punkka on sellanen ihan perus lapsen amme. Tarkoittaako se petiä jossain muualla?

Tää on ollut mulle aina vaikea käsittää kun täällä puhutaan tosiaan ammeesta nimellä punkka. Amme on amme tai korkeintaan vanna :) punkka taasen on peti eli sänky.

Olen Pohjois-Pohjanmaalta ja olen ymmärtänyt punkan kumminkin päin, mutta punkka on kyllä ehdottomasti lasten amme! Eli isompi kuin ämpäri ja pienempi kuin kylpyamme yleensä. Mut kylpyammekin vois olla punkka!

Sänky ois peti.

Ollaanko Pohjois-Pohjanmaalla samaa murreseutua kuin alempana Satakunnassa? Minulla nimittäin oli pienenä saunassa vaaleansininen punkka, sellainen pitkänomainen pesuvati. Pyöreitä pesuvateja kutsuttiin fateiksi, äffällä. Asuimme Rauman ympäristössä mutta vanhempani olivat kotoisin Luvialta ja varsinkin isän perheessä ruotsin kielestä peräisin olevia sanoja ja sanamuunnoksia oli aina käytetty paljon, sillä sukujuuret olivat Ahvenanmaalta.

Porin seudullakin vati on fati. Lapsen ammeesta olen kuullut joskus käytettävän myös sanaa vanna.

Ainakin Porin seudulla monet normisanatkin äännetään yhä joskus jopa tarpeettomasti ruotsalaisittain, esimerkiksi mannaryynit ovat mannakryynejä jne. Murresanat ovat lähes kaikki ruotsista väännettyjä ja siten vieraita muilta tulleille, esimerkiksi killata, räknätä ja omassa perhepiirissäni suosiossa ollut änteerätä. Mutta pikku hiljaa nämäkin haihtuvat, esimerkiksi vanhempi polvi puhuu yksinomaan flikoista, oma ikäpolveni vain likoista.

Jännä on muuten kanssa tuo Luvian ja Porin raja - naapureita, mutta murteen nuotti muuttuu yhtäkkiä kuin nuolella leikaten.

Jep. Luvia kuuluu selkeästi Rauma-Eurajoki-akselille murteeltaan, vaikka Poriin on tosi lyhyt matka. Siitäköhän johtuu, että Luvia yhdistettiin Eurajokeen eikä Poriin, kun yhdistämisen aika tuli? Jännää on se, että maakuntarajaakaan ei määritä murre. Rajan toisella puolella Varsinais-Suomessa puhutaan melkein samaa murretta vain pienin variaatioin kuin Satakunnan etelärajan kaupungeissa ja kunnissa, mutta Satakunnan pohjoisosissa Porista ylöspäin kieli on aivan erilaista. Siksi kai minäkin lähdin Turkuun, kun aika tuli Raumalta jonnekin päin lähteä. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä täällä Oulussa punkka on sellanen ihan perus lapsen amme. Tarkoittaako se petiä jossain muualla?

Tää on ollut mulle aina vaikea käsittää kun täällä puhutaan tosiaan ammeesta nimellä punkka. Amme on amme tai korkeintaan vanna :) punkka taasen on peti eli sänky.

Olen Pohjois-Pohjanmaalta ja olen ymmärtänyt punkan kumminkin päin, mutta punkka on kyllä ehdottomasti lasten amme! Eli isompi kuin ämpäri ja pienempi kuin kylpyamme yleensä. Mut kylpyammekin vois olla punkka!

Sänky ois peti.

Ollaanko Pohjois-Pohjanmaalla samaa murreseutua kuin alempana Satakunnassa? Minulla nimittäin oli pienenä saunassa vaaleansininen punkka, sellainen pitkänomainen pesuvati. Pyöreitä pesuvateja kutsuttiin fateiksi, äffällä. Asuimme Rauman ympäristössä mutta vanhempani olivat kotoisin Luvialta ja varsinkin isän perheessä ruotsin kielestä peräisin olevia sanoja ja sanamuunnoksia oli aina käytetty paljon, sillä sukujuuret olivat Ahvenanmaalta.

