Lue keskustelun säännöt.
Sanoja, joilla eri merkityksiä Suomen (murrealueilla)
Kommentit (487)
Vierailija kirjoitti:
Kuka on joskus kulkenut onnikalla ?
Entä linjakkaalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Stadilainen murrefani kirjoitti:
Kaikkea en jaksanut lukea, eli anteeksi jos tämä on jo ollut. Joku puhui tinttaamisesta kiukutteluna, tämä oli uusi mulle, ...
...
Törmäsin seuraavaan lauseeseen: Nyt lähtee poka hyvhään hinthaan kattilat ja värktuukit. Mikä ikinä se värktuuki onkaan , niin aurinkolaseja tai asiakasta Ei tässä tarkoitettu, vaiks asiakas periaatteessa tohon sopisikin .. :D kertokaa etelän miehelle!
...Värktuuki tulee ruotsin kielestä: verktyg, työkalu. Tuuki voi olla pyyhekin, esim. hantuuki on käsipyyhe (handtyg).
Näin sanoivat vanhat ihmiset vallankin= eritoten.
Mun mielestä poru on sanaharkka.
Tuli itku ja poru = Joku pahoitti mielensä ja sitten käytiin sanaharkkaa
Liru laru loru moni turha poru ratki riidaksi muuttuu = Pieni sanaharkka kasvaa helposti isoksi riidaksi
Oon savolainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos alkaisitte kaikki puhua ihan yleiskieltä? Minua ällöttävät nuo murteet, vaikka kuinka väitätte niiden olevan rikkaus.
No ei. Kirjakielellä puhuminen kuulostaa ihan siltä kuin olisi joku neurologinen vamma, kun pitää miettiä mitä puhuu. Se on ihan kamalan kuuloista kun jotkut savolaiset yrittävät puhua kirjakieltä. Puhutko itse kirjakieltä vain näetkö yleiskielenä etelä-Suomen slangin?
En puhu kirjakieltä vaan yleiskieltä. Voit nimittää sitä miksi slangiksi tahansa. Ja nuo murteet - suomenruotsalainen tuttu, kotoisin alueelta, jossa puhutaan vahvaa suomenruotsin murretta - oli joutunut ensin opettelemaan högsvenskan kouluun mentyään. Eikö suomenkielisille voisi asettaa saman vaatimuksen? Siis mikä nyt vastaisi högsvenskaa suomen kielessä, yleiskieli kai.
Jos ehdottomasti haluaisin, voisin puhua myös kirjakieltä. En näe mitään syytä sille.
Vai joutui tuttavasi opettelemaan högsvenskan kouluun mentyään? Näinhän se on kaikilla. Lapsuudessa puhumme puhekieltä. Ja tietenkin kuulemme yleis-/kirjakieltä televisiosta jo ennen kouluun menoa. Kirjakielen säännöt tulevat sitten koulussa. Mieti nyt vaikka arabian kieltä. Puhekieli ei todellakaan ole sama Marokosta Saudi-Arabiaan. Kyllä tuollakin päin maailmaa opiskellaan högarabiskan säännöt vasta koulussa.
Kyllä meillä kotona puhuttiin yleiskieltä. Ei ollut mitään murteita.
Ei murteita, mutta entä puhekieltä? Jos olet pääkaupunkiseudulta, etkö koskaan kuullut esim. Mansku (Mannerheimintie)? Rohkenen epäillä, että kaikki mitä puhuitte, oli sataprosenttisesti yleiskieltä ...
En ole kotoisin pääkaupunkiseudulta ja isäni oli kansakoulunopettaja, eiköhän tuo selitä aika pitkälle puheeni. Manskun kuulin vasta nuorena aikuisena muutettuani Hkiin.
Miksi on niin vaikea uskoa, että jotkut puhuvat yleiskieltä? - Muutimme myöhemmin Turkuun ja päiväkodin tädit tulivat juoksujalkaa ensimmäisen hoitopäivän jälkeen kailottamaan: Teirän poika puhuu kirjakiält! Eli yleiskielen tädit ottivat kirjakielenä. Nauratti.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä poru on sanaharkka.
Tuli itku ja poru = Joku pahoitti mielensä ja sitten käytiin sanaharkkaa
Liru laru loru moni turha poru ratki riidaksi muuttuu = Pieni sanaharkka kasvaa helposti isoksi riidaksi
Oon savolainen.
Ilmankos meillä poru on muuttunut ratki riemuksi.
Turha itku iloksi.
