Sanoja, joilla eri merkityksiä Suomen (murrealueilla)

" Elä kehtoo!" on mun mielestä " älä viitsi " ( tehdä jotain noloa tai uskaliasta tai leikitellä, lyödä läskiksi tai narrata, kiusoitella )

Eli kehtaaminen on tuossakin mulle hävettävään tai uskaliaaseen tekemiseen viittaavaa. Ei haluamiseen tai jaksamiseen. Viitsiminen on tässä vähän eri merkityksessä kuin varsinainen viitsiminen, joka vaatii ponnistelua.

Eli olen helsinkiläisenä tulkinnut noin kun savolainen sukulainen on noin sanonut. En väitä, että on oikein tai virallista murteen merkitystä.

Sukkela tarkoittaa mulle nopeaälyistä. Joku lausuu sukkeluuksia eli keksii nopeasti hauskoja juttuja, asiayhteyksiä: " No siehän sukkela oot! ", jos joku vaikkapa väittelyssä keksii sanoa vastaan niin, että oikoo vähän mutkia nopeasti suoraksi. Eli saattaa olla ivallisestikin sanottu tai leikillisesti, muka suuttuen. Sukkeluudet voivat olla sellaisia läpällä sanottuja juttuja, että niiden heittäjä itsekin tietää että menee yli tai oikoo mutkia suoriksi.

Sukkela on myös nopea, sellainen liukasliikkeisen nopea tai ketterä: " Sehän lähti sukkelasti! " jos vaikka tukos irtoaa yhtäkkiä nopeasti ja helposti. Tai jos joku vaikka menis nopeasti sukkuloiden jonkun esteradan, niin sanon että sepäs meni sukkelasti. Englannista tulee slangisana " smuutti " joka tarkoittaa pehmeästi liikkuvaa tai noh, sukkelaa. Joutuisa vois olla lähellä myös, synonyymi. Vaivaton!

Viruttaa ei tarkoita mulle huuhtelemista eikä venyttämistä vaan liottamista. En tosin käytä sitä koskaan, mutta jos joku muu sanois että viruttaa paitaansa, luulisin että se on jossain pesuvedessä likoamassa. En tiedä yhtään miksi.

Mulla isä on paljasjalkainen stadilainen, sukua on kymenlaakson ja savon murrealueilta.

Itä-Suomessa pesuvati on taasa.

Tulee venäjän venäjän kielen sanasta taz (= vati)

Ennen Turussa:

- förkkeli

- kaffeli t. kahveli

- ketä siält tule / kuka tai keitä sieltä tulee

- pankrotti / konkurssi eli rahat loppu

- talriikki l. lautanen

- kui? l. miksi, miten, kuinka, millä tavalla

- semmottos, tommottos, kummottos? ;)

- 'Parkkeril o nätei flikoi ko pairanknapei, isoi f*tui ko pesofatei...'

Erityisen turkulainen piirre on negatiivinen passiivi: 'Essunka sä tänpäi ol tulos? Ekkai sä kippiä ol ollu? Ei tää sunkka Varessual ol menos?'

Ja ainaki meil syäti moso ko penskoi oltti. ;)

Savossa vanhempi väki käytti joskus sanaa ”eli” sanan ”tai” sijasta.

Kerran saimme sukulaisilta postikortin, jossa luki: ”Tullaan sitten perjantaina eli lauantaina”.

Erään sairaalan ruokalistassa luki:

Maanantai : Makkarakeitto eli jauhelihakeitto.

Vierailija kirjoitti:

Itä-Suomessa pesuvati on taasa.

Tulee venäjän venäjän kielen sanasta taz (= vati)

Itä-Suomi on niin laaja paikka, että siellä on paljon murteellisia eroja.

Olen Kuopion eteläpuolelta, enkä ole tuollaista sanaa ikinä kuullut.

Ruoasta kun puhutaan, niin jos ruoka on tuimaa, niin jossain päin Suomea se tarkoittaa liian suolaista.

Meillä Savossa tuima tarkoitti suolatonta.

Jossain päin savoa keittiö on kyökki ja sipuli on lyökki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nappu=kuuppa, saunassa käytettävä vesikauhu

kuuppa myös lampussa

NAPPO on vesikauha

kESTÄÄ on toisaalla pysyä

KAUHA on savossa kapusta.

Kapusta on puinen lasta, ei kauha.

Koillismaalla taas kapusta on kauha, siis puukauha.

