Lue keskustelun säännöt.
Mikä siinä ärsyttää, jos jotkut elävät eri tavalla kuin ns. kuuluu (ei haluta naimisiin, ei omistusasuntoa, ei lapsia jne)?
Käytännössä aina kun on tullut tilanne, jossa on käynyt ilmi että joku ei halua samoja asioita kuin "kaikki", siitä on alkanut mahdoton mouhoaminen. Joskus jopa henkilön läsnäollessa, mutta useimmiten jälkeenpäin, vaikkapä töissä tai sukujuhlissa.
"Jo on outoa että anne ja arska eivät HALUA mennä naimisiin vaikka jo 10 vuotta on yhdessä asuttu mutta naimisiin eivät kuulemma mene", " en millään voi ymmärtää veljeäni kun hyvä työ ja palkka ja kaikki mutta haluaa asua vuokralla, vaikka sillä rahalla maksaisi omaakin", "mitäköhän pera ja pike oikein ajattelee kun eivät aio hankkia lapsia ja ovat jo sentään 4-kymppisiä".
Tarkoitus ei ole, että aletaan jankata jostakin häiden ihanuudesta, omistusasumisen järkevyydestä tai lastenhankinnan auvoisuudesta. Vaan siitä, mikä siinä monia (ehkä useimpia) niin kovasti ärsyttää, että hyvin harva sivuuttaa edellämainitun kaltaiset "epätavalliset" valinnat toteamalla jaa? Miksi sillä on niin paljon merkitystä juuri sille, joka on naimisissa/haluaa naimisiin, on hankkinut/haluaa hankkia omistusasunnon tai on hankkinut/haluaa hankkia lapsia? Kun eihän se toisten naimattomuus (vaikka voisivat avioitua), omistusasunnon hankkimattomuus (vaikka voisivat ostaa) tai lasten hankkimattomuus (vaikka voisivat saada) ole keneltäkään pois? Eihän näitä koskaan ala arvostella ja vatvoa ne, jotka ajattelevat samoin, vaan juurikin ne, jotka ajattelevat "niinkuin muutkin".
Miksi siis tuon kaltaisista valinnoista jaksetaan jauhaa vaikkei se itseen edes mitenkään vaikuta?
Kommentit (299)
Sinkkuja on Suomessa enemmän kuin koskaan ja syntyvyys nälkävuosien tasoa. Kyllä pariskunta ja vauva on nykyisin ne äärimmäisen erikoiset ja poikkeavat ilmestykset, ei toisinpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä mietin, että mulla ainakin on kokemusta päinvastaisesta. Itse olen naimisiin menossa ja tahdon lapsia tulevaisuudessa. Kaveriporukkani kokee tarpeekseen arvostella jokaisen ihmisen joka etenee elämässä lastentekoon tai naimisiin ennen, valittavat että mikä pakko mennä naimisiin, lapset pilaavat elämän yms. Ovat myös niitä ihmisiä jotka valittavat suureen ääneen siitä kun kiukutteleviin lapsiin törmäävät julkisilla paikoilla jne (joka on muuten mielestäni todella outoa, lapset nyt kuitenkin on samaa ihmislajia, ainoastaan ihmisenpoikasia, eikä mitään outoja elukoita... tulee vähän olo, että suomalaiset on etääntymässä oikeasta elämästä ja ihmissuhteista. Ihmekään kun niin masentunut maa.)
Mulla toi kaveriporukasta poikkeava näkemys kumpuaa varmaan siitä että psykologiaa opiskelevana on saanut niin paljon tietoa siitä, miten paljon hyvää esim lasten teko tuo psyykkiselle hyvinvoinnille ja ehkäisee yksinäisyyttä yms. Musta Suomen syntyvyyden vauhdikas lasku myös on vähän pelottavaa ja mielelläni teen lapsia senkin takia.
Jaaaa tässä juuri arvostelit heitä, jotka eivät lapsia halua "Miten paljon hyvää lastenteko tuo psyykkiselle hyvinvoinnille" eli olet sitä mieltä, että ihmisen hyvinvoinnin takia ja vanhuuden yksinäisyyden ehkäisemiseksi pitäisi tehdä lapsia. Aika itsekästä, sanoisin. Nostat aika selkeästi itsesi jalustalle, että olet fiksumpi kuin ystäväsi.
Koska epätyypillisiä valintoja tekevät ihmiset pakottavat muut kyseenalaistamaan omia valintojaan. Jos Pike ja Panu eivät haluakaan kesämökkiä ja maastoautoa kuten me, niin onkohan mökkeilyssä ja autoilussa jotain vikaa? Eikö mökki olekaan tavoittelemisen arvoinen asia? Eivätkö muut ihailekaan meitä?
