Lue keskustelun säännöt.
Tätimäisyys keski-iässä
31.03.2018 |
Mistä se johtuu. Onko kaikki ulkoiset asiat menettäneet merkityksensä? Mukavuudenhalua? Naishormoonivajetta? Kaikki energia menee kotitöihin, äidinrooliin ja mummoharrastuksiin? Mihin katoavat ne naiselliset, aktiiviset ja viehättävät naiset kun 45 tulee mittariin? Joillain jopa aiemminkin. Tukka harmaankirjava lyhyt tätimalli, vaatteina tunikoita, jotka peittävät "kaiken", ei meikkiä, ylipainoa enemmän tai vähemmän ja harrastuksina vain leipominen, käsityöt ja puutarhanhoito. Tämä on vierasta itselleni ja ystävilleni, mutta tuntuu olevan normisettiä suurimmalle osalle naisista.
Kommentit (117)
Vierailija kirjoitti:
Olen jämähtänyt tyyliini ja pidän sellaisua vaatteita joista tykkäsin nuorena. Tukka on pitkä ja meikkaan kyllä päivittäin. T. Rva 51.
Ps. Työpaikkani nelikymppuset eivät sovi kuvaukseesi.
Ps. 2: Nykymuoti näyttää urpojen ja junttien touhulta.[/quoteps
Ps.3: Hoidan pihaa huolella ja haaveilen käsitöistä. Luen kirjoja ja olen kulttuurihlö toki 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on ihanaa, että on tätimäisiä tätejä. Tädit rules <3
Käyn kyllä ruokakaupassa melko räävittömässä lookissa. T. Helsinkiläinen
Tätinainen on setämiehen naispuolinen vastine.
slurpss,,,,poju vittu,,,,,
Karmeaa että pitäisi leikkiä parikymppistä ja kiinnostua räppiurpoista ja temptation islandistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätinainen on setämiehen naispuolinen vastine.
slurpss,,,,poju vittu,,,,,
Nyt Markku 57 suu suppuun.
Vierailija kirjoitti:
No mä tykkään bailata ja ryypätä sekä ajella taksilla ympäri kaupunkia, mutta tuo teini ulisee, et häpeää mua. Mitä sit saan tehdä? Kutominen ei kiinnosta, kikkeli kylläkin.
Tämän vuoksi lapset kannattaa tehdä vasta aikuisena, ettei lasten tarvi hävetä, kun äiti vähän "elää menetettyä nuoruutta" keski-ikäisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tädit luovat maailmaan turvallisuutta ja tasapainoa. Kuka nuori haluaisi elää maailmassa jossa tädit ryyppäisivät tai pössyttelisivät päivät pitkät risafarkuissaan ja huutaisivat v...a joka toisena sanana.
Viisnelonen kampaajalla ja kynsihuolloissa ravaava biletantta kuulostaa lähinnä myötähäpeää nostattavalta tekoräväkältä Kaija Koolta. Tätimäisyyden alalaji sekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö se tunnu itsestä mukavalta, jos sekä tuntuu että näyttää hyvältä? Minä voin paremmin, jos ulkonäkö on huoliteltu, vaikka ihan omissa oloissa kotona. Ap
Tuntuu minustakin mukavalta näyttää hyvältä, mutta mukavemmalta tuntuu vaikka juoda kahvia ja selata päivän lehti pitkän kaavan mukaan tai nukkua pitkään. Ennen käytin enemmän aikaa ulkonäköön, nykyään riittää kun on puhdas, pestyt hampaat, pikkasen ripsaria sekä siistit ja puhtaat vaatteet.
Mitä vikaa tätimäisyydessä ja tädeissä? Joskus se nuoruuskin loppuu, eikä siihen ikävä tule vaikka rikkaat ja vauhdikkaat muistot jäikin. Ehkä siihen loppuu nuoruus ja tätimäisyys alkaa, kun arvostaa mukavuutta enemmän kuin jännitystä eikä pelkää enää hetkellisten tekemisten määrittelevän itseä ihmisenä, kun itsensä jo tuntee.
