Maalle muuttaneita paikalla? Kokemuksia ja keskustelua aiheesta kaipailen..
Tilanne on siis tämä: miehelläni on kotitila joka odottaa kovasti jatkajaa. Tilalla ei tällä hetkellä ole toimintaa, pellot on vuokralla mutta sinne helposti kyllä saisi vaikka mitä tehtyä. Tila on todella hyvässä kunnossa ja iso kaunis ja remontoitu talo pihassa. Metsääkin paljon.
Meillä on kaksi lasta ja asumme pienessä kolmiossa, toinen lapsista on jo kouluikäinen.
Tänne maalle olisi vaan meiltä matkaa liki 160 kilometriä.. asiaa on mietitty vuosien aikana mutta ajatus on kuitenkin loppuviimein haudattu. Kuitenkin olen huomannut miettiväni asiaa aina uudelleen ja alkanut haaveilemaan esimerkiksi lemmikkieläimistä ja muutenkin maalla asumisesta.. minulla on myös aina ollut unelma omasta hevosesta. Siellä olisi mahdollisuus elää monellakin tapaa "unelmaelämää " ja lapsilla olisi tilaa temmeltää ym.. todella paljon hyviä asioita.
Silti mietityttää ja PALJON. Onko täällä paikalla ketään vastaavanlaisessa tilanteessa ollutta ja sinne maalle muuttanutta?
Ajatus kolmannesta lapsestakin on yllättänyt vaikka oltiin miehen kanssa jo aivan varmoja aiemmin että kaksi riittää.. Kuitenkin koen että minua sinne maalle jollainlailla jopa johdatellaan ja on tässä vuosien mittaan valmisteltu.
Kiitos jos jaksoit lukea ja kaikki kommentit otan ilolla vastaan! ☺
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olla oman elämäni herra.
Yrittäjyydestäkö haaveilit? Silloin et ainakaan ole oman elämäsi herra.
Anteeksi totuus. En halua ampua alas unelmaasi mutta vähän realismia olisi syytä pitää haaveilussakin mukana.
Oman elämäni herruus tarkoittaa minulle vapautta tehdä mitä haluan ja mistä nautin. Tiedän että rahallisesti pärjäämme pelkästään mieheni tuloilla + metsästä saatavat tulot.
Yritystoiminta olisi vain ylimääräistä, en unelmoi rikkauksista.
Se että saisin olla lasten kanssa kotona, kuskata kouluun ja harrastuksiin, hoitaa kotieläimiä, marjastaa ja myydä ne eteenpäin, myydä halkoja omista metsistä, saunavihtoja, kasvattaa kenties kanoja ja saada omiksi tarpeiksi kananmunia ( miksei pienesti myyntiinkin) hoitaa metsää. Se on minulle se oman elämäni herruus.
Ei tarvitse herätä joka aamu kello 6 ja lähteä toiselle töihin.
Voisi omalla työllään ja yrittämisellään hankkia tuloja.Kenties rakennutan omien metsien puista lomamökin ja alan vuokraamaan sitä.
Kaikki on aivan mahdollista kun meillä on tämmöinen tilanne.-ap
Mistä elanto jos olet kotona? No, se lasten kuskaaminen käy työstä. Marjastus on hetken tulo ja sillon et ehdi muuta tehdä kuin marjastaa ja myydä. Hakojen myynti on kovaa työtä, ensin pitää sada ne halot jollain konstilla, oletko koskaan tehnyt? Saunavihtojen myyntiä, se se vasta on hommaan ellei kasva 100 koivua pihassa. Kananmunia saa halvemmalla kaupasta kuin itse kasvattaen mutta kiva harastus se voi olla. Jos myyt oman kanalan munia ulkopuolisille niin tsekkaapa millaiset tilat + luvat se vaatii ja kerro vieläkö haluat. Oman elämän herruutta ei ole e että riivit elantoa 24/7 sieltä ja täältä.
Mä asun maalla ja käyn ihan suosiolla kaupungissa töissä. Olin alkuun yhtä innokas kuin sinä mutta realismi karisti idyllit aika nopeasti.
Jos ap ja mies saivat ison tilan lahjana, niin muistutan, että verottaja ottaa jo 2000000 lahjasta itselleen vähän yli 300 000 e eli semmoisen Helsingin keskustassa sijaitsevan yksiön verran. Näin isoissa lahjakaupoissa verottaja on todella tarkka eli näennäiset kauppakirjat eivät onnistu.
Maallakin kotona olevia kadehditaan. 😀
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jotkut eivät tiedä niin satojen hehtaarien metsä on on todella arvokas. Puhutaan miljoonista.
Lisäksi puu on uusiutuva luonnonvara. Sitä kasvaa aina lisää kun kaataa.
