Muita, jotka eivät pysty ihmissuhteisiin/parisuhteisiin?
Minulla menee aina kaikki alkavat tapailujutut pieleen ahdistuksen takia. Pelkään varmaan nii paljon arvostelun kohteena olemista ja sen kautta hylkäämistä. Tapailu kerrat ovat aina ikään kuin olisin estradilla ja minua arvioidaan. Jännitän ja tunteet ja aivot aivan lukossa. Vasta jälkikäteen kun juttu on menetetty ymmärrän, että mieshän oli oikeasti ehkä jopa kiinnostunut kun jne.
Rankka lapsuus on tehnyt sen, etten selkeästi rakasta itseäni ja minuus on kiinni muiden arvostelusta ja palautteesta. Olen täysin rikki sisältä ja hyvin hauras. Tajusin taas yhden jutun mennessä pieleen, että en voi enää ryhtyä mihinkään ennen kuin olinnoikeasti rakastamaan itseäni ja hyväksyn itseni. Pidän puoleni. Se oli ihana oivaltaa, että mikä minussa mättää. Kaikki kaverisuhteet menneet, eikä ketään naispuolista jolle avautua miesjutuistakaan.
Onko teitä muita samanlaisia? Onko reilu 30v enää toivoa kasaamaan itsestään eheä ihminen?
Hyvää pääsiäisen jatkoa kaikille! :)
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun vanhana lähden politiikkaan, niin aion näiden kaikkien joutavien ystävyyspäivien ja hölynpölyn sijaan ehdottaa mulkkujen päivää.
Sinä päivänä kaupan kassakin haistattelee, että vttuako meidän kauppaan piti tänäänkin änkeä, kun selkäni on kipeä, sekä ota ne vaihtarahasi äkkiä sinkkupellemies tai menee hermo, haista sinäkin hidas kassa haiseva kuikka. Lähden tästä kalaan ja kalaa saa merestä aivan ilmaiseksikin, teidän kiskurihintojen sijaan.
Kyllä siinä kiltin tytön syndrooma saisi kyytiä.
Sinkkumies
Mutta siis vakavasti puhuen en koe, että noissa tilanteissa on kyse kiltteydestä. Jos kassa ei siis kerro mille tuntuu juuri nyt.
Ei nroa
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ois ollu helpompaa, jos se nro ois ollut vaikka 38, eikä 1 😉
Helpompaa, kiitos kasivitonen.
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun vanhana lähden politiikkaan, niin aion näiden kaikkien joutavien ystävyyspäivien ja hölynpölyn sijaan ehdottaa mulkkujen päivää.
Sinä päivänä kaupan kassakin haistattelee, että vttuako meidän kauppaan piti tänäänkin änkeä, kun selkäni on kipeä, sekä ota ne vaihtarahasi äkkiä sinkkupellemies tai menee hermo, haista sinäkin hidas kassa haiseva kuikka. Lähden tästä kalaan ja kalaa saa merestä aivan ilmaiseksikin, teidän kiskurihintojen sijaan.
Kyllä siinä kiltin tytön syndrooma saisi kyytiä.
Sinkkumies
Mutta siis vakavasti puhuen en koe, että noissa tilanteissa on kyse kiltteydestä. Jos kassa ei siis kerro mille tuntuu juuri nyt.
Ei nroa
Miksi teet numeron itsestäsi? Mitä koet nyt? Kerro oikeasti, koska sillä todellakin on merkitystä.
Sinkkumies
Sinkkumies haluaa olla se yggönen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun vanhana lähden politiikkaan, niin aion näiden kaikkien joutavien ystävyyspäivien ja hölynpölyn sijaan ehdottaa mulkkujen päivää.
Sinä päivänä kaupan kassakin haistattelee, että vttuako meidän kauppaan piti tänäänkin änkeä, kun selkäni on kipeä, sekä ota ne vaihtarahasi äkkiä sinkkupellemies tai menee hermo, haista sinäkin hidas kassa haiseva kuikka. Lähden tästä kalaan ja kalaa saa merestä aivan ilmaiseksikin, teidän kiskurihintojen sijaan.
Kyllä siinä kiltin tytön syndrooma saisi kyytiä.
