Sanoja, joilla eri merkityksiä Suomen (murrealueilla)

Punkka on meillä Oulussa sänky ja vanna on lapsen amme. Jossain punkka on amme.

Olen kotoisin Kainuusta ja joskus mummu sanoi " elä mee niin kivasti" = älä mene niin nopeasti

Rovaniemellä opiskellessa joku kertoi, ettei ollut mistä panna hilloja kakun päälle. Ajattelin, että onpa oudot tavat - meillä päin hillot pannaan pikemminkin kakun väliin eikä päälle. Vasta myöhemmin ymmärsin hänen tarkoittavan lakkoja.

Mitäs jos alkaisitte kaikki puhua ihan yleiskieltä? Minua ällöttävät nuo murteet, vaikka kuinka väitätte niiden olevan rikkaus.

Vierailija kirjoitti:

Tussu ja palli.

Esim. "pyörän rengas on ihan tussu" eli tyhjä. Tai "istu siihen pallille" eli jakkaralle.

Toki myös ne perinteiset merkityksetkin noilla on :-D mut noi on ihan normaalit tavat sanoa meilläpäin=Nokialla.

Onko nuo niin käytössä Pirkanmaan ulkopuolella?

Satakunnassa (Porissa) ainakin on puhuttu tussusta pyöränkumista ja palli on tarkoittanut jakkaraa. 

Vierailija kirjoitti:

Mitäs jos alkaisitte kaikki puhua ihan yleiskieltä? Minua ällöttävät nuo murteet, vaikka kuinka väitätte niiden olevan rikkaus.

No ei. Kirjakielellä puhuminen kuulostaa ihan siltä kuin olisi joku neurologinen vamma, kun pitää miettiä mitä puhuu. Se on ihan kamalan kuuloista kun jotkut savolaiset yrittävät puhua kirjakieltä. Puhutko itse kirjakieltä vain näetkö yleiskielenä etelä-Suomen slangin?

Vierailija kirjoitti:

Mitäs jos alkaisitte kaikki puhua ihan yleiskieltä? Minua ällöttävät nuo murteet, vaikka kuinka väitätte niiden olevan rikkaus.

Murteet kuuluvat kaikkiin kieliin. Pidit niistä sitten tai et. Kielenopiskelijoille olisi tietenkin helpompaa, jos kaikki puhuisivat vain kirjakieltä. Mutta kun niin ei vain ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs jos alkaisitte kaikki puhua ihan yleiskieltä? Minua ällöttävät nuo murteet, vaikka kuinka väitätte niiden olevan rikkaus.

No ei. Kirjakielellä puhuminen kuulostaa ihan siltä kuin olisi joku neurologinen vamma, kun pitää miettiä mitä puhuu. Se on ihan kamalan kuuloista kun jotkut savolaiset yrittävät puhua kirjakieltä. Puhutko itse kirjakieltä vain näetkö yleiskielenä etelä-Suomen slangin?

En puhu kirjakieltä vaan yleiskieltä. Voit nimittää sitä miksi slangiksi tahansa. Ja nuo murteet - suomenruotsalainen tuttu, kotoisin alueelta, jossa puhutaan vahvaa suomenruotsin murretta - oli joutunut ensin opettelemaan högsvenskan kouluun mentyään. Eikö suomenkielisille voisi asettaa saman vaatimuksen? Siis mikä nyt vastaisi högsvenskaa suomen kielessä, yleiskieli kai.

Jos ehdottomasti haluaisin, voisin puhua myös kirjakieltä. En näe mitään syytä sille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs jos alkaisitte kaikki puhua ihan yleiskieltä? Minua ällöttävät nuo murteet, vaikka kuinka väitätte niiden olevan rikkaus.

No ei. Kirjakielellä puhuminen kuulostaa ihan siltä kuin olisi joku neurologinen vamma, kun pitää miettiä mitä puhuu. Se on ihan kamalan kuuloista kun jotkut savolaiset yrittävät puhua kirjakieltä. Puhutko itse kirjakieltä vain näetkö yleiskielenä etelä-Suomen slangin?

