Lue keskustelun säännöt.
Maalle muuttaneita paikalla? Kokemuksia ja keskustelua aiheesta kaipailen..
01.04.2018 |
Tilanne on siis tämä: miehelläni on kotitila joka odottaa kovasti jatkajaa. Tilalla ei tällä hetkellä ole toimintaa, pellot on vuokralla mutta sinne helposti kyllä saisi vaikka mitä tehtyä. Tila on todella hyvässä kunnossa ja iso kaunis ja remontoitu talo pihassa. Metsääkin paljon.
Meillä on kaksi lasta ja asumme pienessä kolmiossa, toinen lapsista on jo kouluikäinen.
Tänne maalle olisi vaan meiltä matkaa liki 160 kilometriä.. asiaa on mietitty vuosien aikana mutta ajatus on kuitenkin loppuviimein haudattu. Kuitenkin olen huomannut miettiväni asiaa aina uudelleen ja alkanut haaveilemaan esimerkiksi lemmikkieläimistä ja muutenkin maalla asumisesta.. minulla on myös aina ollut unelma omasta hevosesta. Siellä olisi mahdollisuus elää monellakin tapaa "unelmaelämää " ja lapsilla olisi tilaa temmeltää ym.. todella paljon hyviä asioita.
Silti mietityttää ja PALJON. Onko täällä paikalla ketään vastaavanlaisessa tilanteessa ollutta ja sinne maalle muuttanutta?
Ajatus kolmannesta lapsestakin on yllättänyt vaikka oltiin miehen kanssa jo aivan varmoja aiemmin että kaksi riittää.. Kuitenkin koen että minua sinne maalle jollainlailla jopa johdatellaan ja on tässä vuosien mittaan valmisteltu.
Kiitos jos jaksoit lukea ja kaikki kommentit otan ilolla vastaan! ☺
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Teini-iässä lapset alkavat haluta pois "täällä ei ole mitään" tai sitten niistä kasvaa umpimaalaisia, peräkammariin jumivia epäsosiaalisia omituisuuksia.
Moni nainen on myös kirjoittanut tänne yön pimeinä hetkinä, kun on yksin kotona, ja pihalla tien päässä seisoo pakettiauto valot sammuksissa. Ja koira murisee eteisessä. Eli pitää osata olla yksin, eikä pelätä. Sinun JA lasten.
Voi ei mitä yleistystä 😀 kateus paistaa nyt läpi kyllä mitä ilmeisemmin. Kyllä maalla kasvaa ihan tavallisia, oikeita ihmisiä ja lapsetkin kasvavat jokainen tyylillään. Aivan kuten muuallakin.
T: 5 lapsen äiti maalta joiden lapset ovat kaikkea väliltä lähihoitaja ja valtiotieteiden maisteri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maalla on mukavaa. Ilma vailla saasteita ja ennen kaikkea ihmiset rauhallisempia, vailla selkäänpuukkottajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teini-iässä lapset alkavat haluta pois "täällä ei ole mitään" tai sitten niistä kasvaa umpimaalaisia, peräkammariin jumivia epäsosiaalisia omituisuuksia.
Moni nainen on myös kirjoittanut tänne yön pimeinä hetkinä, kun on yksin kotona, ja pihalla tien päässä seisoo pakettiauto valot sammuksissa. Ja koira murisee eteisessä. Eli pitää osata olla yksin, eikä pelätä. Sinun JA lasten.
Voi ei mitä yleistystä 😀 kateus paistaa nyt läpi kyllä mitä ilmeisemmin. Kyllä maalla kasvaa ihan tavallisia, oikeita ihmisiä ja lapsetkin kasvavat jokainen tyylillään. Aivan kuten muuallakin.
T: 5 lapsen äiti maalta joiden lapset ovat kaikkea väliltä lähihoitaja ja valtiotieteiden maisteri
No usko pois, kateudesta ei ole kyse. Eikö se ole itsestäänselvää, että sosiaaliset verkostot ovat huomattavasti pienemmät maalla? Vai ajatteletko, että kyllä ne siellä somessa verkostoituvat?
Vierailija kirjoitti:
Joo ei persaukisten kannata maalle lähtä! Mut jos on napannut ison talon Antin (kuten aloittaja) niin sinne vaan muitta mukinoitta 😉
Ja valmis hitonmoiseen määrään raskasta fyysistä työtä!