Harva perii/saa lahjana satoja hehtaareja hakkuukypsää metsää. Ja jos ap haaveilee tekevänsä metsätöitä vähän siinä sivussa, niin tuotto on aika pieni. Vähintään 5 tuntia päivässä siellä on oltava kesät talvet, jos hehtaareja on 200 ja aikoo itse tehdä kaiken muun paitsi päätehakkuut ja muokkauksen.
Jos oletetaan, että ap:lla olisi 400 ha metsää ja keskimäärin 180 m2/ha eli todella paljon, niin metsän arvo Etelä-Suomessa olisi noin 2 milj. e. Käytännössä jäädään usein alle puoleen tästä.
Ei muuten pidä paikkaansa. Omistatko kenties yhtään metsää itse vai aivan hatustako tuon stoorin tempaisit?
T: metsänomistaja
Perheelläni on metsää vähän yli 700 ha pääosin Tampereen eteläpuolella. Mitä muuta haluat tietää metsäasioista? On todella vaikea löytää Suomesta ainuttakaan maatilaa, jossa on satoja hehtaareja hakkuukypsää metsää tai edes sellaista, jossa on suunnilleen järkevä ikärakenne. Jossain 30 ha metsäalalla se on pienipiirteisenä toimena onnistunut, mutta harvaa tilaa on 100 vuotta hoidettu niin, että ikäluokkajakauma on optimaalinen.
Maallakin kotona olevia kadehditaan. 😀
Moni emäntä joutuu käymään vieraalla töissä. Siitä kateus johtuu.
Heti kun mahdollista niin jää pk-seutu taakse
Rohkeasti kokeilemaan kirjoitti:
Tässä auttaa se vanha konsti: Laita plussat ja miinukset peräkkäinja kumpia jää viivan alle enemmän. Plussia ainakin omasta mielestäni: Lapsille terveellinen kasvuympäristö, lemmikkien pitomahdollisuus, maaseudun asuttuna pitäminen, mahdollinen suku lähellä, asumisen edullisuus, miinuksia voisi olla yksinäisyys, lasten harrastusmahdollisuudet ? pitkät koulumatkat, onko töitä kummallekin, onko sosiaalista verkkoa... Kyllä maalla asuminen keskimäärin voittaa kaupungin mennen tullen mutta se on paljon itsestänne kiinni osaatteko toimia maalla jos ei aina ole apua saatavilla eri hommiin. Olisiko mahdollista saada töistä sapattivapaata jotta voitte mennä tilalle asumaan ja kokeilemaan miltä se tuntuu.
Meidän lapselle se terveellinen kasvuympäristö olisikin ollut siellä kaupungissa mistä muutettiin pois. Koulukaverit ja koulu ylipäätään oli niin paljon parempi kuin täällä maalla pienessä koulussa. Kaverit ovat niin ahdasmielisiä, opettajat kouluttamattomia ja koulu pieni eikä kunnalla ole antaa koululle rahaa että saisivat kuljetuksia lähikaupungin konsertteihin tai teatteriin hätinä edes uimahalliin.
Kyllä ne asiat järjestyisi. Maalla ei työ lopu. ☺ Elanto tulisi edelleen miehen tuloista + metsästä pääsääntöisesti. Myös peltoa on missä voisimme viljellä esim. rapsia.
Olen yrittäjähenkinen ja varmasti keksin kaikenlaista.
-ap
Joo..täällä maalla me eletään sillä, että myydään toisillemme Tuppereita ja vuoltuja puukonpäitä. Yritteliäisyydellekin tahtoo tulla rajat vastaan, kun pitää ottaa huomioon Evira ja maantiede.
Ystäväni vanhempien isosta maatilasta tehtiin tilayhtymä ja se siirtyi niin että yksi sukupolvi jäi kokonaan välistä eli tilan omistaa nykyään lapsenlapset. Säästyi rutkasti veroja. Todennäköisesti pellot laitetaan sielläkin kyllä vuokralle.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne asiat järjestyisi. Maalla ei työ lopu. ☺ Elanto tulisi edelleen miehen tuloista + metsästä pääsääntöisesti. Myös peltoa on missä voisimme viljellä esim. rapsia.
Olen yrittäjähenkinen ja varmasti keksin kaikenlaista.
-ap
Viljeleminen on kyllä sellainen juttu, että joko se pitää tehdä suuremmalla volyymilla eli käytännössä ottaa kaikki tilan pellot omaan viljelykseen ja mahd. ostaa tai vuokrata vielä lisää. Kasvimaa omiin tarpeisiin on sitten ihan eri juttu. Kanat on kyllä kivoja :) Ja jos on muitakin kotieläimiä, niin kanat menee hyvin siinä sivussa. Mietin, kun mainitsit hevosen, niin mitenkä olisi hieman isompi talli mistä vuokraisit paikan parille muullekin hevoselle?
Ei muuten pidä paikkaansa. Omistatko kenties yhtään metsää itse vai aivan hatustako tuon stoorin tempaisit?
T: metsänomistaja