Myös monille vanhemmille on vaikea paikka, jos lapset eivät haluakaan elää sellaista elämää jota vanhempien mielestä kuuluisi. Onhan se kamalaa jos lapsi ei haluakaan viettää lomia suvun kesämökillä eikä halua ostaa omaa taloa läheltä kotiseutua. Vanhemmat saattavat kokea, että lapsi arvostelee heidän elämäänsä ja että he ovat epäonnistuneet kasvattajina.
Maailman vaikein asia on antaa muiden ihmisten elää omaa elämäänsä omalla tavallaan.
Minä jaksan edelleen ihmetellä niitä joiden tarkoitus on joka tapauksessa mennä naimisiin. Niin miksi ne kersat pitää hommata ennen naimisiin menoa ja itkeä kun ei enää mahdu mekkoon. Vähemmällä paperityölläkin pääsee kun ei tarvitse erikseen isää tunnistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on totta. En ole varmaan koskaan kuullut kenenkään ihmettelevän, että kuinka sekin menee naimisiin ja ajatelkaa nyt se meni ostamaan asunnon ja niille tulee taas perheenlisäystä, mutta toisinpäin kyllä. Kuinka ei nekään mene naimisiin vaikka ollaan niin kauan jo asuttu yhdessä, kuinka nekin asuu vuokralla kerrostalossa vaikka voisivat ostaa omakotitalon (tämä erityisen outoa, että kerrostalossa), kuinka ei niilläkään ole lapsia vaikka siellä isossa talossa asuvat ja keski-ikäisiäkin ovat.
Jotenkin se on itseltä pois ja koetaan itseä kohtaan arvosteluna jos joku ei haluakaan samaa.
Jos joku ei haluakaan samaa kuin on onnistunut haalimaan, milläs sitten kilpailet. Ounou, olenko suorittanut elämää hampaat irvessä aivan suotta, kun edes kateutta ei heru?!
Ihmiset myös haluavat tuomita muiden valinnat, jotta tuntisivat itsensä paremmiksi ihmisiksi, eikä arvostelun sijaan tarvitsisi luoda ajatustakaan sille, "onko tämä nyt sitä onnea?".
Hämmästytävin ihmisryhmä on se, joka kuvitelee muiden menevän naimisiin, saavan lapsia, hankkivan asunnon, auton ja koiran vain siksi, että yritetään kilpailla ja tehdä muut kateellisiksi. Tai siksi, että pitää noudattaa jotain normia. Tyyppien päähän ei mahdu, että eri ihmiset haluavat eri asioita ja pyrkivät toteuttamaan omia haaveitaan ei muiden.
Tässä lähinnä viittasin näihin muiden valintojen hämmästelijöihin, en kaikkiin perheellisiin, asunnollisiin ym. Jos on tehnyt valinnat aidosti omista lähtökohdistaan, ei yleensä ole kiinnostusta pohtia muiden valintoja tai elämää niin kauheasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On niin outoa, että joku ei halua tehdä lapsia. Se on niin luonnollista ja se tekee naisesta vasta ihan täyden naisen. Sitä ennen on vain tyttönen, kuten mummoni usein tapasi sanoa.
Vierailija kirjoitti:
On niin outoa, että joku ei halua tehdä lapsia. Se on niin luonnollista ja se tekee naisesta vasta ihan täyden naisen. Sitä ennen on vain tyttönen, kuten mummoni usein tapasi sanoa.
Juurikin MUMMOSI tapasi sanoa. Ennen sitä ihmeteltiin, ei nykyisin. Nykyisin se on tavanomaista ettei halua lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse on tyhmyydestä.
En jaksa kuunnella kenenkään paasausta.
Vierailija kirjoitti:
On niin outoa, että joku ei halua tehdä lapsia. Se on niin luonnollista ja se tekee naisesta vasta ihan täyden naisen. Sitä ennen on vain tyttönen, kuten mummoni usein tapasi sanoa.
"Tekee naisesta täyden naisen" 😂 enemmänkin lahonneen sellaisen 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a, sen kun tietäisi. Ymmärrän että ihmiset voivat ihmetellä toisten valintoja, ja myös kysellä että miten tuohon ratkaisuun päädyitte (asiasta ja tuttavuuden asteesta riippuen tietysti). Vaikeampi on ymmärtää niitä joiden mielestä on väärin toimia toisin kuin itse sellaisissa asioissa jotka eivät vaikuta muihin, esim. vaikka se mnaimisiinmeno. Ja sitten paasata, hyökätä ja arvostella ilkeästi erilaisia ratkaisuja.
Jotkut ihmiset tuntuvat sietävän hirveän huonosti erilaisuutta. En tiedä kokevatko sen jotenkin uhkaavana, epävarmuutta lisäävänä vai mistä on kyse.
Erilaisuus ja laumasta erottuminen on uhka. Se on primitiivireaktio, tulee liskoaivoista.