Mukavat vaatteet ja kampaus, jotka ovat helppohoitoisia ja hyvän tuntuisia ovat yhtäkkiä tärkeitä. Luonto alkaa kiinnostaa entistä enemmän ja yksinolo tuntuu mukavalta, joten puutarhanhoito, marjastus ja luontoretkeily alkavat kiinnostaa yhä enemmän.
Aistinautinnotkin tulevat tärkeiksi, joten bailuilloilta ja krapulapäiviltä säästyvää viikonloppuaikaa voi käyttää vaikka monimutkaisten ruoka- ja leivontareseptejen kokeiluun.
Ja tiedätkö mitä? Suurin osa tädeistä on sen nuoruuden ja ulkonäköpakkomielteet jo eläneet, ja siirtyneet uuteen elämänvaiheeseen täysin vapaaehtoisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viisnelonen kampaajalla ja kynsihuolloissa ravaava biletantta kuulostaa lähinnä myötähäpeää nostattavalta tekoräväkältä Kaija Koolta. Tätimäisyyden alalaji sekin.
Kirjoittajan äiti ilmeisesti edustaa samaa ikäluokkaa, mutta ei biletä eikä käy kampaajalla, vaan on kirjoittajan biletysviikonloppujen lapsenpiika.
Vierailija kirjoitti:
Onko se tosiaan niin, että ulkonäköön satsataan nuorempana vain muiden miellyttämiseksi? Eikö se tunnu itsestä mukavalta, jos sekä tuntuu että näyttää hyvältä? Minä voin paremmin, jos ulkonäkö on huoliteltu, vaikka ihan omissa oloissa kotona. Ap
Minä häpeän teitä nelikymppisiä risaisissa farkuissa niin kuin teinit ja teette kaikekkenne miellyttääksenne miehiä. Ja luulette sen olevan jotenkin arvokkaampaa elämää kuin tätimäisten. Ei elämä täysin toisia ihmisiä varten, jolleivat he ole lapsiasi, ole minkään arvoista. Se on huoraamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Karmeaa että pitäisi leikkiä parikymppistä ja kiinnostua räppiurpoista ja temptation islandistä.
Tässä esimerkki katkerasta täti-ihmisestä. On tarve haukkua viehättäviä keski-ikäisiä teineiksi ja roskasakiksi. Tämä johtuu vain omasta tyylitajuttomuudesta. Keski-ikäinen voi kiinnistua ihan mistä vaan ja näyttää ihan miltä vaan. Oleellista on, että tekee sen omasta tahdostaan ja omalla tyylillään. Ne haukkuvat, joilla on tarve arvostella muita, kun itsellä ei ole tyyliä, makua, mielipiteitä tai itsetuntoa.
Olen viiden- ja kuudenkympin puolivälissä. Hiusten värjäämisen lopetin vuosi sitten, kun alkoi puskea harmaata juurikasvua. Nyt hiukset ovat omasta mielestäni kauniin väriset, kiiltävät ja kimaltevat hopeanharmaat.
Olen 15 kiloa ylipainoinen kuten olen ollut jo kolmekymppisestä.
Vaatteeni on ns. Sokos-tyyliä. En ole koskaan ollut kiinnostunut muodista, mutta arvostan laadukkaita vaatteita. Pukeudun tylsästi, mutta en huolimattomasti tai mauttomasti. En halua näyttää tyttärieni siskoilta. Suosin mukavia kenkiä, koska jalkateräni on leveä.
Tykkään mökkihommista, neulomisesta, leipomisesta ja kaunokirjallisuudesta. Ap:n mielestä festarit ovat varmaan hohdokkaampia kuin elokuvat ja teatteri, mutta siitä en välitä.
Olen ollut lapsi, mutta en enää käytä polvisukkia. Olen ollut nuori, mutta en enää käytä napapaitaa. Olen ollut nuori äiti, mutta en pelkää näyttää keski-ikäiseltä tädiltä, olenhan jo mummu.
