Lue keskustelun säännöt.
Sanoja, joilla eri merkityksiä Suomen (murrealueilla)
Kommentit (487)
Vierailija kirjoitti:
Olen Pohjois-Savosta ja mulle 'lervata' tarkoittaa oksentamista. Muutin Joensuuhun ja täällä se tarkoittaakin kaatumista.
Joku kertoi lervanneensa skeittilaudalla ja mä tajusin vasta viikkoja myöhemmin mitä se oikeesti meinas.
Olen kasvanut Hämeessä, ja minulle "lervata" tai "heittää lervat" on aina ollut kaatumista. Kerran jäin hämilleni, kun eräs ihminen kertoi lervanneensa kun söi liikaa. Ihmettelin miten täynnä ihmisen pitää olla, kun ei pystyssä pysy :D
Toinen mikä hämmentää, on sana "kaveri". Minulle kaveri on jotain ystävän ja tuttavan väliltä, mutta oululaisille sukulaisille kyseessä on seurustelukumppani. On varmaan tullut väärinkäsityksiä kun olen sanonut jonkun olevan ihan vain kaveri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nappu=kuuppa, saunassa käytettävä vesikauhu
kuuppa myös lampussa
Aika hurja sauna teillä D:
Vierailija kirjoitti:
Meilläpäin pannaan kokoajan. D
Pannaan seisten - seisotaan.
Pannaan mennen - mennään.
Pannaan ollen - ollaan.
Pas ollen si - ole kunnolla.
Pas se sinne si- laita se sinne.
Äidin vanhemmatkin sanoi, että "koira panee hau hau" :D
Vierailija kirjoitti:
Kalkkis kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porata. Kaveri Keski-Suomesta käyttää sitä itkemisen synonyyminä, itselleni (Uusimaa) se on koneella reiän tekoa :)
"Ja sit mä porasin"
LOL
Porata on kylläkin normaali slangisana Helsingissä, tarkoittaa itkemistä.
Nyt on pakko lisätä, että kuulin tämän 80-luvulla. Olen siis jo vanha täti, mutta silloin todellakaan en ollut kuullut sitä aiemmin. Onkohan se sen jälkeen yleistynyt täällä Etelä-Suomessakin?
Kyllä me Varsinais-Suomessa 60-luvulla porattiin, en muuten ole vuosiin kuullut kenenkään poraavan kuin reikiä seinään.
"Liru, laru, loru, moni turha poru ratki riemuksi muuttuu" tulee kaiketi tuosta lällätyksestä.
Riidaksi, ei riemuksi. Ja teoriasi taitaa olla muutenkin väärä.
Jämerä. Etelä-Pohjanmaalla outo ja omituinen. Muualla kai jämäkkä ja tukeva
Sisältö jatkuu mainoksen alla
verkkainen toisille nopea toisille hidas, etenkin helsingin hyvillä alueilla nopea
Vierailija kirjoitti:
Kehdata.
Jossain päin (ehkä itä-suomessa) kehtaaminen tarkoittaa jaksamista, viitsimistä. Esim. ”En kehtaa tehdä ruokaa” = en jaksa tehdä ruokaa.
Minulle (etelä-suomesta) kehtaaminen tarkoittaa, että ei uskalla tehdä jotain, koska se hävettää. Esim. ”En kehtaa mennä saunaan ihastuksen kanssa” = en uskalla mennä saunaan ihastuksen kanssa.
Totta. Muutin Kainuusta, aivan itärajalta, länsirannikolle ja minulle tuo kehdata tarkoittaa juuri tuota jaksamista/viitsimistä ja täällä rannikolla se olikin yhtäkkiä tarkoittikin ilkeämistä (iletä tehdä jotain). En tiennyt tuota eroa ennen kuin muutin tänne, käytän sitä edelleenkin tuossa minulle alkuperäisessä merkityksessä. Kyllähän se joskus huvittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eräs kaverini on Kainuusta ja siellä rahka tarkoittaa rupea. Yäk:)
En ole ikinä kuullut tuollaisesta rahka-sanan käytöstä ja olen kotoisin Kainuusta. Rahka oli rahka ja rupi oli rupi, ainakin sielläpäin missä asuin lapsena-nuorena.
Vierailija kirjoitti:
kirves = hammas
Onk sil jo kirvei? kysyi mieheni isoäiti kun menimme vauvan kanssa kylään.
Eik se kysyn et on kakon kirvei?
(Kakko= leipä ja kirves =hammas)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mälli = karkki Pohjanmaalla
On aiheuttanut vaivaantuneisuutta, kun Pohjanmaan sukulaiset kysyvät kovaäänisesti "lisää mälliä"
Oon ihan Tampereen länsinaapurista kotoisin ja meilläpäin kans joskus puhuttiin karkin mällistä suussa, mut lähinnä sillä tarkoitettiin, jos oli, noh, joku iso karkin mälli suussa. :-D Eli siis vaikka joku tosi iso tai sitkeä karkki, mitä joutui kovasti mässyttään, että sai sen pieneksi ja nielaistua. Vaikea muuten selittää. :-D
Tosin mun äidin isä on Pohjanmaalta, että muistankohan tän vaan siksi ja puhuttiinkohan muualla näin vai vain meidän perheessä, enpäs oo muuten varma nyt kun mietin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tussu ja palli.
Esim. "pyörän rengas on ihan tussu" eli tyhjä. Tai "istu siihen pallille" eli jakkaralle.
Toki myös ne perinteiset merkityksetkin noilla on :-D mut noi on ihan normaalit tavat sanoa meilläpäin=Nokialla.