Tällaiset ihmiset ovat useimmiten hyvin rajoittuneita ja pienen pienissä ahtaissa piireissä pyöriviä. Varsin konservatiivisia. Kansanomaisesti sanottuna tynnyrissä kasvaneita.
Onhan se hassua nykypäivän maailmassa että löytyy vielä niin paljon näitä tässä suhteessa jälkeen jääneitä ihmisiä. Kehitys etenee suurin harppauksin muilla alueilla, joillakin pysytään tiukasti siellä vuosisataisissa ahdasmielisissä rajoissa.
Elä ja anna toisten elää, karavaani kulkee koirat haukkuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurella osalla aikuisista on lapsen tasolla oleva ajatus- ja tunnemaailma. Lapsellehan on tyypillistä, että hän kuvittelee kaikkien pitävän samoista asioista ja haluavan samoja asioita kuin itse, ja voi sitä kyselyä ja marinaa, jos joku ei olekaan innostunut samoista jutuista kuin hän. Suomessa on perinteisesti arvostettu aikaista itsenäistymistä fyysisesti ja taloudellisesti mutta monella tuntuu jääneen se henkinen puoli sivuosaan. Tuloksena on sitten näitä erilaisuutta ja erilaisia valintoja paheksuvia, tuomitsevia, kummeksuvia ja ivaavia aikuisia.
Mihin tänä ajatus perustuu, että kaikki erilaisuus on aina paras ratkaisu? Että erikoisuus tarkoittaa erinomaisuutta? Joskus näkee kyllä harvinaisen erikoisen typeriä ratkaisuja, joita sitten kyseiset ihmiset itsekin jälkikäteen itkevät ja harmittelevat.
Siihen on syynsä miksei vastatuuleen kannata pissiä.Teetkö valintasi muiden odotusten mukaan vai omien halujesi?
Jos (erikoinen) ratkaisu on sinulle paras, silloin se on SINULLE paras. Ei sen kenellekään muulle tarvitse sitä ollakaan.
On varmaan kuluttavaa kaiken aikaa miettiä, että ei kai kukaan nyt vaan ihmettele tai pidä mitenkään outona ja erikoisena tekemisiäni, en voi värjätä hiuksia tolleen kun sen on liian erikoista, en voi seukata tietynikäisen miehen kanssa kun ei se ole tavallista, en voi opiskella tiettyyn ammattiin kun ei naiset sellaista tee jnejne.
Ok, joku värjää 4 vuotiaan lapsensa hiukset siniseksi. Onhan se erikoista ja mielenkiintoinen ratkaisu, mutta onko se järkevää? Vanhemmasta se voi olla tosi hienoa ja kaunistakin ja jopa lapselle sopivaa. Muista se on vaan typerää, koska alle 16 hiusten värjääminen on kiellettyä vaikka ei kuitenkaan laitonta suoranaisesti. Korkeintaan siitä voi tulla lasu. Se ei ole kovin terveellistä ja lapset ovat nättejä ihan oman värisillä hiuksillakin. Ja silti joku voi pitää sitä hyvänä ratkaisuna.
Tämäntyyppisiä ratkaisuja on vaikka kuinka paljon. Erikoisia ja typeriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska epätyypillisiä valintoja tekevät ihmiset pakottavat muut kyseenalaistamaan omia valintojaan. Jos Pike ja Panu eivät haluakaan kesämökkiä ja maastoautoa kuten me, niin onkohan mökkeilyssä ja autoilussa jotain vikaa? Eikö mökki olekaan tavoittelemisen arvoinen asia? Eivätkö muut ihailekaan meitä?
Myös monille vanhemmille on vaikea paikka, jos lapset eivät haluakaan elää sellaista elämää jota vanhempien mielestä kuuluisi. Onhan se kamalaa jos lapsi ei haluakaan viettää lomia suvun kesämökillä eikä halua ostaa omaa taloa läheltä kotiseutua. Vanhemmat saattavat kokea, että lapsi arvostelee heidän elämäänsä ja että he ovat epäonnistuneet kasvattajina.
Maailman vaikein asia on antaa muiden ihmisten elää omaa elämäänsä omalla tavallaan.
Eipä kuitenkaan näytä olevan mitään verrattuna siihen kuimka vaikeaa se on hyväksyä, että nmuut juoruavat ja pohtivat muiden juttuja. Se jos jokin on vaikea hyväksyä, että toiset ovat uteliaita ja kiinnostuneita muiden jutuista. Voit olla lapseton, sinkku, hörhö tai uskis, mutta auta armias jos olet utelias. Sellainen vei vaan sovi. Varsinkaan yhdistettynä hölösuuteen tai tilannetajuttomuuteen.
Teki miten teki, aina löytyy öyhöttäjiä.