Ollaan tehty samankaltainen ratkaisu! Metsät tuottaa hyvin muiden toimeentulojen rinnalla, koulut löytyy lapsille ja kavereita on samalta kylältä useita. Meillä on pellot pidetty vuokralla ja itse olen perustanut pitopalveluyrityksen. Lampaita on kolme, kanoja ja hevonen. Mies käy töissä lähikunnassa. Ollaan viihdytty jo kohta 13 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teini-iässä lapset alkavat haluta pois "täällä ei ole mitään" tai sitten niistä kasvaa umpimaalaisia, peräkammariin jumivia epäsosiaalisia omituisuuksia.
Moni nainen on myös kirjoittanut tänne yön pimeinä hetkinä, kun on yksin kotona, ja pihalla tien päässä seisoo pakettiauto valot sammuksissa. Ja koira murisee eteisessä. Eli pitää osata olla yksin, eikä pelätä. Sinun JA lasten.
Peräkammariudesta; kummastahan paikasta, esim. Helsingistä vai maaseudulta, enemmän ihmisiä muuttaa työn perään ja muusta syystä toiselle paikkakunnalle? Niin. Ne todelliset peräkamari-vässykät asuu siellä pääkaupunkiseudulla.
Nythän on tuo maailmanluokan kaupungistuminen menossa. Suomessakin maaseutu tyhjenenee ja palvelut katoavat. Valitettavasti.
Monet kylät ovat jo ilman ruokakauppaa, pankkia, terveyskeskusta, koulua ym ym. Ja jatkossa yhä useammat.Mitenkäs tuo puoli siinä teidän maaseutupaikassanne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilan saamisesta; en tiedä miten ap:n miehellä tuo on järjestetty / tullaan järjestämään, mutta varaudu sisarosuuksiin ja melko koviin veroihin. Sen jälkeen näkee mihin esim. se metsien tuotto menee.
Isoja metsiä pitää myös hoitaa jonkin verran käsitöinä. Monitoimikone ei voi hoitaa taimikkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ollaan tehty samankaltainen ratkaisu! Metsät tuottaa hyvin muiden toimeentulojen rinnalla, koulut löytyy lapsille ja kavereita on samalta kylältä useita. Meillä on pellot pidetty vuokralla ja itse olen perustanut pitopalveluyrityksen. Lampaita on kolme, kanoja ja hevonen. Mies käy töissä lähikunnassa. Ollaan viihdytty jo kohta 13 vuotta.
Metsät tuottaa jos on aikaa pitää niitä tuottavina tai rahaa palkata joku ulkopuolinen tekemään metsätyöt. Meillä on jouduttu turvautumaan tähän jälkimmäiseen ratkaisuun. Metsät käytännössä maksaa kulunsa (myös sukupolvenvaihdoslainan), mutta oma leipä on haettava palkkatöistä.
Ap:llä toki on vähän eri tilanne, kun lainaa ei ilmeisesti tarvita edes lahjaveroihin, mutta jos mies käy tilan ulkopuolella töissä kaiken muun maalla asumisesta aiheutuvan työn lisäksi, kovin vähän sitä aikaa ison metsätilan ylläpitoon jää...
Mä ihmettelen yleistä käsitystä siitä, että maallemuutto olis jotenkin vaikeeta. Ei ole! Se ei ole yhtään sen vaikeampaa kuin muuttaa maalaisena kaupunkiin. Kaikkeen tottuu.
Itse olen asunut muutamassa pikkukaupungissa, aidolla maaseudulla, Suomen suurimmissa kaupungeissa ja eurooppalaisessa miljoonakaupungissa. Tämä taustaksi sille, että nyt asun ns. haja-asutusalueella ja elän elämäni parasta aikaa. Tiesin kyllä etukäteen pikkupaikkakunnan elämän rytmistä, sillä olen asunut lapsuuteni maalla. Ehkä myös siksi lopulta halusin rauhalliselle paikkakunnalle, omiin "mielenmaisemiini".
Omia hyviä kokemuksia maalla-asumisesta:
- raikas ilma, ei saasteita tai katupölyä
- luonnonläheisyys, metsä ja kauniit kylämaisemat
- mukavia ja helpostilähestyttäviä ihmisiä (tässä kohtaa omalla lähestymistavalla on merkitystä)
- hyvät harrastusmahdollisuudet kaiken ikäisille omalla kylällä ja 20 km:n säteellä (kai kaupungissakin pitää siirtyä naapuritaloa kauemmas, kuskatakin kersoja?), myös metsien ja järvien tarjoamat mahdollisuudet vapaa-ajanviettoon
- oma tilava talo, oma piha ja sen mieltä hoitavat vaikutukset
- keskittyminen "olennaiseen" eli hyvään, ns. yksinkertaiseen elämään, jota ei häiritse jatkuva ärsyketulva (tämä kohta on ollut mulle todella tärkeä!)