Sinkkumies
Mutta siis vakavasti puhuen en koe, että noissa tilanteissa on kyse kiltteydestä. Jos kassa ei siis kerro mille tuntuu juuri nyt.
Ei nroa
Olen mä mennyt töihin 100 kertaa ja sanonut pomolle, että vituttaa ja että jumalauta, että olen poikki eilisen kovan työpäivän jälkeen.
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun vanhana lähden politiikkaan, niin aion näiden kaikkien joutavien ystävyyspäivien ja hölynpölyn sijaan ehdottaa mulkkujen päivää.
Sinä päivänä kaupan kassakin haistattelee, että vttuako meidän kauppaan piti tänäänkin änkeä, kun selkäni on kipeä, sekä ota ne vaihtarahasi äkkiä sinkkupellemies tai menee hermo, haista sinäkin hidas kassa haiseva kuikka. Lähden tästä kalaan ja kalaa saa merestä aivan ilmaiseksikin, teidän kiskurihintojen sijaan.
Kyllä siinä kiltin tytön syndrooma saisi kyytiä.
Sinkkumies
Mutta siis vakavasti puhuen en koe, että noissa tilanteissa on kyse kiltteydestä. Jos kassa ei siis kerro mille tuntuu juuri nyt.
Ei nroaMiksi teet numeron itsestäsi? Mitä koet nyt? Kerro oikeasti, koska sillä todellakin on merkitystä.
Sinkkumies
Asioille on aikansa ja paikkansa. On anonyymejä netin keskustelupalstoja ja on itse haettuja työpaikkoja, joista nostetaan palkkaa. Kannattaa hahmottaa näiden kahden erot.
Ei nroa
Siltä alkaa tuntumaan, että en pysty parisuhteeseen. Olen yrittänyt tapailla monenlaisia miehiä, mutta kaikki kaatuu samalla kaavalla. Ensin mies on kiinnostunut minusta ja käyn hänen kanssaan treffeillä. Jaksan olla iloinen ja innostunut, koska minä en ole vielä kiintynyt ja ihastunut miehiin, joten paljoa menetettävää ei ole.
Sitten kun treffejä on takana useampi, alan kiintyä mieheen ja tässä vaiheessa "sekoan." Alan miettimään treffikertojen määrää, seurustellaanko vai eikö, tuleeko tästä parisuhdetta yms. Tämähän on ihan normaalia, mutta minulla meinee todella yli. Olen tässä vaiheessa todella mustasukkainen, enkä luota mieheen. Olen varma, että mies tapailee muita ja etsin merkkejä siitä, että mies ei enää välitäkään minusta niin paljon kuin haluaisin. Tämä epävarmuus ja kyttäily on todella väsyttävää. Lisäksi käytökseni muutuu iloisesta ja rennosta itsestäni epävarmaksi ja mietteliääksi. Alan mököttämään, jos havaitsen pienenkin merkin siitä, että mies ei ehkä pitäisikään minusta. Mun aivot kelaa ja miettii, että onko huoli aiheellinen vai ei ja tunnun sekoavani jatkuvasta pohtimisesta siitä, onko mies oikeasti kiinnostunut vai ei.
Jossain vaiheessa miehet kyllästyvät tähän versioon itsestäni, joka on vaisu, mietteliäs ja mököttää helposti. Ja sitten jättävät minut ja taas olen entistä epävarmempi itsestäni.
Positiivista on se, että olen tietoinen "sekopäisyydestäni" mutta en tiedä miten voisin itseäni muuttaa. Olen yrittänyt muuttaa käytöstäni, mutta se on tavattoman vaikeaa. Edelliset ihmissuhteet ovat aiheuttaneet sen, että en anna enää kenenkään käyttää itseäni hyväksi ja se on tehnyt minusta todella varovaisen. On hyvin vaikeaa solmia tervettä suhdetta, jos en yksinkertaisesti pysty luottamaan.
Kiinnostava keskustelu latistui yhden autistisen SINKKUMIEHEN yksinpuheluksi.
Ketään ei kiinnosta sekavat horinasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun vanhana lähden politiikkaan, niin aion näiden kaikkien joutavien ystävyyspäivien ja hölynpölyn sijaan ehdottaa mulkkujen päivää.