Turun seudulla syntyneenä meillä oli myös punkka, juuri sellainen ovaalinmuotoinen, niitä oli jopa puisia ikäänkuin puusaavi, mutta ovaali. Pesuvatia kutsuttiin aivan yleisesti pesofatiksi. Isä oli Loimaalta ja siksi itkeminen oli aina poraamista. 

Vierailija kirjoitti:

Kakku tarkoittaa Etelä-Pohjanmaalla pientä lasta.

Ei todellakaan tarkoita. Ikinä kuullutkaan vaikka täällä kohta 50v elellyt.

Kakku tarkoittaa Eepeellä karitsaa.

Kaakku taas tarkoittaa täytekakkua.

Keski-Pohjanmaalta muutamia esmerkkejä:

- Porukat = Vanhemmat

"Meen porukoille tänään illemmalla kylään"

- Ranstakka = Hiilihanko

"Kohenna ranstakalla vähän pesää"

- Köykänen = Heiveröinen, Kevyt, Herkkä, Helposti särkyvä, ohut, ym. synonyymi

"Aika köykänen takki tälle kelille" tai "Melko köykäsen tuntunen tuoli"

- Förstööråtä = Ymmärtää (vaikea kirjoittaa kuten lausutaan paikallisittain, mutta käytännössä melkein sellaisenaan pöllitty ruotsinkielestä, venytetään vaan vokaaleja)

"Sun pitää painaa tuota nappia niin kone lähtee käyntiin. Förstööråkko?"

- Porstua = Eteinen, Tuulikaappi

"Jätä kengät siihen porstuaan"

Törppö = Pullo, Astia, Tölkki

"Annatko sen törpön siittä pöydältä, alko janottaa"

En ole millään mittarilla Suomen murteiden asiantuntija, joten en osaa sanoa onko näistä välttämättä mikään peräisin juuri tältä alueelta, mutta nämä nyt tuli itselle mieleen mitä silloin tällöin kuitenkin ihan normaalissa keskustelussa saattaa kuulla.

Vierailija kirjoitti:

Väyrynen.

Kaupungissa sana tarkoittaa naurettavaa pelleä, jolla on suuret luulot ja ylipöhöttynyt ego.

Maaseudulla se tarkoittaa viisasta valtiomiestä.

Mulle se tarkoittaa sellaista lakukarkkia. T: Helsinkiläinen ysäriltä

Vierailija kirjoitti:

Porata. Kaveri Keski-Suomesta käyttää sitä itkemisen synonyyminä, itselleni (Uusimaa) se on koneella reiän tekoa :)

"Ja sit mä porasin"

LOL

Etelä-Pohjanmaalla "porari" voi olla

1. Reikien tekijä

2. Kehonrakentaja

3. Itkijä

En tiedä onko tämä jo mainittu, en viitsinyt lukea koko ketjua. Isäni oli nuorena jossain Pohjanmaalla renkinä karjalle aitaa tekemässä, ja isäntä sanoi että aidan pitää olla sellaanen ettei itikat pääse läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Motti = Juomamuki

Veikkaisin että Keski-Pohjanmaalla.

Pohjois-Pohjanmaallakin puhutaan juomamukin kohdalla motista.

Toki motti tarkoittaa myös pinokuutiota halkoja ja joskus yleensäkin kuutiometriä.

Äiti oli kainuusta ja käytti nimitystä lontta kun tarkoitti kanisteria. Samoin mummo.

Mehulontta= mehukanisteri.

Käytän sitä lontta nimitystä itsekin vaikka asun pohjois-pohjanmaalla.

”Onko pakko tonttulakki päähän singuttaa?” Lauloi Jope Ruonansuu, joka muutenkin toi ansiokkaasti esiin Kemin murretta.