- kyläyhteisö pitää huolen omistaan (jollekulle asuntonsa menettäneelle talkoiltiin täällä jopa jnkl mökki kodiksi) ja häiriökäyttäytyminen huomataan ja kitketään
- täällä ei ole etnisiä kähinöitä eikä erityistä huomiota vaativia ulkomaalaisia, ulkkikset osallistuvat yhteisiin juttuihin ja ovat omaksuneet elämänrytmin ja tavat
- täällä on suhteellisen paljon kulttuuria ja eri taiteenlajeja harrastavia ihmisiä
- oma luovuuteni on alkanut kukkia myönteisessä ilmapiirissä
- maaseutu tarvitsee osaajia enemmän kuin kaupunki, kaupungeissa on paljon enemmän kilpailua, maalla sut keksitään paremmin ja saat ehkä tilaisuuden loistaa :)
Huonoin puoli on se, että tarvitaan kaksi autoa. Muita huonouksia ei tule mieleen.
Ap:lle sanoisin, että sinne vaan! Miehen kotitilasta tulee teille oikea Koti, olette osa sukupolvien ketjua ja teillä on siellä oma paikka. Usko unelmiisi ja ole valmis tekemään työtä liikeideoidesi eteen! Asiat tapahtuvat pikkuhiljaa, joten älä lannistu, jos ei heti mene loistavasti. Onnea ja menestystä!
Muillekin suosittelen maallemuuttoa, jos sellainen vähänkin kiehtoo. Ensin vaikka vuokralle. Muutto maalle on ollut ainakin omalla kohdallani paras siirto pitkästä aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nythän on tuo maailmanluokan kaupungistuminen menossa. Suomessakin maaseutu tyhjenenee ja palvelut katoavat. Valitettavasti.
Monet kylät ovat jo ilman ruokakauppaa, pankkia, terveyskeskusta, koulua ym ym. Ja jatkossa yhä useammat.Mitenkäs tuo puoli siinä teidän maaseutupaikassanne?
Tämä tulee muuttumaan. Lopulta vain huono-osaiset jäävät kaupunkeihin ja parempiosaiset pakenevat maalle. Kyllähän nyt jo maalta paljon pendelöidään. (Siten, että vaikka Hgistä on muutettu jllk pikkupaikkakunnalle muutamien kymmenien kilometrien päähän.)
Maaseutupaikkakunnalla, jossa itse asun, asuu muuten ihmeen paljon muusikoita ja kuvataiteilijoita, luovien alojen "etätyöläisiä".
Sulla on ihana ongelma! N27 täältä Tampereelta kuvitteli jo itsensä puolestasi tuohon idylliin. Olen kateellinen :) Ja täysin kyllästynyt tähän kaupunkielämään. Tunsin jo miten verenpaine laski kun näin itseni hetken ruuhkien sijasta maaseudun ihanassa rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No minä taas kuihdun täällä landella, kylläpä juoruilu kukoistaa. Kumma kun naapurit tietävät asiasi paremmin kuin itse. On pitkä matka ihan joka paikkaan. Palveleuita ei ole.Todella tylsää, Kääk. Mikä ääliö olinkaan kun muutin tänne, siis miehen kotipaikkaan. Ei tätä kaupungissa syntynyt ja kasvanut kestä millään. Kiva kun sai valittaa.
Vierailija kirjoitti:
Sulla on ihana ongelma! N27 täältä Tampereelta kuvitteli jo itsensä puolestasi tuohon idylliin. Olen kateellinen :) Ja täysin kyllästynyt tähän kaupunkielämään. Tunsin jo miten verenpaine laski kun näin itseni hetken ruuhkien sijasta maaseudun ihanassa rauhassa.