Sinä päivänä kaupan kassakin haistattelee, että vttuako meidän kauppaan piti tänäänkin änkeä, kun selkäni on kipeä, sekä ota ne vaihtarahasi äkkiä sinkkupellemies tai menee hermo, haista sinäkin hidas kassa haiseva kuikka. Lähden tästä kalaan ja kalaa saa merestä aivan ilmaiseksikin, teidän kiskurihintojen sijaan.
Kyllä siinä kiltin tytön syndrooma saisi kyytiä.
Sinkkumies
Mutta siis vakavasti puhuen en koe, että noissa tilanteissa on kyse kiltteydestä. Jos kassa ei siis kerro mille tuntuu juuri nyt.
Ei nroaOlen mä mennyt töihin 100 kertaa ja sanonut pomolle, että vituttaa ja että jumalauta, että olen poikki eilisen kovan työpäivän jälkeen.
Sinkkumies
Aivan, sama kääntäen olisi, että asiakas avautuisi siitä sinulle. Jos työnä on asiakaspalvelu siihen ei kuulu avautuminen siitä, mille minusta tuntuu. Ainakaan se ei ole kiltteydestä johtuvaa, jos toimii siten, ettei siinä avaudu.
Ei nroa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun vanhana lähden politiikkaan, niin aion näiden kaikkien joutavien ystävyyspäivien ja hölynpölyn sijaan ehdottaa mulkkujen päivää.
Sinä päivänä kaupan kassakin haistattelee, että vttuako meidän kauppaan piti tänäänkin änkeä, kun selkäni on kipeä, sekä ota ne vaihtarahasi äkkiä sinkkupellemies tai menee hermo, haista sinäkin hidas kassa haiseva kuikka. Lähden tästä kalaan ja kalaa saa merestä aivan ilmaiseksikin, teidän kiskurihintojen sijaan.
Kyllä siinä kiltin tytön syndrooma saisi kyytiä.
Sinkkumies
See what happens, when people stop being polite.... 😂
Ohjelma kasarin lopussa MTV:llä, jonka tästä otsikosta äitini sai näppylöitä 😂
Ei nroa
Being Franck doesn´t mean being Dick.
Sinkkumies
Sinkkumiehen vastauksia en edes lue.
Puhunee itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Siltä alkaa tuntumaan, että en pysty parisuhteeseen. Olen yrittänyt tapailla monenlaisia miehiä, mutta kaikki kaatuu samalla kaavalla. Ensin mies on kiinnostunut minusta ja käyn hänen kanssaan treffeillä. Jaksan olla iloinen ja innostunut, koska minä en ole vielä kiintynyt ja ihastunut miehiin, joten paljoa menetettävää ei ole.
Sitten kun treffejä on takana useampi, alan kiintyä mieheen ja tässä vaiheessa "sekoan." Alan miettimään treffikertojen määrää, seurustellaanko vai eikö, tuleeko tästä parisuhdetta yms. Tämähän on ihan normaalia, mutta minulla meinee todella yli. Olen tässä vaiheessa todella mustasukkainen, enkä luota mieheen. Olen varma, että mies tapailee muita ja etsin merkkejä siitä, että mies ei enää välitäkään minusta niin paljon kuin haluaisin. Tämä epävarmuus ja kyttäily on todella väsyttävää. Lisäksi käytökseni muutuu iloisesta ja rennosta itsestäni epävarmaksi ja mietteliääksi. Alan mököttämään, jos havaitsen pienenkin merkin siitä, että mies ei ehkä pitäisikään minusta. Mun aivot kelaa ja miettii, että onko huoli aiheellinen vai ei ja tunnun sekoavani jatkuvasta pohtimisesta siitä, onko mies oikeasti kiinnostunut vai ei.
Jossain vaiheessa miehet kyllästyvät tähän versioon itsestäni, joka on vaisu, mietteliäs ja mököttää helposti. Ja sitten jättävät minut ja taas olen entistä epävarmempi itsestäni.
Positiivista on se, että olen tietoinen "sekopäisyydestäni" mutta en tiedä miten voisin itseäni muuttaa. Olen yrittänyt muuttaa käytöstäni, mutta se on tavattoman vaikeaa. Edelliset ihmissuhteet ovat aiheuttaneet sen, että en anna enää kenenkään käyttää itseäni hyväksi ja se on tehnyt minusta todella varovaisen. On hyvin vaikeaa solmia tervettä suhdetta, jos en yksinkertaisesti pysty luottamaan.