Onko nuo niin käytössä Pirkanmaan ulkopuolella?
Vierailija kirjoitti:
Keski-Suomessa käytetään linja-autosta sanaa linkki. Esim. itse en koskaan käytä sanaa bussi, kuten muualla usein käytetään. Tampereella asuessani sain putoja katseita, kun käytin sanaa linkki. Eivät ymmärtäneet, mistä puhuin 😂
Keski-Suomessa käytetään eka- ja tokaluokkalaisista nimitystä eput ja toput. Tätä ei taida muualla olla käytlssä.
Ainakin Nokialla muuten mun lapsuudessa 80-90-luvuilla me puhuttiin, että mennään linkalla (linkka) eli linja-autolla Tampereelle. Mut en oo kyllä pitkään aikaan käyttänyt sitä sanaa enkä tiedä, käyttääkö siellä enää muutkaan?
Nyt pk-seudulla koen olevani outo, kun puhun linja-autosta, mut en tiedä, pitävätkö oikeasti vai tuntuuko se vain siltä? Kaikki tuntuu puhuvan vain bussista tai dösästä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Verkkainen tarkoittaa etelä-pohjanmaalla nopeaa ja itä-suomessa hidasta. Meni kauan aikaa tajuta tämä. Ei pitäisi käyttää tuollaisia täysin päinvastaisia käsitteitä ollenkaan, kun ne voivat olla ihmisillä ihan ”sisäänrakennettuja” käsitteitä.
Herranjestas, kiitos tästä tiedosta! Tämä selittää paljon! :-D
Joku aika sitten näin reilu 30-vuotiaana lahtelainen mieheni valisti minua, että verkkainen tarkoittaa hidasta ja minä kun olin aina luullut, että se tarkoittaisi nopeampaa tahtia, jos esim. sanotaan "mennään nyt vähän verkkaisemmin", kun joku hoputtaa toista. Olin jo ihan hämmentynyt, että täh, ei voi olla. Luulin olleeni ihan sekaisin... :-)
Äidin isä on etelä-Pohjanmaalta ja isänikin juuret Tampereen ja Sastamalan välistä. Liekö sielläkin tarkoitettu noin päin?
Vierailija kirjoitti:
Keskipohjanmaalla:
"onpa kauhea talo"= "onpa hieno/iso talo""Onpa hieno takki"= "onpa ohut takki"
Olen Keski-Pohjanmaalta ja tuota ensimmäistä en tunnista, mutta jälkimmäisen kyllä. Lapsuudenkodissani sanottiin esim. että jollakin on hieno tai hienee tukka (ohut tukka) tai että pilkotaan sipuli oikein hienoksi (pieneksi silpuksi).
Sanotaan myös koira panee haukkujen, siis koira haukkuu.
Panes ny istujen, voit istua, ole hyvä ja istu.
Paljonko pannaan, paljonko laitetaan.
Stadilainen murrefani kirjoitti:
Kaikkea en jaksanut lukea, eli anteeksi jos tämä on jo ollut. Joku puhui tinttaamisesta kiukutteluna, tämä oli uusi mulle, ...
...
Törmäsin seuraavaan lauseeseen: Nyt lähtee poka hyvhään hinthaan kattilat ja värktuukit. Mikä ikinä se värktuuki onkaan , niin aurinkolaseja tai asiakasta Ei tässä tarkoitettu, vaiks asiakas periaatteessa tohon sopisikin .. :D kertokaa etelän miehelle!
...
Värktuuki tulee ruotsin kielestä: verktyg, työkalu. Tuuki voi olla pyyhekin, esim. hantuuki on käsipyyhe (handtyg).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskipohjanmaalla:
"onpa kauhea talo"= "onpa hieno/iso talo""Onpa hieno takki"= "onpa ohut takki"
Olen Keski-Pohjanmaalta ja tuota ensimmäistä en tunnista, mutta jälkimmäisen kyllä. Lapsuudenkodissani sanottiin esim. että jollakin on hieno tai hienee tukka (ohut tukka) tai että pilkotaan sipuli oikein hienoksi (pieneksi silpuksi).
Kommentti tuohon esimerkkiin "pilkotaan sipuli oikein hienoksi". Tämä ei ole murretta. Kielitoimiston sanakirjassakin lukee:
hieno ... 7. pienirakeinen, -syinen. Hieno hiekka. Jauhaa, silputa hienoksi. Tähdätä hienolla jyvällä
Netistäkin löytyy vaikka kuinka paljon ruokaohjeita, joissa sanotaan: "pilko hienoksi".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs kaverini on Kainuusta ja siellä rahka tarkoittaa rupea. Yäk:)
En ole ikinä kuullut tuollaisesta rahka-sanan käytöstä ja olen kotoisin Kainuusta. Rahka oli rahka ja rupi oli rupi, ainakin sielläpäin missä asuin lapsena-nuorena.
https://fi.wiktionary.org/wiki/rahka:
(murteellinen) tylpän iskun aiheuttama turvotus iholla, pahka
Wiktionaryssa sanotaan vain "murteellinen". Ehkä joku voisi kommentoida tätä? Tarkoittaako 'rahka' sinulle turvotusta iholla?
Minulla, varsinais-suomalaisella,on paljon sanoja, joilla on kaksoismerkitys, isoäidin evakkotaustan vuoksi.
Esim juuri sukkela-sanaa en käytä tai tuima-sana, jolla on kolme merkitystä suolainen, suolaton tai jos on tuima ilme on vihaisen/päättäväisen näköinen. En muista mistä sanat ovat tulleet minulle, isoäidiltä tai ympäristöstä.