En puhu kirjakieltä vaan yleiskieltä. Voit nimittää sitä miksi slangiksi tahansa. Ja nuo murteet - suomenruotsalainen tuttu, kotoisin alueelta, jossa puhutaan vahvaa suomenruotsin murretta - oli joutunut ensin opettelemaan högsvenskan kouluun mentyään. Eikö suomenkielisille voisi asettaa saman vaatimuksen? Siis mikä nyt vastaisi högsvenskaa suomen kielessä, yleiskieli kai.

Jos ehdottomasti haluaisin, voisin puhua myös kirjakieltä. En näe mitään syytä sille.

Vai joutui tuttavasi opettelemaan högsvenskan kouluun mentyään? Näinhän se on kaikilla. Lapsuudessa puhumme puhekieltä. Ja tietenkin kuulemme yleis-/kirjakieltä televisiosta jo ennen kouluun menoa. Kirjakielen säännöt tulevat sitten koulussa. Mieti nyt vaikka arabian kieltä. Puhekieli ei todellakaan ole sama Marokosta Saudi-Arabiaan. Kyllä tuollakin päin maailmaa opiskellaan högarabiskan säännöt vasta koulussa.

Neulominen ja kutominen ovat meillä päin kaksi eri asiaa.

Kintaat ovat minulle sama asia kuin neulotut lapaset, mutta jossain päin Suomea ne tarkoittavat nahkarukkasia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs jos alkaisitte kaikki puhua ihan yleiskieltä? Minua ällöttävät nuo murteet, vaikka kuinka väitätte niiden olevan rikkaus.

No ei. Kirjakielellä puhuminen kuulostaa ihan siltä kuin olisi joku neurologinen vamma, kun pitää miettiä mitä puhuu. Se on ihan kamalan kuuloista kun jotkut savolaiset yrittävät puhua kirjakieltä. Puhutko itse kirjakieltä vain näetkö yleiskielenä etelä-Suomen slangin?

En puhu kirjakieltä vaan yleiskieltä. Voit nimittää sitä miksi slangiksi tahansa. Ja nuo murteet - suomenruotsalainen tuttu, kotoisin alueelta, jossa puhutaan vahvaa suomenruotsin murretta - oli joutunut ensin opettelemaan högsvenskan kouluun mentyään. Eikö suomenkielisille voisi asettaa saman vaatimuksen? Siis mikä nyt vastaisi högsvenskaa suomen kielessä, yleiskieli kai.

Jos ehdottomasti haluaisin, voisin puhua myös kirjakieltä. En näe mitään syytä sille.

Vai joutui tuttavasi opettelemaan högsvenskan kouluun mentyään? Näinhän se on kaikilla. Lapsuudessa puhumme puhekieltä. Ja tietenkin kuulemme yleis-/kirjakieltä televisiosta jo ennen kouluun menoa. Kirjakielen säännöt tulevat sitten koulussa. Mieti nyt vaikka arabian kieltä. Puhekieli ei todellakaan ole sama Marokosta Saudi-Arabiaan. Kyllä tuollakin päin maailmaa opiskellaan högarabiskan säännöt vasta koulussa.

Kyllä meillä kotona puhuttiin yleiskieltä. Ei ollut mitään murteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs kaverini on Kainuusta ja siellä rahka tarkoittaa rupea. Yäk:)

Savossa rahka on ohut kerros, joka on sulkenut haavan pinnan, mutta ei ole valmis rupi.

Venäjältä tullut hoitaja käyttää sanaa "rähmii", kun haavalla on eritettä /katetta. Minusta se tarkoittaa silmissä olevaa eritettä tulehduksessa. Mutta loogista kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs jos alkaisitte kaikki puhua ihan yleiskieltä? Minua ällöttävät nuo murteet, vaikka kuinka väitätte niiden olevan rikkaus.

No ei. Kirjakielellä puhuminen kuulostaa ihan siltä kuin olisi joku neurologinen vamma, kun pitää miettiä mitä puhuu. Se on ihan kamalan kuuloista kun jotkut savolaiset yrittävät puhua kirjakieltä. Puhutko itse kirjakieltä vain näetkö yleiskielenä etelä-Suomen slangin?