Huomannut tuon saman kaavan itselläni. Parempi kasvattaa itseään tajuumaan mitä haluaa ehkä sitten kun luottaa itseensä että on hyvä tyyppi voi myös uskaltaa sitoutua.
Vierailija kirjoitti:
"Sinkkumies"
Mitä ?
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Siltä alkaa tuntumaan, että en pysty parisuhteeseen. Olen yrittänyt tapailla monenlaisia miehiä, mutta kaikki kaatuu samalla kaavalla. Ensin mies on kiinnostunut minusta ja käyn hänen kanssaan treffeillä. Jaksan olla iloinen ja innostunut, koska minä en ole vielä kiintynyt ja ihastunut miehiin, joten paljoa menetettävää ei ole.
Sitten kun treffejä on takana useampi, alan kiintyä mieheen ja tässä vaiheessa "sekoan." Alan miettimään treffikertojen määrää, seurustellaanko vai eikö, tuleeko tästä parisuhdetta yms. Tämähän on ihan normaalia, mutta minulla meinee todella yli. Olen tässä vaiheessa todella mustasukkainen, enkä luota mieheen. Olen varma, että mies tapailee muita ja etsin merkkejä siitä, että mies ei enää välitäkään minusta niin paljon kuin haluaisin. Tämä epävarmuus ja kyttäily on todella väsyttävää. Lisäksi käytökseni muutuu iloisesta ja rennosta itsestäni epävarmaksi ja mietteliääksi. Alan mököttämään, jos havaitsen pienenkin merkin siitä, että mies ei ehkä pitäisikään minusta. Mun aivot kelaa ja miettii, että onko huoli aiheellinen vai ei ja tunnun sekoavani jatkuvasta pohtimisesta siitä, onko mies oikeasti kiinnostunut vai ei.
Jossain vaiheessa miehet kyllästyvät tähän versioon itsestäni, joka on vaisu, mietteliäs ja mököttää helposti. Ja sitten jättävät minut ja taas olen entistä epävarmempi itsestäni.
Positiivista on se, että olen tietoinen "sekopäisyydestäni" mutta en tiedä miten voisin itseäni muuttaa. Olen yrittänyt muuttaa käytöstäni, mutta se on tavattoman vaikeaa. Edelliset ihmissuhteet ovat aiheuttaneet sen, että en anna enää kenenkään käyttää itseäni hyväksi ja se on tehnyt minusta todella varovaisen. On hyvin vaikeaa solmia tervettä suhdetta, jos en yksinkertaisesti pysty luottamaan.
Mä en kans keksi tuohon mitään muuta lääkettä, kuin sen ns. Oikean tapaaminen. Ja tietenkin itselle kannattaa hakea apua, mutta sitä ei vain aina löydy! Se se onkin kamalinta. I am there, too.
Mun katkera kokemukseni on, että löysin miehen, jonka kanssa päästiin pitemmälle, kuin milloinkaan, siis sen pisteen yli, johon tunteet olivat itselläni aina juuttuneet JA SITTEN KYSEINEN MIES ILMOITTAAKIN, ettei hän "sillälailla" olekaan minusta kiinnostunut! Olin ihan että mitä helv.... Miten siis voi päästä kanssani läpi ne vaikeimmat karikot, ja mä alan luottaa mieheen, että tässä se on, tätä mä olen aina hakenu, etsinyt ja odottanut ja sitten, muka, ei koko kiinnostusta edes ole!
Se oli siis kans kokemus, jota en monelle toivo....huhhuh. Eli tiedät että dodii, kaikki ois periaatteessa mahdollista. Tältä se tuntuu, kun saa kokea ja tuntea olevansa turvassa ja jonkun rakastama, mutta puff..... ei me nyt siitä oikein välitetäkään, että saat elää sellaista elämää, palaa vanhaan, hei hei. Joo, kiitos. "Ihanaa olla saada rakastanut. AINA parempi rakastaa ja menettää, kuin ettei ois koskaan rakastanut" KUKA VTTU SANOI NIIN? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun vanhana lähden politiikkaan, niin aion näiden kaikkien joutavien ystävyyspäivien ja hölynpölyn sijaan ehdottaa mulkkujen päivää.