Olen Savosta ja kyllä meilläkin kapusta oli puukauha.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riemastua. Toisaalla tarkoittaa tulla todella iloiseksi, toisaalla suuttua. Oli lapsena hämmentävää, kun äiti sanoi pinna kireällä: "Kohta riemastun!" Kun isä puhui siitä nimenomaan positiivisessa mielessä.

Meilläpäin riemastuminen oikeasti tarkoittaa positiivista reaktiota, ilahtumista, mutta sitä käytetään myös joissain tilanteissa käänteisenä ilmauksena. Esim jos lapsi tekee jotain typerää, voidaan sanoa "Mahtaa äites riemastua", eli ei todellakaan riemastu.

Riemastua on lauseessa "Mahtaa äites riemastua" tuossa yhteydessä kyllä paremminkin ironiaa kuin murretta. Ironiassahan sanoja käytetään usein nimenomaan käänteisissä merkityksissä, eikä sillä ole murteiden kanssa mitään tekemistä. Sen sijaan sana "äite" on tuossa lauseessa murretta.

peilari on kannellinen metallinen maidon tms. kuljetus tsi säilytysastia, sanko on ämpäri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nappu=kuuppa, saunassa käytettävä vesikauhu

kuuppa myös lampussa

NAPPO on vesikauha

kESTÄÄ on toisaalla pysyä

KAUHA on savossa kapusta.

Kapusta on puinen lasta, ei kauha.

Koillismaalla taas kapusta on kauha, siis puukauha.

Olen Savosta ja kyllä meilläkin kapusta oli puukauha.

Pohjois-Pohjanmaalla se on myös puukauha.

Vierailija kirjoitti:

peilari on kannellinen metallinen maidon tms. kuljetus tsi säilytysastia, sanko on ämpäri

Pohjois-Pohjanmaalla se on pääläri.

Kiukutti, kun koulussa 2. luokalla kirjoitin marjaretkestä, kirjoitin poimineeni puolukoita pääläriin.

Opettaja korjasi ruman murressanan kannuksi.

Eihän pääläri ole kannu, pääläri on kuin pieni pänikkä, kannu on korvallinen ja nokallinen astia.

Opettaja suuttui viisastelustani.

Pänikkä siis on sama kuin tonkka tai pystö, iso(esim. 30 litraa), metallinen maidon ym. nesteiden kuljetus/säilytysastia.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut sanovat ketä, vaikka tarkoittavat kuka.

Enpä ole aiemmin tuota tullut ajatelleeksi: tuon interrogatiivipronominin obliikvisijat

lienevät kaikki muodostetut ke(n)-vartalosta, esim.  kenen, ketä, keiden, keille.

Muoto kukin voisi kai olla instruktiivimuoto ku-vartalosta, mutta ei sittenkään, vaan

sanan kukka (yksikön)/monikon instruktiivi, kun taas nominatiivi ken kuulostaa nykyihmiselle

poeettiselta. Kuin voisi olla instruktiivi ku-vartalosta, mutta onkin konjunktio ja

vähän "väkinäisesti" instruktiivi sanasta kuu: Jupiter, planeetta usein kuin (jolla on useita kuita).  :D

Meillä E-Pohjanmaalla onkin verenkeitin joka päivä käytössä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Savoa: "Vaimo hakkoo" - Vaimo hakee.

Muun Suomen tulkinta: Vaimo hakkaa.

Haaskan näköne vaimo hakkoo.

Ensin hoitaja hakkoo teijät ja sen jälkeen liäkär tappoo teijät.

Vierailija kirjoitti:

Meillä E-Pohjanmaalla onkin verenkeitin joka päivä käytössä. 

Lapsuusmuistoja: enon vaimo samalta suunnalta kysyi: haittaako jos laitan rarion päälle. Me savolaislapset ihmeteltiin, että minkälainen vaate se rario on. 

Vierailija kirjoitti:

Vihta. Lännessä se on saunavasta, idässä piiska.

Kyllä se täällä idässä on vasta.

Ree niinko Raavir...

orimattilassa sanotaan perin konu   ( erilainen  ,outo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Porata. Kaveri Keski-Suomesta käyttää sitä itkemisen synonyyminä, itselleni (Uusimaa) se on koneella reiän tekoa :)

"Ja sit mä porasin"

LOL

Aika erikoista, koska "porata" merkityksessä "itkeä", on nimenomaan stadin slangia.

No ei oo slangia. Mun landella asuvat serkut poraa, stadissa spiidataan.

Nimenomaan. Stadis täytyy griinaa vaikka tekis mieli spiidaa.