Ihastuminen töissä
Voisitko jättää työsi, jos olisit ihastunut sopimattomasti? Ettei mitään vain tapahtuisi?
Kommentit (21)
Minulle suurin sysäys vaihtaa työpaikkaa oli paha työpaikkaihastus, toki muitakin syitä oli. Oli hyvä päätös.
Tuskin kyllä kertoisin tunteistani henkilölle tai kellekään muullekaan. Ihastukset menee jossain vaiheessa ohi.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin muutenkin jättämässä työn ja olisi olemassa muitakin vaihtoehtoja, niin sitten kyllä. Muussa tapauksessa varmaankaan en. Toki en tiedä mitä tuo sopimaton ihastus tarkoittaa, jotain varattua vai?
Kumpikin on varattu... ja toinen on esihenkilönä.
Vierailija kirjoitti:
Tuskin kyllä kertoisin tunteistani henkilölle tai kellekään muullekaan. Ihastukset menee jossain vaiheessa ohi.
Vuosi kaksi on sellainen aika, että siinä ajassa ihastus muuttuu äkkiä toiminnan tasolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin kyllä kertoisin tunteistani henkilölle tai kellekään muullekaan. Ihastukset menee jossain vaiheessa ohi.
Mitä työpaikan suhteen tekisit? On aika vaikea olo tavata ihastusta päivittäin, jos tietää ettei mitään voi tehdä.
Eikä ihastuksesta voi oikein puhua missään kenellekään. On vain henkisesti vaikea olo.
Ihastuin, kun olin naimisissa. Pari vuotta näin ja sitten päätin lähestyä ihastusta ja hakea avioeroa. Päivääkään en ole katunut.
Vierailija kirjoitti:
Ihastuin, kun olin naimisissa. Pari vuotta näin ja sitten päätin lähestyä ihastusta ja hakea avioeroa. Päivääkään en ole katunut.
Olitko koko ajan samassa työpaikassa ihastuksesi kanssa? Miten kestit siellä?
Luulen että ihastus vähitellen alkaa helpottaa, jos toista ei enää tule tapaamaan.
Olen harkinnut irtisanoutumista. Ihastuminen on aika kuluttavaa, jos tunteita ei voi näyttää. Olen huomannut, että jos ei näe toista, kaipaus pikkuhiljaa helpottaa. Mutta kun näette joka päivä, ikävöit häntä, vaikka toinen olisi ihan vieressä.
Siten oma tilanteeni ei ole sopimaton, että kummallakaan ei ole kumppania. Muita, syitä on, mutta eivät ole isoja esteitä.
Ei meidän työpsikassa ole mahdollisuuksis, eikä aikaskssn ihastus kehenkään.
Vipinää ja vapinaa on töissä on aamu-ja iltavuorot täynnä.
Nuorimmat asiakkaammeet/ hoidettavat ovat yli 75 vuotiaita ja vanhin on tällä hetkellä 94 vuotias rsutavaari,
Kivoja kaikki ja heidän oma positiivinen luonteensa ja hassut muistijutut, tekevät työpäivistä mielenkiintoisia ha toisinaan humoristisiakin,
Olen naishoitaja. Eikä muits miespuolisia henkilöitä osastolla näe eikä kuule, kuin näitä omia asiakkaitamme.
Ja tietenkin toisinasn näkee heidän vieraitaan.
En voisi. Ei olisi ihan helppoa löytää vastaavaa tehtävää.
Vierailija kirjoitti:
En voisi. Ei olisi ihan helppoa löytää vastaavaa tehtävää.
Mutta yrittäisitkö, jos olisit epätoivoisen ihastunut? Vai antaisitko asioiden edetä? Paljon voisi ehkä tehdä vaivihkaa ja pohjustaa tilanteiden ajautumista tietynlaiseen suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voisi. Ei olisi ihan helppoa löytää vastaavaa tehtävää.
Mutta yrittäisitkö, jos olisit epätoivoisen ihastunut? Vai antaisitko asioiden edetä? Paljon voisi ehkä tehdä vaivihkaa ja pohjustaa tilanteiden ajautumista tietynlaiseen suuntaan.
Ja sehän ihastuksesta tekee tuskallista, kun tietää ettei saa eikä pidä, vaikka niin kovasti haluaisi... Selvittää miten kävisi, jos toimisi suoraan.
Eikä tunnu hyvältä töissä ajatuksissaan usein riisua pois toisen vaatteita.
En, se olisi todella typerää ja myös vastuunpakoilua. Minä päätän miten toimin, eikä kenelläkään ole siihen enempää valtaa kuin minulla itselläni. Jos homma menee päin persettä, oma syy ja seuraukset kestetään. Akkojen on välillä vaikea ymmärtää näitä asioita.
Vaihdoin työtehtävää vastaavassa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vaihdoin työtehtävää vastaavassa tilanteessa.
Fiksua. Miten perustelit toiveesi?
Vierailija kirjoitti:
En, se olisi todella typerää ja myös vastuunpakoilua. Minä päätän miten toimin, eikä kenelläkään ole siihen enempää valtaa kuin minulla itselläni. Jos homma menee päin persettä, oma syy ja seuraukset kestetään. Akkojen on välillä vaikea ymmärtää näitä asioita.
Eikö ole vastuullista estää tilanteen eteneminen väärällä tavalla? Sekä vähentää omaa kärsimystään?
Jos olet se esihenkilö, on sinun vastuullasi ettei homma etene. Jos ei se muuten onnistu, pitää vaikka vaihtaa hommia.
Jos taas olet alainen, ei ole sinun vastuullasi. Itse en vaihtaisi paikka vaan odottelisin, miten tunne kehittyy.
Jos olisin muutenkin jättämässä työn ja olisi olemassa muitakin vaihtoehtoja, niin sitten kyllä. Muussa tapauksessa varmaankaan en. Toki en tiedä mitä tuo sopimaton ihastus tarkoittaa, jotain varattua vai?