Sinä päivänä kaupan kassakin haistattelee, että vttuako meidän kauppaan piti tänäänkin änkeä, kun selkäni on kipeä, sekä ota ne vaihtarahasi äkkiä sinkkupellemies tai menee hermo, haista sinäkin hidas kassa haiseva kuikka. Lähden tästä kalaan ja kalaa saa merestä aivan ilmaiseksikin, teidän kiskurihintojen sijaan.
Kyllä siinä kiltin tytön syndrooma saisi kyytiä.
Sinkkumies
See what happens, when people stop being polite.... 😂
Ohjelma kasarin lopussa MTV:llä, jonka tästä otsikosta äitini sai näppylöitä 😂
Ei nroaBeing Franck doesn´t mean being Dick.
Sinkkumies
Niin, mutta kun ihmiset eivät useinkaan näe Franckia, he näkevät Dickin. Ja kertovat ympäriinsä, että olet Dick. Mitään korjaussettiä,sille?
Ei nroa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siltä alkaa tuntumaan, että en pysty parisuhteeseen. Olen yrittänyt tapailla monenlaisia miehiä, mutta kaikki kaatuu samalla kaavalla. Ensin mies on kiinnostunut minusta ja käyn hänen kanssaan treffeillä. Jaksan olla iloinen ja innostunut, koska minä en ole vielä kiintynyt ja ihastunut miehiin, joten paljoa menetettävää ei ole.
Sitten kun treffejä on takana useampi, alan kiintyä mieheen ja tässä vaiheessa "sekoan." Alan miettimään treffikertojen määrää, seurustellaanko vai eikö, tuleeko tästä parisuhdetta yms. Tämähän on ihan normaalia, mutta minulla meinee todella yli. Olen tässä vaiheessa todella mustasukkainen, enkä luota mieheen. Olen varma, että mies tapailee muita ja etsin merkkejä siitä, että mies ei enää välitäkään minusta niin paljon kuin haluaisin. Tämä epävarmuus ja kyttäily on todella väsyttävää. Lisäksi käytökseni muutuu iloisesta ja rennosta itsestäni epävarmaksi ja mietteliääksi. Alan mököttämään, jos havaitsen pienenkin merkin siitä, että mies ei ehkä pitäisikään minusta. Mun aivot kelaa ja miettii, että onko huoli aiheellinen vai ei ja tunnun sekoavani jatkuvasta pohtimisesta siitä, onko mies oikeasti kiinnostunut vai ei.
Jossain vaiheessa miehet kyllästyvät tähän versioon itsestäni, joka on vaisu, mietteliäs ja mököttää helposti. Ja sitten jättävät minut ja taas olen entistä epävarmempi itsestäni.
Positiivista on se, että olen tietoinen "sekopäisyydestäni" mutta en tiedä miten voisin itseäni muuttaa. Olen yrittänyt muuttaa käytöstäni, mutta se on tavattoman vaikeaa. Edelliset ihmissuhteet ovat aiheuttaneet sen, että en anna enää kenenkään käyttää itseäni hyväksi ja se on tehnyt minusta todella varovaisen. On hyvin vaikeaa solmia tervettä suhdetta, jos en yksinkertaisesti pysty luottamaan.
Huomannut tuon saman kaavan itselläni. Parempi kasvattaa itseään tajuumaan mitä haluaa ehkä sitten kun luottaa itseensä että on hyvä tyyppi voi myös uskaltaa sitoutua.
Tää on ihan platinavastaus aiheeseen av:llä! Kiitos! Laitan tän huoneentaulukseni, enkä mä vitsaile! Siis ihan oikeasti, vastaus ihan pähkinänkuoressa, oot niin ytimessä. Kiitos!
(en oo se, jolle vastasit)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siltä alkaa tuntumaan, että en pysty parisuhteeseen. Olen yrittänyt tapailla monenlaisia miehiä, mutta kaikki kaatuu samalla kaavalla. Ensin mies on kiinnostunut minusta ja käyn hänen kanssaan treffeillä. Jaksan olla iloinen ja innostunut, koska minä en ole vielä kiintynyt ja ihastunut miehiin, joten paljoa menetettävää ei ole.