Meillä on viisi lasta ja vanha talo maalla, ollaan naimisissa ja meillä on 2 vanhaa jenkkiauto ja kissa ja koira.
Kyllä ihmettelijöitä löytyy.. Että miten me nyt näin ja eikö olisi järkevämpää jotenkin toisin.
Mitäs tuohon sanomaan, no oma on elämämme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan heillä on sitten tunne,että eivät ole uskaltaneet olla irti muotista tai olettavat että oma mielipide on se mikä on oikea.Tai ovat vähemmän älykkäitä,kun eivät tajua ihmisten olevan itsestä erilaisia.
Minun äiti on just tätä tyyppiä. Tiedetään niin paljon paremmin miten jonkun muun pitäisi elää ja olla. Oma elämä on kuitenkin niin ja näin mutta ehkä muiden tekemisten ruotimisella voi peittää omaa pahaa oloa. Tässä muutamia esimerkkejä: Miksi Raija osti tietynmerkkisen, ihan rahan tuhlausta kun toimivan menopelin olisi saanut halvemmallakin. Miksi Irmeli ei ole saanut vakituista työpaikkaa, on siinä tyypissä oltava jotain vikaa. Tavatessamme äiti kysyy mm. minun lapsuuden ystävieni kuulumisia. Erityisesti kiinnostaa just se onko joku pitkään yhdessä asunut pari mennyt naimisiin tai onko joku sinkku löytänyt miehen. Sehän ei suinkaan kiinnosta, että onko puheena oleva tyyppi onnellinen vai ei.
Ei ole kyllä normaali, jos ei ole naimisissa, asuntovelkaa omakotitalon verran sekä ainakin lapsina tyttö ja poika. Koirana mieluiten labbis. Kaksi autoa, mieluiten maastureita. Muutoin on outo ja saisi hävetä sekä kävellä seinän vieriä. Normaali on hyvä normi. Näin aina olkoon.
Siksi koska meillä on vain yksi elämä. Sen voi elää yhdellä tapaa. Ihmiset on katkeria ja kateellisia. Lapselliset kadehtivat vapautta ja lapsettomat perhettä.
Nyt tän tulee kiistoja en minä vaan kadehdi. Mutta itseään on helppo huijata. Halutaan kaikki ja nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska epätyypillisiä valintoja tekevät ihmiset pakottavat muut kyseenalaistamaan omia valintojaan. Jos Pike ja Panu eivät haluakaan kesämökkiä ja maastoautoa kuten me, niin onkohan mökkeilyssä ja autoilussa jotain vikaa? Eikö mökki olekaan tavoittelemisen arvoinen asia? Eivätkö muut ihailekaan meitä?
Myös monille vanhemmille on vaikea paikka, jos lapset eivät haluakaan elää sellaista elämää jota vanhempien mielestä kuuluisi. Onhan se kamalaa jos lapsi ei haluakaan viettää lomia suvun kesämökillä eikä halua ostaa omaa taloa läheltä kotiseutua. Vanhemmat saattavat kokea, että lapsi arvostelee heidän elämäänsä ja että he ovat epäonnistuneet kasvattajina.
Maailman vaikein asia on antaa muiden ihmisten elää omaa elämäänsä omalla tavallaan.
Eipä kuitenkaan näytä olevan mitään verrattuna siihen kuimka vaikeaa se on hyväksyä, että nmuut juoruavat ja pohtivat muiden juttuja. Se jos jokin on vaikea hyväksyä, että toiset ovat uteliaita ja kiinnostuneita muiden jutuista. Voit olla lapseton, sinkku, hörhö tai uskis, mutta auta armias jos olet utelias. Sellainen vei vaan sovi. Varsinkaan yhdistettynä hölösuuteen tai tilannetajuttomuuteen.
Eihän nämä utelijat ole aidosti uteliaita, aidosti kiinnostuneita toisen näkemyksistä ja ajatuksista, oikeasti valmiita laajentamaan omaa käsityskykyään. Muista kiinnostunut ei kiirehdi tuomitsemaan ainostaan omien lähtökohtiensa perusteella.
Mun mielestä näissä ”erikoisia valintoja tehneissä” pitää itsessään olla jotain vikaa jos luulevat muiden ärsyyntyvän niistä.
Ehkä se on jotain epävarmuutta. Varman ihmisen ei tarvitse pohtia, että ärsyttääkö valinta jotain muuta.
Hämmästytävin ihmisryhmä on se, joka kuvitelee muiden menevän naimisiin, saavan lapsia, hankkivan asunnon, auton ja koiran vain siksi, että yritetään kilpailla ja tehdä muut kateellisiksi. Tai siksi, että pitää noudattaa jotain normia. Tyyppien päähän ei mahdu, että eri ihmiset haluavat eri asioita ja pyrkivät toteuttamaan omia haaveitaan ei muiden.