Varsinais-suomalainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Stadilainen murrefani kirjoitti:
Kaikkea en jaksanut lukea, eli anteeksi jos tämä on jo ollut. Joku puhui tinttaamisesta kiukutteluna, tämä oli uusi mulle, ...
...
Törmäsin seuraavaan lauseeseen: Nyt lähtee poka hyvhään hinthaan kattilat ja värktuukit. Mikä ikinä se värktuuki onkaan , niin aurinkolaseja tai asiakasta Ei tässä tarkoitettu, vaiks asiakas periaatteessa tohon sopisikin .. :D kertokaa etelän miehelle!
...Värktuuki tulee ruotsin kielestä: verktyg, työkalu. Tuuki voi olla pyyhekin, esim. hantuuki on käsipyyhe (handtyg).
Näin sanoivat vanhat ihmiset vallankin= eritoten.
Vakstuuki on vahakangas
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskipohjanmaalla:
"onpa kauhea talo"= "onpa hieno/iso talo""Onpa hieno takki"= "onpa ohut takki"
Olen Keski-Pohjanmaalta ja tuota ensimmäistä en tunnista, mutta jälkimmäisen kyllä. Lapsuudenkodissani sanottiin esim. että jollakin on hieno tai hienee tukka (ohut tukka) tai että pilkotaan sipuli oikein hienoksi (pieneksi silpuksi).
Takki ei mielestäni voi olla hieno, muuten kuin olemalla parempi takki, sen sijaan kangas, josta takki on tehty voi olla hienoa eli ohutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos alkaisitte kaikki puhua ihan yleiskieltä? Minua ällöttävät nuo murteet, vaikka kuinka väitätte niiden olevan rikkaus.
No ei. Kirjakielellä puhuminen kuulostaa ihan siltä kuin olisi joku neurologinen vamma, kun pitää miettiä mitä puhuu. Se on ihan kamalan kuuloista kun jotkut savolaiset yrittävät puhua kirjakieltä. Puhutko itse kirjakieltä vain näetkö yleiskielenä etelä-Suomen slangin?
En puhu kirjakieltä vaan yleiskieltä. Voit nimittää sitä miksi slangiksi tahansa. Ja nuo murteet - suomenruotsalainen tuttu, kotoisin alueelta, jossa puhutaan vahvaa suomenruotsin murretta - oli joutunut ensin opettelemaan högsvenskan kouluun mentyään. Eikö suomenkielisille voisi asettaa saman vaatimuksen? Siis mikä nyt vastaisi högsvenskaa suomen kielessä, yleiskieli kai.
Jos ehdottomasti haluaisin, voisin puhua myös kirjakieltä. En näe mitään syytä sille.
Aikamoista soopaa. Kaikki normaalit ruotsalaiset osaa murteetonta ruotsia, ihan niinku kaikki normaalit suomalaiset osaa tarvittaessa yleiskieltä.
Sitäpaitsi, "högsvenska" on Gävlen alueen murre, sitä vaan satutaan pitämään kaikista "puhtaimpana" puhetapana, vaikkei ole yhtään sen oikeampi kuin skånska tai östergötska tai halländska.
Kakku tai leipäkakku voi Savossa tarkoittaa myös ihan perus ruislimppua tai sen siivua. "Otattako työ kakkuva kahaveen kanssa? Mittee sitä tuohon kahaviin, maetoa elj' sokeria? Elekee kehata torottoo siinä, kääkee pöytään." Tarkoittaisi meidän suvussa, että haluaako joku voileipää kahvin kanssa, ja että haluaako kahvinsa juoda maidolla vai sokerilla. Ja että samantien pöytään siitä töllistelemästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos alkaisitte kaikki puhua ihan yleiskieltä? Minua ällöttävät nuo murteet, vaikka kuinka väitätte niiden olevan rikkaus.
No ei. Kirjakielellä puhuminen kuulostaa ihan siltä kuin olisi joku neurologinen vamma, kun pitää miettiä mitä puhuu. Se on ihan kamalan kuuloista kun jotkut savolaiset yrittävät puhua kirjakieltä. Puhutko itse kirjakieltä vain näetkö yleiskielenä etelä-Suomen slangin?
En puhu kirjakieltä vaan yleiskieltä. Voit nimittää sitä miksi slangiksi tahansa. Ja nuo murteet - suomenruotsalainen tuttu, kotoisin alueelta, jossa puhutaan vahvaa suomenruotsin murretta - oli joutunut ensin opettelemaan högsvenskan kouluun mentyään. Eikö suomenkielisille voisi asettaa saman vaatimuksen? Siis mikä nyt vastaisi högsvenskaa suomen kielessä, yleiskieli kai.