Sitten kun treffejä on takana useampi, alan kiintyä mieheen ja tässä vaiheessa "sekoan." Alan miettimään treffikertojen määrää, seurustellaanko vai eikö, tuleeko tästä parisuhdetta yms. Tämähän on ihan normaalia, mutta minulla meinee todella yli. Olen tässä vaiheessa todella mustasukkainen, enkä luota mieheen. Olen varma, että mies tapailee muita ja etsin merkkejä siitä, että mies ei enää välitäkään minusta niin paljon kuin haluaisin. Tämä epävarmuus ja kyttäily on todella väsyttävää. Lisäksi käytökseni muutuu iloisesta ja rennosta itsestäni epävarmaksi ja mietteliääksi. Alan mököttämään, jos havaitsen pienenkin merkin siitä, että mies ei ehkä pitäisikään minusta. Mun aivot kelaa ja miettii, että onko huoli aiheellinen vai ei ja tunnun sekoavani jatkuvasta pohtimisesta siitä, onko mies oikeasti kiinnostunut vai ei.
Jossain vaiheessa miehet kyllästyvät tähän versioon itsestäni, joka on vaisu, mietteliäs ja mököttää helposti. Ja sitten jättävät minut ja taas olen entistä epävarmempi itsestäni.
Positiivista on se, että olen tietoinen "sekopäisyydestäni" mutta en tiedä miten voisin itseäni muuttaa. Olen yrittänyt muuttaa käytöstäni, mutta se on tavattoman vaikeaa. Edelliset ihmissuhteet ovat aiheuttaneet sen, että en anna enää kenenkään käyttää itseäni hyväksi ja se on tehnyt minusta todella varovaisen. On hyvin vaikeaa solmia tervettä suhdetta, jos en yksinkertaisesti pysty luottamaan.
Huomannut tuon saman kaavan itselläni. Parempi kasvattaa itseään tajuumaan mitä haluaa ehkä sitten kun luottaa itseensä että on hyvä tyyppi voi myös uskaltaa sitoutua.
Mulla on tuohon vaan niin miljoona mailia matkaa, että miten ikinä pääsen perille 😢Miten voikaan jonkun ÄITI rusentaa sen uskon ihmisestä joka itse HALUSI uskoa olevansa hyvä tyyppi, mutta EI SAANUT?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun vanhana lähden politiikkaan, niin aion näiden kaikkien joutavien ystävyyspäivien ja hölynpölyn sijaan ehdottaa mulkkujen päivää.
Sinä päivänä kaupan kassakin haistattelee, että vttuako meidän kauppaan piti tänäänkin änkeä, kun selkäni on kipeä, sekä ota ne vaihtarahasi äkkiä sinkkupellemies tai menee hermo, haista sinäkin hidas kassa haiseva kuikka. Lähden tästä kalaan ja kalaa saa merestä aivan ilmaiseksikin, teidän kiskurihintojen sijaan.
Kyllä siinä kiltin tytön syndrooma saisi kyytiä.
Sinkkumies
Mutta siis vakavasti puhuen en koe, että noissa tilanteissa on kyse kiltteydestä. Jos kassa ei siis kerro mille tuntuu juuri nyt.
Ei nroaMiksi teet numeron itsestäsi? Mitä koet nyt? Kerro oikeasti, koska sillä todellakin on merkitystä.
Sinkkumies
Asioille on aikansa ja paikkansa. On anonyymejä netin keskustelupalstoja ja on itse haettuja työpaikkoja, joista nostetaan palkkaa. Kannattaa hahmottaa näiden kahden erot.
Ei nroa
En käskenyt kertomaan työpaikastasi, vaan mitä koet.
Sinkkumies
Luottamus seurustelussa ei voi tarkoittaa varmuutta, täydellisyyttä tai täyttä avoimuutta. Jos näitä odotat, löydät vain huijareita. Hyväksy epävarmuus ja varovaisuus.
See what happens, when people stop being polite.... 😂
Ohjelma kasarin lopussa MTV:llä, jonka tästä otsikosta äitini sai näppylöitä 😂
Ei nroa