Idylli? Työtä se on. 😄 Likaista, raskasta ja monesti haisevaakin työtä. Rakot kämmenissä ja housunpuntit kurassa. Sään armoilla olemista: joko et sään takia saa tehtyä hommia ajoillaan tai sitten teet niitä hommia säässä kuin säässä. Tai sää aiheuttaa lisätyötä. Nytkin on pyhäpäivä, mutta ei sää sitä katso, mies lähti auraamaan puolilta päivin, ei näy kotiin varmaan vielä pitkään aikaan. Kotona on valmistauduttu mahdolliseen sähkökatkoon, jotka on ihan tuttua huttua. Muuten nämä pyhät meni polttopuiden teossa ja lumia pudotellessa katoilta ennen tätä uutta märkää kuormaa. Öisin on vielä niin kovia pakkasia, että puutarhassa ei ole voinut aloittaa omenapuiden ym leikkauksia, vaikka on jo huhtikuu. Kohta tuo valtava lumimäärä alkaa sulaa, mikä tarkoittaa tulvivia ojia, öisin jäätyvien ojarumpujen avausta ja pian perään kelirikkoa sorateillä. Tässä nyt vain pari esimerkkiä tästä idyllistä. 😄
Mies ansaitsee nykyisessä työssään moninkertaisesti sen mitä saisi kotitilalta.
Vierailija kirjoitti:
Nythän on tuo maailmanluokan kaupungistuminen menossa. Suomessakin maaseutu tyhjenenee ja palvelut katoavat. Valitettavasti.
Monet kylät ovat jo ilman ruokakauppaa, pankkia, terveyskeskusta, koulua ym ym. Ja jatkossa yhä useammat.Mitenkäs tuo puoli siinä teidän maaseutupaikassanne?
Kunta on velvollinen huolehtimaan koulusta, terveydenhuollosta ja muista kunnan peruspalveluista. Pankkia ei välttämättä ole, mutta tarvitseeko pankin konttorissa käydä fyysisesti paikan päällä edes vuosittain? Ihan siellä omalla pikkukylällä ei välttämättä ole ruokakauppaa, mutta kyllä sellainen löytynee kirkonkylästä tms. kuntakeskuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on ihana ongelma! N27 täältä Tampereelta kuvitteli jo itsensä puolestasi tuohon idylliin. Olen kateellinen :) Ja täysin kyllästynyt tähän kaupunkielämään. Tunsin jo miten verenpaine laski kun näin itseni hetken ruuhkien sijasta maaseudun ihanassa rauhassa.
Idylli? Työtä se on. 😄 Likaista, raskasta ja monesti haisevaakin työtä. Rakot kämmenissä ja housunpuntit kurassa. Sään armoilla olemista: joko et sään takia saa tehtyä hommia ajoillaan tai sitten teet niitä hommia säässä kuin säässä. Tai sää aiheuttaa lisätyötä. Nytkin on pyhäpäivä, mutta ei sää sitä katso, mies lähti auraamaan puolilta päivin, ei näy kotiin varmaan vielä pitkään aikaan. Kotona on valmistauduttu mahdolliseen sähkökatkoon, jotka on ihan tuttua huttua. Muuten nämä pyhät meni polttopuiden teossa ja lumia pudotellessa katoilta ennen tätä uutta märkää kuormaa. Öisin on vielä niin kovia pakkasia, että puutarhassa ei ole voinut aloittaa omenapuiden ym leikkauksia, vaikka on jo huhtikuu. Kohta tuo valtava lumimäärä alkaa sulaa, mikä tarkoittaa tulvivia ojia, öisin jäätyvien ojarumpujen avausta ja pian perään kelirikkoa sorateillä. Tässä nyt vain pari esimerkkiä tästä idyllistä. 😄
Missä periferiassa te asutte? Maalla koko ikäni asuneena ei ole kyllä koskaan tullut mieleenkään mitään ojarumpuja avata. Joet jos tulvii niin antaa tulvia.. se on vähän se yleinen elämänasenne mikä meitä täällä elämässä ohjaa. Pakkaset ja lumisateet jos on ihan ehdoton ei ja järkytyksen aihe niin silloin voi tulla aika vaikea elämä ihan ympäri Suomen asui maalla tai ei.
Täällä ihmiset selittää miksi he eivät muuttaisi maalle kun ap kysyy kokemuksia nimenomaan heiltä jotka ovat muuttaneet. Voi hyvää päivää.
Ja se että Merja ja Tapani osti homeisen kuolleen tilan jostain iironkäkkärästä ei kerro mitään ap:n tilanteesta.
Käytännön asiat ensin: miten pitkä koulumatka lapsille tulisi, onko teillä mahdollisuutta pitää kahta autoa, mitkä palvelut on lähellä, mistä toimeentulo.