En puhu kirjakieltä vaan yleiskieltä. Voit nimittää sitä miksi slangiksi tahansa. Ja nuo murteet - suomenruotsalainen tuttu, kotoisin alueelta, jossa puhutaan vahvaa suomenruotsin murretta - oli joutunut ensin opettelemaan högsvenskan kouluun mentyään. Eikö suomenkielisille voisi asettaa saman vaatimuksen? Siis mikä nyt vastaisi högsvenskaa suomen kielessä, yleiskieli kai.

Jos ehdottomasti haluaisin, voisin puhua myös kirjakieltä. En näe mitään syytä sille.

Vai joutui tuttavasi opettelemaan högsvenskan kouluun mentyään? Näinhän se on kaikilla. Lapsuudessa puhumme puhekieltä. Ja tietenkin kuulemme yleis-/kirjakieltä televisiosta jo ennen kouluun menoa. Kirjakielen säännöt tulevat sitten koulussa. Mieti nyt vaikka arabian kieltä. Puhekieli ei todellakaan ole sama Marokosta Saudi-Arabiaan. Kyllä tuollakin päin maailmaa opiskellaan högarabiskan säännöt vasta koulussa.

Kyllä meillä kotona puhuttiin yleiskieltä. Ei ollut mitään murteita.

Ei murteita, mutta entä puhekieltä? Jos olet pääkaupunkiseudulta, etkö koskaan kuullut esim. Mansku (Mannerheimintie)? Rohkenen epäillä, että kaikki mitä puhuitte, oli sataprosenttisesti yleiskieltä ...

Vierailija kirjoitti:

Neulominen ja kutominen ovat meillä päin kaksi eri asiaa.

Kintaat ovat minulle sama asia kuin neulotut lapaset, mutta jossain päin Suomea ne tarkoittavat nahkarukkasia.

Minulle kaikki kintaat on kintaita, materiaalista riippumatta.

Turussa lapsena, jos joku kysyi "kui" niin siihen vastattiin: " pistä tikku pers**n ja ui"...

RUK:ssa Haminassa eka päivänä joukkueenjohtaja antoi minulle tehtävän ja kun en oikein ymmärtänyt paikallista murretta niin jatkoi " mitä työ oikein vuotatte ?". Kyllä sitten turkulainen aika pian sulkeisten kautta oppi paikallisen murteenkin....

Kuka on joskus kulkenut onnikalla ?

Vierailija kirjoitti:

Olen kotoisin Kainuusta ja joskus mummu sanoi " elä mee niin kivasti" = älä mene niin nopeasti.

Taas tälläinen mitä vaan yksi mummu käyttää ja kuvitellaan että se on Kainuuta, samoin kuin tuolla aiemmin se rahka=rupi.

Etelä-Pohjanmaalla on mielenkiintoisia ilmaisuja, aiheuttaa välillä näin Keski-Suomalaiselle ongelmia ymmärtää kun käy miehen sukulaisissa. :) Tosin ymmärtämisen ongelmat ovat molemminpuolisia, minä nimittäin puhun luonnostaan hirveän nopeasti kun taas siellä puhutaan hyvin rauhaisaan tahtiin.

Joitain sanoja joita olen pistänyt merkille:

Kaahia on kiivetä tai kivuta, ilmeisesti tarkoittaa jossain muualla päin myös autolla kaahailua?

Toimittaa tarkoittaa kertoa jotain asiaa, kun taas itselle tulee mieleen joku lehden toimittaja tai paketin toimitus. 

Vierailija kirjoitti:

Minulle vinkka tarkoittaa tuulta, mutta kaverin mielestä se on keppi jolla asetetaan kahvipannu nuotiolle lämpenemään.

Jossain päin Lappia vinkka on myös hevostraileri.

Turkulainen mieheni mietti hetken, kun jyväskyläläinen mummoni sanoi että käytä kättä vehnäsellä. Kehoitti siis ottamaan pullaa.