Jos ehdottomasti haluaisin, voisin puhua myös kirjakieltä. En näe mitään syytä sille.
Vai joutui tuttavasi opettelemaan högsvenskan kouluun mentyään? Näinhän se on kaikilla. Lapsuudessa puhumme puhekieltä. Ja tietenkin kuulemme yleis-/kirjakieltä televisiosta jo ennen kouluun menoa. Kirjakielen säännöt tulevat sitten koulussa. Mieti nyt vaikka arabian kieltä. Puhekieli ei todellakaan ole sama Marokosta Saudi-Arabiaan. Kyllä tuollakin päin maailmaa opiskellaan högarabiskan säännöt vasta koulussa.
Kyllä meillä kotona puhuttiin yleiskieltä. Ei ollut mitään murteita.
Ei murteita, mutta entä puhekieltä? Jos olet pääkaupunkiseudulta, etkö koskaan kuullut esim. Mansku (Mannerheimintie)? Rohkenen epäillä, että kaikki mitä puhuitte, oli sataprosenttisesti yleiskieltä ...
En ole kotoisin pääkaupunkiseudulta ja isäni oli kansakoulunopettaja, eiköhän tuo selitä aika pitkälle puheeni. Manskun kuulin vasta nuorena aikuisena muutettuani Hkiin.
Miksi on niin vaikea uskoa, että jotkut puhuvat yleiskieltä? - Muutimme myöhemmin Turkuun ja päiväkodin tädit tulivat juoksujalkaa ensimmäisen hoitopäivän jälkeen kailottamaan: Teirän poika puhuu kirjakiält! Eli yleiskielen tädit ottivat kirjakielenä. Nauratti.
Et ole tosissasi? Jo päiväkoti-ikäisenä ymmärsit, mikä ero on kirjakielellä ja yleiskielellä? Olipa syytäkin nauraa joskus 3-vuotiaana tyhmille tädeille!!!
Jos näin on, varmasti puhuit yleiskieltä jo päiväkodissa kauniisti artikuloiden. Et ottanut mitään vaikutteita muilta päiväkodin lapsilta.
Tuo otsikko ei ainakaan ollut suomea. Outo kohta laittaa sulkumerkit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos alkaisitte kaikki puhua ihan yleiskieltä? Minua ällöttävät nuo murteet, vaikka kuinka väitätte niiden olevan rikkaus.
No ei. Kirjakielellä puhuminen kuulostaa ihan siltä kuin olisi joku neurologinen vamma, kun pitää miettiä mitä puhuu. Se on ihan kamalan kuuloista kun jotkut savolaiset yrittävät puhua kirjakieltä. Puhutko itse kirjakieltä vain näetkö yleiskielenä etelä-Suomen slangin?
En puhu kirjakieltä vaan yleiskieltä. Voit nimittää sitä miksi slangiksi tahansa. Ja nuo murteet - suomenruotsalainen tuttu, kotoisin alueelta, jossa puhutaan vahvaa suomenruotsin murretta - oli joutunut ensin opettelemaan högsvenskan kouluun mentyään. Eikö suomenkielisille voisi asettaa saman vaatimuksen? Siis mikä nyt vastaisi högsvenskaa suomen kielessä, yleiskieli kai.
Jos ehdottomasti haluaisin, voisin puhua myös kirjakieltä. En näe mitään syytä sille.
Aikamoista soopaa. Kaikki normaalit ruotsalaiset osaa murteetonta ruotsia, ihan niinku kaikki normaalit suomalaiset osaa tarvittaessa yleiskieltä.
Sitäpaitsi, "högsvenska" on Gävlen alueen murre, sitä vaan satutaan pitämään kaikista "puhtaimpana" puhetapana, vaikkei ole yhtään sen oikeampi kuin skånska tai östergötska tai halländska.
No, nyt taidetaan puhua kahdesta eri asiasta ja kahdesta eri maasta. Sinä puhut Ruotsista ja minä Närpiön seudusta! Jos olet ikinä kuullut närpiöläisen puhuvan, niin kyllähän se on täysin käsittämätöntä mongerrusta ja tämä seudulla syntynyt ja kasvanut sanoi itse, että koulun alussa piti opetella "högsvenska", jolla hän tarkoitti suomenruotsia. Lisäksi hän sanoi rannikkoruotsin olevan lähtöisin 1100-luvulta, jolloin ruotsalaisia asutettiin Suomeen ja että kieli on säilynyt täällä, kun taas Ruotsissa kieli on kehittynyt ja nykyaikaistunut. Mitä muuten luulet tarkoittavan sanan "skryyp"? Tai "Kvasch gröbb je tu?"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Porata on myös Etelä-Pohjanmaan murretta. Siirtynyt sieltä varmaan Stadin slangiksi. Mun mummo sanoi aina porata kun tarkoitti itkeä tai ”älä ny poraja!”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieman ohis: tuoreena miniänä olin Itä-Suomessa anoppilassa vierailulla.