Ihmisen habituksen perusteella ei kuitenkin kannata arvioida hänen ajatuksiaan. Ei nuorisopukeutuminen tee kenestään maailmanluokan ajattelijaa.
Jaapa jaa, minusta se tätimäisyys ei tule ulkonäöstä niinkään, vaan sisäisestä maailmasta. Samoin kuin setämäisyys. Mulle on käynyt niin, että siinä neljänkympin paremmalla puolella aloin vasta löytää itseäni, mitä haluan ja millainen olen. TAjusin, että mähän oon täysi hippi ja vähitellen ulkonäkö on muuttunut aika hipiksi. Löysin värit elämääni, vaihdoin ammattia, sisustin kodin uudelleen ja ulkonäkö on aikalailla erilainen kuin nuorempana, jolloin pukuduin lähinnä siten kun ikäisteni odotettiin pukeutuvan. Nykyään kammoksun kaikenlaista teennäistä ja sitä, että tehdään jotain siksi, että se on tapana ja ylipäätään kaikenlainen tylsyys tuntuu ihan tappavalta ja tekis mieli huutaa keskellä katua, että miksi te ihmiset ette elä, siis oikeasti elä?!
Joo, mun tyyli ei varmaan ole valtaosan mielestä tyylikästä, mutta hemmetti sentään, että mä rakastan tyyliäni! Teen myös kaikenlaista pähkähullua ja kai sekin näkyy ulkonäöstä. Usein nuoremmat katsoo aikalailla nenänvartta ja silmät pyörii päässä, mutta ihan sama, ei kiinnosta. Hulluus on parasta! Aion elää tällä tyylillä loppuelämäni, vaikka eläisin 100-vuotiaaksi.
Mitä vikaa on leipomisessa, käsitöissä ja puutarhanhoidossa? Mitä pitäisi harrastaa? Useimmat vanhemmat naiset harrastavat myös leppeää liikuntaa ja kulttuuria.
Kroppa muuttuu jokaisella vanhemmiten. Terveys on ihan hyvä arvo, mutta en mä missään tapauksessa havittele nuoruuteni kroppaa. Miksi pitäisikään? Muhkeammat muodot on tosi jees peitellä tunikoihin. Näyttäisin naurettavalta samanlaisissa vaatteissa kuin nuorena.
Keski-iässä naiset vaan muuttuvat tädeiksi (ja miehet setämäisiksi). Mitä vikaa siinä on? Osa ei puunaa itseään nuorenakaan.
Vierailija kirjoitti:
Onko se tosiaan niin, että ulkonäköön satsataan nuorempana vain muiden miellyttämiseksi? Eikö se tunnu itsestä mukavalta, jos sekä tuntuu että näyttää hyvältä? Minä voin paremmin, jos ulkonäkö on huoliteltu, vaikka ihan omissa oloissa kotona. Ap
Juu ei tunnu, en koskaan meikkaa enkä välitä vaatteista. Nuorempana silloin jos piti koittaa iskeä mies. Nyt ei kiinnosta miehet ollenkaan. Harrastan kutomista ja kuolemafantasioita. Vihaan ihmisiä. (Olen 36.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä tykkään bailata ja ryypätä sekä ajella taksilla ympäri kaupunkia, mutta tuo teini ulisee, et häpeää mua. Mitä sit saan tehdä? Kutominen ei kiinnosta, kikkeli kylläkin.
Tämän vuoksi lapset kannattaa tehdä vasta aikuisena, ettei lasten tarvi hävetä, kun äiti vähän "elää menetettyä nuoruutta" keski-ikäisenä.
Olin 26-v, korkeakoulututkinto ja vakityö kun tuon teinin sain. Olisiko pitänyt odottaa 50 vuoteen ja inseminaatioon? Toiset vaan harrastaa ja tykkää eri asioita kuin toiset.
Siis mikä? Kantakaupungissa ei yleensä ole tapana kulkea homssuisena. Kun toimii näin myös pientaloalueella, ei ole syytä kutsua ketään valaaksi. Suomessa on ihan liian paljon hoitamattomia ja epäsiistejä ihmisiä.