Sanoja, joilla eri merkityksiä Suomen (murrealueilla)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nappu=kuuppa, saunassa käytettävä vesikauhu

kuuppa myös lampussa

NAPPO on vesikauha

kESTÄÄ on toisaalla pysyä

KAUHA on savossa kapusta.

Kapusta on puinen lasta, ei kauha.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Savossa leipäpalasta sanottiin mun lapsuuteni aikana naapurissa kuakuksi eli suomeksi kakku; ihmettelin kyllä.

Kousikka on saunakauha minun syntymäperimäalueella.  Savossahan se käsitettiin koukuksi seinällä eikä saunakiuluksi.

Savossa kakku on leipäpala. Kaakku on sitten se, mikä muualla tunnetaan kakkuna.

Kuakusta en ole ikinä kuullutkaan.

täytekuakku, maustekuakku

Vierailija kirjoitti:

Nuo Koillismaan murresanat oli kuin ainakin Päätalon kirjoista.

Siinä joitakin jonkin verran ja niitä käytetään vieläkin, tosin paljon vähemmän. Tosi surullista että murteet häviävät. Samoin häviää todella vanha stadin slangi. Kaikki kannattaa kirjoittaa ylös minkä ikinä muistaa. Ja haastatella vanhempia ihmisiä ja äänittää haastattelut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nappu=kuuppa, saunassa käytettävä vesikauhu

kuuppa myös lampussa

NAPPO on vesikauha

kESTÄÄ on toisaalla pysyä

KAUHA on savossa kapusta.

Kapusta on puinen lasta, ei kauha.

Koillismaalla taas kapusta on kauha, siis puukauha.

Sotata/sottailla tarkoittaa Pohjois-Karjalassa miettiä/tuumailla. Annas kun mie vähän sottailen ensin.

Vierailija kirjoitti:

En kahlannut ketjua, voi tulla samoja.

Etelä-Pohjanmaalla kartanolla on pihalla.

Turussa pillaaminen on juoman läikyttämistä. Kontit on jalat.

Savossa myös puhutaan kartanolla olemisesta kun ollaan pihalla.

Pohjois-Karjalassa ollaan pihassa kun ollaan kotona. Tai mennään mökille, kun oikeasti mennään kotiin. No käyhän pihassa. Tarkoittaa, että tule käymään kylässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä täällä Oulussa punkka on sellanen ihan perus lapsen amme. Tarkoittaako se petiä jossain muualla?

Tää on ollut mulle aina vaikea käsittää kun täällä puhutaan tosiaan ammeesta nimellä punkka. Amme on amme tai korkeintaan vanna :) punkka taasen on peti eli sänky.

Käly (jonka suku Etelä-Karjalasta) käytti kerran sanaa ”vanna”. Minulle varsinais-suomalaiselle sana oli täysin vieras. Lapsena olen on ollut tietysti ammeessa kylvyssä. Mutta onneksi osaan saksaa: die Badewanne = kylpyamme, niin ymmärsin, mitä hän tarkoitti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sukkela

Olen ymmärtänyt että osassa Suomea se tarkoittaa nopeaa, vilkasta. Itse ole Varsinais-Suomesta ja minulle tarkoittaa outoa tai kummallista. Mummoni, joka puhui hyvin voimakasta murretta, totesi varsinkin kun olin teini, että ompa sukkela likka. Ja tarkoitti sillä juuri teini-ikäisen tempauksien kummastelua.

Nuorena tyttönä päädyin Helsinkiin töihin ja lähin työkaverini oli Lappeenrannasta. Ja kumpikin puhui todella murteella, ei ollut yksi tai kaksi kertaa kun ymmärrettiin toisemme väärin. Tuo kehdata on varsinkin jäänyt mieleen, minä häpesin jotain ja hän ei viitsinyt, hetki meni ennen kuin tajuttiin tämäkin ero.

Olen Turusta ja kyllä sukkela tarkoittaa nopeaa.

Kyllä se ainakin Pyhämaassa (Varsinais-Suomessa) tarkoittaa usemmiten omituista.

Vierailija kirjoitti:

tinttailla = etelä-pohjanmaalla(?) tarkoittaa kiukuttelua, muille tulee mielleyhtymä verbiin tintata, eli tarkoittaa lyömistä

Tinttaaminen tarkoittaa myös dokaamista.

Kakku tarkoittaa Etelä-Pohjanmaalla pientä lasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Savossa leipäpalasta sanottiin mun lapsuuteni aikana naapurissa kuakuksi eli suomeksi kakku; ihmettelin kyllä.

Kousikka on saunakauha minun syntymäperimäalueella.  Savossahan se käsitettiin koukuksi seinällä eikä saunakiuluksi.

Savossa kakku on leipäpala. Kaakku on sitten se, mikä muualla tunnetaan kakkuna.

Kuakusta en ole ikinä kuullutkaan.

täytekuakku, maustekuakku

Ei ole savoa, on täätekaakku, maustekkaakku.

Murre-eroavaisuuksia sanoille en keksi mutta eri merkityksellisiä sanoja muutaman

Kuusi

Maali

Kainuussa kylvetään vauva vannassa.

Vierailija kirjoitti:

Vihta. Lännessä se on saunavasta, idässä piiska.

Missäpäin IDÄSSÄ (sauna)vasta, vasta tai (sauna)vihta on nimeltään PIISKA? Lähi-idässäkö? Kas kun ei RUOSKA. Täällä Itä-Suomessa käytämme kolmea ensiksi mainitsemaani versiota ko. "kylpyvälineestä"!

Vierailija kirjoitti:

Kainuussa kylvetään vauva vannassa.

Itäisessä Suomessa sana "vanna" periytyy venäjänkielisestä sanasta 'ванна'. Sana lausutaankin samoin. Vannassa olen pienenä kylpenyt!

Kommenttisi julkaistaan kyttäyksen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itikka, hyönteinen tai lehmä

tuima, suolaton tai voimakas(suolainen)

Ei tuima tarkoita suolaista eikä makua mitenkään. Ilme saattaa olla tuima ja tuuli tuivertaa tuimasti, mutta suolainen se ei ole.

En käyttäisi myöskään sanaa tuima suolaisuudesta/suolattomuudesta puhuttaessa. Ruoka tai juoma voi kuitenkin olla tuimaa, jolloin se on liian maustettua tai vahvaa maultaan. Tulista tai tuhtia. Esim liian vahva drinkki: tulipa tuima paukku. Tai vaikka väkevän makuinen sinappi: ompa tuimaa sinappia.

Myös ilme voi olla tuima.

Jotkut nimet vaa tulee Raamatun historiasta Egyptistä ja Italiasta Kreikasta sit ne on levinnyt . Onhan jonkun nimi Siri Sini Egyptin autiomaata tai hur on Mooseksen sukulaisia aikaa ennen messias Jeesusta . Ben tarkoittaa poikaa pojke . Saksan päivät on Jumalan päiviä guten . Gud . Ruotsiksi . Himmeli on taivas himmel . Näin kielet sekoittuu . Tai tag . Vanha testamentti menetti merkityksensä siinä mielessä että laki on rikottu ja Messias sovitti sen itse . Siitä on 2000 vuotta aikaa jo . Tiltata on mennä tajuttomaksi . Nukahtaa tai pilkitä melkein sammuu . Suomessa ei erotella enää niin paljon he ja she herrat ja rouvat . Herren damen . Miehet ja naiset . Ukot ja akat . Ämmät ja äijät . Kundit ja friidut .

Kehtaatko tehdä. Arvuutelkaapa erot itse.