Anoppi kysyi: 'syödäänkö tänään kalloo?' Tai ehdotus, että tänään voitaisiin 'syödä kalloo', en muista tarkalleen oliko kysymys vai ehdotus tms.En kuitenkaan voinut mitään sille, että ensimmäisenä mieleeni tuli kannibalismi ja vastaavat asiat. Ennen kuin ymmärsin, että kysymys tarkoitti, että syödäänkö kalaa.
(Nyt olen asunut pitkään Itä-Suomessa ja edelleen aina joskus tulee vastaan sanoja ja ilmaisuja, joiden merkitystä en tarkalleen tunne. Lähinnä iäkkäiden ihmisten puheessa.)
:D
Sain päivän naurut! Olen kotoisin Savosta, enkä ole koskaan tajunnut tuota.. Edelleen syön kalloo :)
Vähän ohis, mutta
Kauppinen muutti Savoon ja vähitellen häntä alkoi todella harmittaa, kun ihmiset kutsuivat häntä aina Kaappiseksi. Lopulta vaihtoi nimensä ihan virallisestikin Kaappiseksi. Sen jälkeen ihmiset totesivat, että "no se Kaappinennii on vaihtana nimensä Kuappiseksi" ...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riskiä ei ole vielä mainittu. Idässä jonkun ollessa riski, hän on ahkera ja nopea työntekijä. Lännessä taas riski on naiselle suorastaan loukkaus, riskin ollessa (roteva) lihava.
40 person tiedän, mutta ronkelin olen ymmärtänyt tarkoittavan nirsoa.
Tampereella:
Riski on roteva, riuska ahkera ja nopea,
perso on ahne jollekin, esim. perso makealle,
ronkeli ronklaa, eli nirsoilee ja valkkaa
ruoka ei ole tuimaa, tuima on tiukka, hiukan kiukkuisen oloinen ihminen, tai ihmisellä voi olla esim. tuima katse
Nuoruusmuistoja 50 vuoden takaa:
Pohjois-Karjalassa ruoka voi kyllä olla tuimaa ja se oli silloin muistaakseni suolatonta, mautonta.
Ota keittoo, sanoi kaverini äiti joskus ja ihmettelin, kun pöydällä oli puurokattila. Keitto oli siis ilmeisesti mitä tahansa kattilassa olevaa keitettyä ruokaa.
Tämä on täällä jo mainittukin, että pihassa tarkoitti kotona.
Vierailija kirjoitti:
Porata on myös Etelä-Pohjanmaan murretta. Siirtynyt sieltä varmaan Stadin slangiksi. Mun mummo sanoi aina porata kun tarkoitti itkeä tai ”älä ny poraja!”
Höpöhöpö ..Etelä-Pohjanmaalla itku on märäjämistä!!Älä märäjä !!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä punkasta.
Lapsena pestiin äitini kanssa pyykkiä käsin.
Se jaloilla seisova korkeampi oli punkka ja matala ovaalinmuotoinen oli palju.
Eli pyykkipunkka ja pyykkipalju.
Puisia molemmat.Hämeestä olen. Ja täällä myös porataan.
Itkeminen ja poraaminen, sama sana, kaksi tarkoitusta.Etelä -Pohjanmaalla kersat pestihin punkas ja pyykit korvees (korvee=saavi )
Joo ja vampulla hangattihin ja lopuksi virutettihin lämpöösellä verellä:)
Vierailija kirjoitti:
Lakka eli hilla eli suomuurain (Rubus chamaemorus)
Savolaisena suosin kyllä lakka-sanaa sillä hilla on turhan lähellä hillo-sanaa. Hillahillo kuullostaisi jotenkin toistolta.
Kun kävin intin Kajaanissa, niin siellä oli porukkaa mm. Kokkolasta, joilla oli huvittava tapa sanoa "misä" (missä) ja "täsä" (tässä), jolloin toinen s-kirjan oli kadonnut jonnekin.
Ja Etelä-Pohjanmaalla lakat ovat valokkeja!
Totta! :) Huomasin itsekin erheeni, kun viikonloppuna kaupassa jauhohyllyllä osui silmiin "hieno ruisjauho".